Eli kunhan muille olisi ollut ok että hän tyttönä harrastaa haluamiaan harrastuksia, ja mahdollisesti on seksuaalisesti kiinnostunut toisista tytöistä, sitten hän luultavasti ei olisi kokenut tarvetta sukupuolenvaihdosleikkauksille tms.?Ilmeisesti hänen ympäristönsä oli ahdasmielinen. Sama kuin jos poika meikkaa tai pukeutuu hameisiin niin iso osa katsoo oudosti.
Toisaalta me vain arvailemme miten hänen ympäristönsä ja vanhempansa asiaan suhtautuivat, ja voi olla että kyse kuitenkin oli lähinnä hänen omista päänsisäisistä ajatuksistaan. Jopa minun lapsuudessani luokallani oli esim. jalkapalloa seurassa harrastava lyhyttukkainen tyttö, eikä kukaan häntä siitä kiusannut. Menestyviä naisnyrkkeilijöitämmekin on ihailtu vaikka kuinka kauan.
Minulle tuo kuvastuu enemmän jonkinlaisena normaalia voimakkaampana roolileikkinä jonka haluaa viedä astetta pidemmälle, vähän kuten tahot jotka kokevat olevansa jokin eläin, esim. kissa. Minä halusin lapsena yli kaiken olla ninja ja kulkea öisin musta huppu päässä, mutta aikuistuttuani pääsin siitä pääosin yli. Nyt hypin huppu päässä öisin vain viikonloppuisin ja arkipyhinä, vaikka työkaverit kiusaavatkin.
Lonkkaleikkauksia ei tehdä tunneperäisten roolileikkien takia. On pelkkä poliittinen päätös ettei sukupuolidysforiaa enää "pidetä" mielentilan häiriönä vaan suhtaudutaan ikäänkuin muka oikea hoito sille on alkaa silpoa sukupuolielimiä, asentaa implantteja ja alkaa käyttää hormoneita fysiologiansa muuttamiseen.Entä lonkkaleikkaukset? Ei sukupuolenkorjaus eroa niistä vaan niille on lääketieteelliset syyt.