Mielipide | Mielipide
Tässä yhteiskunnassa lihavuus on kielletty olotila
Vapaus elää rauhassa rajataan niille, jotka ulkomuotonsa miellyttävyydellä sen ansaitsevat.
Julkaistu: 27.7. 2:00 , Päivitetty: 27.7. 6:17
Pippa Laukka kirjoitti
kolumnissaan (HS Torstai 26.7.), että kehopositiivisuusilmiössä on paljon samaa ehdottomuutta kuin aikanaan kieltolaissa.
Tosiasiassa kieltolaki on jo totta, ja se on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Tässä yhteiskunnassa lihavuus on kielletty olotila. Vapaus elää rauhassa rajataan niille, jotka ulkomuotonsa miellyttävyydellä sen ansaitsevat, vaikka eivät olisi tehneet sen eteen mitään.
Kehopositiivisuudessa on samaa ehdottomuutta kuin #metoo-liikkeessä: se on liike niille, jotka nousevat vaatimaan omia oikeuksiaan olla ja elää rauhassa. Kehopositiivisuus tavoittelee maailmaa, jossa jokainen saisi elää elämänsä ilman henkistä väkivaltaa tai väheksyntää oman ulkomuotonsa vuoksi. Maailmaa, jossa etenkin itse hyväksyisi kehonsa sellaisena kuin se on ja jossa voisi keskittyä itsevihan sijaan parantamaan elämäänsä.
Ajatus lääkärin huolesta potilaan kokonaisvaltaiseen terveydentilaan on jalo ja ihailtava, mutta ei enää nykyaikana mahdollinen, sillä painonhallintaongelmia ei ratkaista vartissa.
Itse asiassa lääkäri, joka neuvoo lihavuuden perusteella ihmiselle vähentämään syömistä ja lisäämään liikuntaa kysymättä lainkaan, miten hän syö ja liikkuu, on vaarallinen. Lääkäri, joka ohittaa vastaanotolle johtaneen syyn ja pureutuu lihavuuden nostamiin riskeihin konkreettisen vaurion sijaan, tekee virkavirheen.
Lääkärit, jotka kohtaavat huoneessaan ihmisiä ja lihavia ihmisiä, syyllistyvät syrjintään ja sairastuttavaan sekä sitä ylläpitävään toimintaan.
Lääkärit, jotka rikkovat vastaanotolle saapuvan ihmisen luottamuksen, aiheuttavat sen, ettei ihminen enää hae lääkäriltä apua.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lihavuus nostaa riskejä sairastua. Kuitenkin lihavuuden pelko ja lihavuuden saati sitten lihavien vihaaminen tappaa ihmisiä nopeammin.
Etenkin lääkäreiden on nähtävä ihminen lihavuuden takana ja kysyttävä, miten elämänlaatua voisi parantaa lihavuudesta huolimatta.
Me muut voimme ihan ensimmäiseksi ottaa selvää termeistä, jotka on tehty niitä ihmisiä varten, joista olemme niin kovasti huolissamme.
Se, miksi kehopositiivisuus on rajautunut meidän yhteiskunnassamme pääosin lihavien ihmisten ääniksi, kertoo enemmän asenteista lihavuutta vastaan kuin lihavuudesta itsestään.
Saga Raippalinna
Kirkkonummi