Feminismi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

[ATE]

Jahas no olin sitten tässäkin väärässä.

Edelleen kyllä kiinnostais että onko tässä vertailtu jotain Egyptin populaatiota jolla on eurooppalaista perimää johonkin eurooppalaiseen maahan jolla on suoraa lähempää afrikkalaista perimää.

 

[JCSH]

Jahas no olin sitten tässäkin väärässä.

Joo ei siinä mitään, evoluutiobiologia on lopulta aika helvetin monimutkainen asia
Jos tykkää tiedekirjallisuudesta niin kannattaa ehdottomasti lukea asiaan liittyviä kirjoja.

 

[greenlight]

Ei vaan geneettisistä eroista kaikkien maailman ihmisten kesken tuo 85% on sellaista eroa että niitä löytyy kaikista populaatiosta ja ne ovat eroja myös niiden populaatioiden sisällä.
15% on sellaista joka johtuu siitä että ihmisten sukupuut ovat erilaisia.

https://www.ashg.org/education/pdf/geneticvariation.pdf

Yritän vaan tulkata tuota boldattua kohtaa. Käsitykseni mukaan siinä sanotaan, että jos otetaan sattumanvaraisesti neljä henkilöä, kaksi Suomesta ja kaksi Kiinasta, niin yksi suomalainen ja yksi kiinalainen voivat olla geneettisesti lähempänä toisiaan kuin sitä toista "saman populaation" jäsentä.

Mutta sanotaanko siinä, että jos vertaillaan yhtä suomalaisista kaikkiin muihin suomalaisiin ja kaikkiin muihin kiinalaisiin koko maailmassa, niin voi löytyä sellainen henkilö, jolle lähin geneettinen pari onkin Kiinasta eikä Suomesta? (Tai mistä tahansa muusta oman populaation ulkopuolisesta vertailuryhmästä.)

 

[ATE]

Yritän vaan tulkata tuota boldattua kohtaa. Käsitykseni mukaan siinä sanotaan, että jos otetaan sattumanvaraisesti neljä henkilöä, kaksi Suomesta ja kaksi Kiinasta, niin yksi suomalainen ja yksi kiinalainen voivat olla geneettisesti lähempänä toisiaan kuin sitä toista "saman populaation" jäsentä.

Mutta sanotaanko siinä, että jos vertaillaan yhtä suomalaisista kaikkiin muihin suomalaisiin ja kaikkiin muihin kiinalaisiin koko maailmassa, niin voi löytyä sellainen henkilö, jolle lähin geneettinen pari onkin Kiinasta eikä Suomesta? (Tai mistä tahansa muusta oman populaation ulkopuolisesta vertailuryhmästä.)

Siitä populaatioiden erosta niin kun esim. Euroopan populaatiosta kun sinne tuli neandertalin geenejä joita ei afrikkalaisilla ole niin käsittiääkseni se 8 % populaatioiden ero voi olla luonteeltaan erilaista siten että se ei välttämättä lainkaan mene ristiin eli afrikkalaisilla ei ole niitä neandertalin geenejä missään olosuhteessa edes satunnaisotannalla. Eli eurooppalaiselle se lähin geneettinen variantti voi löytyä aina sieltä euroopasta. (Luonnollisesti se on sisko tai veli tai isä tai äiti)

Tämä ajatus itsellä oli mielessä että se 8 % geneettinen ero populaatioiden välillä on luonteeltaan erilaista kuin se 75 % variaatio joka voi sitten mennä ristiin.

 

[JCSH]

Yritän vaan tulkata tuota boldattua kohtaa. Käsitykseni mukaan siinä sanotaan, että jos otetaan sattumanvaraisesti neljä henkilöä, kaksi Suomesta ja kaksi Kiinasta, niin yksi suomalainen ja yksi kiinalainen voivat olla geneettisesti lähempänä toisiaan kuin sitä toista "saman populaation" jäsentä.

Mutta sanotaanko siinä, että jos vertaillaan yhtä suomalaisista kaikkiin muihin suomalaisiin ja kaikkiin muihin kiinalaisiin koko maailmassa, niin voi löytyä sellainen henkilö, jolle lähin geneettinen pari onkin Kiinasta eikä Suomesta? (Tai mistä tahansa muusta oman populaation ulkopuolisesta vertailuryhmästä.)

Kyllä. Toki todennäköisyys sille että se lähin pari löytyy suomalaisista, lähisuvusta puhumattakaan, on suurempi kuin että se löytyy sieltä Kiinasta. Mutta se että se löytyy Kiinasta on täysin mahdollista.

 

[wanderer_]

Yritän vaan tulkata tuota boldattua kohtaa. Käsitykseni mukaan siinä sanotaan, että jos otetaan sattumanvaraisesti neljä henkilöä, kaksi Suomesta ja kaksi Kiinasta, niin yksi suomalainen ja yksi kiinalainen voivat olla geneettisesti lähempänä toisiaan kuin sitä toista "saman populaation" jäsentä.

Mutta sanotaanko siinä, että jos vertaillaan yhtä suomalaisista kaikkiin muihin suomalaisiin ja kaikkiin muihin kiinalaisiin koko maailmassa, niin voi löytyä sellainen henkilö, jolle lähin geneettinen pari onkin Kiinasta eikä Suomesta? (Tai mistä tahansa muusta oman populaation ulkopuolisesta vertailuryhmästä.)

Niinhän tuossa juuri sanottiin.

For any given DNA sequence or gene, two individuals from different populations are sometimes more similar to one another than are two individuals from the same population.



Tuon(kin) perusteella ihmisten arvottaminen ja luokittelu "rodun" perusteella on vähintäänkin arveluttavaa.

 

[ATE]

Kyllä. Toki todennäköisyys sille että se lähin pari löytyy suomalaisista, lähisuvusta puhumattakaan, on suurempi kuin että se löytyy sieltä Kiinasta. Mutta se että se löytyy Kiinasta on täysin mahdollista.

Todennäköisyys sille että löytäisit kiinasta jonkun joka on geneettisesti sinua lähempänä kuin joku veljesi on käsitttääkseni niin häviävän pieni että ei käytännössä mitenkään mahdollista.

 

[wanderer_]

Todennäköisyys sille että löytäisit kiinasta jonkun joka on geneettisesti sinua lähempänä kuin joku veljesi on käsitttääkseni niin häviävän pieni että ei käytännössä mitenkään mahdollista.

Kun nyt kerran tiedät asiasta, niin kuinka pieni se todennäköisyys on? Huomaa kiinalaisten määrä

 

[ATE]

Kun nyt kerran tiedät asiasta, niin kuinka pieni se todennäköisyys on? Huomaa kiinalaisten määrä

Geenien variaatio on melkein äärettömän suurta niin käsittääkseni luokkaa jotain sivukaupalla nollan desimaaleja.

 

[wanderer_]

Geenien variaatio on melkein äärettömän suurta niin käsittääkseni luokkaa jotain sivukaupalla nollan desimaaleja.

Mietipäs uudelleen. Kun etsitään lähintä paria, niin ei sitä todennäköisyyttä noin lasketa Lähin pari on siis joku n. 7.5 miljardista ihmisestä, joista kiinalaisia on n. 1.5 miljardia.

 

[ATE]

Mietipäs uudelleen. Kun etsitään lähintä paria, niin ei sitä todennäköisyyttä noin lasketa

Ei mutta kun veli on jo aika lähellä sinua geneettisesti. Niin pari miljardia ei riitä alkuunkaan että kiinasta generoituisi joku samanlainen mutaatioiden kautta kun ne mutaatiot on jo myllänneet hyvin ne omat geenit siitä lähtien kun ne tiet erkaantui.

 

[wanderer_]

Ei mutta kun veli on jo aika lähellä sinua geneettisesti. Niin pari miljardia ei riitä alkuunkaan että kiinasta generoituisi joku samanlainen mutaatioiden kautta kun ne mutaatiot on jo myllänneet hyvin ne omat geenit siitä lähtien kun ne tiet erkaantui.

Sukulaisiin vertaamisessa tuskin onkaan järkeä.


Täällä on näköjään laskeskeltu todennäköisyyksiä



Genetic Similarities Within and Between Human Populations.


Thus the answer to the question “How often is a pair of individuals from one population genetically more dissimilar than two individuals chosen from two different populations?” depends on the number of polymorphisms used to define that dissimilarity and the populations being compared. The answer,

can be read from Figure 2. Given 10 loci, three distinct populations, and the full spectrum of polymorphisms (Figure 2E), the answer is

≅ 0.3, or nearly one-third of the time. With 100 loci, the answer is ∼20% of the time and even using 1000 loci,

≅ 10%. However, if genetic similarity is measured over many thousands of loci, the answer becomes “never” when individuals are sampled from geographically separated populations.

On the other hand, if the entire world population were analyzed, the inclusion of many closely related and admixed populations would increase

This is illustrated by the fact that

and the classification error rates, CC and CT, all remain greater than zero when such populations are analyzed, despite the use of >10,000 polymorphisms (Table 1, microarray data set; Figure 2D). In a similar vein, Romualdi et al. (2002) and Serre and Pääbo (2004) have suggested that highly accurate classification of individuals from continuously sampled (and therefore closely related) populations may be impossible. However, those studies lacked the statistical power required to answer that question (see Rosenberg et al. 2005).

How can the observations of accurate classifiability be reconciled with high between-population similarities among individuals? Classification methods typically make use of aggregate properties of populations, not just properties of individuals or even of pairs of individuals. For instance, the centroid classification method computes the distances between individuals and population centroids and then clusters individuals around the nearest centroid. The population trait method relies on information about the frequencies of each allele in each population to compute individual trait values and on the means and variances of the trait distributions to classify individuals. The Structure classification algorithm (Pritchard et al. 2000) also relies on aggregate properties of populations, such as Hardy–Weinberg and linkage equilibrium. In contrast, the pairwise distances used to compute

make no use of population-level information and are strongly affected by the high level of within-groups variation typical of human populations. This accounts for the difference in behavior between

and the classification results.

Since an individual's geographic ancestry can often be inferred from his or her genetic makeup, knowledge of one's population of origin should allow some inferences about individual genotypes. To the extent that phenotypically important genetic variation resembles the variation studied here, we may extrapolate from genotypic to phenotypic patterns. Resequencing studies of gene-coding regions show patterns similar to those seen here (e.g., Stephens et al. 2001), and many common disease-associated alleles are not unusually differentiated across populations (Lohmueller et al. 2006). Thus it may be possible to infer something about an individual's phenotype from knowledge of his or her ancestry.

However, consider a hypothetical phenotype of biomedical interest that is determined primarily by a dozen additive loci of equal effect whose worldwide distributions resemble those in the insertion data set (e.g., with

= 0.15; Table 1). Given these assumptions, the genetic distance used in computing

and CC is equivalent to a phenotypic distance, so Figure 2 can be used to analyze this hypothetical trait. Figure 2A shows that a trait determined by 12 such loci will typically yield

= 0.31 (0.20–0.41) and CC = 0.14 (0.054–0.29; medians and 90% ranges). About one-third of the time (

= 0.31) an individual will be phenotypically more similar to someone from another population than to another member of the same population. Similarly, individuals will be more similar to the average or “typical” phenotype of another population than to the average phenotype in their own population with a probability of ∼14% (CC = 0.14). It follows that variation in such a trait will often be discordant with population labels.

The population groups in this example are quite distinct from one another: Europeans, sub-Saharan Africans, and East Asians. Many factors will further weaken the correlation between an individual's phenotype and their geographic ancestry. These include considering more closely related or admixed populations, studying phenotypes influenced by fewer loci, unevenly distributed effects across loci, nonadditive effects, developmental and environmental effects, and uncertainties about individuals' ancestry and actual populations of origin. The typical frequencies of alleles that influence a phenotype are also relevant, as our results show that rare polymorphisms yield high values of

CC, and CT, even when many such polymorphisms are studied. This implies that complex phenotypes influenced primarily by rare alleles may correspond poorly with population labels and other population-typical traits (in contrast to some Mendelian diseases). However, the typical frequencies of alleles responsible for common complex diseases remain unknown. A final complication arises when racial classifications are used as proxies for geographic ancestry. Although many concepts of race are correlated with geographic ancestry, the two are not interchangeable, and relying on racial classifications will reduce predictive power still further.

The fact that, given enough genetic data, individuals can be correctly assigned to their populations of origin is compatible with the observation that most human genetic variation is found within populations, not between them. It is also compatible with our finding that, even when the most distinct populations are considered and hundreds of loci are used, individuals are frequently more similar to members of other populations than to members of their own population. Thus, caution should be used when using geographic or genetic ancestry to make inferences about individual phenotypes.

 

[ratkakapu]

Ei mutta kun veli on jo aika lähellä sinua geneettisesti. Niin pari miljardia ei riitä alkuunkaan että kiinasta generoituisi joku samanlainen mutaatioiden kautta kun ne mutaatiot on jo myllänneet hyvin ne omat geenit siitä lähtien kun ne tiet erkaantui.

Ei-samanmunaisella sisarella voi olla 100% erilaiset alleeliparit

 

[greenlight]

Niinhän tuossa juuri sanottiin.

Vähän tyhmää lainata perusteluksi se sama kohta, josta kysyin, että mitä siinä yritettiin sanoa. Koska nimenomaan kyseenalaistin tekemäsi tulkinnan.

En päässyt perille, mistä tässä oltiin väittelemässä, anteeksi siitä, mutta onhan tuo tutkimuskin liian ympäripyöreä, jotta sen pohjalta kannattaisi alkaa vääntää rodullisista jaotteluista. Kun ihmiset jaetaan "populaatioihin" pelkästään asuinmantereen perusteella, niin siihen mahtuu niin helvetisti diversiteettiä, että olisi sama olla jakamatta ollenkaan. Tämähän oli myös tuo boldattu tutkimuksen johtopäätelmä.

 

[muppelo]

Tässäpä keskustelun aikaansaama kysymys: Jos löydetään ihmisen ns. kaksoisolento jostain päin tätä palloa niin ovatkohan nämä kaksi mitenkin lähellä toisiaan geneettisesti?

 

[JCSH]

Tässäpä keskustelun aikaansaama kysymys: Jos löydetään ihmisen ns. kaksoisolento jostain päin tätä palloa niin ovatkohan nämä kaksi mitenkin lähellä toisiaan geneettisesti?

Todennäköisesti eivät koska lopulta ulkonäköön vaikuttavat geenit ovat suht pieni osa ihmisten geenien variaatioista.

 

[aleksejjj]

Sama koskee sukupuolten välisiä älykkyyseroja. Aivan sama kumpi on älykkäämpi, jos kumpikaan. Siitä huolimatta alkaa tuntua siltä, että naisten ja miesten tasavertaiset älynlahjat ovat vain kiva poliittinen korrektius ja hyvin juurtunut meemi. Asia ei ole mitenkään yksioikoinen, mutta tutkimukset osoittavat joko miesten korkeampaan älykkyyteen tai tasavertaisuuteen. Mikäli kyse olisi oikeasti tasavertaisuudesta olisi tuloksetkin oletettavasti tasaisemmin jakautuneet.

Keskimäärin miesten ja naisten kognitiivisissa kyvyissä ei ole mitään merkittävää eroa. Siitä on väittelyä, kuinka tasaisesti nuo kyvyt jakautuu (flatness of distribution) sukupuolissa, mutta em. lause pätee silti.

Muistaakseni jo 1800-luvun lopulla Jenkeissä todistettiin tämä ja hoksattiin, että naiset osaa tehdä muutakin kuin istuskella kotona lasten kanssa. 1940-luvun sota-ajat on kokreettista todistusaineistoa tästä. Toki silloin testi oli puhtaasti akateeminen eikä se vaikuttanut yhteiskuntajärjestykseen. Toisaalta on olemassa teoria, jonka mukaan naisten aivojen neuroverkkojen rakenne on epäoptimaali ollakseen hyödyllinen naiselle, kun se enemmän palvelee äidillistä roolia. Todistusaineistoa tälle tuntuisi olevan paljonkin: muun muassa se, että naiset eivät reagoi elämän kolhuihin pitkän aikavälin antisosiaalisuudella kuten miehet, vaan kuvaan astuu neuroottisuus. Se ilmenee ahdistuneisuutena ja masennuksena. Naiset on myös tavallisesti myöntyväisempiä persoonallisuuksia: se toimii sote-alojen töissä, muttei esim. pörssiyhtiön kapitalistisessa kilpailussa.

3. aallon int.sek. feministit joskus vääntelee näitä tosiasioita sen mukaan miten se parhaiten tilanteeseen sopii.

 

[wanderer_]

Vähän tyhmää lainata perusteluksi se sama kohta, josta kysyin, että mitä siinä yritettiin sanoa. Koska nimenomaan kyseenalaistin tekemäsi tulkinnan.

Tulkinta on kyllä ihan yksikäsitteinen.

 

[muppelo]

Keskimäärin miesten ja naisten kognitiivisissa kyvyissä ei ole mitään merkittävää eroa. Siitä on väittelyä, kuinka tasaisesti nuo kyvyt jakautuu (flatness of distribution) sukupuolissa, mutta em. lause pätee silti.

Jotain hyvin pieniä eroja kai keskimääräisesti on olemassa mutta yksilökohtainen vaihtelu on molemmilla sukupuolilla erittäin suurta.

 

[greenlight]

Tulkinta on kyllä ihan yksikäsitteinen.

Paitsi että juuri sovimme tuossa yllä, että lähisukulaiset ovat geneettisesti niin lähellä toisiaan, että siihen väliin on mahdotonta sovittaa ketään muuta. Seuraavaksi joudutaan sitten tulkitsemaan, että milloin ihmiset eivät enää ole "liian läheisiä sukulaisia", jotta vertailussa olisi jotain järkeä.

 

[Jurppii]

Miten se älykkyys nykyisin nyt edes sitten virallisesti mitataan?

 

[wanderer_]

Miten se älykkyys nykyisin nyt edes sitten virallisesti mitataan?

Ensin pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä on älykkyys ja millainen mittari sitä kuvaisi parhaiten Jotkut typistävät älykkyyden pelkkiin ÄO-pisteisiin.

 

[Jurppii]

Ensin pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä on älykkyys ja millainen mittari sitä kuvaisi parhaiten Jotkut typistävät älykkyyden pelkkiin ÄO-pisteisiin.

Jos se mitataan pelkästään jatkamalla kuviosarjoja loogisesti niin mun pitäis olla helvetin paljon menestyneempi elämässäni kuin mitä olen

 

[ATE]

Joku noheva voisi vielä lisätä niiden variaatioiden kokonaismäärät kuinka paljon samassa populaatiossa voi se DNA voi poiketa vs sitten eri mantereiden poikkeama ja vielä kaukaisin poikkeama. Kuinka lähdelle päästään simpanssia 95 % ihmisen DNA:ta ja banaania 50 % ihmisen DNA:ta.

 

[wanderer_]

How Intelligence is Measured
By: Hsin-Yi Cohen BSc, MA, MSt - Updated: 25 Feb 2018 |

*Discuss

Intelligence can be measured in a number of different ways, the most common one being the famous “intelligence quotient” or IQ. However, like many other aspects of the field of intelligence, there is much debate and disagreement over the “correct” way to measure intelligence and each method has its supporters and critics.

Early Methods
Scientists first began to measure mental ability in the late 19th century and because no formal measures existed, the subjects were evaluated on their fame, judged by encyclopedia entries, honors, awards, etc. Since these seemed to run in families, it was concluded that intelligence had a hereditary component.
Gradually, the assessments improved and people began to be judged on their intellectual ability via skills such as reaction time, sensitivity to physical stimuli and body proportions. While these factors seem outlandish by modern standards, they are important as they represent the first attempt measure intelligence quantitatively and study individual differences.

The Binet-Simon Test
Two psychologists, Alfred Binet and Theodore Simon, developed the first intelligence which accurately predicted academic success. It was developed to help teachers determine which children had true learning problems, as opposed to behavioural issues or simply poor previous education. Binet and Simon based their tests on practical knowledge, reasoning, memory, vocabulary and problem-solving and found them to be good predictors of academic success.
The key premise to their test was the assumption that all children followed the same course of intellectual development but developed at different rates; thus children were given a mental age which corresponded to their ability to perform tasks appropriate for that certain age. For example, a 7-year-old child who succeeded in problems intended for 10-year-olds was seen as having a mental age of 10. Therefore a child with a mental age higher than his chronological age was deemed as being “more intelligent”.

The IQ Test
The Binet-Simon test was further refined and adapted for adults by an American psychologist at Stanford University and turned into the Stanford-Binet Intelligence Scale, better known as the IQ test. In this version, instead of using a mental age, a person’s intelligence was rated using a score, called the “intelligence quotient” or IQ.
This quotient was also first proposed for children, using the formula of the mental age divided by the chronological age, then multiplied by 100. Which would mean the 7-year-old described above would have an IQ of [(10/7)x100] = 142. However, this formula doesn't work for adults as learning levels off during adulthood. Therefore, a slightly different method was devised for adults where each person’s IQ score actually represents how far he/she deviates from standard norm or average within the population. The average is usually set at 100. However, the term IQ is still used in popular usage. It is interesting to note that IQ does not predict occupational success as well as academic success.

Modern Tests
Modern tests for intelligence are based in this normal distribution although they may have different subtests, which include information/general knowledge, vocabulary, recognising similarities, memory, mazes, simple arithmetic problems and object assembly. The tests are usually timed and each subtest is given a score, which combine to give a total IQ score.
The most widely used tests are the the Stanford-Binet, the Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC), the Wechsler Adult Intelligence Scale (WAIS), and the Kaufman Assessment Battery for Children (Kaufman-ABC). There are alternative intelligence tests, such as the Peabody Picture Vocabulary Test, where an individual is given a word and asked which picture out of four pictures best defines the word. Another alternative test is Raven’s Progressive Matrices, where an individual is shown a matrix of patterns that has one pattern missing and he/she must determine the rules which apply to the patterns and therefore be able to choose the item that best fills in the missing pattern.

In higher education, recruitment and career-counselling, a slightly different kind of intelligence test is used. Better known as psychometric tests or aptitude tests, these tend to focus on the abilities required for a specific job and aim to predict a candidate’s future job performance.

 

[Lallijuoppo]

Ensin pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä on älykkyys ja millainen mittari sitä kuvaisi parhaiten Jotkut typistävät älykkyyden pelkkiin ÄO-pisteisiin.

Ongelma on siinä, että sellaisten henkilöiden kykyä, joita ei ennen laskettu älykkyydeksi, pitäisi kutsua älykkyydeksi.

Eli jos vaikka joku nainen on sosiaalisesti niin lahjakas, että pyörittää viittä miestä, joista jokainen jotenkin hyödyttää naista, niin se on sitten jonkinsortin sosiaalista älykkyyttä eikä vaikka kieroa manipulointia, joksi joku setämies voisi asiaa kuvailla.

Tuo kai sitten pitäisi laskea yhtä älykkääksi kuin että joku toinen keksii uuden alkuaineen tai joku toinen suunnittelee uuden teknisen härvelin.

Eli näitä nykyajan vitsauksia, joissa vakiintunutta käsitettä aletaan laventamaan ja kohta se kattaa jo kaiken. Jos osaa aamulla laittaa sukat jalkaan, niin se on jo jotain älykkyyttä. No, on kai, mutta sen tason touhua, josta ei nyt pitäisi mitään numeroa tehdä.

 

[wanderer_]

Joku noheva voisi vielä lisätä niiden variaatioiden kokonaismäärät kuinka paljon samassa populaatiossa voi se DNA voi poiketa vs sitten eri mantereiden poikkeama ja vielä kaukaisin poikkeama. Kuinka lähdelle päästään simpanssia 95 % ihmisen DNA:ta ja banaania 50 % ihmisen DNA:ta.

Tuossa linkkaamassani jutussa oli tehty datasta jokunen kuvaaja. Tosin ei noista varmaan hahmota koko sisältöä, ellei lue sitä tekstiä.

 

[wanderer_]

Ongelma on siinä, että sellaisten henkilöiden kykyä, joita ei ennen laskettu älykkyydeksi, pitäisi kutsua älykkyydeksi.

Ei. Älykkyys nyt vain ei ole yksinkertainen ilmiö eikä varsinkaan helposti mitattava, kuten käy ilmi, jos lueskelee jokusen artikkelin psykometriikkaa liittyen älykkyystesteihin.

 

[Jurppii]

Ongelma on siinä, että sellaisten henkilöiden kykyä, joita ei ennen laskettu älykkyydeksi, pitäisi kutsua älykkyydeksi.

Eli jos vaikka joku nainen on sosiaalisesti niin lahjakas, että pyörittää viittä miestä, joista jokainen jotenkin hyödyttää naista, niin se on sitten jonkinsortin sosiaalista älykkyyttä eikä vaikka kieroa manipulointia, joksi joku setämies voisi asiaa kuvailla.

Yritätkö kytkeä älykkyyten jonkun hyveellisyyden nyt?

 

[JCSH]

Paitsi että juuri sovimme tuossa yllä, että lähisukulaiset ovat geneettisesti niin lähellä toisiaan, että siihen väliin on mahdotonta sovittaa ketään muuta. Seuraavaksi joudutaan sitten tulkitsemaan, että milloin ihmiset eivät enää ole "liian läheisiä sukulaisia", jotta vertailussa olisi jotain järkeä.

Ei mahdotonta mutta erittäin epätodennäköistä.
Kuitenkin tuo samankaltaisuus alkaa tippumaan todella nopeasti kun mennään pois lähisuvusta, olettaen että kyseessä ei ole aivan törkeän sisäsiittoinen yhteisö.

 

[Kaiser Soze]

Naisten fyysinen surkeus on sovinismia ja muut femakkojen parhaat. Ihmisten turvallisuutta on jo vaarannettu tekemällä Poliisikouluun omat testit fyysisesti rajoittuneelle sukupuolelle. Sairasta miten tämä SJW-kulttuuri menee terveen järjen ja rationaalisen ajattelun edelle.

 

[ATE]

Ei mahdotonta mutta erittäin epätodennäköistä.
Kuitenkin tuo samankaltaisuus alkaa tippumaan todella nopeasti kun mennään pois lähisuvusta, olettaen että kyseessä ei ole aivan törkeän sisäsiittoinen yhteisö.

Väittäisin että pitää mennä useita vuosisatoja ellei vuosituhansia taaksepäin siinä suvussa että toisen mantereen väestä alkaa löytyä enemmän yhteistä geneettistä perimää kuin suoraan siinä sukupuussa ylöspäin mentäessä.

 

[ATE]

Naisten fyysinen surkeus on sovinismia ja muut femakkojen parhaat. Ihmisten turvallisuutta on jo vaarannettu tekemällä Poliisikouluun omat testit fyysisesti rajoittuneelle sukupuolelle. Sairasta miten tämä SJW-kulttuuri menee terveen järjen ja rationaalisen ajattelun edelle.

Onko se palomiehen työ kenties muuttunut joltain parilta viime vuosikymmeneltä muka jotenkin ratkaisevasti? Exoskeletonit miehillä ja dronet nyt sammuttamassa niin lihasvoimilla ei ole enää merkitystä?

 

[Andy]

Ihmisethän ovat erittäinkin homogeeninen laji ja esimerkiski simpansseillakin on isompia geenivaihteluja jo laumojen välillä.

"That chimpanzees from habitats in the same country, separated only by a river, are more distinct than humans from different continents is really interesting. It speaks to the great genetic similarities between human populations, and to much more stability and less interbreeding over hundreds of thousands of years in the chimpanzee groups."

Chimps show much greater genetic diversity than humans | University of Oxford

 

[JCSH]

Väittäisin että pitää mennä useita vuosisatoja ellei vuosituhansia taaksepäin siinä suvussa että toisen mantereen väestä alkaa löytyä enemmän yhteistä geneettistä perimää kuin suoraan siinä sukupuussa ylöspäin mentäessä.

Jälleen kerran, sä voit väittää mitä ikinä sua huvittaakin mutta tutkimukset joissa tutkitaan eri populaatioiden sisäisiä geneettisiä variaatioita osoittaa tuon vääräksi todella nopeasti.

 

[ATE]

Jälleen kerran, sä voit väittää mitä ikinä sua huvittaakin mutta tutkimukset joissa tutkitaan eri populaatioiden sisäisiä geneettisiä variaatioita osoittaa tuon vääräksi todella nopeasti.

Populaatioiden variaatio on täysin eri asia kuin identtisten geneettisten kaksosten etsiminen.

 

[JCSH]

Onko se palomiehen työ kenties muuttunut joltain parilta viime vuosikymmeneltä muka jotenkin ratkaisevasti? Exoskeletonit miehillä ja dronet nyt sammuttamassa niin lihasvoimilla ei ole enää merkitystä?

No tuon koko artikkelin pointti on se että nykyiset kokeet eivät välttämättä ole mitenkään oikeasti relevantteja työnkuvan kannalta. Joka on monissa muissa maissa jo todettu ja testit muutettu sellaisiksi että paremmin mittaa hakijoiden fyysisiä kykyjä tarvittavassa työssä.
Ilman että aletaan antamaan naisille mitään helpoituspisteitä.

 

[wanderer_]

Populaatioiden variaatio on täysin eri asia kuin identtisten geneettisten kaksosten etsiminen.

Nyt kiinnostaisi tietää, että miksi pitäisi etsiä identtisiä geneettisiä kaksosia?

 

[JCSH]

Populaatioiden variaatio on täysin eri asia kuin identtisten geneettisten kaksosten etsiminen.

Ne populaatiot on juurikin sitä sukupuuta kun mennään pari vuosisataa historiaan.

 

[ATE]

Nyt kiinnostaisi tietää, että miksi pitäisi etsiä identtisiä geneettisiä kaksosia?

greenlight oli tästä kiinnostunut.

 

[ATE]

Ne populaatiot on juurikin sitä sukupuuta kun mennään pari vuosisataa historiaan.

Niin onkin mutta jos puhe on lähimpien identtisten kaksosten etsimisestä niin vaikka sitä variaatiota on paljon populaatioiden sisällä niin sitä on silti vielä enemmän niiden eri mantereiden populaatioiden välillä niin vaatisi todella kovaa geenilottoa että se lähempi geneettinen materiaali löytyisikin sieltä muualta kuin suvusta.

Sitä variaatiota ei välttämättä ole sen kys. suvun sisällä paljoakaan jos seurataan ainoastaan yhtä haaraa.

Edelleenkin väittäisin että häviävän epätodennäköistä että se geneettinen pari jollekkin löytyisi muualta kuin siitä suvun parista.

 

[Kaiser Soze]

Onko se palomiehen työ kenties muuttunut joltain parilta viime vuosikymmeneltä muka jotenkin ratkaisevasti? Exoskeletonit miehillä ja dronet nyt sammuttamassa niin lihasvoimilla ei ole enää merkitystä?

Kevan tietojen mukaan vuosina 2000 - 2015 eläköityneistä palomiehistä 40 % jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 60 % vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2000 - 2015 oli 51,5 vuotta.

Tiedossa pelkkää harmia ja järkyttävät kulut jos tonne naisia otetaan väkisin. Jostain varmasti selviää paljonko 51,5 vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä palomies maksaa yhteiskunnalle. Tossa iässä sukupuolten välinen ero fyysisessä suorituskyvyssä on aivan järisyttävä. Haluan nähdä sen menopaussisen naisen joka pystyy pitämään tarvittavaa lihaskuntoa yllä. Ei onnistu. Ainoa realistinen vaihtoehto on että tässäkin ammatissa naisia syrjitään positiivisesti ja päästetään ne fyysisesti helpompiin tehtäviin.

 

[JCSH]

Niin onkin mutta jos puhe on lähimpien identtisten kaksosten etsimisestä niin vaikka sitä variaatiota on paljon populaatioiden sisällä niin sitä on silti vielä enemmän niiden eri mantereiden populaatioiden välillä niin vaatisi todella kovaa geenilottoa että se lähempi geneettinen materiaali löytyisikin sieltä muualta kuin suvusta.

Sitä variaatiota ei välttämättä ole sen kys. suvun sisällä paljoakaan jos seurataan ainoastaan yhtä haaraa.

Edelleenkin väittäisin että häviävän epätodennäköistä että se geneettinen pari jollekkin löytyisi muualta kuin siitä suvun parista.

Siis mitä tarkoitat yhdellä haaralla?

 

[ATE]

Siis mitä tarkoitat yhdellä haaralla?

Jos seurataan sitä isä isä isä isä isä+ haaraa niin siitä löytyy todella pitkän ajan läheisempää geneettistä materiaalia kuin jostain afrikasta. vaikka populaatioissa sitä eroa onkin.

Populaatioiden suuret erot tulevat siitä että näiden suvut saattoivat haarautua todella kauan aikaa sitten, kenties jo siinä kun tulivat Afrikasta Eurooppaan ihonvärinkin ollessa vielä musta jolloin sitä variaatiota voi olla enemmän toisiin eurooppalaisiin kuin afrikkalaisiin kantaisiin mutta ei se tarkoita että afrikasta löytyisi jokin lähempänä oleva sukulainen/tai geneettinen pari kuin siitä omasta yläspäin menevästä sukulinjasta.

 

[wanderer_]

Jos seurataan sitä isä isä isä isä isä+ haaraa niin siitä löytyy todella pitkän ajan läheisempää geneettistä materiaalia kuin jostain afrikasta. vaikka populaatioissa sitä eroa onkin.

Populaatioiden suuret erot tulevat siitä että näiden suvut saattoivat haarautua todella kauan aikaa sitten, kenties jo siinä kun tulivat Afrikasta Eurooppaan ja värinkin ollessa vielä musta.

Nythän sä selität noita tätä ennen linkattuja tutkimustietoja vastaan. Mitä järkeä?

 

[ATE]

Nythän sä selität noita tätä ennen linkattuja tutkimustietoja vastaan. Mitä järkeä?

^Selitin yllä. En selitä vastaan.

 

[wanderer_]

^Selitin yllä

Niin, selitit tutkimustietoja vastaan. Miksi?

 

[JCSH]

Jos seurataan sitä isä isä isä isä isä+ haaraa niin siitä löytyy todella pitkän ajan läheisempää geneettistä materiaalia kuin jostain afrikasta. vaikka populaatioissa sitä eroa onkin.

Populaatioiden suuret erot tulevat siitä että näiden suvut saattoivat haarautua todella kauan aikaa sitten, kenties jo siinä kun tulivat Afrikasta Eurooppaan ihonvärinkin ollessa vielä musta.

Populaatio ja tuo sun "isä isä isä isä isä" haara ovat kaksi samaa asiaa. Ja kuten täällä on jo useaan otteeseen todettu, populaatioiden sisäinen variaatio on paljon suurempi kuin niiden välinen variaatio.

 

[ATE]

Niin, selitit tutkimustietoja vastaan. Miksi?

Ei tuossa selittämässäni ole mikään tutkimustietoja vastaan. Populaatioiden sisällä voi olla isoja eroja mutta sen oman sukulinjan sisällä ei kyllä ole.

Populaatio ja tuo sun "isä isä isä isä isä" haara ovat kaksi samaa asiaa. Ja kuten täällä on jo useaan otteeseen todettu, populaatioiden sisäinen variaatio on paljon suurempi kuin niiden välinen variaatio.

Ei ole sama asia populaatio ja sukulinja.

 

[wanderer_]

No, ATE, todisteet pöytään sitten, ettei taas mennä vain mutulla.


Siinä sun "sukulinjassasi" kun on jatkuvasti uutta verta mukana, elleivät sitten sukulaiset vain nai toisiaan