Ainut selkeä ero on siinä, että missit on nyt pidempiä... koska naiset on pidempiä.
Ja toinen ero on siinä, että nyt ei ole enää niin muodikasta, tavallista ja hyväksyttävääkään olla rehdin kiltti, söpö naapurintyttö, vaan pitää olla jotain miehist.. siis sellaista epänaisellistakin "särmää", koska feminismi. Missikisat ovat epätoivoisesti yrittäneet säilyä tuollaisena kilttien tyttöjen kilpailuna, mutta aika vaikeaa tuntuu olevan.
Tämä liittyy juuri tuohon "särmään"... Naisten keskuudessa ei ole "in" olla "naisellinen", mutta jos miehiltä kysytään, niin kyllähän ne nyt mieluummin ottaa sen naisellisen Marilyn Monroen tai Armi Kuuselan kuin jonkun tatuoidun, lävistetyn, treenatun nykyajan lesbofeministin. Jotka ovat osin toisensa poissulkevia, koska ei lesbofeministi treenaa. No mutta kuitenkin, ymmärtänette pointin.
Äääh, aika marginaalisiin oljenkorsiin nyt tartut. 1800-luvulla lihavuus on ollut erittäin harvinaista, ja niin oli suurimman osan 1900-lukuakin. Lihavat ihmiset pistettiin esille sirkukseen vielä 1900-luvun alussa!
Aika niche fetissi joku lihavuuden ihannointi on varmasti tuolloinkin ollut, mutta toki on ymmärrettävää, että äärimmäisenä pula-aikana lihavuus kielii hyvästä elintasosta, ja herättää mielenkiintoa siinä mielessä, mutta ei tuolla sitten juurikaan ole ollut yhtymäpintaa tavallisten ihmisten elämään, koska lihavuus on ollut niin äärimmäisen harvinaista.