Ootko sä nyt tosissas?
Naiset voittaisivat miehet "tosissaan" treenaamalla ja vetämällä hiilareita.
Siinä, mitä sanon, olen tosissani, mutta sinulla tuntuu olevan suuria vaikeuksia lukemisen ymmärtämisessä.
Tietysti molemmat vetää pitkässä maksimisuorituksessa hiilareita sen mitä maha sietää.
Nopeat lihassolut käyttävät polttoaineekseen hiilaria. Hitaat lihassolut hiilaria tai rasvaa.
Anaerobinen kynnys on se teho, jolla ihminen pystyy liikkumaan keräämättä happivelkaa. Sitä tehoa pystyy ylläpitämään niin kauan kuin hiilareita niille nopeille lihassoluille kropassa riittää.
Kunnolla tankanneena hiilaria kropassa riittää yleensä vajaan kahden tunnin anaerobisella kynnyksellä tehtävään suoritukseen, mutta suorituksen aikana sitä nauttimalla lisää sen saa riittämään jonkin verran yli kahdeksi tunniksi vaikka teho olisi tuolla anarobisen kynnyksen tasolla.
Kun liikutaan pidempiä aikoja suhteellisella maksimiteholla, osan energiasta pitää alkaa tulemaan rasvasta.
Ja tällöin menoa alkaa rajoittamaan se, kuinka paljon kropassa on niitä hitaita lihassoluja, jtoka sitä rasvaa pystyvät suoraan polttamaan.
Jos miehen anaerobisen kynnyksen hyötyteho on 3W/kg ja rasvanpoltokyky on 1.4W/kg, ja naisella anaerobisen kynnyksen hyötyteho 2.5W/kg, mutta rasvanpolttokyky 1.6W/kg, mies on selvästi nopeampi alle muutaman tunnin matkoilla, mutta tarpeeksi pitkillä nainen alkaa ottaa kiinni kun hiilarien ollessa lopussa nainen pystyy ylläpitämään rasvalla suurempaa vauhtia.
75-kiloisella tavallisella kuntoilijamiehellä ihmisellä maratonilla kuluu tyypillisesti n. 3150 kcal, ja esim. 4 tunnin maratoonarilla tästä ehkä luokkaa 1800 kcal on hiilareita, ja 1350 rasvaa.
50-kiloisella naisella kulutus on n. 2100 kcal, ja samassa ajassa sen juoskevalle kulutus saattaa tyypillisesti olla 1050 kcal hiilaria, 1050 kcal rasvaa.
60-kiloinen huippimaratoonarimies joka juoksee maratonin 2h10min kuluttaa n. 2520 kcal, ja tästä ehkä luokkaa 2350 kcal on hiilaria, 170 kcal rasvaa.
Lopullinen suorituskyky on tulo synnynnäinen lahjakkuus(eli geenit) * treeni.
Naisista paljon harvempi lähtee tavoittelemaan maksimaalista suorituskykyä, erityisesti noilla pitkillä matkoilla, joten niissäkin nuo ennätykset on vielä miehillä, kun ne tuollaisia matkoja juoksevat naiset ovat olleen erittäin harvinaisia eikä pääasiassa sen geenipoolin optimaalisesta kohdasta; Tyypillisesti huippumaratoonari-nainen ei maraton-uransa jälkeen (ainakaan heti) vaihda ulramatkoille, vaan tuossa vaiheessa hankkii pari lasta ja 35-45-vuosien väli lenkkeillään lähinnä lastenvaunujen kanssa.
Ja siitä treenistäkin: Niistä naisita, jotka ultramatkoja juoksee monet on sellaisia ihan peruskuntoilijasta lähteneitä tyyppejä, jotka eivät ole nuorena treenanneet kovaa, tai joilla on se monen vuoden notkahdus siinä treenissä siinä vaiheessa kun lapset ovat tulleet.
Mitä edes tarkoitat hiilareilla tässä?
glukoosia, mutta helpompi puhua vaan hiilareista kun (melkein kaikki) muut hiilaarit kropassa muutetaan glukoosiksi. (fruktoosi lienee poikkeus)