No miksi se kiusaaminen kohdistui niin usein niihin ei-maskuliinisia ominaisuuksia osoittaviin? Kuka opetti, että herkässä pojassa on jotain kiusattavaa? Ja se oli lopullinen voitto aina kiusaajalle kun kiusattu alkoi itkemään, poikienhan ei pitänyt itkeä. En tiedä, ehkä mun kokemukset on liian pitkän ajan takaa ja meno on muuttunut.
Mitä tää nyt sitten tarkoittaa käytännössä? Siihen, että toisia painetaan alas ja itsetuntoa lyödään paskaksi peruskoulusta asti "ei pidä puuttua mitenkään"? Meinaat, että poikien lapsuuden pitäisi olla jo joku kamppailu siitä, kuka on vahvin? Tää sopii vaan hiton huonosti yhteen sen kanssa, että sitten aletaan olemaan huolestuneita kun pojista keskimäärin niin moni syrjäytyy tai koulu ei suju.
Miesten maailma on aina enemmän tai vähemmän survival of the fittest. Heikompi aines syrjäytyy aina joka tapauksessa, eikä sille voi oikeastaan mitään. Julkisessa keskustelussa voidaan toki saarnata toksisesta maskuliinisuudesta ynnä muusta hölynpölystä, mutta se ei muuta luonnonlakia, eikä sitä pidäkään muuttaa.
