Todella hämmentävää tuo "turvallinen tila" hokeminen ja sen tärkeys
"Tunteisiin pohjaava epätasa-arvon kokemus… No, tämä on uutta!
Olen juuri kysymässä Salmiselta, mitä se tarkoittaa, kun paikalle saapuu kaksi järjestäjien edustajaa.
He tiedustelevat, onko kaikilla turvallinen olla.
Alkaa keskustelu, joka pyörii aluksi minuutin, pari, sitten kymmenen minuuttia ja lopulta noin vartin. Pääsemme päätteeksi yhteisymmärrykseen, että kyllä, kaikilla on turvallinen olo.
Mutta siinä vaiheessa haastateltavani ovat jo kaikonneet.
Sekavien tapahtumien vuoksi missaan rasismia ja sen torjuntaa käsittelevän workshopin, johon olin aikeissa osallistua. Järjestäjät toisaalta myös sanovat minulle, ettei minun edes olisi ollut suotavaa toimittajana siihen osallistua, koska se olisi saattanut häiritä muita osallistujia."
"Hermostuneet pohdintani osoittautuvat kuitenkin kokonaan turhiksi. Vetäjä ilmoittaa, että jos on miesetuoikeutettu, tulee olla hiljaa. Hän toistaa sen monta kertaa: miesetuoikeutetun tulee olla hiljaa ja kuunnella.
Ohje kuulostaa niin absurdilta, että epäilen sitä itsekin, mutta niin hän sanoo.
On myös erikseen pyydetty arvioimaan oman etuoikeutensa määrä. Olen arvioinut oman etuoikeuteni intersektionaalisilla mittareilla maksimiksi, joten en varmasti omaa puheoikeutta.
Käy ilmi, että turvallisessa tilassa etuoikeutettujen hiljaa oleminen on tärkein sääntö. Syy on ilmeisesti se, että kaikkien on turvallisesti saatava ilmaista itseään.
Ymmärrän sen oikein hyvin, mutta en ymmärrä sitä, miksi etuoikeutetun ilmaisu tekisi tilasta turvattoman. Eikö olennaista ole se, mitä sanoo, eikä kuka sanoo?
Ensi alkuun sääntö tuntuu selvältä sananvapauteni rajoittamiselta. Toisaalta jos se todella saa aikaan sen, että ihmiset jotka muuten pysyvästi vaikenisivat, alkavatkin puhua, eikö se ole vain hyvä asia? Tietenkin voi kysyä, että mitä minä sitten ylipäänsä teen tässä tilassa, mutta onhan minulla mahdollisuus kuunnella."