Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan
Korkein oikeus pitää naista erittäin vaarallisena toisten hengelle ja terveydelle.
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 23.5. 12:50
TUNTEMATONTA miestä kaulaan viiltänyt nuori nainen joutuu suorittamaan tapon yrityksestä saamansa tuomion kokonaan.
Päätös on hyvin poikkeuksellinen, koska kyse on nuoren ensimmäisestä ehdottomasta vankeusrangaistuksesta.
Parikymppinen nainen ei siis pääse ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on istunut vankilassa koko vankeusajan eli neljä vuotta ja kolme kuukautta, määräsi korkein oikeus (KKO) ennakkopäätöksessään tiistaina.
Alexandra Isabella Sophia Siltakoski viilsi elokuussa 2014 Hangossa kadulla yllättäen tuntematonta miestä keittiöveitsellä kaulaan viistosti takaapäin. Uhri saatiin pelastettua nopealla hoidolla.
Siltakoski tuomittiin tapon yrityksestä vankeuteen. KKO:ssa ei enää ollut kyse rangaistuksen pituudesta vaan siitä, pitääkö hänen suorittaa koko vankeusrangaistus.
Lain mukaan oikeus voi määrätä rikollisen suorittamaan koko rangaistuksen, jos hän on erittäin vaarallinen toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
KKO totesi säännöksen soveltamisen merkitsevän tosiasiallisesti sitä, että rikoksentekijää kohdellaan ankarammin kuin muita samanpituiseen rangaistukseen tuomittuja.
SÄÄNNÖKSEN soveltamisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on aiemmin tuomittu vakavasta väkivaltarikoksesta.
Siltakosken tapauksessa tämä ehto täyttyi. Hänet oli ennen tekoa tuomittu kahdesti ehdolliseen vankeuteen väkivaltarikoksista. Ensin hänet tuomittiin pahoinpitelystä ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta. Pari päivää tuomion jälkeen hän syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn, josta sai kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
KKO huomautti, että koko rangaistuksen suorittamista koskevan säännöksen soveltaminen nuoreen rikoksentekijään on erittäin poikkeuksellista.
Sitä voidaan kuitenkin soveltaa, vaikka yleensä nuoren vankeusrangaistus pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä, jotta hän ei syrjäytyisi.
MIELENTILATUTKIMUKSESSA Siltakoski arvioitiin erityisen vaaralliseksi.
Hänellä oli runsaasti väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistavia riskitekijöitä. Keskeisimmät olivat persoonallisuuden epävakaus ja antisosiaalisuus sekä jo 11-vuotiaana alkanut poikkeuksellisen moniulotteinen päihdeongelma.
Erikoislääkäri piti erityisen huolestuttavana tekojen raaistumista ja sitä, että tapon yritys kohdistui uhriin, jolla ei ollut tunteenpurkaukseen mitään kytkentää. Lääkäreiden mukaan arvio naisen vaarallisuudesta on yksiselitteinen eikä kyseessä ole rajatapaus.
KKO totesi, että vankilassa nainen on suhtautunut hoitoon myönteisesti ja osallistunut muun muassa vihanhallintakurssille. Hän on myös ollut päihteetön yli vuoden.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta persoonallisuushäiriöstä johtuvan riskitekijän muuttuminen vaatisi useiden vuosien terapiaa. KKO:n mukaan vuoden kestänyt päihteettömyyskin on lyhyt aika ottaen huomioon aiemman päihteidenkäytön.
KKO KIINNITTI huomiota siihen, että Siltakosken kaikki rikokset olivat tapahtuneet kahden vuoden aikana ja muuttuneet koko ajan vakavammiksi.
KKO painotti, että koko rangaistuksen suorittamista koskevan säännöksen tarkoituksena on suojella muita ihmisiä rikoksilta. Tästä näkökulmasta Siltakosken nuorella iällä ei ole merkitystä.
”Tässä tapauksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Siltakoski olisi nuoren ikänsä vuoksi vähemmän vaarallinen kuin mihin hänen tekemänsä rikokset viittaavat”, KKO huomautti.
Häntä on siis pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Vaikka Siltakoski on nuori, KKO:n mielestä ei ole kohtuutonta määrätä häntä suorittamaan koko rangaistus.
KKO:N PÄÄTÖS syntyi äänin 3–2.
Kahden oikeusneuvoksen mukaan Siltakosken erityisestä vaarallisuudesta ei ollut riittävän vakuuttavaa näyttöä.