Feminismi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

[draco76]

Metatyö ei ole työtä tai sitten kirjoittaja ei edes ymmärrä mitä sana meta tarkoittaa. Pitäisin sitä aika surullisena, jos kirjoittaja on olevinaan jonkin sortin tutkija.

Meta – Wikipedia

Työpaikalla maksetaan myös kahvin juonnista, ja muutenkin harvalla meillä on urakkapalkka.

Työpaikoilla suunnittelua ja aikataulutusta varten on ihan oikeaa työtä ja sitä varten on usein taas palkattu ihan nimettyjä työntekijöitäkin, usein tittelillä projektipäällikkö. Se ei ole mitään "metatyötä".

Metatyö on kuitenkin määritelty termi, siinä olet kuitenkin oikeassa että metatyö on huono nimi. Metatyöksi nimittäminen alentaa tuon työn arvoa ja olisi parempi kutsua sitä suunnittelutyöksi.

Sen sijaan artikkelin tuomitseminen siksi että siinä käytetään määriteltyä termiä siten kuin se on määritelty on huono. Sama kuin lopettaisi biologian kirjan lukemisen kun muurahaiskarhu tulee vastaan

Mikäs vika suunnittelu-sanassa on, liian patriarkaattista ja jokainen ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan?

Lasten kanssa leikkiminenhän on noiden mukaan oikeaa työtä.

Tuossa ylempänä myös tähän vastaus. Lasten kanssa leikkiminen on kyllä oikeaa työtä jota tehdään työpaikoilla. Käsittääkseni kotona miehet hoitavat suuren osan tästä.

 

[FireFly Renaissance]

Metatyö on kuitenkin määritelty termi, siinä olet kuitenkin oikeassa että metatyö on huono nimi. Metatyöksi nimittäminen alentaa tuon työn arvoa ja olisi parempi kutsua sitä suunnittelutyöksi.

Sen sijaan artikkelin tuomitseminen siksi että siinä käytetään määriteltyä termiä siten kuin se on määritelty on huono. Sama kuin lopettaisi biologian kirjan lukemisen kun muurahaiskarhu tulee vastaan

Määritelty termi joo, mutta kun tässä nimenomaan puhuttu feministitieteen uskottavuudesta, niin miten tuollaisia termejä määrittelevään tieteeseen voisi edes kuvitella suhtautuvansa vakavasti?

Kannattaa myös huomioida, että Gigantin verkkosivujen selailu tai lomakuvastojen selaaminen ei ole sen enempää työtä kuin metatyötäkään vaan ajan tappamista ja haaveilua (vai onko työstä haaveilu sitten sitä metatyötä?) . Jos työkseen suunnitellaan niin silloin se on systemaattista, tavoitteellista ja tehokasta.

 

[draco76]

Määritelty termi joo, mutta kun tässä nimenomaan puhuttu feministitieteen uskottavuudesta, niin miten tuollaisia termejä määrittelevään tieteeseen voisi edes kuvitella suhtautuvansa vakavasti?

Kannattaa myös huomioida, että Gigantin verkkosivujen selailu tai lomakuvastojen selaaminen ei ole sen enempää työtä kuin metatyötäkään vaan ajan tappamista ja haaveilua (vai onko työstä haaveilu sitten sitä metatyötä?) . Jos työkseen suunnitellaan niin silloin se on systemaattista, tavoitteellista ja tehokasta.

Voi suhtautua pelkästään tuolla perusteella vakavasti.

Verkkosivujen selailu on työtä silloin kun ollaan hankkimassa jotakin ja tehdään määrittelyä taikka etsitään halvinta. Sama kuin kaupan tarjousten etsiminen. Mutta tuota voi tehdä pelkästään ajanvietteeksikin.

 

[FireFly Renaissance]

Voi suhtautua pelkästään tuolla perusteella vakavasti.

Verkkosivujen selailu on työtä silloin kun ollaan hankkimassa jotakin ja tehdään määrittelyä taikka etsitään halvinta. Sama kuin kaupan tarjousten etsiminen. Mutta tuota voi tehdä pelkästään ajanvietteeksikin.

Ja kun ideologisesti feministisen tutkijan tutkimuksen tarkoitus ja päämäärä on todistaa naisten sorrettu asema patriarkaatin uhrina mahtaako olla pieni riski, että se ajanviete lipsahtaakin "metatyöksi"? Just saying...

 

[draco76]

Ja kun ideologisesti feministisen tutkijan tutkimuksen tarkoitus ja päämäärä on todistaa naisten sorrettu asema patriarkaatin uhrina mahtaako olla pieni riski, että se ajanviete lipsahtaakin "metatyöksi"? Just saying...

Sinusta siis "ruokaostosten suunnittelua, lomien koordinointia, syntymäpäivien järjestämistä, yhteydenpitoa päiväkotiin, vanhempainiltoja tai vaatteiden ostamista ja myymistä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa." on pelkkää hauskaa ajanvietettä? Tuon varmaan voisi jättää tekemättä kokonaan?

 

[FireFly Renaissance]

Sinusta siis "ruokaostosten suunnittelua, lomien koordinointia, syntymäpäivien järjestämistä, yhteydenpitoa päiväkotiin, vanhempainiltoja tai vaatteiden ostamista ja myymistä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa." on pelkkää hauskaa ajanvietettä? Tuon varmaan voisi jättää tekemättä kokonaan?

Ilmeisesti et ymmärtyänyt kysymystä. Joka tapauksessa...

Moneen noista voi käyttää joko yhden aikayksikön tai sitten vaikka kymmenen. Jos käyttää kymmenen ei siitä varmaan voi kauheasti silloin ketään muuta syyttää. Tämä kaikki on varmasti todella tarkkaan huomioitu tutkimuksissa?

 

[draco76]

Toisaalta onko metatyö nyt niin huono termi, jos ohittaa sen että se vähättelee kyseistä työtä. Se kun tarkoittaa työtä työstä, eli suunnittelu sopii siihen.

Ilmeisesti et ymmärtyänyt kysymystä. Joka tapauksessa...

Moneen noista voi käyttää joko yhden aikayksikön tai sitten vaikka kymmenen. Jos käyttää kymmenen ei siitä varmaan voi kauheasti silloin ketään muuta syyttää. Tämä kaikki on varmasti todella tarkkaan huomioitu tutkimuksissa?

Työn tehokkuus on toinen asia. Siihen ei vaikuta onko kyseessä suunnittelu vai suorittava työ. Samoin auton korjaus hiljakseen kaljapullo kourassa on kyseenalaista. Aina voi kuitenkin jakaa työt perheen kesken siten että tehokkaampi ottaa osan hoitaakseen, jos tämä kuitenkin kykenee samalla hyvään työn jälkeen. Ruokaostosten suunnittelu kylläkin täytyy olla sillä joka ruuan tekee.

Aikataulujen suhteen monella on ongelma, ettei käytetä tietoteknisiä apuvälineitä. Ne säästävät ihmeesti ajatuskuormaa. Mutta näissä on sama juttu kuin palkkatöissä, kyllä ne pitää ottaa huomioon ajan käytössä. Toki joku voi vain nojailla lapioon taikka pelata peliä taikka selata nettiä, mutta tuo laskee tehokkuutta huomattavasti.

Sitten on myös se kuinka hyvä töissä on. Monella menee töissä suorituksen tekemiseen moninkertainen aika mitä sihteerillä meni kun niitä vielä käytettiin. Jos useammin tekee niin sitten oppii tehokkaammaksi, mutta harvoin tehtävänä täytyy palautella joka kerta mieleen. Kotona näitä tehtäviä ei taida niin paljoa olla, vaan työnkierto voisi olla paikallaan jos perhe niin sopii.

Yksi esimerkki kotona tehtävästä imasta inhokkimetatyöstä on lahjojen hankinta. Toki tämän voisi hoitaa nopeasti ostamalla jotain sen kummemmin miettimättä. Näin työ tulee hoidettua, mutta laatu olisi heikkoa. Itse annan tämän työn mielelläni vaimoni tehtäväksi, kuten suuren osan muustakin metatyöstä. Ei meillä tuosta kuitenkaan riitaa ole tullut. Hoidan ennemmin vaikka pyykin pesun, siinä voi ajatella omiaan samalla.

Itse tutkimusta en ole lukenut jotta osaisin vastata kysymykseesi. Et ilmeisesti sinäkään?

 

[ATE]

Yllättäen feministitutkijalla on myös täysin sokea silmä sille että taloudenhoito sisältää paljon erilaisia metatöitä jotka lähes aina jää miesten hoidettavaksi. Kuka mahtaa hoitaa sen perheen kulkuneuvojen huollon ja silmälläpidon? Kuka hoitaa talouden sähkö ja vesi ja muiden LVI-järjestelmien kunnon valvonnan ja tarvittavat huoltotoimenpiteet? Kuka mahtaa tehdä joka ikisen raskaan työn siellä perheessä johon naisen voimat ei riitä? Ei, mutta lasten hoito ja syntymäpäivien suunnitteluhan on näitä metatöitä ja kaikki nyt aina lähtee sanomattakin siitä että nainen on aina asiassa kuin asiassa sorretun roolissa. Feminist theory - Wikipedia

 

[draco76]

Yllättäen feministitutkijalla on myös täysin sokea silmä sille että taloudenhoito sisältää paljon erilaisia metatöitä jotka lähes aina jää miesten hoidettavaksi. Kuka mahtaa hoitaa sen perheen kulkuneuvojen huollon ja silmälläpidon? Kuka hoitaa talouden sähkö ja vesi ja muiden LVI-järjestelmien kunnon valvonnan ja tarvittavat huoltotoimenpiteet? Kuka mahtaa tehdä joka ikisen raskaan työn siellä perheessä johon naisen voimat ei riitä? Ei, mutta lasten hoito ja syntymäpäivien suunnitteluhan on näitä metatöitä ja kaikki nyt aina lähtee sanomattakin siitä että nainen on aina asiassa sorretun roolissa.

Veikkaan että nuo metatyöt on otettu huomioon. Sitä en osaa sanoa miten paljon sille on laskettu arvoa. Tuo raskas työ taas ei ole metatyötä, se on mukana sitten kaikkia kotitöitä laskiessa. Itselle noita mainitsemiasi asioita ei juuri tule. Talohuolto kun hoitaa valtaosan noista eikä autoa ole. Laitteiden asennukset yms. taas eivät ole metatyötä vaan ihan suorittavaa työtä.

Tässä on katsottu kotitöiden jakautumista laajemmin Näkymätön kotityö raivostuttaa naisia
Muissa tutkimuksissa on huomattu että mies tekee noin tunnin kotitöitä vähemmän päivässä, tuossa ei ole edes taidettu laskea metatyötä. Laajemman kuvan saadakseen sitten täytyy ottaa huomioon palkkatyöt sekä työmatkoihin käytetty aika. Miehet tekevät keskimäärin 6 tuntia enemmän töitä viikossa, mikä on aika lailla tuo tunti päivässä. Ainakin jos on yhteiset tulot ja menot niin ei tarvitse miettiä kummasta maksetaan enemmän.

 

[FireFly Renaissance]

Itse tutkimusta en ole lukenut jotta osaisin vastata kysymykseesi. Et ilmeisesti sinäkään?

En ole, mutta olen kyllä joskus lukenut näitä sukupuolentutkijoiden entisten naistutkijoiden tuotoksia. En ihan hirveästi koe tarvetta lukea lisää, kun näistä uloistuloistakin voi melko varmasti päätellä, ettei se puhtaan ideologinen hevontuotos ole ainakaan laadukkaammaksi muuttunut.

Suosittelen varmistamaan tutkimusmetodit ja tutustumaan tarkemmin ennenkuin innostuu ihan liikaa puolustelemaan.

Yksi esimerkki kotona tehtävästä imasta inhokkimetatyöstä on lahjojen hankinta. Toki tämän voisi hoitaa nopeasti ostamalla jotain sen kummemmin miettimättä. Näin työ tulee hoidettua, mutta laatu olisi heikkoa. Itse annan tämän työn mielelläni vaimoni tehtäväksi, kuten suuren osan muustakin metatyöstä. Ei meillä tuosta kuitenkaan riitaa ole tullut. Hoidan ennemmin vaikka pyykin pesun, siinä voi ajatella omiaan samalla.

Tämä ei tarkoita etteikö "sukupuolentutkija" saisi myös vaimosi sorretun ja alistetun aseman kaivettua esiin. Ehkä vaimosi pitäisi vain ryhdistäytyä ja laittaa riita pystyyn ja kertoa että nyt riittää?

 

[FireFly Renaissance]

Tässä on katsottu kotitöiden jakautumista laajemmin Näkymätön kotityö raivostuttaa naisia
Muissa tutkimuksissa on huomattu että mies tekee noin tunnin kotitöitä vähemmän päivässä, tuossa ei ole edes taidettu laskea metatyötä. Laajemman kuvan saadakseen sitten täytyy ottaa huomioon palkkatyöt sekä työmatkoihin käytetty aika. Miehet tekevät keskimäärin 6 tuntia enemmän töitä viikossa, mikä on aika lailla tuo tunti päivässä. Ainakin jos on yhteiset tulot ja menot niin ei tarvitse miettiä kummasta maksetaan enemmän.

Tarkastellaanpa näitä kysymyksiä näin oman yhden hengen talouteni lähtökohdista:

Kumpi muistaa, että huomenna on pyhäpäivä eikä kauppa ole auki?
Mulla on aina sen verran ruokaa kotona, ettei tarvi tarkastella.

Kumpi siivoaa ruuanlaiton jälkeen?
Joka ruuanlaiton jälkeen ei tarvi ruveta siivoamaan.

Kumpi viikkaa puhtaat pyykin kaappiin?
Minun käyttövaatteet ovat henkareissa (joissa ne myös kuivuvat tarpeeksi sileiksi ennen kaappiin siirtymistä), alusvaatteita ei tarvi viikata ja petivaatteiden "suoraksivetely" on ihan ajanhaaskausta.

Kumpi maksaa laskut?
Suurin osa nyt menee ihan automaattisesti nykypäivänä.

Kumpi pitää huolta siitä, että astioita on puhtaana?
Jos ne nyt loppuu niin käsin tiskaa tarvittavat astiat minuutissa tai kahdessa. Myös useammalle hengelle.

Kumpi vaihtaa palaneen lampun?
No minä toki, mutta ei maailma tai valaistus yhteen palaneeseen lamppuun heti kaadu.

jne.

Kyllähän sitä aikaa (ja stressiä) saa palamaan kotitöihin, jos haluaa.

 

[draco76]

Tämä ei tarkoita etteikö "sukupuolentutkija" saisi myös vaimosi sorretun ja alistetun aseman kaivettua esiin. Ehkä vaimosi pitäisi vain ryhdistäytyä ja laittaa riita pystyyn ja kertoa että nyt riittää?

En epäile ollenkaan, kaikkihan on nykyään sorrettuja. Jos ei feministien niin muiden mielestä.

 

[draco76]

Tarkastellaanpa näitä kysymyksiä näin oman yhden hengen talouteni lähtökohdista:

Kumpi muistaa, että huomenna on pyhäpäivä eikä kauppa ole auki?
Mulla on aina sen verran ruokaa kotona, ettei tarvi tarkastella.

Kumpi siivoaa ruuanlaiton jälkeen?
Joka ruuanlaiton jälkeen ei tarvi ruveta siivoamaan.

Kumpi viikkaa puhtaat pyykin kaappiin?
Minun käyttövaatteet ovat henkareissa (joissa ne myös kuivuvat tarpeeksi sileiksi ennen kaappiin siirtymistä), alusvaatteita ei tarvi viikata ja petivaatteiden "suoraksivetely" on ihan ajanhaaskausta.

Kumpi maksaa laskut?
Suurin osa nyt menee ihan automaattisesti nykypäivänä.

Kumpi pitää huolta siitä, että astioita on puhtaana?
Jos ne nyt loppuu niin käsin tiskaa tarvittavat astiat minuutissa tai kahdessa. Myös useammalle hengelle.

Kumpi vaihtaa palaneen lampun?
No minä toki, mutta ei maailma tai valaistus yhteen palaneeseen lamppuun heti kaadu.

jne.

Kyllähän sitä aikaa (ja stressiä) saa palamaan kotitöihin, jos haluaa.

Nuo on aika turhia yksin. Jopa kaksin ilman lapsia ei ole juuri jaettavaa.

Meidän viiden hengen taloudessa taas lapsetkin hoitavat osansa, mutta tuo teinien ohjeistus ja käskyttäminen käy välillä työstä.

 

[Jeesbox]

Toisin päin tämä toimii kyllä että humanististen tieteiden harjoittajien voi olla hyvinkin vaikeaa ymmärtää matematiikkaa mutta matemaatikoilla ja fyysikoilla ja muilla vastaavilla ei kyllä ole ongelmia käsitellä historiaa tai valtio-oppiakaan. Ne ovat suht. simppeleitä aineita matemaatikon silmin ja monen muunkin.

Yleisesti ottaen kaikki humanistiset tieteet ovat naurettavan helppoja ja yksinkertaisia ymmärtää verrattaessa luonnontieteisiin. Ihan syystä Suomessakin luonnontieteitä kutsutaan "koviksi tieteiksi" ja kaikkialla muualla ei humanistisia aineita kutsuta edes tieteiksi lainkaan.

Ainoa asian haastavuutta lisäävä tekijä on että matemaatikolta saattaisi loksahtaa suu auki hämmästyksestä jos pitäisi käyttää sukupuolentutkimuksen epätieteellisiä teorioita tutkimuksessa ja sitten kutsua tutkimusta tieteeksi.

Kyl mä sanon, et jos otetaan pystymetsästä vaikka matemaatikko, niin ei hän hyvää grounded theory tutkimusta tee. Perus haastattelututkimuksenkin tekeminen voi olla haastavaa, sillä orientaatio on aivan erilainen, joka haastattelun tekemiseen vaaditaan. Itsekkin olen melko luonnontieteellisesti suuntautunut ja minun on joskus hankala ymmärtää näitä ns. kevyempiä tutkimusmenetelmiä, mutta ehkä juuri siksi en niitä paskaksi sanokkaan. - Jos jotain ei ymmärrä, ei siitä automaattisesti tule paskaa.

 

[Painkiller]

Nyt on kyllä melkoisen värittynyt kysely:

Tässä on katsottu kotitöiden jakautumista laajemmin Näkymätön kotityö raivostuttaa naisia

Kyselyyn osallistui 1370 vastaajaa, joista 234 on miehiä ja 1136 naisia. Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen arvelee omien tutkimuskokemustensa perusteella, että tulokset pitävät osapuilleen paikkansa, vaikka vastaajien sukupuolijakauma ei ollut tasainen.

Ihanko tosi, että ei muka vaikuttaisi, että kyselyyn vastanneista ainoastaa 17% on ollut miehiä ja reilusti alle 1000! Kyselyssä ei myöskään oteta siihen kantaa, että onko kummatkin olleet työssäkäyviä aikuisia vai onko joukossa ollut kotiäitejä tai -isiä? Tällaisilla tutkimuksilla pitää pyyhkiä persettä eikä todellakaan julkaista Ylen kaltaisessa mediassa. Ymmärtäisin, jos tämä olisi joku hymyn tai 7-päivää lehden mahtitutkimus.

 

[FireFly Renaissance]

Kyl mä sanon, et jos otetaan pystymetsästä vaikka matemaatikko, niin ei hän hyvää grounded theory tutkimusta tee. Perus haastattelututkimuksenkin tekeminen voi olla haastavaa, sillä orientaatio on aivan erilainen, joka haastattelun tekemiseen vaaditaan. Itsekkin olen melko luonnontieteellisesti suuntautunut ja minun on joskus hankala ymmärtää näitä ns. kevyempiä tutkimusmenetelmiä, mutta ehkä juuri siksi en niitä paskaksi sanokkaan. - Jos jotain ei ymmärrä, ei siitä automaattisesti tule paskaa.

Mutta joskus kannattaa ymmärtää milloin paska on oikeasti paskaa eikä vain tilataiteellinen mestariteos tai uraauurtavaa metatyömorfoosifaasitutkimusta.

Muuten löytää itsensä siitä sadun yleisöstä taputtamassa keisarille.

 

[FireFly Renaissance]

Nuo on aika turhia yksin. Jopa kaksin ilman lapsia ei ole juuri jaettavaa.

Meidän viiden hengen taloudessa taas lapsetkin hoitavat osansa, mutta tuo teinien ohjeistus ja käskyttäminen käy välillä työstä.

No mitä enemmän työtä sitä enemmän varmaan kannattaa välttää turhaa ja tarpeetonta, eikä ainakaan vähempää. Sitä paitsi, yksin ollessa ei jaeta töitä vaan ne tehdään kaikki itse ja yleensähän nämä hommat skaalautuu vähintään kohtalaisesti isommassa taloudessa. (Viiden hengen talous ei käy esim. 5 kertaa useammin kaupassa vaikka vähän painavammat ostokset voikin tulla)

 

[draco76]

Nyt on kyllä melkoisen värittynyt kysely:



Ihanko tosi, että ei muka vaikuttaisi, että kyselyyn vastanneista ainoastaa 17% on ollut miehiä ja reilusti alle 1000! Kyselyssä ei myöskään oteta siihen kantaa, että onko kummatkin olleet työssäkäyviä aikuisia vai onko joukossa ollut kotiäitejä tai -isiä? Tällaisilla tutkimuksilla pitää pyyhkiä persettä eikä todellakaan julkaista Ylen kaltaisessa mediassa. Ymmärtäisin, jos tämä olisi joku hymyn tai 7-päivää lehden mahtitutkimus.

Tuosta varmasti löytyy muitakin tutkimuksia jotka vahvistavat tuon. Tuo oli vain eka googlella vastaan tullut. Paras olisi löytää tutkimus jossa molemmat käyvät töissä eikä työtunneissa olisi eroa tai ne olisi vakioitu.

 

[Jeesbox]

Mutta joskus kannattaa ymmärtää milloin paska on oikeasti paskaa eikä vain tilataiteellinen mestariteos tai uraauurtavaa metatyömorfoosifaasitutkimusta.

Muuten löytää itsensä siitä sadun yleisöstä taputtamassa keisarille.

Paska on ainakin taiteessa melko suhteellinen käsite.

 

[Painkiller]

Tuosta varmasti löytyy muitakin tutkimuksia jotka vahvistavat tuon. Tuo oli vain eka googlella vastaan tullut. Paras olisi löytää tutkimus jossa molemmat käyvät töissä eikä työtunneissa olisi eroa tai ne olisi vakioitu.

Ehkä löytyy ehkä ei ongelmana tuossa kyselyssä on nyt se, että sitä ei voida käyttää esim. muutoksen vertailuun edellisten tutkimusten kanssa, ellei nekin ole samalla tavalla päin persettä tehty.

 

[draco76]

Ehkä löytyy ehkä ei ongelmana tuossa kyselyssä on nyt se, että sitä ei voida käyttää esim. muutoksen vertailuun edellisten tutkimusten kanssa, ellei nekin ole samalla tavalla päin persettä tehty.

Jos jaksat lukea, niin tässä paljon kattavampi https://vaestoliitto-fi-bin.directo...ion/pdf/237612/Kotityöt ja tasaarvo_ebook.pdf

Näemmä kokonaistyöajan ero on melkoinen, vaikka ottaa huomioon työajan. Yrittäjillä ero on suurin, kaikkein eniten tekee naispuolinen maanviljelijä/yrittäjä, melkein 95 tuntia viikossa. Vähiten taas miespuolinen työntekijä, 70 tuntia viikossa. Pienin ero oli naisten ja miesten välillä alemmilla työntekijöillä, noin 5 tuntia viikossa. Naispuolinen alempi toimihenkilö tekee vähiten töitä naisista, yhteensä palkallista ja palkatonta työtä hieman yli 75 tuntia viikossa.

Spoileri: Tässä kuvioita, joten laitoin spoileriin

Tämä kuvaa hyvin miten pieni osuus nykyään remonttihommilla on

Tässä hyvää vertailua myös sen mukaan millaisia lapsia taikka onko työssä ja minkä ikäinen. Ikävä kyllä ei ole lasten määrän vaikutusta tässä

Tässä työtehtäviin jaettuna

Olin alunperin näemmä siinä väärässä, kun kuvittelin miesten osallistuvan lasten hoitoon enemmän esimerkiksi leikkimisen kautta. Tässäkin aineistossa ei ollut samassa suhteessa miehiä ja naisia, vaan miehiä oli 457 ja naisia 723. Tuo ei kuitenkaan merkitse mainittavasti. Dokumentissa myös paljon muuta tietoa, mutta otin tähän paljon kuvioita, kun uskoakseni harva jaksaa aukaista tuollaisen linkin. Eri asia nuo median yleistykset.

 

[Bitutus]

Jos jaksat lukea, niin tässä paljon kattavampi https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/4c8577f0a10a372f968f82c5af2a9989/1578631586/application/pdf/237612/Kotityöt ja tasaarvo_ebook.pdf

Näemmä kokonaistyöajan ero on melkoinen, vaikka ottaa huomioon työajan. Yrittäjillä ero on suurin, kaikkein eniten tekee naispuolinen maanviljelijä/yrittäjä, melkein 95 tuntia viikossa. Vähiten taas miespuolinen työntekijä, 70 tuntia viikossa. Pienin ero oli naisten ja miesten välillä alemmilla työntekijöillä, noin 5 tuntia viikossa. Naispuolinen alempi toimihenkilö tekee vähiten töitä naisista, yhteensä palkallista ja palkatonta työtä hieman yli 75 tuntia viikossa.

Spoileri: Tässä kuvioita, joten laitoin spoileriin

Tämä kuvaa hyvin miten pieni osuus nykyään remonttihommilla on

Tässä hyvää vertailua myös sen mukaan millaisia lapsia taikka onko työssä ja minkä ikäinen. Ikävä kyllä ei ole lasten määrän vaikutusta tässä

Tässä työtehtäviin jaettuna

Olin alunperin näemmä siinä väärässä, kun kuvittelin miesten osallistuvan lasten hoitoon enemmän esimerkiksi leikkimisen kautta. Tässäkin aineistossa ei ollut samassa suhteessa miehiä ja naisia, vaan miehiä oli 457 ja naisia 723. Tuo ei kuitenkaan merkitse mainittavasti. Dokumentissa myös paljon muuta tietoa, mutta otin tähän paljon kuvioita, kun uskoakseni harva jaksaa aukaista tuollaisen linkin. Eri asia nuo median yleistykset.

"Tämän tutkimuksen aineisto koottiin postikyselynä huhti-toukokuun aikana 1998. Kysely kohdistettiin 2 500:lle iältään 25–50-vuotiaalle vähintään kahden hengen taloudessa asuvalle suomalaiselle (Ahvenanmaa poislukien). Vastauksia tuli yhteensä 1 416 kappaletta, ja vastausprosentiksi muodostui 56.6%. Varsinaisen tutkimuksen kohteeksi rajattiin 1 180 henkilöä. Syynä lisärajaukseen oli etupäässä se, että tutkimus haluttiin kohdistaa henkilöihin, jotka asuvat parisuhteessa (avo- tai avioliitossa). Vaikka tutkimusta ei tarkasti ottaen rajattu vain heterosuhteessa eläviin pareihin, on kuitenkin todennäköistä, että vain harva tutkimukseen vastannut henkilö eli pari-suhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Jatkossa vastaajien kumppanin oletetaan olevan eri sukupuolta. Poistetuista henkilöistä suurin osa (223 tapausta) ei asunut parisuhteessa (mutta taloudessa saattoi asua esimerkiksi vastaajan lapsia tai omat vanhemmat), lopuista seitsemän oli iältään otosryhmän ulkopuolelta, kolmen vastaajan ikätieto puuttui kokonaan, kaksi vastaajalta puuttui tieto sukupuolesta, ja yksi vastaus jouduttiin poistamaan puutteellisesti täytetyn lomakkeen vuoksi. "

Näissä väittelyn tiimellyksessä googletetuista lyömäaseista lähtee terä, kun tutkimuksesta alkaa olemaan jo reilu 20 vuotta. Myöskin vastauksissa pitäisi olla miehiä ja naisia yhtä paljon, jos kyse on parisuhteessa tapahtuvasta taakanjaosta. Oletuksena se, että perhe on saanut postissa kirjeen ja siinä on lomakkeet kummallekin vanhemmalle. Naisilta tulleita vastauksia oli melkein 40% enemmän, joten joistakin kyselyyn osallistuneista perheistä miehen mielipide taakanjaosta on jäänyt kokonaan huomioimatta.

 

[draco76]

"Tämän tutkimuksen aineisto koottiin postikyselynä huhti-toukokuun aikana 1998. Kysely kohdistettiin 2 500:lle iältään 25–50-vuotiaalle vähintään kahden hengen taloudessa asuvalle suomalaiselle (Ahvenanmaa poislukien). Vastauksia tuli yhteensä 1 416 kappaletta, ja vastausprosentiksi muodostui 56.6%. Varsinaisen tutkimuksen kohteeksi rajattiin 1 180 henkilöä. Syynä lisärajaukseen oli etupäässä se, että tutkimus haluttiin kohdistaa henkilöihin, jotka asuvat parisuhteessa (avo- tai avioliitossa). Vaikka tutkimusta ei tarkasti ottaen rajattu vain heterosuhteessa eläviin pareihin, on kuitenkin todennäköistä, että vain harva tutkimukseen vastannut henkilö eli pari-suhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Jatkossa vastaajien kumppanin oletetaan olevan eri sukupuolta. Poistetuista henkilöistä suurin osa (223 tapausta) ei asunut parisuhteessa (mutta taloudessa saattoi asua esimerkiksi vastaajan lapsia tai omat vanhemmat), lopuista seitsemän oli iältään otosryhmän ulkopuolelta, kolmen vastaajan ikätieto puuttui kokonaan, kaksi vastaajalta puuttui tieto sukupuolesta, ja yksi vastaus jouduttiin poistamaan puutteellisesti täytetyn lomakkeen vuoksi. "

Näissä väittelyn tiimellyksessä googletetuista lyömäaseista lähtee terä, kun tutkimuksesta alkaa olemaan jo reilu 20 vuotta. Myöskin vastauksissa pitäisi olla miehiä ja naisia yhtä paljon, jos kyse on parisuhteessa tapahtuvasta taakanjaosta. Oletuksena se, että perhe on saanut postissa kirjeen ja siinä on lomakkeet kummallekin vanhemmalle. Naisilta tulleita vastauksia oli melkein 40% enemmän, joten joistakin kyselyyn osallistuneista perheistä miehen mielipide taakanjaosta on jäänyt kokonaan huomioimatta.

Tuossa määrässä kuitenkin saadaan tarpeeksi tietoa, sukupuolien määrä ero ei ole niin iso. Tuo tuoreempi sitten tuo lisävalaistusta. Jos haluat haastaa tutkimuksen, niin sinun täytyy tehdä se toisella tutkimuksella.

 

[Bitutus]

Tuossa määrässä kuitenkin saadaan tarpeeksi tietoa, sukupuolien määrä ero ei ole niin iso. Tuo tuoreempi sitten tuo lisävalaistusta. Jos haluat haastaa tutkimuksen, niin sinun täytyy tehdä se toisella tutkimuksella.

Ero on huomattava, jos yli 2/3 vastanneista on naisia. Lisäksi 20 vuodessa työnteko ja varsinkin toimihenkilöhommat ovat muuttuneet melko paljon. Lisäksi kotityöt ovat varmasti helpottuneet teknologiakehityksen ja kotitalousvehkeiden hintojen laskun myötä. Itse lähdit liikenteeseen kivikautisella kirjekyselyllä, joten jos haluat vahvistaa omaa kantaasi tässä keskustelussa, niin kaiva ihmeessä tuoreempaa tietoa.

Minä väitän, ettei tämä tutkimus vastaa nykypäivän todellisuutta, jos ne nyt vastasi todellisuutta edes vuonna 1998.

 

[draco76]

Ero on huomattava, jos yli 2/3 vastanneista on naisia. Lisäksi 20 vuodessa työnteko ja varsinkin toimihenkilöhommat ovat muuttuneet melko paljon. Lisäksi kotityöt ovat varmasti helpottuneet teknologiakehityksen ja kotitalousvehkeiden hintojen laskun myötä. Itse lähdit liikenteeseen kivikautisella kirjekyselyllä, joten jos haluat vahvistaa omaa kantaasi tässä keskustelussa, niin kaiva ihmeessä tuoreempaa tietoa.

Minä väitän, ettei tämä tutkimus vastaa nykypäivän todellisuutta, jos ne nyt vastasi todellisuutta edes vuonna 1998.

https://thl.fi/web/sukupuolten-tasa...mmuus/kotitoiden-ja-hoivavastuun-jakautuminen

Vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöihin ja lastenhoitoon käytetty aika vuorokaudessa oli

• naisilla keskimäärin 221 minuuttia
• miehillä 153 minuuttia.

Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on kuitenkin kaventunut 2000-luvulla.

Ero yli tunti vuorokaudessa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Miehet käyttää kotitöihin 153 minuuttia? No on aikoihin eletty, ihan tossun alla ovat siis, sillä aika harva mies varmaan vapaaehtoisesti tekisi kotihommia pariakymmentä minuuttia enempää yleensä.. Kaikkeen sitä pillun takia venytäänkin...

 

[?..]

https://thl.fi/web/sukupuolten-tasa...mmuus/kotitoiden-ja-hoivavastuun-jakautuminen

Ero yli tunti vuorokaudessa.

Tuohon varmaan laskettu kotitöihin se kun olet fyysisesti lastesi lähellä. En usko hetkeäkään, että naiset tekisivät keskimäärin melkein 4h/vrk kotitöitä ja lastenhoitoa vuorokaudessa. Sehän tarkoittaisi käytännössä koko vapaa-aikaa työn jälkeen.

 

[Daemoni]

Tuohon varmaan laskettu kotitöihin se kun olet fyysisesti lastesi lähellä. En usko hetkeäkään, että naiset tekisivät keskimäärin melkein 4h/vrk kotitöitä ja lastenhoitoa vuorokaudessa. Sehän tarkoittaisi käytännössä koko vapaa-aikaa työn jälkeen.

Tuskin tässä on mitään laskettu. Eiköhän tuo ole kyselytutkimus.

 

[FireFly Renaissance]

Miehet käyttää kotitöihin 153 minuuttia? No on aikoihin eletty, ihan tossun alla ovat siis, sillä aika harva mies varmaan vapaaehtoisesti tekisi kotihommia pariakymmentä minuuttia enempää yleensä.. Kaikkeen sitä pillun takia venytäänkin...

Kuulostaa kyllä aika poskettomalta ajalta. Mutta, kuten sanoin aikaisemmin aikaahan saa käytettyä "kotitöihin" ihan loputtomasti. Se onko se millään tavalla tarpeellista tai oleellista onkin sitten täysin toinen juttu.

Yhteensä puunataan siis kotia 7h päivässä, lähes 50h viikossa. Uskoo ken haluaa.

 

[draco76]

Tuohon varmaan laskettu kotitöihin se kun olet fyysisesti lastesi lähellä. En usko hetkeäkään, että naiset tekisivät keskimäärin melkein 4h/vrk kotitöitä ja lastenhoitoa vuorokaudessa. Sehän tarkoittaisi käytännössä koko vapaa-aikaa työn jälkeen.

Tuossa vanhemmassa oli laskettu työtehtävittäin, aiemman viestin spoilerissa on kuvio. Sen takia sen otin koska siinä oli paljon tietoa.

 

[valurauta]

Jos haluat haastaa tutkimuksen, niin sinun täytyy tehdä se toisella tutkimuksella.

Johan on taas vaatimukset.

Tutkimuksen voi vallan mainiosti haastaa osoittamalla siitä virheitä. Helppoja miinoja on mm. tutkijan ennakkoasenteet, jotka on voineet vaikuttaa koko tutkimusteeman määrittelyyn, tutkimuksen sisältöön (esim. haastattelukysymysten muotoilu) ja tulosten tulkintaan. Tutkimuksen on oltava objektiivista.

Merkittävä ongelma on erilaiset biakset. Esim tuo, että miesten vastauksia on vain murto-osa naisten vastauksista osoittaa, että vastaamistodennäköisyys ei ole ollut vastaajan asemasta riippumaton. Tutkittu aineisto ei siis ole edustava vaan vinoutunut. Ilmeinen vinouma on sukupuolijakauma mutta se ei välttämättä ole ainoa. Ovatko esim. itsensä alistetuiksi kokeneet vastanneet todennäköisemmin kuin oloihinsa kaikin puolin tyytyväiset? Onko punaväki vastannut useammin kuin porvarit?

Kolmas helppo miina on yliampuvat johtopäätökset. Löytyykö johtopäätöksille katetta ja onko merkittävinä pidetyt havainnot todella tilastollisesti merkittäviä? Kannattaa pitää mielessä, että pehmeiden tieteiden pariin voi päätyä sakkia, jolle lukion prosenttilaskut olivat liian vaativia.

 

[draco76]

Johan on taas vaatimukset.

Tutkimuksen voi vallan mainiosti haastaa osoittamalla siitä virheitä. Helppoja miinoja on mm. tutkijan ennakkoasenteet, jotka on voineet vaikuttaa koko tutkimusteeman määrittelyyn, tutkimuksen sisältöön (esim. haastattelukysymysten muotoilu) ja tulosten tulkintaan. Tutkimuksen on oltava objektiivista.

Merkittävä ongelma on erilaiset biakset. Esim tuo, että miesten vastauksia on vain murto-osa naisten vastauksista osoittaa, että vastaamistodennäköisyys ei ole ollut vastaajan asemasta riippumaton. Tutkittu aineisto ei siis ole edustava vaan vinoutunut. Ilmeinen vinouma on sukupuolijakauma mutta se ei välttämättä ole ainoa. Ovatko esim. itsensä alistetuiksi kokeneet vastanneet todennäköisemmin kuin oloihinsa kaikin puolin tyytyväiset? Onko punaväki vastannut useammin kuin porvarit?

Kolmas helppo miina on yliampuvat johtopäätökset. Löytyykö johtopäätöksille katetta ja onko merkittävinä pidetyt havainnot todella tilastollisesti merkittäviä? Kannattaa pitää mielessä, että pehmeiden tieteiden pariin voi päätyä sakkia, jolle lukion prosenttilaskut olivat liian vaativia.

Tuon usimman thl:n

Tilastokeskus on toteuttanut kaikki kuusi tasa-arvobarometria vuosina 1998, 2001, 2004, 2008, 2012 ja 2017. Tasa-arvobarometri 2017 toteutettiin suomen- ja ruotsinkielisinä puhelinhaastatteluina, jotka tehtiin syys-marraskuun 2017 aikana. Barometrin otokseen kuului 3 000 satunnaisesti valittua Suomessa asuvaa 15–74- vuotiasta henkilöä. Otokseen kuuluvat edustivat poimintahetken kokonaisväestöä ikä- ja sukupuolijakaumaltaan sekä asuinpaikaltaan. Haastatteluun vastasi 1 682 henkilöä. Tutkimuksen vastausprosentti on 56, joka on hieman alhaisempi kuin edellisissä barometreissa. Tasa-arvobarometrien vastausosuudet ovat laskeneet tasaisesti vuoden 1998 keruun 77 prosentista ensin 70 prosenttiin, sitten 60 prosenttiin ja nyt 56 prosenttiin. Kehitys vastaa 1990-luvun lopusta alkanutta laskevien vastausosuuksien trendiä kyselytutkimuksissa. Tutkimuksesta kieltäytyminen tai tavoittamatta jääminen (nk. haastattelukato) ei ollut satunnaista. Erityisesti matalasti koulutetut, alle 30-vuotiaat miehet ovat usein yliedustettuina kyselytutkimuksista kieltäytyvien ja tavoittamatta jäävien joukossa, mikä heikentää heitä koskevien tulosten luotettavuutta. Tasa-arvobarometrissa 2017 tämä huomioitiin niin, että pyrittiin tavoittamaan erityisesti nuoria vastaajia ja kasvattamaan etenkin nuorten miesten vastausosuuksia. Vastaajakadon aiheuttamaa aineiston vinoumaa korjattiin lopuksi painoilla. Raportissa esitellyt jakaumat on laskettu painotettuina, mutta kuvioihin ja taulukoihin merkityt vastaajien määrät (n:t) kertovat aina vastaajien todellisen määrän. Osassa tarkasteluista vastaajamäärät jäävät varsin pieniksi. Tämän vuoksi tuloksista tehtävien yleistysten ja johtopäätösten suhteen on näissä tapauksissa oltava varovainen: kun vastaajia on vähän, muutaman yksittäisen vastaajan mielipiteet ja näkemykset vaikuttavat tuloksiin paljon. Vastaajien lukumäärän pienuuden vaikutus tulosten tulkintaan on huomioitu raportin tekstissä tulkintavirheiden välttämiseksi. 124 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 8 /2018 Pienten vastaajamäärien vaikutus on syytä pitää mielessä etenkin tarkasteltaessa jotakin koko vastaajajoukkoa merkittävästi pienempää osajoukkoa, kuten erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia vastaajia tai päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita. Mitä useamman taustatekijän – esimerkiksi sukupuolen, iän tai oppilaitostyypin – mukaan osajoukkoa tarkastellaan, sitä pienempiin ryhmiin vastaajajoukko joudutaan jakamaan. Vastaajamäärän vaihtelu on hyvä huomioida myös aikasarjoja tulkitessa, sillä erilaisissa elämäntilanteissa olevien vastaajien määrät vaihtelevat tutkimuskertojen välillä. Sattuman aiheuttamaa vaihtelua eri ryhmien välisiin mielipide-, asenne- ja kokemuseroihin tutkittiin testaamalla erojen tilastollista merkitsevyyttä. Monin paikoin sukupuolten vastausten välillä oli selkeitä ja tilastollisesti merkitseviä eroja. Näitä tuloksia on käsitelty raportissa laajemmin. Joissakin kysytyissä asioissa sukupuolten välillä ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkitsevää eroa tai havaitun eron saattoi tulkita johtuvan sattumasta. Näitä tuloksia on otettu mukaan raporttiin, jos ne ovat olleet kiinnostavia aiheensa tai muiden raportoitujen ilmiöiden ymmärtämisen kannalta. Niiden kohdalla mainitaan kuitenkin tulosten yleistämiseen liittyvistä varauksista.

Miesten vastauksia oli tarpeeksi ja korjattiin esimerkiksi nuorten miesten osalta painoilla. Tämä on kuitenkin täysin tarpeeksi pätevä tutkimus, paitsi jos sitä ei ideologisista syistä halua hyväksyä.

Matalasti koulutetut nuoret miehet eivät juuri vastanneet. Mutta olisiko suurempi vastausprosentti johtanut suurempaan kotityön osuuteen näiden osalta? Voi olla että ennemmin nämä jotka eivät tee kotitöitä jättävär vastaamatta. Eli jos vinoumaa on niin luultavasti siihen suuntaan.

 

[valurauta]

Tämä on kuitenkin täysin tarpeeksi pätevä tutkimus, paitsi jos sitä ei ideologisista syistä halua hyväksyä.

Tilastokeskuksen tasa-arvobarometri on varmaan laadukkainta alan tutkimusta mitä Suomessa tehdään. Tuskin se ainakaan aineiston tilastollisen analyysin karkeisiin virheisiin kaatuu. Valto: Tasa-arvobarometri 2017
Johtopäätöksetkin on varsin maltillisia:

Tasa-arvoon liittyvissä asenteissa on tapahtunut hidasta muutosta 20 vuoden aikana. Naisten ja miesten arvioidaan olevan hieman aiempaa tasa-arvoisempia keskenään. Miehet arvioivat naisia useammin tasa-arvon jo toteutuneen. Valtaosa naisista puolestaan ajatteli miesten olevan yhteiskunnassa paremmassa asemassa​

Aiemmin esitetty Väestöliiton selvitys taas vaikuttaa jo huomattavasti pehmeämmältä ja ensimmäisenä viitattu Ylen Maria Hintikka Liven verkkokysely tuskin on tiedettä nähnytkään: Näkymätön kotityö raivostuttaa naisia

 

[Painkiller]

Toisaaltaan en kyllä ymmärrä mitä tekemistä tasa-arvolla on näiden tutkimusten kanssa. Esim. miehet usein tekee ne raskaimmat työt ja korjaa autot yms. Ihan luonnollista, koska miehet on lähtökohtaisesti fyysisempiä kuin naiset. Ei se silti tarkoita sitä, etteikö kotitauloudessa naisella olisi mahdollisuutta rempata sitä autoa tai korjata kattoa. Ne roolit nyt vain usein menee luonnostaan, niin kuin ne menee. Enkä minä syyllistä avopuolisoani siitä, että hän ei suostu makaamaan esim. siellä auton alla tai ota moottorisahaa käteen, jos pihatielle on puu kaatunut. Toisaaltaan tuntuu taas siltä, että nyky yhteiskunta tuntuu syyllistävän minut, että meillä asiat on näin tai no ehkä se on vain pieni kovaan ääneen huutava joukko.

 

[ATE]

Sama on nähtävissä ihan kaikessa "male privilege" ulinassa mitä feministeiltä on kaiket ajat kuulunut ja kuuluu yhä. Miesten etuoikeudet sitä ja tätä ja kuinka naisilta odotetaan asioita ja unohdetaan täydellisesti kolikon toinen puoli että ihan yhtälailla miehiltäkin odotetaan ja oletetaan kaiken näköistä. Nyt sitten keksitiin kuitenkin se toksinen maskuliinisuus -termi jolla syyllistetään käytännössä yksinomaan miehiä siitä että sitten täytetäänkin niitä odotuksia. Mitä tahansa tapahtuukin niin vika on aina miehissä.

 

[draco76]

Toisaaltaan en kyllä ymmärrä mitä tekemistä tasa-arvolla on näiden tutkimusten kanssa. Esim. miehet usein tekee ne raskaimmat työt ja korjaa autot yms. Ihan luonnollista, koska miehet on lähtökohtaisesti fyysisempiä kuin naiset. Ei se silti tarkoita sitä, etteikö kotitauloudessa naisella olisi mahdollisuutta rempata sitä autoa tai korjata kattoa. Ne roolit nyt vain usein menee luonnostaan, niin kuin ne menee. Enkä minä syyllistä avopuolisoani siitä, että hän ei suostu makaamaan esim. siellä auton alla tai ota moottorisahaa käteen, jos pihatielle on puu kaatunut. Toisaaltaan tuntuu taas siltä, että nyky yhteiskunta tuntuu syyllistävän minut, että meillä asiat on näin tai no ehkä se on vain pieni kovaan ääneen huutava joukko.

En koe syyllisyyttä miehenä. Hintikalla oli oma näkemys, mutta koskee niitä parisuhteita jossa riidellään kotitöistä. Raskaita töitä ei nykyään juuri ole, varsinkaan jos asuu kerrostalossa.

Itselle kiinnostavaa tuossa oli lähinnä leikin osuuden jakauma. Luulin miesten leikkivän, pelaavan ja peuhaavan lasten kanssa enemmän kuin naisten. Nainen lähinnä varsinaisia hoitotehtäviä, erityisesti vauvojen ja taaperoiden osalta. Toinen kiinnostava oli kokonaistyön (palkkatyö ja palkaton työ yhteensä). Naisten kotitöiden suurempaa osuutta kun monesti perustellaan sillä että miehet tekevät enemmän palkkatyötä.

Kotitöiden osuus on suuri, jos ne hoitaa yksin ja on lapsia vaikka kolme. Tämä ihan omaa kokemusta. Kun laittaa lapset osallistumaan niin helpottaa, mutta parisuhteessa oleva työn jakaminen auttaa eniten.

 

[draco76]

Sama on nähtävissä ihan kaikessa "male privilege" ulinassa mitä feministeiltä on kaiket ajat kuulunut ja kuuluu yhä. Miesten etuoikeudet sitä ja tätä ja kuinka naisilta odotetaan asioita ja unohdetaan täydellisesti kolikon toinen puoli että ihan yhtälailla miehiltäkin odotetaan ja oletetaan kaiken näköistä. Nyt sitten keksitiin kuitenkin se toksinen maskuliinisuus -termi jolla syyllistetään käytännössä yksinomaan miehiä siitä että sitten täytetäänkin niitä odotuksia. Mitä tahansa tapahtuukin niin vika on aina miehissä.

Feministit pitävät käsittääkseni hemaniakin epärealistisena. Kyllä se on muut porukat mitkä pitävät hänenlaistaan alfana.

 

[Painkiller]

@draco76 Mitenkäs se keskiverto pariskunta asuu:

Keskivertosuomalainen

Oma kokemukseni on näin kaveri porukassa, että kyllä niitä lapsia ihan yhteisesti kasvatetaan ja jaetaan niitä töitä. Ne työt toisinaan vaan jakautuvat sen mukaan, kumman se on järkevämpi tehdä. Sanotaan näin, että yhdessä kymmenestä pariskunnasta minkä tunnen on tuo asetelma, niin päin että mies hoitaa ns. kotityöt ja nainen sitten remppailee autoja ja muita. Heilläkin ihan yhteisessä sovussa asiat näin, joten en ymmärrä mitä tekemistä asialla on tasa-arvon kanssa. Noh sitten on yksi tapaus missä nainen on kotiäitinä ja nalkuttaa miehelleen, kun ei tee kotitöitä. Saa nähdä kaunko mahtaa vielä liitto kestää...

Tässä varmaan huomaa sen eron, että minä asun haja-asutusalueella ja sinä ilmeisesti kaupungissa? Oma näkemykseni on se, että tasa-arvoa on sopia mitä töitä tehdään ja sitä ei valitettavasti voi tällaisella mittarilla mielestäni mitata, johtuen juuri siitä, että miehet usein tekee ne raskaammat työt, mitä ei kaikissa näissä kyseilyissä edes ollut mukana Ymmärrän toki tuon, että jos on taloyhtiössä asuva pariskunta, niin silloin usein ne ainoat työt ovat niitä "kotitöitä" ja ne pitää jakautua tasan. Tosin omasta mielestäni kaikki työ mitä kotitauloudessa tehdään on kotitöitä. Oli se sitten auton remppaamista, lapsen hoitoa, siivousta, oven korjaamista tai ruoanlaittoa.

 

[draco76]

@draco76 Mitenkäs se keskiverto pariskunta asuu:

Keskivertosuomalainen

Oma kokemukseni on näin kaveri porukassa, että kyllä niitä lapsia ihan yhteisesti kasvatetaan ja jaetaan niitä töitä. Ne työt toisinaan vaan jakautuvat sen mukaan, kumman se on järkevämpi tehdä. Sanotaan näin, että yhdessä kymmenestä pariskunnasta minkä tunnen on tuo asetelma, niin päin että mies hoitaa ns. kotityöt ja nainen sitten remppailee autoja ja muita. Heilläkin ihan yhteisessä sovussa asiat näin, joten en ymmärrä mitä tekemistä asialla on tasa-arvon kanssa. Noh sitten on yksi tapaus missä nainen on kotiäitinä ja nalkuttaa miehelleen, kun ei tee kotitöitä. Saa nähdä kaunko mahtaa vielä liitto kestää...

Tässä varmaan huomaa sen eron, että minä asun haja-asutusalueella ja sinä ilmeisesti kaupungissa? Oma näkemykseni on se, että tasa-arvoa on sopia mitä töitä tehdään ja sitä ei valitettavasti voi tällaisella mittarilla mielestäni mitata, johtuen juuri siitä, että miehet usein tekee ne raskaammat työt, mitä ei kaikissa näissä kyseilyissä edes ollut mukana Ymmärrän toki tuon, että jos on taloyhtiössä asuva pariskunta, niin silloin usein ne ainoat työt ovat niitä "kotitöitä" ja ne pitää jakautua tasan. Tosin omasta mielestäni kaikki työ mitä kotitauloudessa tehdään on kotitöitä. Oli se sitten auton remppaamista, lapsen hoitoa, siivousta, oven korjaamista tai ruoanlaittoa.

Ehkä lähtisin siitä että molemmilla täytyisi olla suunnilleen saman verran vapaa-aikaa, vaikka kotityöt jakautuisivat epätasaisesti. Mutta tämäkään ei ole ehdoton, kun ihmiset ovat erilaisia. Jos molemmat ovat tyytyväisiä, niin asia on kunnossa oli tilanne mikä vaan.

On vain luonnollista että kotiäiti, koti-isä taikka työtön tekee enemmän kotihommia. En tiedä taas kuinka yleistä haluttomuus tehdä kotitöitä johtuu siitä että toinen osapuoli haluaa toimia työnjohtajana taikka mikromanageroi töitä. Olen kuullut tästäkin puheita. Silloin en ihmettele jos työnjohtaja taikka laaduntarkkailija joutuu tekemään kyseiset hommat itse.

En yleistä työnjakoa ajatellessa ajattele omaa tilannetta, kun yksilöllisiä eroja on. Asun kuitenkin kaupungissa kerrostalossa autottomana ja muutenkin olen yrittänyt tehdä elämästä vaivatonta. Teinit hoitavat paljon näistä vähistäkin kotitöistä, joten omat lukemani ovat kotitöiden osalta varsin alhaiset. Eniten aikaa vie pienimmän pojan kanssa olo, mutta en pidä sitä vastenmielisenä tehtävänä ollenkaan. Muutoinkin oman perheen kanssa olo on sellaista että voiko sitä sanoa työksi? Noissa oli kuitenkin kohta lapsen kanssa leikkiminen. Palkkatyöt ja nukkuminen lohkaisevat kuitenkin suurimman osan ajasta, sitten perheenjäsenten kanssa vietetty aika.

 

[FireFly Renaissance]

En koe syyllisyyttä miehenä. Hintikalla oli oma näkemys, mutta koskee niitä parisuhteita jossa riidellään kotitöistä. Raskaita töitä ei nykyään juuri ole, varsinkaan jos asuu kerrostalossa.

Itselle kiinnostavaa tuossa oli lähinnä leikin osuuden jakauma. Luulin miesten leikkivän, pelaavan ja peuhaavan lasten kanssa enemmän kuin naisten. Nainen lähinnä varsinaisia hoitotehtäviä, erityisesti vauvojen ja taaperoiden osalta. Toinen kiinnostava oli kokonaistyön (palkkatyö ja palkaton työ yhteensä). Naisten kotitöiden suurempaa osuutta kun monesti perustellaan sillä että miehet tekevät enemmän palkkatyötä.

Kotitöiden osuus on suuri, jos ne hoitaa yksin ja on lapsia vaikka kolme. Tämä ihan omaa kokemusta. Kun laittaa lapset osallistumaan niin helpottaa, mutta parisuhteessa oleva työn jakaminen auttaa eniten.

Jos kotona ei riidellä, se johtuu vain siitä, että nainen on alistettu miehen maskuliinisen voiman alle. Tämä on feministinen narratiivi. Sellainen tilanne, että kotona ei riidellä, koska molemmat ovat tyytyväisiä tilanteeseen on mahdoton. Tämä rikkoisi täysin feministisen mieskuvan sovinistisen patriarkaatin toksisen maskuliinisuuden edustajana.

 

[draco76]

Jos kotona ei riidellä, se johtuu vain siitä, että nainen on alistettu miehen maskuliinisen voiman alle. Tämä on feministinen narratiivi. Sellainen tilanne, että kotona ei riidellä, koska molemmat ovat tyytyväisiä tilanteeseen on mahdoton. Tämä rikkoisi täysin feministisen mieskuvan sovinistisen patriarkaatin toksisen maskuliinisuuden edustajana.

Tuo ei taida olla totta.

 

[FireFly Renaissance]

Tuo ei taida olla totta.

En tiedä, hyvin vahvalta mielikuvalta on ainakin täysin mahdoton välttyä. Onko niin, jos siltä näyttää?

 

[Bladekill]

Miksi miesinsinööri tienaa vuodessa 14 000 euroa enemmän kuin saman koulutustason sairaanhoitajanainen? Kyse on historiallisesta jäänteestä, sanovat tutkijat

Vasar...Hesari jatkaa äärettömän monta kertaa kumottua valetta naisen eurosta ja tällä kertaa ikivihreän "tutkimuksen mukaan"-valeen avulla.

Esimerkiksi Sari Sairaanhoitajalla ja Ilkka Insinöörillä vuosityötulojen ero oli 35-vuotiaan kunnan työntekijän Ilkan hyväksi noin 12 300 euroa ja 40-vuotiaana lähes 14 000 euroa.

Sari Sairaanhoitajan tulot jäivät nelikymppisenä kuntasektorilla noin 70 prosenttiin Ilkka Insinöörin tuloista. Yksityisellä sektorilla tilanne oli Sarin kannalta vielä huonompi – tulot jäivät 60 prosenttiin.

VERTAILUSSA ei tarkasteltu tehtyjä työtunteja, mutta aineistosta rajattiin pois tarkasteluvuonna tai sitä edeltävänä kahtena vuonna lapsia saaneet.

En oikein edes tiedä mitä tähän pitäisi sanoa. Tässä on about jokaikinen virhe tehty mitä tehtävissä on. Juuri tällainen paska on syy siihen miksi ihmiset menettävät luottamuksensa tieteeseen ja mediaan kun aivan mitä tahansa valeita voidaan vääristelemällä kaupitella "tutkimusten mukaan"-kattotermin alla.

Jotenkin ei tosin yllätä että kolme naishumanistia Suomen kommunistisimmasta kaupungista päätyivät tähän tulokseen.

 

[Lallijuoppo]

Miksi miesinsinööri tienaa vuodessa 14 000 euroa enemmän kuin saman koulutustason sairaanhoitajanainen? Kyse on historiallisesta jäänteestä, sanovat tutkijat

Vasar...Hesari jatkaa äärettömän monta kertaa kumottua valetta naisen eurosta ja tällä kertaa ikivihreän "tutkimuksen mukaan"-valeen avulla.


En oikein edes tiedä mitä tähän pitäisi sanoa. Tässä on about jokaikinen virhe tehty mitä tehtävissä on. Juuri tällainen paska on syy siihen miksi ihmiset menettävät luottamuksensa tieteeseen ja mediaan kun aivan mitä tahansa valeita voidaan vääristelemällä kaupitella "tutkimusten mukaan"-kattotermin alla.

Jotenkin ei tosin yllätä että kolme naishumanistia Suomen kommunistisimmasta kaupungista päätyivät tähän tulokseen.

Samaa ihmettelyä edustaa se, että miksi naisjääkiekkoilijat eivät saa miljoonia ja pelaavat tyhjille katsomoille.

Tosin voihan se tulevaisuudessa olla niin, että tuollainen kattava erikoissairaanhoito ei ole kuin rikkaille, joilla on varaa maksaa ne ammattilaisten huippupalkat ja köyhät viruvat jossain vapaaehtoistyöntekijöiden varassa.

 

[baggio]

Miksi on verrattu sairaanhoitajaa ja insinööriä? Olisivat verranneet poliisia ja filosofian maisteria, niin olisi saatu sellainen tulos että miehet kokevat systemaattista palkkasyrjintää.

Ihan älyllisesti rehellinen ei kyllä tuo referaattikaan kyllä ollut, kun "naisten euro" problematiikkaa oli artikkelissa tutkijoiden kanssa käsitelty. Pitäisi sitten argumentoida sitä vastaan.

 

[draco76]

Miksi on verrattu sairaanhoitajaa ja insinööriä? Olisivat verranneet poliisia ja filosofian maisteria, niin olisi saatu sellainen tulos että miehet kokevat systemaattista palkkasyrjintää.

Ihan älyllisesti rehellinen ei kyllä tuo referaattikaan kyllä ollut, kun "naisten euro" problematiikkaa oli artikkelissa tutkijoiden kanssa käsitelty. Pitäisi sitten argumentoida sitä vastaan.

Eikö poliisi ole AMK tasoinen? Lisäksi julkisen sektorin työ joten poliisit vs sairaanhoitajat lienee validi vertaus.

Sairaanhoitajan palkka lisineen on noin 3200 euroa kuussa (2017). Poliisilla (miehistöön kuuluva) 3300 euroa kuussa (2015). Poliisi saa enemmän kaikkine lisineen, myös sairaanhoitajilla oli laskettu lisät.

 

[Bladekill]

Eikö poliisi ole AMK tasoinen? Lisäksi julisen sektorin työ joten poliisit vs sairaanhoitajat lienee validi vertaus.

Koulutuksen taso saattaa joskus joissain tapauksissa vaikuttaa tulotasoon, mutta sellainen ei todellakaan ole taattua. Yläasteen jälkeen koulut jättänyt koodaaja freelancer tienaa enemmän kuin akateemiset asianajajat tai lääkärit ja samoiten ahtaaja (ehkä jopa kaupan kassa) vetää enemmän liksaa kuin humanisti tohtori.

Markkinat eli kysyntä/tarjonta ohjaavat palkaa. pl. AY-kiristykset, minipalkka jne.

 

[draco76]

Koulutuksen taso saattaa joskus joissain tapauksissa vaikuttaa tulotasoon, mutta sellainen ei todellakaan ole taattua. Yläasteen jälkeen koulut jättänyt koodaaja freelancer tienaa enemmän kuin akateemiset asianajajat tai lääkärit ja samoiten ahtaaja (ehkä jopa kaupan kassa) vetää enemmän liksaa kuin humanisti tohtori.

Markkinat eli kysyntä/tarjonta ohjaavat palkaa. pl. AY-kiristykset, minipalkka jne.

Siksipä tuossa on otettu kaksi tärkeää julkisen puolen työpaikkaa. Tosin onko niin että poliisin palkan maksaa valtio ja sairaanhoitajien kunnat? Toki jos otetaan julkisen alan humanistisen alan työt, niin palkka varmaan pieni. Löytyykö edes kunnalliselta puolelta miesvaltaista työtä, jossa koulutuksena humanististen alojen maisteri? On täysin selvää miksi teknillisillä aloilla taikka liiketalouden ja oikeustieteen puolella maksetaan korkeita palkkoja. Lääkärit on sen sijaan omituinen poikkeus. Siinä syy voi olla että nuo ovat olleet perinteisesti miehiä ja vaadittu tohtorin tutkinto johon köyhällä ei ole ollut varaa.

 

[Lallijuoppo]

Lääkärit on sen sijaan omituinen poikkeus. Siinä syy voi olla että nuo ovat olleet perinteisesti miehiä ja vaadittu tohtorin tutkinto johon köyhällä ei ole ollut varaa.

Mitä omituista siinä on, että lääkäreitä on vähän ja niitä tarvitaan, joten palkka on sen mukainen.
Toki yhteiskunta voi tehdä senkin ratkaisun, että epäpätevät saavat toimia lääkäreinä, joten hoidon taso ja palkka tippuu.

 

[Bladekill]

Siksipä tuossa on otettu kaksi tärkeää julkisen puolen työpaikkaa. Tosin onko niin että poliisin palkan maksaa valtio ja sairaanhoitajien kunnat?

Sairaanhoitaja on sekä julkisen että yksityisen puolen ammatti kuten käytännössä kaikki ammatit ja poliisi taas vain julkisen puolen ammatti. En nyt kuitenkaan ymmärrä miten tämä tähän keskusteluun liittyi.