Olen kyllä ihan samaa mieltä
@Eramaankettu nimimerkin kanssa siitä, että arvosanaan ei saisi vaikuttaa mikään subjektiivisesti arvioitu tuntiosaaminen. Käytös toki sikäli välillisesti vaikuttaa, että jos tunnilla perseilee niin ulos ja opetelkoon kirjasta asian.
Kyllä, mutta jos poissaolot ja pärstäkerroin vaikuttaa yhden numeron alas tai ylöspäin on ero aika suuri. Voisiko johtua siitä, että lempiaiheeni oli aina matematiikka. Läksyt tekemättä, keikkuu tuolilla ja arvosanaksi silti kiitettävä vaan ja ainoastaan kokeen perusteella - ihan sen perusteella mitä ansaitsi.
Äidinkielenopettajalla tuntui kielioppia tärkeämpää olevan, että on tyttö ja tehnyt läksyt ja ainakin sanoo tykkäävänsä lukea kirjoja. Jos satuit olemaan poika ja ilmoitit, että jonkun vitun neiti etsivän lukeminen ei sivistä yhtään ketään. Siinä on asetelma valmis, murrosikäinen oppilas vihaa opettajaa ja opettaja vihaa oppilasta ja näyttää sen selkeästi myös ilmi, arvosanat arvotaan pistareiden ja kokeiden sijaan pärstäkertoimesta ja käyttäytymisestä. Koitin kaivaa motivaatiota, löysinkin vain verta nenästä.
Uskonto oli toinen riesa. Joskus asiasta kiinnostuneena lueskellut opuksia ja pohtinut mikä vittu saa ihmiset niin sekaisin uskonnosta. Noh niin kauan kun jaksoi olla hiljaa oli arvosana 8 ja kun opettajan kysyessä:"oletko todellakin sitämieltä, että uskonnot ovat tämän yhteiskunnan syöpä" oikea vastaus ei varmaan ollut "kyllä", koska sen seurauksena 8+, ja 8- kokeesta muuttui kutoseksi todistukseen. Katsos kun jos et usko, et voi ymmärtää. Siis henkilökohtainen mielipide on, että jehovat, lestaadiolaiset ja muslimit on ihan yhtä sekasin ja sairaita (mm tuo miten uskosta eronneita kohdellaan), vaikka muslimit aiheuttaakin eniten ongelmia.
Kumma kyllä, fysiikka, kemia ja matematiikka ovat helpot aineet arvostella. Arvosana on just se mikä kokeista tulee, opettajat useimmiten ovat loogisia ja ns oikeudenmukaisia. Biologia, historia sekä mantsa on tavallaan vähän vaikeampia arvostella, koska vaikka osaisi asiat "kuinka hyvin tahansa" on vastaukset annettava esseemuodossa ja näin näihin vaikuttaa varsinkin lukiossa se oma ulosanti.
Sitten onkin vuorossa kaikkein syöpäisimmät lukuaineet kuten äidinkieli, uskonto, terveystieto. Äidinkielen mahdottomuus sinällään perustuu siihen, että vain ne kaikkein kauheimmat feministit tuntuu hakeutuvan tälle aineelle. Uskonto voisi olla aine toki, mutta arvosanana suoritettu on just riittävä kaikille. Terveystiedossa jos et usko, että voi on pahasta, "kun se ei ole" ja tämä nyt sattuu olemaan vallitseva käsitys..
Vielä kun ruotsin saisi jätettyä pois, alkaisi kattaus jo näyttää paljon siedettävämmältä olen aika varma, että se ruotsin 5 ja 4 ehdoilla läpi laski omiakin "menestymismahdollisuuksia". Ihan mielenkiinnolla mietin, että mitäköhän merkitystä sillä on esimerkiksi aivogirurkin kannalta, että onko hänen ruotsinsa nelonen vai kymppi? Tuleeko toisesta siis parempi neurogirurki vain sen perusteella, että osaa "toista kotimaista". Miksi sen sitten pitää vaikuttaa esim lääkikseen pääsemiseen?