• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Feminismi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Joten en kyllä keksi hyötyjä sotu-uudistukselle tai liikennemerkkien sukupuolineturaalisuudelle. Ne voitaisiin hyvin puolestani tehdä, jos valtion talous antaisi myöden ja kaikki suuremman prioriteetin ongelmat korjattaisiin ensin, esimerkiksi köyhyys, terveydenhuolto, vanhustenhuolto, lastenhoito, työpaikat, valtiontalous, julkinen liikenne, tieverkosto yms. Niin kauan kun iso osa kansasta kärsii edellämainittujen asioiden huonosta järjestelystä, ei pitäisi mitään pienen kansanosan vaatimiin sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin laittaa satoja miljoonia. Sotu-uudistus ja liikennemerkkiuudistus ovat kalliita ja menevät lähinnä prioriteettilistan mappi Ö:hön.

Paitsi että meidän yhteiskunta ei tule koskaan olemaan valmis. Jos me odotetaan sitä että kaikki nuo sun listaamat "isot" ongelmat on ratkottu ennen kuin aletaan ratkomaan niitä pieniä niin sitten niitä pieniä ei ratkota koskaan.
Parempi ratkaisu on ratkoa niin isoja kuin pieniä ongelmia samanaikaisesti mutta pidetään mittasuhteet oikeina. Eli ei käytetä suhteessa liikaa aikaa ja vaivaa niiden pienten ongelmien ratkomiseen verrattuna isompiin.
Lisäksi pieniä ongelmia kannattaa ratkoa aina silloin kun ne saadaan helposti menemään isompien muutosten ohessa.

Sukupuolineutraalit liikennemerkit ovat mainio esimerkki tuosta viimeisestä. Meille on tulossa uusi tieliikennelaki jonka seurauksena tulee uusia liikennemerkkejä. Samaan syssyyn päivitetään muutenkin liikennemerkkien ulkonäköä selkeämmäksi. Ja saadaan nuo sukupuolineutraalit liikennemerkit.
Eli kyse ei ole siitä että lähdetään muuttamaan liikennemerkkejä koska ne halutaan sukupuolineutraaleiksi vaan kyse on siitä että on tarvetta muuttaa liikennemerkkejä ja sitten siinä samalla ne saadaan sukupuolineutraaleiksi.
 
Sen sijaan tulosten analyysissa tulisi sukupuolen lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä kuten yhteiskuntaluokka tai tulotaso, vanhempien koulutustausta, asuinalue jne

Noin tossa lukee että lapset pitäisi luokissa jaotella noitten ja muónen muun ominaisuuden mukaan. Eihän tossa olisi mitään järkeä.
Onhan tuossa paljonkin järkeä. Vai olisiko parempi jättää nuo ominaisuudet kokonaan pois, laitetaan samaan kaikki eikä oteta resursseissa huomioon ollenkaan. Tuo kun ei edes tarkoita että ryhmät jaettaisiin fyysisesti. Toki vaikeimmat tapaukset laitetaan eri luokille ja katsotaan että yhteen tavisluokkaan ei keräänny kaikki tietynlaiset tapaukset. Resurssien jakamisen suhteen tuo on erittäin olennainen asia. Joten kysyn uudelleen, mitä huonoa tuossa on?

Ymmärtääkseni ongelmat otetaan jo huomioon moniulotteisesti ja kouluissa on opettajan (joka jo tekee sitä) lisäksi kaikenlaista henkilökuntaa sitä varten. Meillä on myös lastensuojelu, perhepalvelut yms. tahot jotka tekevät nykyisellään työtä hyvin moniulotteisten ongelmien parissa.

Eivätkö nämä ihmiset siis hoidakaan työtään vai mitä lisä-arvoa tämä epätoivoinen yritys sotkea feminismi tähän kuvioon oikein tuo? Vai ollaanko nyt kuitenkin oikeasti tekemässä jotain ihan muuta?
Tuo vain tarkoittaa että jo nykyään tehdään intersektionaalisen feminismin mukaan asioita. Intersektionaalinen feminismi ei taida olla kovinkaan uusi juttu, mutta jo ennen kuin feministit tulivat mukaan tehtiin sen mukaan. Feministit ovat lähentyneet yleistä tasa-arvoa tuon ansiosta.
 
Tuo vain tarkoittaa että jo nykyään tehdään intersektionaalisen feminismin mukaan asioita. Intersektionaalinen feminismi ei taida olla kovinkaan uusi juttu, mutta jo ennen kuin feministit tulivat mukaan tehtiin sen mukaan. Feministit ovat lähentyneet yleistä tasa-arvoa tuon ansiosta.

Hyvä sitten, että ovat alkaneet jo lähestyä tasa-arvoa ajattelussaan. Minulle on jäänyt kyllä usein vähän eri kuva, mutta ei siitä sen enempää sitten.
 
Ymmärtääkseni ongelmat otetaan jo huomioon moniulotteisesti ja kouluissa on opettajan (joka jo tekee sitä) lisäksi kaikenlaista henkilökuntaa sitä varten. Meillä on myös lastensuojelu, perhepalvelut yms. tahot jotka tekevät nykyisellään työtä hyvin moniulotteisten ongelmien parissa.

Eivätkö nämä ihmiset siis hoidakaan työtään vai mitä lisä-arvoa tämä epätoivoinen yritys sotkea feminismi tähän kuvioon oikein tuo? Vai ollaanko nyt kuitenkin oikeasti tekemässä jotain ihan muuta?
Näin opettajankoulutuksenkin omaavana (nykyisin muissa töissä), nuo palvelut tökkivät kaikkialla ja pahasti. Ihannetilanteessa vastaus olisi kyllä, mutta käytännön tilanne on, että liian usein opettaja jää yksin. Ja liian usein opettajalla on todella pintapuolisesti erityispedagogista koulutusta / valmiuksia, koska sitä aiemmin ei ole opintoihin sisältynyt välttämättä ollenkaan ja nykyisinkin sisältyy aivan liian vähän.

Näitä palveluja, opettajankoulutusta ja nykyisin lähes olematonta opettajien täydennyskoulutusta tulisi vahvistaa. Mutta lisäksi intersektionaalisen näkökulman tuominen opettajankoulutukseen ja koulutusjärjestelmään liittyviin palveluihin ja palvelujärjestelmiin vahvistaisi myös lapsen asemaa. Näitä molempia olisi siis hyvä tehdä yhtä aikaa.
 
Näitä palveluja, opettajankoulutusta ja nykyisin lähes olematonta opettajien täydennyskoulutusta tulisi vahvistaa. Mutta lisäksi intersektionaalisen näkökulman tuominen opettajankoulutukseen ja koulutusjärjestelmään liittyviin palveluihin ja palvelujärjestelmiin vahvistaisi myös lapsen asemaa. Näitä molempia olisi siis hyvä tehdä yhtä aikaa.

Mua kiinnostaisi edelleen mitä lisäarvoa se intersektionaalisen feminismin sekoittaminen tähän tuo sen sijaan, että vahvistetaan vain enemmän näitä palveluita mikä tietenkin on hyvä asia.
 
Hyvä sitten, että ovat alkaneet jo lähestyä tasa-arvoa ajattelussaan. Minulle on jäänyt kyllä usein vähän eri kuva, mutta ei siitä sen enempää sitten.
En ihmettele. Jos mennään someen, niin siellä tuo intersektionaalinen feminismi näyttäytyy hyvin erilaisena, eikä asiaa auta se että kaltaiseni valkoinen mies ei saisi edes kommentoida taikka haastaa asioita. Jopa tutkijoilla tuntuu olevan erikoisia käsityksiä siitä. Facessa tutustuin asiaan tyhmässä 'Rento feminismiryhmä', sehän on jo klassikko. Ei nuo suomalaiset olleet sen järkevämpiä kuin jenkit. Toisaalta on tuo intersektionaalisuus tehnyt paljon hyvääkin feminismille, mutta siellä on yhä paljon vihaisia ihmisiä jotka eivät ajattele selkeästi. Asiaa pahentaa että vihaisuudelle ja tunteen ilmaisulle tulee antaa siellä tilaa. Meininki ei periaatteiltaan välillä eroa ollenkaan siitä mitä jutustelua kansallismieliset harrastavat somessa.
 
Eli kaikki lapset pitäis jaotella eri ominaisuuksien mukaan jo ensimäisellä luokalla. Vaikuttaa sairaalta yhteiskunnalta tulevaisuuden Suomi.

Noin tossa lukee että lapset pitäisi luokissa jaotella noitten ja muónen muun ominaisuuden mukaan

No eikä lue. Tuossa puhuttiin tulosten analysoinnista, ei "lasten jaottelemista luokissa ensimmäisellä luokalla".
 
En ihmettele. Jos mennään someen, niin siellä tuo intersektionaalinen feminismi näyttäytyy hyvin erilaisena, eikä asiaa auta se että kaltaiseni valkoinen mies ei saisi edes kommentoida taikka haastaa asioita. Jopa tutkijoilla tuntuu olevan erikoisia käsityksiä siitä. Facessa tutustuin asiaan tyhmässä 'Rento feminismiryhmä', sehän on jo klassikko. Ei nuo suomalaiset olleet sen järkevämpiä kuin jenkit. Toisaalta on tuo intersektionaalisuus tehnyt paljon hyvääkin feminismille, mutta siellä on yhä paljon vihaisia ihmisiä jotka eivät ajattele selkeästi. Asiaa pahentaa että vihaisuudelle ja tunteen ilmaisulle tulee antaa siellä tilaa. Meininki ei periaatteiltaan välillä eroa ollenkaan siitä mitä jutustelua kansallismieliset harrastavat somessa.
Annoitkin loistavat perustelut sille miksi koko intersektionaalisen feminismin voi unohtaa ja keskittyä siihen oikeaan tasa-arvon.
 
En ihmettele. Jos mennään someen, niin siellä tuo intersektionaalinen feminismi näyttäytyy hyvin erilaisena, eikä asiaa auta se että kaltaiseni valkoinen mies ei saisi edes kommentoida taikka haastaa asioita. Jopa tutkijoilla tuntuu olevan erikoisia käsityksiä siitä. Facessa tutustuin asiaan tyhmässä 'Rento feminismiryhmä', sehän on jo klassikko. Ei nuo suomalaiset olleet sen järkevämpiä kuin jenkit. Toisaalta on tuo intersektionaalisuus tehnyt paljon hyvääkin feminismille, mutta siellä on yhä paljon vihaisia ihmisiä jotka eivät ajattele selkeästi. Asiaa pahentaa että vihaisuudelle ja tunteen ilmaisulle tulee antaa siellä tilaa. Meininki ei periaatteiltaan välillä eroa ollenkaan siitä mitä jutustelua kansallismieliset harrastavat somessa.
Eikö siis olisi parasta, että ihmiset, jotka oikeasti haluavat tasa-arvoa puhuisivat vain suoraan tasa-arvosta eivätkä feminismistä tai intersektionaalisesta feminismistä, kun koko sanakin viittaa vain ja ainoastaan yhteen sukupuoleen eikä mihinkään muuhun? Jos tuon kääntää Finglishistä Suomeksi niin siitä tulee jotakuinkin "naiseus". Tuon sanan feminismi käyttäminen ei tuo kuitenkaan yhtään mitään hyvää tasa-arvon edistämiselle. Siellä rennossa feministiryhmässä toki termistä pidetään varnasti kynsin ja hampain kiinni eikä syynä ole mikään pyyteetön tasa-arvon tavoittelu.

Se termi on ollut aikanaan varmaan ihan ok oman asiansa ajamiseen, kun on vaadittu naisten äänioikeutta yms. Mutta se oli silloin se. Jossain kohtaa, kun vedettiinkin yhtäläisyysmerkit kaiken tasa-arvon ja feminismin välille mentiin todella pahasti metsään.
 
Eikö siis olisi parasta, että ihmiset, jotka oikeasti haluavat tasa-arvoa puhuisivat vain suoraan tasa-arvosta eivätkä feminismistä tai intersektionaalisesta feminismistä, kun koko sanakin viittaa vain ja ainoastaan yhteen sukupuoleen eikä mihinkään muuhun? Jos tuon kääntää Finglishistä Suomeksi niin siitä tulee jotakuinkin "naiseus". Tuon sanan feminismi käyttäminen ei tuo kuitenkaan yhtään mitään hyvää tasa-arvon edistämiselle. Siellä rennossa feministiryhmässä toki termistä pidetään varnasti kynsin ja hampain kiinni eikä syynä ole mikään pyyteetön tasa-arvon tavoittelu.

Se termi on ollut aikanaan varmaan ihan ok, kun on vaadittu naisten äänioikeutta yms. Mutta se oli silloin se.
Ihmiset tuntuvat takertuvan vanhoihin termeihin ja nimiin, ei feministit ole poikkeus.
 
Eikö siis olisi parasta, että ihmiset, jotka oikeasti haluavat tasa-arvoa puhuisivat vain suoraan tasa-arvosta eivätkä feminismistä tai intersektionaalisesta feminismistä, kun koko sanakin viittaa vain ja ainoastaan yhteen sukupuoleen eikä mihinkään muuhun?

No mutta sittenhän tältä koko ketjulta putoaa pohja, kun ihmiset tajuavat että feministit ajavat vain tasa-arvoa. Täällä kun suurin mielensä pahoittaminen tapahtuu nimenomaan tuohon termiin takertumisesta.
 

"Turkkilaiset kaverini ovat todellisuudessa nauraneet asialle"

Turkkilaiset trollas Valiota
Anter on trollaillut tällä vähän enemmänkin:

Anter Yasa kysyy netissä: Miksi Vuokkosten mainoksissa on vain naisoletettuja – Vuokkoset vastasi, kahdesti

Anter Yasa kysyy netissä: Miksi Vuokkosten mainoksissa on vain naisoletettuja - Vuokkoset vastasi, kahdesti - Suomen Uutiset
 
No mutta sittenhän tältä koko ketjulta putoaa pohja, kun ihmiset tajuavat että feministit ajavat vain tasa-arvoa. Täällä kun suurin mielensä pahoittaminen tapahtuu nimenomaan tuohon termiin takertumisesta.
No kun suuri(n?) osa itseään feministeiksi kutsuvista nimeomaan ei aja, vaan ajavat jotain ihan muuta, mutta vetävät silti täysin perusteettomat yhtäläisyysmerkit tasa-arvon ja feminismin välille. Tasa-arvo on hyvin selkeä käsite, feminismi sen sijaan on täysi, lähinnä yhteen sukupuoleen keskittynyt, sekasotku.
 
Mua kiinnostaisi edelleen mitä lisäarvoa se intersektionaalisen feminismin sekoittaminen tähän tuo sen sijaan, että vahvistetaan vain enemmän näitä palveluita mikä tietenkin on hyvä asia.

Koska intersektionaalisuuden avulla voidaan tunnistaa ne ongelmakohdat paremmin ja sitten kohdistaa ne tarvittavat parannukset paremmin. Yllä oli esimerkki poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä. Tuosta voidaan nopeasti tehdä se päätelmä että pitää keskittää lisää huomiota poikiin kouluissa mutta tuo on todella pintapuolinen ratkaisu.
Intersektionaalisuus taaskin tutkii asiaa useammalta kantilta. Eli tuleeko sama ero esille jos tutkitaankin korkeastikoulutettujen vanhempien lapsia, onko sielläkin sama ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä? Tai jos verrataan yksinhuoltaja vanhempien tyttöjä yksinhuoltaja vanhempien poikiin ja niitä sitten taaskin lapsiin joilla on "ehjä koti". Tai jotain muita sosioekonomisia tekijöitä.
Jos tuon kautta todetaan että korkeakoulutettujen ja varakkaiden keskuudessa eroja ei ole, tai ne ovat merkittävästi pienemmät, kuin köyhemmissä duunariperheissä niin sitten pystytään kohdentamaan auttavia toimia paremmin. Sen sijaan että keskitetään lisää resursseja kaikkiin poikiin, tiedetään että esim. Espoon Westendissä ja Kauniaisissa ei ole kovinkaan suurta ongelmaa ja sen sijaan voidaan kohdistaa ne lisäresurssit sinne missä ne auttavat enemmän. Ja samalla pohtia niitä auttamistapoja paremmin kun tiedetään tarkemmin että keitä nuo erot koskee.

Eli loppuen lopuksi intersektionaalisuudessa on kyse asiasta joka on ihan normaalia toimintaa ns. "kovissa tieteissä", eli tutkitaan että ovatko jotku ilmiöt usean tekijän summia sen sijaan että keskitytään siihen ekaan ja isoimpaan mikä nähdään. Mutta sosiaalitieteissä ihmiset saa tuosta termistä näppylöitä koska se tuli sinne osana feministisiä teorioita ja sen seurauksena sitä usein kutsutaan intersektionaaliseksi feminismiksi.
 
Koska intersektionaalisuuden avulla voidaan tunnistaa ne ongelmakohdat paremmin ja sitten kohdistaa ne tarvittavat parannukset paremmin. Yllä oli esimerkki poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä. Tuosta voidaan nopeasti tehdä se päätelmä että pitää keskittää lisää huomiota poikiin kouluissa mutta tuo on todella pintapuolinen ratkaisu.
Intersektionaalisuus taaskin tutkii asiaa useammalta kantilta. Eli tuleeko sama ero esille jos tutkitaankin korkeastikoulutettujen vanhempien lapsia, onko sielläkin sama ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä? Tai jos verrataan yksinhuoltaja vanhempien tyttöjä yksinhuoltaja vanhempien poikiin ja niitä sitten taaskin lapsiin joilla on "ehjä koti". Tai jotain muita sosioekonomisia tekijöitä.
Jos tuon kautta todetaan että korkeakoulutettujen ja varakkaiden keskuudessa eroja ei ole, tai ne ovat merkittävästi pienemmät, kuin köyhemmissä duunariperheissä niin sitten pystytään kohdentamaan auttavia toimia paremmin. Sen sijaan että keskitetään lisää resursseja kaikkiin poikiin, tiedetään että esim. Espoon Westendissä ja Kauniaisissa ei ole kovinkaan suurta ongelmaa ja sen sijaan voidaan kohdistaa ne lisäresurssit sinne missä ne auttavat enemmän. Ja samalla pohtia niitä auttamistapoja paremmin kun tiedetään tarkemmin että keitä nuo erot koskee.

Eli loppuen lopuksi intersektionaalisuudessa on kyse asiasta joka on ihan normaalia toimintaa ns. "kovissa tieteissä", eli tutkitaan että ovatko jotku ilmiöt usean tekijän summia sen sijaan että keskitytään siihen ekaan ja isoimpaan mikä nähdään. Mutta sosiaalitieteissä ihmiset saa tuosta termistä näppylöitä koska se tuli sinne osana feministisiä teorioita ja sen seurauksena sitä usein kutsutaan intersektionaaliseksi feminismiksi.

Siitä termistä saataneen aidoissa tieteissä näppylöitä lähinnä siksi, että feministiset teoriat ovat lähinnä perseestä revittyjä mielipidekirjoituksia, eivät tietellisellä menetelmällä tuotettua aitoa tutkimusta.
 
Koska intersektionaalisuuden avulla voidaan tunnistaa ne ongelmakohdat paremmin ja sitten kohdistaa ne tarvittavat parannukset paremmin. Yllä oli esimerkki poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä. Tuosta voidaan nopeasti tehdä se päätelmä että pitää keskittää lisää huomiota poikiin kouluissa mutta tuo on todella pintapuolinen ratkaisu.
Joo paremmin ja paremmin. Mitä se parempi nyt on verrattuna siihen miten nykyään apua kohdistetaan ongelmalapsille?

Intersektionaalisuus taaskin tutkii asiaa useammalta kantilta. Eli tuleeko sama ero esille jos tutkitaankin korkeastikoulutettujen vanhempien lapsia, onko sielläkin sama ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä? Tai jos verrataan yksinhuoltaja vanhempien tyttöjä yksinhuoltaja vanhempien poikiin ja niitä sitten taaskin lapsiin joilla on "ehjä koti".
Jos tuon kautta todetaan että korkeakoulutettujen ja varakkaiden keskuudessa eroja ei ole, tai ne ovat merkittävästi pienemmät, kuin köyhemmissä duunariperheissä niin sitten pystytään kohdentamaan auttavia toimia paremmin. Sen sijaan että keskitetään lisää resursseja kaikkiin poikiin, tiedetään että esim. Espoon Westendissä ja Kauniaisissa ei ole kovinkaan suurta ongelmaa ja sen sijaan voidaan kohdistaa ne lisäresurssit sinne missä ne auttavat enemmän. Ja samalla pohtia niitä auttamistapoja paremmin kun tiedetään tarkemmin että keitä nuo erot koskee.

Eli loppuen lopuksi intersektionaalisuudessa on kyse asiasta joka on ihan normaalia toimintaa ns. "kovissa tieteissä", eli tutkitaan että ovatko jotku ilmiöt usean tekijän summia sen sijaan että keskitytään siihen ekaan ja isoimpaan mikä nähdään. Mutta sosiaalitieteissä ihmiset saa tuosta termistä näppylöitä koska se tuli sinne osana feministisiä teorioita ja sen seurauksena sitä usein kutsutaan intersektionaaliseksi feminismiksi.
Niin siis jälleen ihan normaalia sosiaalipolitiikan tutkimusta mitä lienee harrastettu jo iät ja ajat ilman mitään feminismiäkin. Mikä tässä nyt on sen intersektionaalisen feminismin tuottama arvo verrattuna niihin näppylöitä saaviin sosiaalitieteilijöihin?
 
Luultavasti kadun vielä että otan osaa tähän keskusteluun, mutta...

Tässä ketjussa tuntuu olevan ainakin muutama feminismin kannattaja niin osaako joku perustella minulle miksi minun pitäisi vaihtaa nykyinen tasa-arvon kannatukseni feminismin kannattamiseen?

Minä kannatan sitä että kaikilla on samat oikeudet ja samat velvollisuudet sukupuolesta, iästä tai ihonväristä riippumatta.
(Tähän on tietysti joitakin poikkeuksia kuten täysi-ikäinen vs. alaikäinen jne.)
Minä kutsun sitä tasa-arvoksi.

Voisin koska tahansa allekirjoittaa jonkun vetoomuksen tasa-arvon puolesta.
Mutta en voisi ikinä kuvitella allekirjoittavani jotain vetoomusta feminismin puolesta.
Vaikka päämäärä olisi kuinka hyvä niin jo se pelkkä nimi on epätasa-arvoinen ja ristiriidassa minun tasa-arvokäsityksen kanssa.

Ne henkilöt jotka vaativat että vuosikymmenien aikana vakiintuneet ammattien nimet pitää muuttaa jos niissä on osana "mies", niin nämä samat henkilöt taputtavat innoissaan käsiään kun sisäminiusteri ilmoittaa että hallituksen tuleva tasa-arvo politiikka perustuu feminismiin.
Eikö tässä ole melkoinen ristiriita?
(En tarkoita tämän foorumin yksittäisiä kirjoittajia vaan ihan yleisellä tasolla Internetissä)

FireFly Renaissance tuossa yllä ehtikin jo kommentoida sillä välin kun olin kirjoittamassa tätä että

Eikö siis olisi parasta, että ihmiset, jotka oikeasti haluavat tasa-arvoa puhuisivat vain suoraan tasa-arvosta eivätkä feminismistä

Eli lyhyesti, olen monta vuotta jo ihmetellyt että miksi pitää erikseen olla joku feminismi joka jo nimenä on epätasa-arvoinen, miksi ei voi vain olla ihan tasa-arvo, siinä jo nimi kertoo mistä on kyse.
 
Joo paremmin ja paremmin. Mitä se parempi nyt on verrattuna siihen miten nykyään apua kohdistetaan ongelma lapsille?
No enköstä mä juuri selittänyt? Tiedetään paremmin keillä on niitä ongelmia. Jolloin voidaan sovittaa mahdolliset korjaustoimet (siis korkeammalla tasolla) sellaisiksi että ne parhaiten auttaa niitä joilla on eniten ongelmia. Ja en yritä sanoa että nyt ei toimittaisi noin vaan sanon että tuollainen toiminta on intersektionaalisuutta.

Niin siis jälleen ihan normaalia sosiaalipolitiikan tutkimusta mitä lienee harrastettu jo iät ja ajat ilman mitään feminismiäkin. Mikä tässä nyt on sen intersektionaalisen feminismin tuottama arvo verrattuna niihin näppylöitä saaviin sosiaalitieteilijöihin?

Niin se on samaa tutkimusta mitä on tehty ennenkin mutta viimeisen muutaman kymmenen vuoden ajan sen nimeksi on vakiintunut termi intersektionaalisuus. Ja se tuotettu arvo on selitetty jo tuossa.
Ja näppylöiden saannilla en viitannut sosiaalitieteilijöihin vaan siihen osaan kansasta jotka saavat jonkun primitiivireaktion vain siksi koska tuossa termissä on usein kylkiäisenä sana "feministinen" sen sijaan että oikeasti selvittäisivät mistä tuossa on kyse ja tajuaisivat että lopulta siinä ei ole mitään erityistä vaan ihan järkevä tapa tutkia erilaisia ilmiöitä.
 
Luultavasti kadun vielä että otan osaa tähän keskusteluun, mutta...

Tässä ketjussa tuntuu olevan ainakin muutama feminismin kannattaja niin osaako joku perustella minulle miksi minun pitäisi vaihtaa nykyinen tasa-arvon kannatukseni feminismin kannattamiseen?

Eli lyhyesti, olen monta vuotta jo ihmetellyt että miksi pitää erikseen olla joku feminismi joka jo nimenä on epätasa-arvoinen, miksi ei voi vain olla ihan tasa-arvo, siinä jo nimi kertoo mistä on kyse.

Jos olisi hypoteettisesti yhteiskunta, jossa miehet ovat heikommassa asemassa ja heitä oltaisiin sorrettu, ja sitten tulisi käyttöön termi "maskulismi" joka pyrkisi saamaan miehet samalle viivalle naisten kanssa. Valittaisitko silloinkin että ehei, en kannata koska tuo termihän kuvaa vain tuota heikommassa asemassa olevaa?

Eikö ole luonnollista, että aate joka pyrkii saattamaan huonommassa asemassa olevan ryhmän samalla viivalle vahvemman kanssa, on nimetty heikomman ryhmän mukaan?

Se on hieno kortti tuo, "Kyllähän minä tasa-arvoa kannatan, mutta en feminismiä." Silloin ei tarvitse edes perehtyä itse aiheeseen.
 
Jos olisi hypoteettisesti yhteiskunta, jossa miehet ovat heikommassa asemassa ja heitä oltaisiin sorrettu, ja sitten tulisi käyttöön termi "maskulismi" joka pyrkisi saamaan miehet samalle viivalle naisten kanssa. Valittaisitko silloinkin että ehei, en kannata koska tuo termihän kuvaa vain tuota heikommassa asemassa olevaa?

Eikö ole luonnollista, että aate joka pyrkii saattamaan huonommassa asemassa olevan ryhmän samalla viivalle vahvemman kanssa, on nimetty heikomman ryhmän mukaan?

Se on hieno kortti tuo, "Kyllähän minä tasa-arvoa kannatan, mutta en feminismiä." Silloin ei tarvitse edes perehtyä itse aiheeseen.

Sinulla on jotenkin omituinen kuvitelma siitä, että vain feminismiä raivokkaasti kannattavat ovat tutustuneet aiheeseen.
 
Luultavasti kadun vielä että otan osaa tähän keskusteluun, mutta...

Tässä ketjussa tuntuu olevan ainakin muutama feminismin kannattaja niin osaako joku perustella minulle miksi minun pitäisi vaihtaa nykyinen tasa-arvon kannatukseni feminismin kannattamiseen?

Ei sun tarvitse. Sä kannatat tasa-arvoa. Joku muu kannattaa feminismiä. Mä tykkään syödä leipäjuustoa. Mun Kainuusta kotoisin olevat serkut tykkäävät syödä juustoleipää.
 
Ei sun tarvitse. Sä kannatat tasa-arvoa. Joku muu kannattaa feminismiä. Mä tykkään syödä leipäjuustoa. Mun Kainuusta kotoisin olevat serkut tykkäävät syödä juustoleipää.

Mut feministit haluaa et kaikki söis leipäjuustoa.
 
No enköstä mä juuri selittänyt? Tiedetään paremmin keillä on niitä ongelmia. Jolloin voidaan sovittaa mahdolliset korjaustoimet (siis korkeammalla tasolla) sellaisiksi että ne parhaiten auttaa niitä joilla on eniten ongelmia. Ja en yritä sanoa että nyt ei toimittaisi noin vaan sanon että tuollainen toiminta on intersektionaalisuutta.
No et. Jotain merkittävää eroa sillä varmaan pitäisi olla siihen miten nykyään toimitaan kun siitä kaikki feministit sisäministeriä myöden kovaan ääneen meuhkaa ja samalla antaa ymmärtää, että nykyinen toiminta on jotenkin huonoa. Muutenhan me toimittaisiin vain sillä hyvällä samalla tavalla kun on toimittu tähänkin asti ja unohdettaisiin nämä feministiset höpinät ihan alkuunsa. Joku syy sille on oltava, että tuosta feminismistä pitää nyt kovaan ääneen meuhkata.

Niin se on samaa tutkimusta mitä on tehty ennenkin mutta viimeisen muutaman kymmenen vuoden ajan sen nimeksi on vakiintunut termi intersektionaalisuus. Ja se tuotettu arvo on selitetty jo tuossa.
Ja näppylöiden saannilla en viitannut sosiaalitieteilijöihin vaan siihen osaan kansasta jotka saavat jonkun primitiivireaktion vain siksi koska tuossa termissä on usein kylkiäisenä sana "feministinen" sen sijaan että oikeasti selvittäisivät mistä tuossa on kyse ja tajuaisivat että lopulta siinä ei ole mitään erityistä vaan ihan järkevä tapa tutkia erilaisia ilmiöitä.
Vielä järkevämpää olisi tutkia liittämättä siihen kylkiäisenä mitään feminismiä.
 
Onko naisten ja miesten välinen tasa-arvo se suurin tasa-arvoon liittyvä ongelma Suomessa tällä hetkellä? Entäs intersektionaalinen tasa-arvo noin terminä, koska intersektionaalinen ei liity sukupuoleen pelkästään. Mikä fiksaatio tuohon feminismiin siinä lopussa on? Se on tosiaan vaan tehosana millä aiheutetaan vain sekaannusta ja ärsytystä. Ymmärrän kyllä että jotkut saa siitä myös tyydytystä, kun se ärsytää toista. Otaksuisin että nämä henkilöt ovat myös niitä ketkä esim. on nettisensuurin kannallalla ikävistä puheenaiheista.
 
Jos olisi hypoteettisesti yhteiskunta, jossa miehet ovat heikommassa asemassa ja heitä oltaisiin sorrettu, ja sitten tulisi käyttöön termi "maskulismi" joka pyrkisi saamaan miehet samalle viivalle naisten kanssa. Valittaisitko silloinkin että ehei, en kannata koska tuo termihän kuvaa vain tuota heikommassa asemassa olevaa?

Eikö ole luonnollista, että aate joka pyrkii saattamaan huonommassa asemassa olevan ryhmän samalla viivalle vahvemman kanssa, on nimetty heikomman ryhmän mukaan?
Ja juuri edellisissä viesteissä teit selväksi, miten intersektionaalisen feminismin mukaan se heikoin ryhmä ei suinkaan ole naiset. Miten se siis nyt menikään?

Se on hieno kortti tuo, "Kyllähän minä tasa-arvoa kannatan, mutta en feminismiä." Silloin ei tarvitse edes perehtyä itse aiheeseen.
Vielä "hienompaa" on, miten sinulle tuntuu olevan täysin mahdotonta keskustella ilman näitä ala-arvoisia vihjauksia vaikka niistä on jo monta kertaa nyt huomautettu.
 
No et. Jotain merkittävää eroa sillä varmaan pitäisi olla siihen miten nykyään toimitaan kun siitä kaikki feministit sisäministeriä myöden kovaan ääneen meuhkaa ja samalla antaa ymmärtää, että nykyinen toiminta on jotenkin huonoa. Muutenhan me toimittaisiin vain sillä hyvällä samalla tavalla kun on toimittu tähänkin asti ja unohdettaisiin nämä feministiset höpinät ihan alkuunsa. Joku syy sille on oltava, että tuosta feminismistä pitää nyt kovaan ääneen meuhkata.

No ehkä sitten sitä ei ole otettu vielä kunnolla käyttöön jolloin tuo meuhkaaminen on täysin perusteltua ja järkevää. Koska en nyt ihan heti keksi että miksi ihmeessä tuota ei pitäisi ottaa osaksi työkalupakkia.

Vielä järkevämpää olisi tutkia liittämättä siihen kylkiäisenä mitään feminismiä.

Jälleen kerran, tuossa on kyse vain ja ainoastaan siitä että miksi sitä kutsutaan. Ei siitä miten se toimii. Syy miksi intersektionaalisuutta joskus kutsutaan "intersektionaaliseksi feminismiksi" on koska tuo termi sai alkunsa feministitutkijan käsistä. Ja koska se alunperin sillä kritisoitiin aikasempaa feminististä tutkimusta joka tuppasi näkemään asian vain valkoisten naisten linssin läpi.
Mutta se että sen nimi sattuneista syistä on tuollainen ei muuta sitä mitä se oikeasti on.
 
Mua kiinnostaisi edelleen mitä lisäarvoa se intersektionaalisen feminismin sekoittaminen tähän tuo sen sijaan, että vahvistetaan vain enemmän näitä palveluita mikä tietenkin on hyvä asia.

Intersektionaalisuus käsitteenä on oikeastaan tarkastelutapa ja työkalu.

Intersektionaalisuuden käsitteen avulla on pyritty huomioimaan erilaisten kulttuuristen ja sosiaalisten erojen samanaikainen ja usein ristiriitainen vaikutus yksilöissä ja yhteisöissä. On tärkeää on huomioida erilaiset kategoriat, joita henkilö edustaa tai joihin hän kokee kuuluvansa, koska ihmisiä erotellaan ja eriarvoistetaan usein monin eri tavoin ja monilla eri alueilla. Intersektionaalisuuden perusajatukseen kuuluu siis sen korostaminen, että yksilöiden identiteetti ei ole yhtenäinen tai autonominen. Keskittyminen esimerkiksi yksinomaan tai lähes yksinomaan esim. etnisyyteen, sukupuoleen, vammaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vaikkapa oppimisvaikeuteen tai toiminnanohjauksen tasoon saattaa peittää muita tekijöitä ja erilaisuuksia.

Nyt meillä koulussa kyllä jo nykyisinkin usein pyritään katsomaan lasta ja ymmärtämään häntä. Mutta onko aina työkaluja.

Yksinkertainen, tosin vähän banaali esimerkki:
Intersektionaalisuus saattaisi auttaa esim. sellaiseen ongelmaan, että tutkitusti jostain syystä koulujärjestelmämme ohjaus työntää muutamista etnisistä taustoista olevia nuoria hoiva- ja hoitoalojen 2. asteen koulutukseen, vaikka heidän todistuksensa keskiarvot olisivat aivan siellä asteikon yläpäässä.
Nyt tuossa jostain syystä se kulttuuritausta on merkittävä tekijä, joka jyrää muut alleen.
Ehkä intersektionaalinen näkökulma avaisi katsomaan nuorta jonain muunakin, kuin etnisen kulttuurinsa edustajana, kenties yksilönä ristiriitaisten haaveiden ja odotusten sekä paineiden keskellä. Vai onko heidän kulttuurisessa tavassaan kommunikoida jotakin sellaista, mikä, saa ohjaajat luulemaan heidän haluavan juuri lähihoitajiksi? Vai eivätkö he uskalla unelmoida, hakeutua lukioon ja sitä kautta korkea-asteen opintoihin? Kuullaanko heitä aidosti yksittäisen opettajan ja ohjaajan toimesta, kuuleeko järjestelmä heidän haaveitaan, tavoitteitaan, paineitaan ja pelkojaan? Ottaako se huomioon sukupuolen, entä muut asiat? Tukeeko se heitä?
Nämä on kaikki sellaisia asioita, missä ensinnäkin jo jopa opettajien ja opinto-ohjaajan intersektionaalislähtöinen reflektointi saattaisi avata solmua, mutta toki sen tuominen järjestelmään olisi tehokkaampaa ja varmistaisi toteutumista kaikissa kouluissa ja ohjaamoissa.
(Nykyisin tosin opinto-ohjaaja -opiskelijoille on opinnoissa tarjolla kulttuurisensitiivisen ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen ja monimuotoisuuden kursseja, siellä on siis koulutuksessa reagoitu aika hyvin.)
 
Viimeksi muokattu:
No ehkä sitten sitä ei ole otettu vielä kunnolla käyttöön jolloin tuo meuhkaaminen on täysin perusteltua ja järkevää. Koska en nyt ihan heti keksi että miksi ihmeessä tuota ei pitäisi ottaa osaksi työkalupakkia.

Voi olla, minulle nyt vain ei vieläkään kukaan ole onnistunut kertomaan mitä (uutta) sinne työkalupakkiin ollaan ihan oikeasti ottamassa. Muuta kuin jotain tosi upeeta ja kliffaa.
 
Mikä fiksaatio tuohon feminismiin siinä lopussa on?

Koska feminismi on se termi millä historiallisesti on viitattu tuollaiseen tutkimukseen joka alunperin keskittyi etenkin naisten tasa-arvoon, josta seurasi kyseinen termi, ja siihen on sitten myöhemmin ympätty muitakin tasa-arvo kysymyksiä. Ja nykyään se on enemmänkin kattotermi kaikille erilaisille tasa-arvo kysymyksille ja niiden tutkimiselle.

Kyllä, se on harhaanjohtava termi kun kieli ja yhteiskunta on kehittynyt ja tuon termin sisältö on laajentunut ja olisi ihan hyvä asia jos tuo termi voitaisiin korvata jollain muulla sanalla. Päivittää nykyaikaan sopivammaksi. Vähän kuin neekerinpusut. Ja Uncle Ben's riisi.
 
Intersektionaalisuus käsitteenä on oikeastaan tarkastelutapa ja työkalu.
...
Ihanaa haihattelua niin pitkään kun kodin kasvatusmetodit vitut välittää mistään intersektionaalisuuksista. Vaikkaan että jonkun muslimikodin ja intersektionaalisen feminismin välillä on hulppea kuilu. Tämä pätee kyllä varmasti moneen suomalaiskotiinkin.
 
Koska feminismi on se termi millä historiallisesti on viitattu tuollaiseen tutkimukseen joka alunperin keskittyi etenkin naisten tasa-arvoon, josta seurasi kyseinen termi, ja siihen on sitten myöhemmin ympätty muitakin tasa-arvo kysymyksiä. Ja nykyään se on enemmänkin kattotermi kaikille erilaisille tasa-arvo kysymyksille ja niiden tutkimiselle.

Kyllä, se on harhaanjohtava termi kun kieli ja yhteiskunta on kehittynyt ja tuon termin sisältö on laajentunut ja olisi ihan hyvä asia jos tuo termi voitaisiin korvata jollain muulla sanalla. Päivittää nykyaikaan sopivammaksi. Vähän kuin neekerinpusut. Ja Uncle Ben's riisi.
Heh, eli keskittyi naisten TASA-ARVOON ja muuttui feminismiksi ja jäi TASA-ARVON kattosanaksi. Komiaa!
 
Heh, eli keskittyi naisten TASA-ARVOON ja muuttui feminismiksi ja jäi TASA-ARVON kattosanaksi. Komiaa!

No noin erilaiset termit käyttäytyy. Sulla on yksi asia jota kutsutaan tietyllä termillä. Sitten ajan kuluessa tuo asia laajenee kattamaan enemmän asioita kuin mitä se alunperin kattoi. Mutta sitä alkuperäistä termiä ei vaihdeta koska se on vakiintunut osaksi kielenkäyttöä ja sitten vain sen merkitys laajenee.
Esim. siinä missä nykyään feminismiin sisältyy myös "rodulllinen" tasa-arvo niin varhaisten feministiryhmät oli usein suht pesunkestäviä rasisteja jotka esim. Jenkeissä ottivat massiivisesti pulttia siitä että mustat miehet saivat äänioikeuden ennen valkoisia naisia. Mutta viimeisten vuosikymmenien aikana feminismi on laajentunut kattamaan myös nuo "rodullisen" tasa-arvon kysymykset.
 
No noin erilaiset termit käyttäytyy. Sulla on yksi asia jota kutsutaan tietyllä termillä. Sitten ajan kuluessa tuo asia laajenee kattamaan enemmän asioita kuin mitä se alunperin kattoi. Mutta sitä alkuperäistä termiä ei vaihdeta koska se on vakiintunut osaksi kielenkäyttöä ja sitten vain sen merkitys laajenee.
Esim. siinä missä nykyään feminismiin sisältyy myös "rodulllinen" tasa-arvo niin varhaisten feministiryhmät oli usein suht pesunkestäviä rasisteja jotka esim. Jenkeissä ottivat massiivisesti pulttia siitä että mustat miehet saivat äänioikeuden ennen valkoisia naisia. Mutta viimeisten vuosikymmenien aikana feminismi on laajentunut kattamaan myös nuo "rodullisen" tasa-arvon kysymykset.
En ole ikinä kuullut kun puhutaan etnisestä tasa-arvosta feminisminä. Jos googlaan mitä feminismi tarkoittaa, niin sieltä tulee nimenomaan pääosin sukupuoleen keskittynyttä settiä. Miksi puhua asioista väkisin harhaanjohtavilla ja väärillä nimillä, kun niille on ihan oikeat, kansatajuisetkin termit? Näitä tulisi ehdottomasti käyttää varsinkin jos puhutaan hallitusohjelmasta ja muutenkin viranomaisten kansalaisille viestinnässä.
 
Koko poliittisessa keskustelussa voisi lopettaa koko ismeistä puhumisen, koska niihin on niin kova tunnelataus monella ja nykyfeminismillä tuntuu olevan vain vähän tekemistä sen alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Nykyfeminismi on vähän sellainen sekasotku, jolla yritetään korjata kaikenlaista eriarvoisuutta ja "eriarvoisuutta"

Länsimaalaiset feministit keskittyvät lähinnä omien asioiden hoitamiseen ja vähät välittää esimerkiksi kehitysmaista tulevien henkilöiden tasa-arvoon. Liekö sitten pelon ja leimautumisen (taas kerran somekäräjät/häpeätahra) vaarassa, ei uskalleta olla yhtä kärkkäitä ajamaan myös heidän asemaa.
 
Fazerkin on päättänyt uudistaa Geisha-tuotemerkkinsä.



BLM muuttanut maailman sirkukseksi. En usko että kukaan japanilainen mieltäänsä on pahoittanut Geisha-suklaasta.

Milloinkohan mustamakkara sensuroidaan? :)


Jos nyt ketään enää tämä Geisha-tapaus kiinnostaa, niin tässä on japanilaisen mielipide tästä "kohusta".



Gen Takagi on hieno mies. Enemmän tämänkaltaisia maahanmuuttajia Suomeen.
 
Melkoista paskaa ja muiden humanistitieteiden ja instanssien alentamista että muka ennen feminismiä nämä eivät ole osanneet ottaa huomioon sitä että ihmisten asioihin vaikuttaa monet eri tekijät ja taustat ja feminismin on täytynyt tuoda intersektionaalisuus näille ja aivan kuin sitä varten täytyisi keksiä uusi hieno sana. "Intersektionaalisuudessa" ei ole mitään uutta ja paikoissa jossa sitä feministit on työntäneet se näyttäytyy etuoikeusajatteluna joka on pohjimmiltaan syrjivä kastijärjestelmä.

Tässä onkin hyvä analyysi.




Intersektionaalisen feminismin ajatuksista voi lukea esim. Facebookin feministiryhmästä joka tunnustautuu intersektionaalisiksi feministeiksi. Kaikki varmaan tietää miten pähkähulluja ulostuloja tuolla on.


DffAAH3X4AEH0Mz
 
Viimeksi muokattu:
Melkoista paskaa ja muiden humanistitieteiden ja instanssien alentamista että muka ennen feminismiä nämä eivät ole osanneet ottaa huomioon sitä että ihmisten asioihin vaikuttaa monet eri tekijät ja taustat ja feminismin on täytynyt tuoda intersektionaalisuus näille ja aivan kuin sitä varten täytyisi keksiä uusi hieno sana. "Intersektionaalisuudessa" ei ole mitään uutta ja paikoissa jossa sitä feministit on työntäneet se näyttäytyy etuoikeusajatteluna joka on pohjimmiltaan syrjivä kastijärjestelmä.

Tässä onkin hyvä analyysi.



Tämän kuvan on nyt itsekkin tästä saanut että idea on jakaa ihmiset omiin lokeroihin vahvemmin eikä mikään tasa-arvo.
 
Nyt meillä koulussa kyllä jo nykyisinkin usein pyritään katsomaan lasta ja ymmärtämään häntä. Mutta onko aina työkaluja.

Yksinkertainen, tosin vähän banaali esimerkki:
Intersektionaalisuus saattaisi auttaa esim. sellaiseen ongelmaan, että tutkitusti jostain syystä koulujärjestelmämme ohjaus työntää muutamista etnisistä taustoista olevia nuoria hoiva- ja hoitoalojen 2. asteen koulutukseen, vaikka heidän todistuksensa keskiarvot olisivat aivan siellä asteikon yläpäässä.
Nyt tuossa jostain syystä se kulttuuritausta on merkittävä tekijä, joka jyrää muut alleen.
Ehkä intersektionaalinen näkökulma avaisi katsomaan nuorta jonain muunakin, kuin etnisen kulttuurinsa edustajana, kenties yksilönä ristiriitaisten haaveiden ja odotusten sekä paineiden keskellä. Vai onko heidän kulttuurisessa tavassaan kommunikoida jotakin sellaista, mikä, saa ohjaajat luulemaan heidän haluavan juuri lähihoitajiksi? Vai eivätkö he uskalla unelmoida, hakeutua lukioon ja sitä kautta korkea-asteen opintoihin? Kuullaanko heitä aidosti yksittäisen opettajan ja ohjaajan toimesta, kuuleeko järjestelmä heidän haaveitaan, tavoitteitaan, paineitaan ja pelkojaan? Tukeeko se heitä?
(Nykyisin tosin opinto-ohjaaja -opiskelijoille on opinnoissa tarjolla kulttuurisensitiivisen ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen ja monimuotoisuuden kursseja, siellä on siis koulutuksessa reagoitu aika hyvin.)
Tämä on tosiaan niin yksinkertainen esimerkki, että minä en siitä ainakaan mitään erityistä "intersektionaalista feminismiä" löydä. Eiköhän nuorta kykene lähestymään ihan siitä näkökulmasta, että nuori on nuori ja yksilö ilman, että siihen aletaan sotkemaan jotain feminismiä joka jo lähtökohtaisesti pyrkii kategorisoimaan ihmisiä erilaisiin ryhmiin.
 
Melkoista paskaa ja muiden humanistitieteiden ja instanssien alentamista että muka ennen feminismiä nämä eivät ole osanneet ottaa huomioon sitä että ihmisten asioihin vaikuttaa monet eri tekijät ja taustat ja feminismin on täytynyt tuoda intersektionaalisuus näille ja aivan kuin sitä varten täytyisi keksiä uusi hieno sana. "Intersektionaalisuudessa" ei ole mitään uutta ja paikoissa jossa sitä feministit on työntäneet se näyttäytyy etuoikeusajatteluna joka on pohjimmiltaan syrjivä kastijärjestelmä.

Tässä onkin hyvä analyysi.




Intersektionaalisen feminismin ajatuksista voi lukea esim. Facebookin feministiryhmästä joka tunnustautuu intersektionaaliksi feministeiksi.



Ei linkkaannu oikein. Mutta Rento feministiryhmä on kyllä maailman ironisin nimi sisältöön ja ulostuloihin verrattuna.

e: Tässä lainauksessa sitten näkyykin linkki, mutta alkuperäisessä ei.
 
En ole ikinä kuullut kun puhutaan etnisestä tasa-arvosta feminisminä. Jos googlaan mitä feminismi tarkoittaa, niin sieltä tulee nimenomaan pääosin sukupuoleen keskittynyttä settiä. Miksi puhua asioista väkisin harhaanjohtavilla ja väärillä nimillä, kun niille on ihan oikeat, kansatajuisetkin termit? Näitä tulisi ehdottomasti käyttää varsinkin jos puhutaan hallitusohjelmasta ja muutenkin viranomaisten kansalaisille viestinnässä.

Paitsi että tässä on nyt parin sivun ajan puhuttu intersektionaalisesta feminismistä jonka koko pointti on se että ei katsota vain sukupuolta vaan käsitellään tasa-arvo kysymyksiä usealta eri kantilta joissa otetaan huomioon sen sukupuolen lisäksi ties mitä sosioekonomisia tekijöitä kuten etnisyys, taloudellinen asema, seksuaalinen suuntautuminen, koulutustaso, uskonto jne. jne.
 
Paitsi että tässä on nyt parin sivun ajan puhuttu intersektionaalisesta feminismistä jonka koko pointti on se että ei katsota vain sukupuolta vaan käsitellään tasa-arvo kysymyksiä usealta eri kantilta joissa otetaan huomioon sen sukupuolen lisäksi ties mitä sosioekonomisia tekijöitä kuten etnisyys, taloudellinen asema, seksuaalinen suuntautuminen, koulutustaso, uskonto jne. jne.
Paitsi että itse väitit että feminismi on kattotermi kaikille tasa-arvokysymyksille. En löytänyt lähteitä tälle, voisitko postata.
Sanoisin että tuo "intersektionaalinen" täyttää tuon määritelmän. Sen takia edelleen koko feminismi sanan vois heivata helvettiin siitä postfixinä ja korvata *rumpujen pärinää* TASA-ARVOLLA.
"Ja nykyään se on enemmänkin kattotermi kaikille erilaisille tasa-arvo kysymyksille ja niiden tutkimiselle. "
 
Paitsi että tässä on nyt parin sivun ajan puhuttu intersektionaalisesta feminismistä jonka koko pointti on se että ei katsota vain sukupuolta vaan käsitellään tasa-arvo kysymyksiä usealta eri kantilta joissa otetaan huomioon sen sukupuolen lisäksi ties mitä sosioekonomisia tekijöitä kuten etnisyys, taloudellinen asema, seksuaalinen suuntautuminen, koulutustaso, uskonto jne. jne.
No, ainakin tässä sinunkin kuvauksessasi, vahingossa tai tarkoituksella, ensin tulee sukupuoli ja sitten voidaan katsella jotain muita asioita niinkuin se sukupuoli olisi aina se ensimmäinen ja määräävin tekijä, eikä esimerkiksi se, että Kalle asuu sillan alla ja Maijalla on kartano.
 
Sen takia edelleen koko feminismi sanan vois heivata helvettiin siitä postfixinä ja korvata *rumpujen pärinää* TASA-ARVOLLA.

Miksi? Loukkaako se sinua jotenkin? Jos ymmärrät kerran mistä asiassa on kyse, miksi uhriudut yhdestä sanasta samalla tavalla kuin muut "Eskimo"-jäätelöstä?

E: Mielestäni on vain hauskaa, kuinka kaikki täällä ovat sotajalalla yhden sanan takia:lol:
 
Intersektionaalisuus käsitteenä on oikeastaan tarkastelutapa ja työkalu.

Intersektionaalisuuden käsitteen avulla on pyritty huomioimaan erilaisten kulttuuristen ja sosiaalisten erojen samanaikainen ja usein ristiriitainen vaikutus yksilöissä ja yhteisöissä. On tärkeää on huomioida erilaiset kategoriat, joita henkilö edustaa tai joihin hän kokee kuuluvansa, koska ihmisiä erotellaan ja eriarvoistetaan usein monin eri tavoin ja monilla eri alueilla. Intersektionaalisuuden perusajatukseen kuuluu siis sen korostaminen, että yksilöiden identiteetti ei ole yhtenäinen tai autonominen. Keskittyminen esimerkiksi yksinomaan tai lähes yksinomaan esim. etnisyyteen, sukupuoleen, vammaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vaikkapa oppimisvaikeuteen tai toiminnanohjauksen tasoon saattaa peittää muita tekijöitä ja erilaisuuksia.

Nyt meillä koulussa kyllä jo nykyisinkin usein pyritään katsomaan lasta ja ymmärtämään häntä. Mutta onko aina työkaluja.

Yksinkertainen, tosin vähän banaali esimerkki:
Intersektionaalisuus saattaisi auttaa esim. sellaiseen ongelmaan, että tutkitusti jostain syystä koulujärjestelmämme ohjaus työntää muutamista etnisistä taustoista olevia nuoria hoiva- ja hoitoalojen 2. asteen koulutukseen, vaikka heidän todistuksensa keskiarvot olisivat aivan siellä asteikon yläpäässä.
Nyt tuossa jostain syystä se kulttuuritausta on merkittävä tekijä, joka jyrää muut alleen.
Ehkä intersektionaalinen näkökulma avaisi katsomaan nuorta jonain muunakin, kuin etnisen kulttuurinsa edustajana, kenties yksilönä ristiriitaisten haaveiden ja odotusten sekä paineiden keskellä. Vai onko heidän kulttuurisessa tavassaan kommunikoida jotakin sellaista, mikä, saa ohjaajat luulemaan heidän haluavan juuri lähihoitajiksi? Vai eivätkö he uskalla unelmoida, hakeutua lukioon ja sitä kautta korkea-asteen opintoihin? Kuullaanko heitä aidosti yksittäisen opettajan ja ohjaajan toimesta, kuuleeko järjestelmä heidän haaveitaan, tavoitteitaan, paineitaan ja pelkojaan? Ottaako se huomioon sukupuolen, entä muut asiat? Tukeeko se heitä?
Nämä on kaikki sellaisia asioita, missä ensinnäkin jo jopa opettajien ja opinto-ohjaajan intersektionaalislähtöinen reflektointi saattaisi avata solmua, mutta toki sen tuominen järjestelmään olisi tehokkaampaa ja varmistaisi toteutumista kaikissa kouluissa ja ohjaamoissa.
(Nykyisin tosin opinto-ohjaaja -opiskelijoille on opinnoissa tarjolla kulttuurisensitiivisen ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen ja monimuotoisuuden kursseja, siellä on siis koulutuksessa reagoitu aika hyvin.)

Eikös tuossa koko intersektionaalisuudessa ole ongelmana vähän se, että siinä yleistetään? Ihmisiä katergorisoidaan erilaisten tekijöiden mukaan.
 
Miksi? Loukkaako se sinua jotenkin? Jos ymmärrät kerran mistä asiassa on kyse, miksi uhriudut yhdestä sanasta samalla tavalla kuin muut "Eskimo"-jäätelöstä?

E: Mielestäni on vain hauskaa, kuinka kaikki täällä ovat sotajalalla yhden sanan takia:lol:
Aiheuttaa sekaannusta ja väärinymmärrystä, kuten varmaan huomaat. Huono juttu poliittisessa viestinnässä, vaikka sun mielestä hauska juttu onkin.
 
Miksi? Loukkaako se sinua jotenkin? Jos ymmärrät kerran mistä asiassa on kyse, miksi uhriudut yhdestä sanasta samalla tavalla kuin muut "Eskimo"-jäätelöstä?

E: Mielestäni on vain hauskaa, kuinka kaikki täällä ovat sotajalalla yhden sanan takia:lol:
Yksi hyvä syy voisi olla se, että emme tiedä minkä polven feminismiä tuolla feminismillä tarkoitettaisiin.

edit: oikea kysymys olisi juurikin se, että miksi tuollaiseen poliittiseen ohjelmaan valikoidaan joku ismi, kerta sen vain voi korvata tasa-arvolla.
 
Paitsi että itse väitit että feminismi on kattotermi kaikille tasa-arvokysymyksille. En löytänyt lähteitä tälle, voisitko postata.
Sanoisin että tuo "intersektionaalinen" täyttää tuon määritelmän. Sen takia edelleen koko feminismi sanan vois heivata helvettiin siitä postfixinä ja korvata *rumpujen pärinää* TASA-ARVOLLA.
"Ja nykyään se on enemmänkin kattotermi kaikille erilaisille tasa-arvo kysymyksille ja niiden tutkimiselle. "

No joo, muotoilin tuon vähän huonosti. Ehkä se ei ole niinkään kattotermi vaan feminismi aatesuuntana on ottanut kannettavakseen myös muut tasa-arvon kysymykset kuin sukupuolien tasa-arvon. Etenkin "kolmannen aallon" myötä:

Ja olen samaa mieltä että "intersektionaalinen" tai "intersektionaalinen tasa-arvo" ovat molemmat hyviä ja jopa parempia termejä kuin "intersektionaalinen feminismi". Ja yllä selitin jo miksi. Mutta kyse on kuitenkin samasta asiasta riippumatta siitä että mitä noista kolmesta termistä käytetään kuvaamaan tuota asiaa.
 
Feminismi on sinänsä ihan hyvä sana erottamaan tuon rennon feministiryhmän kaltaiset tapaukset oikeasti tasa-arvoa kannattavista. Ongelma tulee siitä, että jostain syystä monelle tuntuu olevan vaikea tehdä todellista pesäeroa tuon sekoboltsiporukan kanssa.
 
Feminismi on sinänsä ihan hyvä sana erottamaan tuon rennon feministiryhmän kaltaiset tapaukset oikeasti tasa-arvoa kannattavista. Ongelma tulee siitä, että jostain syystä monelle tuntuu olevan vaikea tehdä todellista pesäeroa tuon sekoboltsiporukan kanssa.

Tai sitten väki ei halua että nuo sekoboltsit omivat termin jonka alla on tuotu aivan helvetisti hyvää maailmaan ja parannettu tasa-arvoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 136
Viestejä
4 484 800
Jäsenet
74 173
Uusin jäsen
kaljakonna

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom