Euroryhmän 1540 mrd kriisipaketti ja Suomen maksutaakka

[inexcess]

Ranskan valtiovarainministeri: Yhteistä velanottoa pitää jatkaa EU:ssa

Euroopan unioni | Ranskan valtiovarainministeri: Yhteistä velanottoa pitää jatkaa EU:ssa

Ranskan mielestä maiden yhteistä rahoitusta tarvittaisiin esimerkiksi energiasektorin vaatimiin investointeihin.

www.hs.fi

"Le Maire sanoo Le Parisien -lehdessä, että Ranskan aloite yhteisestä velasta olisi rakennettu niin, että maiden olisi rajoitettava omia julkisia menojaan.
”Vastapainoksi jokainen jäsenmaa suostuisi olemaan vastuullisempi valtion menoissa”, Le Maire sanoo."

Ehkäpä tämän voisi rakentaa etupainotteisesti niin, että ensin maat osoittavat rajoittavansa julkisten menojen kasvua. Sitten seurataan onko niin todellisuudessa myös tehty. Sen jälkeen mahdollisesti palataan asiaan.

Tämä alkaa olla aika pelottavaa. EU:n toiseksi suurimman talouden Ranskan valtionvarainministeri vaatii EU-alueen yhteistä velkaa. Saman julkitulon on tehnyt EU:n kolmanneksi suurimman talouden Italian pääministeri ja Italian keskuspankin pääjohtaja. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Jos Suomella olisi suomalaisten etua ajatteleva valtiojohto, se käynnistäisi pikimmiten järjestelyt, joilla mahdollistetaan Suomen paluu omaan valuuttaan. Tämä jo pelkästään siksi, että riski euron purkaantumiseksi alkaa olla melkoisen korkea.

On hyvin vaikea nähdä, että Hollannin, Ruotsin, Tanskan ja Itävallan muodostama nuuka nelikko lähtisi pysyvään tulonsiirtoon mukaan. Italian ja Ranskan lainojen takaaminen on faktisesti tulonsiirto: näitä rahoja ei saa takaisin, muuten kuin takamalla lisää niiden lainoja. Vastaavasti Italia ja Ranska eivät pysty järkeistämään talouttaan siten, että ne pystyisivät menestymään euro-järjestelmään kuuluvina maina.

Jos kerran tulonsiirto ei järjesty, lähtee Italia ja Ranska eurosta, ja jättää velkansa maksamatta. Tästä seuraa sellaisia asioita, että on parempi olla ensimmäisten omaan valuuttaan siirtyvien maiden joukossa.

 

[sonof]

Jos kerran tulonsiirto ei järjesty, lähtee Italia ja Ranska eurosta, ja jättää velkansa maksamatta. Tästä seuraa sellaisia asioita, että on parempi olla ensimmäisten omaan valuuttaan siirtyvien maiden joukossa.

Näin muistaakseni Malinenkin sanoi, että silloin kun Italia ilmoittaa lähtevänsä Eurosta ja vähät välittää EKP:n taseessa olevista Italian vastuista (joita on todella merkittävä summa Suomella myös), niin Suomen pitää heti seuraavana päivänä ilmoittaa myös lähtevänsä Eurosta. Mutta miten tämä käytännössä tulee menemään? Mitä hyötyä on heti lähteä? Meinaako joku, että viimeisenä Euroon jäävä Saksa maksaisi kaikki muiden velat ja vastuut? Liikaa kun miettii niin alkaa pelottamaan, mihin tämä yhteinen unelma (katastrofi) nimeltä Euro voi vielä tulla johtamaan.

 

[Zezekärppänen]

Näin muistaakseni Malinenkin sanoi, että silloin kun Italia ilmoittaa lähtevänsä Eurosta ja vähät välittää EKP:n taseessa olevista Italian vastuista (joita on todella merkittävä summa Suomella myös), niin Suomen pitää heti seuraavana päivänä ilmoittaa myös lähtevänsä Eurosta. Mutta miten tämä käytännössä tulee menemään? Mitä hyötyä on heti lähteä? Meinaako joku, että viimeisenä Euroon jäävä Saksa maksaisi kaikki muiden velat ja vastuut? Liikaa kun miettii niin alkaa pelottamaan, mihin tämä yhteinen unelma (katastrofi) nimeltä Euro voi vielä tulla johtamaan.

Viiden vuoden päästä Euroopan keskuspankki ja ainoa pankki EU:ssa jäädyttää sun tilin tuollaisesta kommentista. Toinen vaihtoehto että koko paska levinnyt ja täällä on sellainen lama, että oksat pois.

Edit. ja vaustaus kysymykseen eli jos rahajärjestelmä kaatuu, niin koko talous pysähtyy seinään. Siinä vaiheessa (tai pitäisi olla jo nyt tehty varmuuden vuoksi suunnitelmat) olisi tärkeää saada heti toimiva valuutta ja maksujärjestelmä.

Valitettavasti en usko että sellaista on Suomessa osattu miettiä. Jos nyt jotain sellaista sattuisi, niin täällä perustettaisiin parin vuoden päästä komitea miettimään, että minkä värisiä raitoja pitäisi uudessa markassa olla, että se ei loukkaisi ketään ja että minkälaisesta metallista kolikot pitäisi painaa, jotta ne olisivat riittävän kevyitä ja muodikkaita interseksuaalisen feminiinihipsterin hamppunyssäkässä kannettavaksi.

 

[inexcess]

Näin muistaakseni Malinenkin sanoi, että silloin kun Italia ilmoittaa lähtevänsä Eurosta ja vähät välittää EKP:n taseessa olevista Italian vastuista (joita on todella merkittävä summa Suomella myös), niin Suomen pitää heti seuraavana päivänä ilmoittaa myös lähtevänsä Eurosta. Mutta miten tämä käytännössä tulee menemään? Mitä hyötyä on heti lähteä? Meinaako joku, että viimeisenä Euroon jäävä Saksa maksaisi kaikki muiden velat ja vastuut? Liikaa kun miettii niin alkaa pelottamaan, mihin tämä yhteinen unelma (katastrofi) nimeltä Euro voi vielä tulla johtamaan.

En muista, onko Malinenkaan arvioinut sitä, mitä Suomelle tarkalleen ottaen tapahtuisi jos Italian skenaarion toteuduttua jäisimme edelleen euroon roikkumaan.

Se on sanottu moneen kertaan, että Italian lähtiessä eurosta se jättää velkansa maksamatta. Tämä siksi, että liiraan palaavalla Italialla ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa euro-määräisiä velkojaan. Tästä käynnistyy tietyissä Etelä- ja Keski-Euroopan maissa välitön pankki-ja rahoituslaitosten kriisi, koska suuri määrä velkakirjoja (mitä ei ole vielä uitettu EKP:n taseeseen) muuttuu arvottomiksi. Kaikki EU-maat, joiden pankkisektoriin tämä ongelma suuressa määrin iskee, vaativat tietysti EU:lta tukea. Mielestäni on itsestään selvää, että euro-järjestelmään kuuluvilta mailta tullaan vaatimaan suuria tukisummia ja yhteislainojen takuita.

Varmaa on myös, että EKP joutuu taikomaan suuret määrät rahaa, mikä kiihdyttää euron inflaatiota. Tietyssa mielessä inflaatio on hyvä juttu, mutta se tulee vaikeuttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien euro-maiden lainasaantia yksityismarkkinoilta. Toiseksi osa Euroopan yksityisestä rahoitussektorista on kykenemättömiä luotottamaan Italian aiheuttamien luottotappioiden vuoksi. Euron inflaatio kiihtyy lisää, kun EKP joutuu ostamaan vaikeuksiin joutuvien maiden velkakirjoja.

Koska Italiaa lainoittaneet valtiot, kuten Ranska ja Espanja, ovat itsekin taloudellisissa vaikeuksissa, on suuri vaara etteivät ne pysty saamaan pankkisektorinsa kriisiä aisoihin vaan kriisi laajenee. Tältä osin tapahtumia on hankala ennustaa.

Ruotsin kaltaiset maat, jotka pelaavat omalla valuutalla jota ei ole edes sidottu euroon, voivat helposti kieltäytyä kaikista tukitoimista. Ne saattavat jopa muodostua turvasatamiksi euromaissa oleville sijoituksille ja säästöille.

 

[rodder]

Suomen talouskasvun ennustetaan jäävän Euroopan huonoimmaksi. Muun euroopan talouden ennustetaan kasvavan 4,8% kun Suomen talouskasvun ennustetaan jäävän 2.7%. On se hyvä että päästiin tukemaan muita euroopan maita reilulla 4-miljardilla että saadaan pitää perää täällä pohjolassa.

Sivu 163 - Teksti-TV

Ylen Teksti-tv.

yle.fi

 

[inexcess]

Suomen talouskasvun ennustetaan jäävän Euroopan huonoimmaksi. Muun euroopan talouden ennustetaan kasvavan 4,8% kun Suomen talouskasvun ennustetaan jäävän 2.7%. On se hyvä että päästiin tukemaan muita euroopan maita reilulla 4-miljardilla että saadaan pitää perää täällä pohjolassa.

Sivu 163 - Teksti-TV

Ylen Teksti-tv.

yle.fi

Suomen talouskasvu koko Euroopan huonoin 2,7% ja samaan aikaan euro-alueen inflaation odotetaan nousevan 1,9%.

On muuten mielenkiintoista, että Puola nappasi elvytyspaketista 38 miljardin avustukset, vaikka sen talous kärsi koronasta vähemmän kuin Suomen. Nyt Puolan talouskasvuksi ennustetaan 4,8%.

Mutta onhan meillä suomalaisilla rahaa maksella elvytyspaketteja. Voidaan metsäteollisuuskin ajaa hiilinielujen vuoksi alas, jotta Puola saa jatkaa hiilivoimalla tupruttamista. Hämmästyttävää että nämä asiat avataan vain tässä threadissa ja Suomen iso media vaikenee.

 

[Diziet Sma]

Suomen talouskasvun ennustetaan jäävän Euroopan huonoimmaksi. Muun euroopan talouden ennustetaan kasvavan 4,8% kun Suomen talouskasvun ennustetaan jäävän 2.7%. On se hyvä että päästiin tukemaan muita euroopan maita reilulla 4-miljardilla että saadaan pitää perää täällä pohjolassa.

Nyt tekee mieli olla paholaisen asianajaja ja kysyä, että entäs jos huonon talouskasvun syy on Suomessa ja suomalaisessa järjestelmässä itsessään, eikä EU:ssa tai sen elvytyspaketissa?

Suomi on maa, jossa oikeistolaisinkin puolue katsoo markkinatalouden tehtäväksi rahan keräämisen valtion kautta muille jaettavaksi. Ei nyt pitäisi olla kovin suuri yllätys, että työmarkkinoiden jäykkyys, tasapäistävä himoverotus sekä yleinen vastenmielisyys kapitalismia ja vapaata kilpailua kohtaan tuottaa lopputuloksena jotain muuta kuin kukoistavaa talouskasvua.

EU:ssa on ilman muuta vikansa, pahimpina euro ja elvytyspaketit, mutta välillä olisi Suomessa syytä katsoa myös peiliin. Jos jatketaan vain entiseen mallin nollakasvulla kituutellen ja kaikkia muutoksia (paitsi lisälainaa ja veronkorotuksia) vastustaen, niin silloin kyllä saadaan juuri sitä mitä tilataan.

 

[rodder]

Nyt tekee mieli olla paholaisen asianajaja ja kysyä, että entäs jos huonon talouskasvun syy on Suomessa ja suomalaisessa järjestelmässä itsessään, eikä EU:ssa tai sen elvytyspaketissa?

Suomi on maa, jossa oikeistolaisinkin puolue katsoo markkinatalouden tehtäväksi rahan keräämisen valtion kautta muille jaettavaksi. Ei nyt pitäisi olla kovin suuri yllätys, että työmarkkinoiden jäykkyys, tasapäistävä himoverotus sekä yleinen vastenmielisyys kapitalismia ja vapaata kilpailua kohtaan tuottaa lopputuloksena jotain muuta kuin kukoistavaa talouskasvua.

EU:ssa on ilman muuta vikansa, pahimpina euro ja elvytyspaketit, mutta välillä olisi Suomessa syytä katsoa myös peiliin. Jos jatketaan vain entiseen mallin nollakasvulla kituutellen ja kaikkia muutoksia (paitsi lisälainaa ja veronkorotuksia) vastustaen, niin silloin kyllä saadaan juuri sitä mitä tilataan.

Oli syypää huonoon talouskasvuun mikä tahansa niin omasta mielestäni on järjetöntä rahoittaa kilpailija maitamme reilulla 4-miljardilla ja toivoa että se jotenkin valuisi takaisin Suomeen investointeina. 4-miljardilla oli tehnyt aika paljon asioita Suomessa ja nämä olisivat olleet melko varmasti ihan konkreettisia asioita.

 

[Diziet Sma]

Oli syypää huonoon talouskasvuun mikä tahansa niin omasta mielestäni on järjetöntä rahoittaa kilpailija maitamme reilulla 4-miljardilla ja toivoa että se jotenkin valuisi takaisin Suomeen investointeina. 4-miljardilla oli tehnyt aika paljon asioita Suomessa ja nämä olisivat olleet melko varmasti ihan konkreettisia asioita.

Tästä olen samaa mieltä (vaikka en näekään tuen saajamaita varsinaisesti kilpailijoina). Kuvitelma elvytysrahan palaamisesta takaisin investointeina tai edes kaupankäynnin kautta on hullun houretta.

 

[inexcess]

Italian keskuspankin pääjohtaja Ignazio Visco kertoi Italian pankkiyhdistyksen ABI:n tilaisuudessa, että pankkikriisin mahdollisuus on todellinen jo lähikuukausina.

Italian pankkijärjestelmässä pienet ja alueelliset säästökassamuotoiset pankit ovat erittäin vahvassa asemassa. Ongelma iskee ensin sinne, mutta keskisuuret ja suuretkaan toimijat eivät ole turvassa kriisiltä. Osalla pankeista järjestämättömien luottojen osuus on jo yli 7% taseesta.

Yritysten lyhennysvapaat ovat hyvä mittari luottotappioriskille. Saksalaisen luottoluokittaja Scope Ratingsin arvion mukaan jopa 17 prosenttia italialaispankkien luotonsaajista on ollut koronan vuoksi lyhennysvapaalla. Lyhennysvapaat loppuivat pääsääntöisesti kesäkuun lopussa. Visco pitää todennäköisenä, että useimmat lyhennysvapaata ottaneet eivät pysty hoitamaan maksujaan.

Italian pankkikriisi voi uhata jo syksyllä: ”Kriisitapaukset ovat mahdollisia myös suurissa ja keskisuurissa pankeissa”

 

[rodder]

Tästä olen samaa mieltä (vaikka en näekään tuen saajamaita varsinaisesti kilpailijoina).

Tarkoitin kilpailijoilla sitä että 100% varmuudella jokainen eu-maa (pois lukien Suomi) tekee kaikkensa että saa eu-kakusta mahdollisimman ison palan vs. Se että pelattaisiin eu-maiden yhteiseen pussiin eli Suomen reilut 4-miljardia tukee kilpailija maita eu:ssa ja tämä tässä hiertää itseäni tämän 4-miljardin rahoitukseen osallitujana.

 

[Jumputin]

Nyt tekee mieli olla paholaisen asianajaja ja kysyä, että entäs jos huonon talouskasvun syy on Suomessa ja suomalaisessa järjestelmässä itsessään, eikä EU:ssa tai sen elvytyspaketissa?

Yksi looginen selitys hitaammalle kasvulle on se, että Suomen koronakuoppa on keskivertoa matalampi suhteessa muihin EU-maihin.
Pahiten kärsineille maille on luvassa siten myös korkeampi ja jyrkempi kasvukäyrä.

 

[Diziet Sma]

Yksi looginen selitys hitaammalle kasvulle on se, että Suomen koronakuoppa on keskivertoa matalampi suhteessa muihin EU-maihin.
Pahiten kärsineille maille on luvassa siten myös korkeampi ja jyrkempi kasvukäyrä.

Täysin mahdollista. Ei tosin selitä Suomen talouden rämpimistä viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun muualla EU:ssa päästiin finanssikriisistä enempi tai vähempi normaaliin kasvuun.

 

[SampoTexaa]

Yksi looginen selitys hitaammalle kasvulle on se, että Suomen koronakuoppa on keskivertoa matalampi suhteessa muihin EU-maihin.
Pahiten kärsineille maille on luvassa siten myös korkeampi ja jyrkempi kasvukäyrä.

Ei tätä rämpimistä millään Koronalla selitetä (lähde: Tilastokeskus)

 

[Jumputin]

Ei tätä rämpimistä millään Koronalla selitetä (lähde: Tilastokeskus)

Suomen pitkäaikainen kehitys eri asia. Nyt puhuttiin suhteessa EU-maiden kasvuun koronan jälkeen. Siellä on maita jotka tippui urakalla koronan takia ja nyt sitten myös nousevat jyrkemmällä käyrällä. Suomi ei taas tippunut niin pahasti koronan takia, joten sitä korjausliikettäkään ei tule.

Pitkällä aikavälillä Suomen talouskasvu on heikkoa kyllä.

 

[Tlapio]

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen talous kasvaa EU-maista hitaimmin, kertoo EU-komissio.

www.iltalehti.fi

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen bruttokansantuote supistui koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2,8 prosenttia, eli kriisi kuritti Suomea suhteessa vähemmän kuin muita EU-maita keskimäärin.

– Meillä on normalisoitumisen matka pienempi kuin maissa, joissa kuoppa lähenteli kymmentä prosenttia vuonna 2020, Helenius sanoo.

Toinen selitys liittyy Suomen talouden rakenteeseen. Suomessa talouskasvu perustuu vahvasti teollisuustuotantoon, joka alkoi elpyä varhain viime vuonna.

Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa palvelusektorin ja matkailun osuus taloudessa on suurempi kuin Suomessa. Nämä alat ovat kärsineet koronakriisissä eniten.

Eihän Suomessa ollu ku muutama baari kiinni ja teollisuus pyöri normaalisti

 

[Zezekärppänen]

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen talous kasvaa EU-maista hitaimmin, kertoo EU-komissio.

www.iltalehti.fi

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen bruttokansantuote supistui koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2,8 prosenttia, eli kriisi kuritti Suomea suhteessa vähemmän kuin muita EU-maita keskimäärin.

– Meillä on normalisoitumisen matka pienempi kuin maissa, joissa kuoppa lähenteli kymmentä prosenttia vuonna 2020, Helenius sanoo.

Toinen selitys liittyy Suomen talouden rakenteeseen. Suomessa talouskasvu perustuu vahvasti teollisuustuotantoon, joka alkoi elpyä varhain viime vuonna.

Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa palvelusektorin ja matkailun osuus taloudessa on suurempi kuin Suomessa. Nämä alat ovat kärsineet koronakriisissä eniten.

Eihän Suomessa ollu ku muutama baari kiinni ja teollisuus pyöri normaalisti

Suomen onnettoman talouskasvun syy on euro.

 

[inexcess]

Ei tätä rämpimistä millään Koronalla selitetä (lähde: Tilastokeskus)

En ole näysin varma siitä, onko todellisuus edes niin ruusuinen kuin linkkaamasi graafi esittää. Olen aiemmin esittänyt tällä foorumilla väitteen siitä, että Suomen vientiä ja BKT:ta on alettu viime vuosikymmenellä boostaamaan "palveluviennillä".

Etlan mukaan Suomen palveluvienti on kasvanut 2010-2018 peräti 53%, muodostaen Suomen BKT:sta vuonna 2018 11,5%.

Henkilökohtaisesti en hahmota, mihin tämä kasvu perustuu. Eikä ymmärrä moni muukaan ihminen, joiden kanssa olen keskustellut ja joiden pitäisi työnsä puolesta omata hyvä näköala mm. IT-palveluiden maailmaan.

Muistan lukeneeni taloustieteilijöiden analyysia aiheesta. Heidän mukaansa aineettoman palveluviennin arvioiminen on todella hankalaa ja arvio viennistä perustuisi Tilastokeskuksen yrityksille lähettämiin kyselyihin ja vastausten tulkintaan. Kysymys on oikeastaan se, että kuinka paljon Lapin-lisää näihin arvioihin laitetaan, jotta Suomi saataisiin pidettyä edes jotenkuten pinnalla tilastoissa.

Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen ollut sama tai jopa nopeampi kuin

www.etla.fi

 

[kaarlos]

En ole näysin varma siitä, onko todellisuus edes niin ruusuinen kuin linkkaamasi graafi esittää. Olen aiemmin esittänyt tällä foorumilla väitteen siitä, että Suomen vientiä ja BKT:ta on alettu viime vuosikymmenellä boostaamaan "palveluviennillä".

Etlan mukaan Suomen palveluvienti on kasvanut 2010-2018 peräti 53%, muodostaen Suomen BKT:sta vuonna 2018 11,5%.

Olettaisin että välillä 2010 - 2018 globaali IT-palveluiden kysyntä on jo noussut sen verran reippaasti että siihen liittyvää kasvua on tullut pakostakin. Samaan aikaan kehitysmaa-ulkoistaminen (Intia…) on muuttunut vähemmän suosituksi, joka on ehkäpä hankintoja on kohdistettu enemmän Suomeen.

 

[inexcess]

Olettaisin että välillä 2010 - 2018 globaali IT-palveluiden kysyntä on jo noussut sen verran reippaasti että siihen liittyvää kasvua on tullut pakostakin. Samaan aikaan kehitysmaa-ulkoistaminen (Intia…) on muuttunut vähemmän suosituksi, joka on ehkäpä hankintoja on kohdistettu enemmän Suomeen.

Uskon täysin, että Suomen IT, arkkitehti, konesuunnittelu, asiantuntija yms palveluiden vienti on jonkin verran kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Kuten sanoit, Euroopassa aletaan ymmärtämään, ettei esimerkiksi kehitysmaatuotekehitys oikein toimi.

Sitä en kuitenkaan usko, että kasvu olisi ollut 8 vuodessa peräti 53%, siten että palveluviennistä olisi maagisesti syntynyt tuplasti metsäteollisuutta suurempi vientiala.

Tätä voi ajatella ihan maalaisjärjellä.

• Suomen elinkeinorakenne ja teollisuuden rakenne ei ole kovin suuresti muuttunut vuosien 2010 ja 2018 välillä.
• 2019 palveluvienti oli 31,7 mrd euroa. Jos lukema 2010 oli ~21 mrd euroa niin vienti on kasvanut yli 10 miljardilla eurolla vuodessa.
• Jos palveluvienti on oikeasti kasvanut yli 10 miljardilla eurolla vuodessa, pitäisi tämän näkyä hyvin selvällä tavalla yksityisen sektorin työpaikoissa ja investoinneissa. Mutta kun ei näy.
• Missä ovat ne uudet työpaikat ja investoinnit, joista syntyy yli 10 miljardin euron arvoinen palveluviennin kasvu?

Tähän ei vain pysty uskomaan. Minusta Suomi on vahvasti Kreikan tiellä. Maalla menee faktisesti huonosti, mitä ei haluta myöntää, minkä vuoksi sitten kikkaillaan luvut paremmiksi.

Palveluvienti kasvoi Suomen tukijalaksi – arvoltaan ylittää jo tuplasti metsäteollisuuden viennin

Kymmenessä vuodessa palveluiden vienti Suomesta on kaksinkertaistunut 31,7 miljardiin euroon. Rahasta valtaosa jää Suomeen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Mastah]

Sulta jäi mainitsematta, että palvelujen tuonti oli raportoitu vielä hieman vientiä suuremmaksi. Omaan maalaisjärkeen tuo kuulostaa ihan oikean suuntaiselle nykymaailmaan, enkä usko tilastojen vääristelyyn tässä suhteessa. Vienti ja kauppatase on tärkeitä lukuja, mutta ne ei ole riittävän hyvin kansan suhteen seurattuja, että niitä edes kannattaisi vääristellä.

Tuossa jutussa mainitaan myös yksi eriittäin hyvä syy siihen, miksi palvelujen osuus kuulostaa suurelle, eli se että siinä puhutaan arvonlisäyksestä, eikä myynnistä. Karkeasti jutun lukujen perusteella öljyä pitää jalostaa liikevaihdoltaan melkein 10 kertaa enemmän kuin myydä palveluja, jotta arvonlisäys on yhtä suuri. Tämähän on perusteltu laskentatapa, koska ei se Suomeen jalostettavaksi tuotu raaka-öljy ole Suomelle arvonlisää, vaan vain materiaalikustannus / läpikulkuerä.

Tuo arvonlisäyksen katsominen bruttoviennin sijaan on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen näkökanta, jota täytyy itsekin koettaa ymmärtää lomilla enemmän. Minua tosin kiinnostaa siinä eniten vaihtotaseeltaan massiivisesti alijäämäinen USA, missä toisaalta sijaitsee melkein kaikki maailman mahtifirmat ja nimenomaan suuri teknologiapalvelusektori. USA:n tuodaan toki paljon matalan katteen tuotteita Kiinasta, mutta se myy yli 80%:n katteilla Googlen, Facebookin, Applen sun muiden palveluita, joista ei paljon liikevaihtoa tule, mutta maahan jää paljon rahaa. Onkohan tuota asiaa huomioitu kauppatasetta arvioitaessa?

Taloustilastot, joissa uskon, että niitä kikkaillaan suotuisampaan suuntaan on inflaatio ja työttömyysaste. Niiden osalta on pitkä historia muutoksista tilastoihin ja joillain 30 vuoden takaisilla määrityksillä mentäisiin ihan eri luvuissa kuin nyt. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö.

 

[inexcess]

Sulta jäi mainitsematta, että palvelujen tuonti oli raportoitu vielä hieman vientiä suuremmaksi. Omaan maalaisjärkeen tuo kuulostaa ihan oikean suuntaiselle nykymaailmaan, enkä usko tilastojen vääristelyyn tässä suhteessa. Vienti ja kauppatase on tärkeitä lukuja, mutta ne ei ole riittävän hyvin kansan suhteen seurattuja, että niitä edes kannattaisi vääristellä.

Tuossa jutussa mainitaan myös yksi eriittäin hyvä syy siihen, miksi palvelujen osuus kuulostaa suurelle, eli se että siinä puhutaan arvonlisäyksestä, eikä myynnistä. Karkeasti jutun lukujen perusteella öljyä pitää jalostaa liikevaihdoltaan melkein 10 kertaa enemmän kuin myydä palveluja, jotta arvonlisäys on yhtä suuri. Tämähän on perusteltu laskentatapa, koska ei se Suomeen jalostettavaksi tuotu raaka-öljy ole Suomelle arvonlisää, vaan vain materiaalikustannus / läpikulkuerä.

Tuo arvonlisäyksen katsominen bruttoviennin sijaan on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen näkökanta, jota täytyy itsekin koettaa ymmärtää lomilla enemmän. Minua tosin kiinnostaa siinä eniten vaihtotaseeltaan massiivisesti alijäämäinen USA, missä toisaalta sijaitsee melkein kaikki maailman mahtifirmat ja nimenomaan suuri teknologiapalvelusektori. USA:n tuodaan toki paljon matalan katteen tuotteita Kiinasta, mutta se myy yli 80%:n katteilla Googlen, Facebookin, Applen sun muiden palveluita, joista ei paljon liikevaihtoa tule, mutta maahan jää paljon rahaa. Onkohan tuota asiaa huomioitu kauppatasetta arvioitaessa?

Taloustilastot, joissa uskon, että niitä kikkaillaan suotuisampaan suuntaan on inflaatio ja työttömyysaste. Niiden osalta on pitkä historia muutoksista tilastoihin ja joillain 30 vuoden takaisilla määrityksillä mentäisiin ihan eri luvuissa kuin nyt. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö.

Jos Suomen palveluvienti on väitetysti 31,9 miljardia euroa (2019), niin kyllä näin massiivisen asian pitäisi olla selvästi näkyvissä, oli palveluviennin määrityksessä kyse myynnistä tai arvonlisäyksestä.

Tuotekehitys ja ulkomailla sijaitsevan tuotannon koordinointi ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, jotka eivät välttämättä tuota Suomelle fyysistä tavaravientiä, mutta joita voidaan laskea osaksi arvonlisäykseen perustuvaa "palveluvientiä". Mutta kuten sanottua, millään näistä sektoreista ei ole tapahtunut 8 vuoden aikana sellaista muutosta, joka selittäisi "palveluviennin" 53% kasvun. Tällainen kasvuhan tarkoittaisi sitä, että tämäntyyppiisiin toimintoihin olisi rekrytoitu vuosina 2010-2019 suuruusluokkaa 50% väkeä lisää, koska ilman lisätyövoimaa arvonlisäykseen perustuva 53% "palveluviennin" kasvu ei voi olla mahdollinen. En ole tietoinen, että tällaista boostia olisi Suomessa viime vuosikymmenellä ollut.

Ulkomaiset luottoluokittajat ja rahoituslaitokset seuraavat Suomen vientiä ja kauppatasetta. Keskiverto suomalainen ei ymmärrä edellä mainittuja lukuja, mutta ymmärtää kyllä jos Maikkarin uutiset kertoo Suomen luottoluokituksen tippuneen.

Näistä syntyy vahva motivaatio Suomen poliittiselle ytimelle optimoida tilastoja suotuisiksi: kun vientiä ei saada oikeasti vetämään, niin laitetaan vienti sitten vetämään paperilla. Tämä on oikeastaan vain jatkumoa mainitsemillesi inflaation ja työttömyysasteen tilastooptimoinneille.

 

[inexcess]

EU näemmä yrittää puskea tulonsiirtounionia eteenpäin eri tavoilla.

Alun perin hiilitulleista ja päästökaupasta saadut rahat piti ohjata EU:n elpymisvälineen rahoittamiseksi otetun 750 miljardin euron lainan takaisinmaksuun, jotta jäsenmaiden, kuten Suomen, takaisinmaksuosuus pienenisi. Nyt EU-komissio esittää, että rahat käytettäisiin "pienituloisten EU-kansalaisten tukemiseen".

Toisinsanoen, varakkaat EU-maat alkaisivat rahoittaa nettosaajamaiden sosiaalikuluja hiilitulleista ja päästökaupasta kerätyillä varoilla.

Sari Essayah (KD) ja Riikka Purra (PS) sanoo suoraan, että esitetyssä systeemissä pienituloinen suomalainen alkaisi rahoittamaan muiden EU-maiden pienituloisia. Myös NYT-liikkeen Harkimo tyrmää esityksen.

Kokoomuksen Elina Valtonen rivienvälistä hyväksyisi komission esityksen. Hänen mukaansa "suomalaisten maksuosuus täytyisi pitää maltillisena". Kenen asiaa Kokoomus ajaa?

”Suomalainen pienituloinen maksajana” – EU:n uusi sosiaalirahasto saa tyrmäyksiä puolueilta

Osa ministereistä ja oppositiopuolueet näkevät ongelmia uudessa EU:n sosiaalirahastossa.

www.iltalehti.fi

 

[rehunmasiina]

Mahdollistaako EU:n elvytyspaketti tien ulos eurosta ja paluun takaisin kansallisiin valuuttoihin? Studiossa vieraina ekonomisti Toni Vuorinen ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen.
Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 2.7.2021.
Tästä.

 

[sonof]

Mahdollistaako EU:n elvytyspaketti tien ulos eurosta ja paluun takaisin kansallisiin valuuttoihin? Studiossa vieraina ekonomisti Toni Vuorinen ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen.
Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 2.7.2021.
Tästä.

Toni Vuorinen vieraana myös Neuvottelija kanavan jaksossa 89.

 

[inexcess]

Mahdollistaako EU:n elvytyspaketti tien ulos eurosta ja paluun takaisin kansallisiin valuuttoihin? Studiossa vieraina ekonomisti Toni Vuorinen ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen.
Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 2.7.2021.
Tästä.

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, kannattaa kuunnella. Alla muutamia poimintoja:

1. Huovinen ja Vuorinen ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n tulee hankkiutua eroon eurosta, mikäli se aikoo menestyä. Euro-alueella on menty niin syvälle keskuspankkirahoituksen tielle, että sieltä on hyvin vaikea tulla pois. EKP ostaa tällä hetkellä kaikki EU-valtioiden bondit jälkimarkkinoilta, minkä seurauksena kaikki EU-maat saavat velkaa matalalla korolla ilman ongelmia. Jos EKP lopettaa bondien ostot jälkimarkkinoilta, ajautuu EU-maita konkurssiin. Tämä tilanne ei ole muuttumassa.

2. Huovisen mukaan Etelä-Euroopassa oleva talouskriisi johtuu Saksan ja Ranskan täysin holtittomasta luotonannosta. Erityisesti Saksa on luotottanut Kreikan ja Italian kaltaisia maita, jotta se on saanut ne ostamaan omia tuotteitaan. Ts. ostakaa tuotteitamme, me lainaamme ostamiseen tarvittavat rahat.

3. Huovisen mielestä on epäselvää onko edes Saksa hyötynyt eurosta. Reilusti ylijäämäisen kauppataseen ansiosta Saksan talous on paperilla hyvässä kunnossa, mutta todellisuudessa sillä on valtavasti saatavia "kekkulimaista", joita EU:n ja EKP:n täytyy olla jatkuvasti luotottamassa jotta takaisinmaksu saadaan varmistettua.

4. Haastattelussa Vuorinen ja Huovinen keskustelevat, millä tavalla Etelä-Euroopan maat voitaisiin pelastaa defaultilta.

Kreikka on ollut defaultissa käytännössä 2009 vuodesta lähtien (velka nyt 210% / BKT), minkä seurauksena EKP joutuu rahoittamaan sitä pysyvästi. Myös Italia tulee olemaan pysyvästi EKP:n elätettävänä ellei ratkaisua löydetä. Italian velkojen leikkaamista ei voi tehdä, koska se kaataisi Italiaa rahoittaneet pankit. Tämän vuoksi ainoa paikka tehdä velkaleikkaus turvallisesti on EKP:n taseessa, jossa lojuvat velkakirjat muutettaisiin 0-korkoisiksi ikuisuusveloiksi. Operaatio on vastoin EU:n perussopimuksia, koska järjestelyssä EU käytännössä ottaa jäsenvaltion velan nimiinsä. Vuorinen kuitenkin arvelee, että Saksa ja Ranska pystyvät halutessaan runttaamaan tarvittavat lakimuutokset läpi.

 

[sonof]

Loppuun lisäyksenä vielä, että EU:n lakien noudattamatta jättäminen ei ole ennenkään ollut ongelma vaan markkinakuri on ainoa, mitä valtiot noudattavat. Nyt vain markkinakurista on valitettavasti luovuttu.

Mutta sinällään tuo Huovisen malli vaikuttaa loogisimmalta selitykseltä, minkä olen kuullut tämän uusimman tukipaketin perusteluksi. Se myös selittäisi miksi Ruotsin kaltaiset maat lähtivät tähän mukaan. Juuri siksi, koska tässä ei oltu pelastamassa Italiaa tai Euroa.

 

[inexcess]

Eurooppalainen politiikkajulkaisu Politico uutisoi, että Italian pääministeri Mario Draghi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron suunnittelevat syvempää yhteistyötä Italian ja Ranskan välille. Yhteistyön osana Draghi ja Macron vaativat EU:lta "menosääntöjen höllentämistä". Tällä viitataan EU:n vaatimukseen, että budjettivaje saa olla enintään 3% BKT:sta ja julkinen velka maksimissaan 60% (tätä vaatimusta ei enää monikaan EU-maa täytä).

Lisäksi Draghi ja Macron vaativat jatkamaan EU:n yhteisen velan liikkeelle laskemista. Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko ymmärtääkseen, mitä "menosääntöjen höllentäminen" ja "yhteisen velanoton jatkaminen" tarkoittaa: Italia ja Ranska suunnittelevat tekevänsä suuria investointeja jonkun toisen rahoilla.

Politicon mukaan Italia ja Ranska näkevät momentumin tilanteessa, jossa EU:n ja Saksan rautarouvana toiminut Merkel jättäytyy tehtävistään. Eurooppaan muodostuu valtatyhjiö, jonka Italia ja Ranska haluavat käyttää.

Macronin "En Marche!" -puolueeseen kuuluva poliitikko Christophe Di Pompeo sanoo suoraan, että "Saksan talousmallin" varaan rakennettu EU tulisi muuttaa "latinalaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi". Allekirjoittaneen korvaan tämä plan ei kuulosta oikein hyvältä...

Can Macron and Draghi form post-Merkel alliance?

As Germany enters election season, France and Italy make a bid for European leadership.

www.politico.eu

 

[sonof]

Rahapodi oli oikeassa. If you can't beat them, join them ja Suomen lainahanat äkkiä auki suurten investointien tekemiseksi.

 

[Mastah]

Macronin "En Marche!" -puolueeseen kuuluva poliitikko Christophe Di Pompeo sanoo suoraan, että "Saksan talousmallin" varaan rakennettu EU tulisi muuttaa "latinalaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi". Allekirjoittaneen korvaan tämä plan ei kuulosta oikein hyvältä...

Italia, Ranska, Espanja, Kreikka - ei ole vaikea hahmottaa, että näillä on aikalailla samat päämäärät. Sitten Itä-Eurooppa saataneen lahjottua tukiaisilla helposti heidän puolelleen. Kaikki juontaa oikeastaan juurensa UK:n lähdöstä, joka mullisti EU:n sisäiset valtasuhteet.

Ei tiedä hyvää pohjoisen eläkesäästöille tuo kehitys. Inflaatiota ja sääntelyä pukkaa.

Hyvää tässä on se, että latinalaisessa mallissa printteri tulee laulamaan ja vanhat velat (Huom. samalla myös säästöt) pyyhittäneen poies. Yleinen tuottavuus ottaa myös suuntaa kohti sitä Etelä-Eurooppaa ja ehkä kohti Etelä-Amerikkaa Rahapodi on todellakin oikeassa, mutta alkaa olla myöhäistä toimia.

 

[sonof]

Italia, Ranska, Espanja, Kreikka - ei ole vaikea hahmottaa, että näillä on aikalailla samat päämäärät.

Nämä tietää, että Euro on ajautumassa kohti loppuaan, joten nyt on viimeiset vuodet aikaa nyhtää urpoilta rahat pois ennen kuin ollaan taas kansallisvaluutoissa tai selkeässä liittovaltiossa, jossa voi olla Yhdysvaltain tapaan oikea no bail out -säännöstö.

 

[inexcess]

Hyvää tässä on se, että latinalaisessa mallissa printteri tulee laulamaan ja vanhat velat (Huom. samalla myös säästöt) pyyhittäneen poies. Yleinen tuottavuus ottaa myös suuntaa kohti sitä Etelä-Eurooppaa ja ehkä kohti Etelä-Amerikkaa Rahapodi on todellakin oikeassa, mutta alkaa olla myöhäistä toimia.

Ajatus Suomen ottamasta "100 miljardin euron investointilainasta" on esitetty moneen kertaan #Rahapodissa. Tässä mallissa toimittaisiin kuten useat Etelä-Euroopan maat, eli otettaisiin surutta suuret määrät lainaa periaatteella, ettei sitä tarvitse koskaan tarvitse maksaa oikeasti takaisin.

Suomen kaltaisten maiden tapauksessa tässä mallissa piilee valtava riski. En tiedä onko #Rahapodin Martin hahmottanut tätä, olisi mukava kuulla hänen kommenttinsa.

• Italian ja Kreikan liikeelle laskemat valtiovelkakirjat kiertävät yksityisten rahoituslaitosten (useinmiten ranskalainen tai saksalainen pankki/sijoitusyhtiö) kautta EKP:n taseeseen. Eli EKP tulee ja ostaa Italian ja Kreikan valtiovelkakirjat jälkimarkkinoilta. Tämä on se taikatemppu, jolla käytännössä konkurssissa olevien Kreikan ja Italian valtiovelkakirjat edelleen käyvät kaupaksi: ostajat tietävät, että EKP varmasti tulee ja ostaa ne.
• Suomen valtiovelkakirja taas on arvokas paperi, koska Suomi on moniin muihin maihin verrattuna vähävelkainen ja täällä on vielä suuret eläkesäästöt. Tämän vuoksi Suomen velkakirjoja ostavilla rahoituslaitoksilla ei ole intressiä hankkiutua Suomen velkakirjoista eroon eli ne todennäköisesti eivät päädy EKP:n taseeseen.

Jos euro-järjestelmä kaatuu tai EKP:n taseessa olevat valtiovelkakirjat päätetään jollakin tempulla antaa anteeksi, niin Italia ja Kreikka todellakin pääsevät näistä veloista eroon. Niiden kohdalla #Rahapodin taktiikka toimisi.

Sama ei ymmärtääkseni tule koskemaan Suomea, koska meidän velkakirjamme ovat suureksi osaksi yksityisten rahoituslaitosten hallussa. Nämä velat jäävät olemaan, vaikka euro kaatuisi. Yksityiset rahoituslaitokset eivät myöskään tule armahtamaan Suomea vaan hakevat meidän konkurssiin, jos velkoja ei makseta.

Eli Suomen kaltaisille maille supervelkaantumisen lopputulos olisi IMF:n (ja EU:n?) suorittama saneeraus, kun samaan aikaan Italia saattaa selvitä kuivin jaloin. Pitää myös ymmärtää, että Italia on Euroopassa liian iso talous saneerattavaksi. Suomen ja Kreikan kaltaiset pikkumaat kyllä uskalletaan saneerata.

 

[Mastah]

Sama ei ymmärtääkseni tule koskemaan Suomea, koska meidän velkakirjamme ovat suureksi osaksi yksityisten rahoituslaitosten hallussa. Nämä velat jäävät olemaan, vaikka euro kaatuisi. Yksityiset rahoituslaitokset eivät myöskään tule armahtamaan Suomea vaan hakevat meidän konkurssiin, jos velkoja ei makseta.

Eli Suomen kaltaisille maille supervelkaantumisen lopputulos olisi IMF:n (ja EU:n?) suorittama saneeraus, kun samaan aikaan Italia saattaa selvitä kuivin jaloin. Pitää myös ymmärtää, että Italia on Euroopassa liian iso talous saneerattavaksi. Suomen ja Kreikan kaltaiset pikkumaat kyllä uskalletaan saneerata.

Kuka omistaa Suomen nollakorkoiset pitkät lainat? Kuka järkeään käyttävä sijoittaja on laittanut niihin rahansa? Ei ainakaan Sampo, eikä onneksi Suomen eläkerahastotkaan.

Lisäksi mainitaan, ettei Suomen ja Kreikan teoreettisesta saneerauksesta olisi mitään iloa, jos oikeasti merkittävät valtiot menisi defaulttiin. Kaikki defaultataan, jos sille tielle mennään, ja niin vaan ollaan jo menty. Korkojen painaminen nollaan, yritysvelkojen osto itsessään on jo velka-default.

 

[inexcess]

Kuka omistaa Suomen nollakorkoiset pitkät lainat? Kuka järkeään käyttävä sijoittaja on laittanut niihin rahansa? Ei ainakaan Sampo, eikä onneksi Suomen eläkerahastotkaan.

Lisäksi mainitaan, ettei Suomen ja Kreikan teoreettisesta saneerauksesta olisi mitään iloa, jos oikeasti merkittävät valtiot menisi defaulttiin. Kaikki defaultataan, jos sille tielle mennään, ja niin vaan ollaan jo menty. Korkojen painaminen nollaan, yritysvelkojen osto itsessään jo velka-default.

Lukemani mukaan on vaikeahko hahmottaa, mitkä tahot tarkalleen ottaen omistavat Suomen velkakirjoja. Mutta eri lähteiden mukaan Suomen velkakirjat ovat "valtaosiltaan" kansainvälisten sijoittajien hallussa: ulkomaiset rahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt ja pankit. Kuten sanoit, suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät juurikaan niitä omista.

Kyllä jopa ne nollakorkoiset pitkät lainat voivat kiinnostaa, jos velallinen on vakavarainen ja inflaatio inhimmillinen. Vakavaraisina pidettyjen valtioiden velkakirjat ovat perinteisesti toimineet sijoittajien turvasatamana. Rahastoilla ja erityisesti eläkerahastoilla saattaa olla sääntöjä, jotka määräävän osan sijoituksista ns varmoihin kohteisiin. Näitä on käsitelty mm. #Rahapodissa.

En henkilökohtaisesti jaksa uskoa system defaulttiin, jossa kaikki merkittävät talousmahdit menevät konkurssiin. Esimerkiksi Saksa ei ole menossa konkurssiin, eikä myöskään Britannia. Euroopasta puhuttaessa paljon todennäköisempänä pidän euro-alueen hajoamista ja palaamista omiin valuuttoihin.

 

[Mastah]

Lukemani mukaan on vaikeahko hahmottaa, mitkä tahot tarkalleen ottaen omistavat Suomen velkakirjoja. Mutta eri lähteiden mukaan Suomen velkakirjat ovat "valtaosiltaan" kansainvälisten sijoittajien hallussa: ulkomaiset rahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt ja pankit. Kuten sanoit, suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät juurikaan niitä omista.

Suomen keskuspankki on siellä isona omistajana lisättynä lukuisilla spekulanteilla, jotka uskovat korkojen menevän vielä allemmas/ pakotetuilla tahoilla.

En henkilökohtaisesti jaksa uskoa system defaulttiin, jossa kaikki merkittävät talousmahdit menevät konkurssiin. Esimerkiksi Saksa ei ole menossa konkurssiin, eikä myöskään Britannia. Euroopasta puhuttaessa paljon todennäköisempänä pidän euro-alueen hajoamista ja palaamista omiin valuuttoihin.

Sitä ei käytännössä voikkaan tulla kuten ei USA:llekaan., koska valuuttaa voidaan printata tarvittaessa lisää. Jos omaa sinun uskomukset kannattaisi omistaa kultaa. tai muita valuuttoja jos uskoisi pelkän euron alasajoon.

En sano uskoasi vääräksi, mutta elämme mielenkiintoisia aikoja, joista on hankala saada selvää mikä olisi oikea toimintatapa. Itse uskon, että Suomen kannattaisi nyt roikkua mukana eurossa ja ottaa ilo irti kaikesta halvasta credistiä mitä saa, mutta toki investoida se tuottavasti. Kaikkein paras vaihtoehto mielestäni olisi Sveitsin tie, missä printataan muiden mukana rahaa, mutta samalla ostetaan maailmalta omaisuutta niillä printatuilla seteleillä. Suomi ei olisi siinä asemassa vaikka olisi euron ulkopuolella, vaan meidän tilanne olisi todennäköisyydessä verrattavissa Unkariin, Puolaan ja oikein hyvässä tuurissa Ruotsiin.

 

[sonof]

Kainkein paras vaihtoehto mielestäni olisi Sveitsin tie, missä printataan muiden mukana rahaa, mutta samalla ostetaan maailmalta omaisuutta niillä printatuilla seteleillä.

Miksei Suomi tee tätä? Nollakorolla rahaa, mitkä sijoittaa toimiviin yrityksiin, jotka tuottaa keskimäärin helposti 5 % tuoton.

 

[Mastah]

Miksei Suomi tee tätä? Nollakorolla rahaa, mitkä sijoittaa toimiviin yrityksiin, jotka tuottaa keskimäärin helposti 5 % tuoton.

Ei Suomea voi verrata tässä lainkaan Sveitsiin, koska ei ole omaa rahapolitiikkaa. Jos tehtäisiin noin ja EKP kiristäisikin jossain vaiheessa rahapolitiikkaansa, niin oltaisiin kusessa.

Sveitsi tekee tuota siis siitä syystä, että ilman toimenpiteitä sen valuutta vahvistuisi liikaa, eikä vienti vetäisi. Ratkaisuna se printtaa frangeja ja puskee niitä ulkomaille vaihtamalla ne osakkeisiin. Kuvitella, jos isommat maat alkaisi toimia samoin

 

[Optimist]

Kovasti aina ihmetyttää Suomen sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista ulina, vaikka on varaa EU:lle ja kehitysapuun laittaa miljardeja. Kyllä sitä rahaa siellä piisaa, älkää huoliko.

 

[havukka-aho]

EU:n tuleva velkalinjaus on nyt selvillä – Talouskomissaarilta selkeä viesti myös Suomelle: ”Yhteisiin välineisiin on sekä kykyä että halua”

Suomen on syytä ottaa uusi kanta velkakuriin, sillä vanhaan paluu on tyrmätty jo ennen neuvotteluiden alkua. Talouskomissaari Paolo Gentiloni vakuuttaa, että Saksassakin tiedostetaan tilanne.

www.uusisuomi.fi

Olisiko jollain tunnuksia ja voisi parilla sanalla referoida tuon artikkelin? Onko kuten näyttäisi olevan, se "tarkkarajainen" ja "kertaluontoinen" otetaankin työkaluksi muiden joukkoon sekä yhteisvastuullinen velka tulee osaksi rahoituskuvioita?

Juttu kirvoitti twitterissä em. kaltaisia kommentteja, ja mikäli näin on se menee juuri kuten paketin kritisoijat ennustivat. Heidät haluttiin leimata venettä keikuttaviksi foliohatuiksi, jotka aiheuttaisivat Suomelle ääretöntä mainehaittaa. Olisi hyvä tietää onko juttu ennemminkin komissaarin ääneen ajattelua ja maalailua, vai onko linjasta jo päätetty ainakin alustavasti.

 

[Mastah]

Olisi hyvä tietää onko juttu ennemminkin komissaarin ääneen ajattelua ja maalailua, vai onko linjasta jo päätetty ainakin alustavasti.

Ei tuollaiset kertaluonteiset poliittiset päätökset jää koskaan "väliaikaisiksi", vaan tämän jääminen pysyväksi on ollut selvää jo pidemmän aikaa. Piilossa täysi yhteisvastuu on ollut täydellisesti voimassa sen jälkeen, kun EKP luopui jakoavaimien käytöstä eri euromaiden velkakirjoja ostaessaan. Nyt vain sitä odotellessa, että siirrytään täysin avoimeen malliin, jonka mukana tulee eurobondit. Suomalaisille ehkä ikävin seuraus tulee olemaan se, kun myös eläkesäästöt siirtyvät tavalla tai toisella yhteiseen pottiin.

Hyvänä puolena tämä nyt vaan on se ainoa oikea suunta, kun eurosta ja vanhojen varallisuuserien arvoista halutaan pitää kiinni. Ilman yhteisvastuullista pelastusoperaatiota tulisi raju rommaus, jonka seurauksia kukaan ei todellisuudessa tiedä. Tosin JOS inflaatio ryöpsähtäisi globaalisti liikkeelle, niin tulee se rommaus joka tapauksessa, koska silloin EKP ei voikkaan ratkaista asioita europrintterillä.

 

[rodder]

EU:n tuleva velkalinjaus on nyt selvillä – Talouskomissaarilta selkeä viesti myös Suomelle: ”Yhteisiin välineisiin on sekä kykyä että halua”

Suomen on syytä ottaa uusi kanta velkakuriin, sillä vanhaan paluu on tyrmätty jo ennen neuvotteluiden alkua. Talouskomissaari Paolo Gentiloni vakuuttaa, että Saksassakin tiedostetaan tilanne.

www.uusisuomi.fi

Olisiko jollain tunnuksia ja voisi parilla sanalla referoida tuon artikkelin? Onko kuten näyttäisi olevan, se "tarkkarajainen" ja "kertaluontoinen" otetaankin työkaluksi muiden joukkoon sekä yhteisvastuullinen velka tulee osaksi rahoituskuvioita?

Juttu kirvoitti twitterissä em. kaltaisia kommentteja, ja mikäli näin on se menee juuri kuten paketin kritisoijat ennustivat. Heidät haluttiin leimata venettä keikuttaviksi foliohatuiksi, jotka aiheuttaisivat Suomelle ääretöntä mainehaittaa. Olisi hyvä tietää onko juttu ennemminkin komissaarin ääneen ajattelua ja maalailua, vai onko linjasta jo päätetty ainakin alustavasti.

Pitää kyllä olla harvinaisen typerä ihminen joka uskoi että tämä rahoituspaketti jäisi ainoaksi. Poliitikot toki puhuu paskaa jos/kun tarve vaatii, siksi Poliitikkojen sanomisiin pitää suhtautua erittäin skeptisesti oli asia ihan mikä vaan. Nythän Suomi on jo suossa eli turha enää yrittää pyristellä ja oikea tapa jatkaa olisi ottaa kaikki laina mikä vaan irtoaa markkinoilta ja investoida infraan yms. Paska kun osuu tuulettimen niin sama rapa roiskuu kaikkien naamalle eu:saa ja jos Suomi on yrittänyt pitää velkansa pienenä mutta joutuu samalla tavalla maksumieheksi eu:saa niin siinähän sitä sit ollaan musta Pekka kourassa ja ihmetellään miten tässä näin kävi.

 

[Jumputin]

Kommentoidaanko tässä nyt toimittajan analyysia jostakin ja jonkun sanomisista, minkä sisältöä nyt vain arvaillaan kun juttu on maksumuurin takana?
Liittyyköhän juttu Gentolonin kommentteihin siitä, että tiukkoihin velka- ja alijäämässääntöihin ei pitäisi enää palata koronan jälkeen?

 

[havukka-aho]

Kommentoidaanko tässä nyt toimittajan analyysia jostakin ja jonkun sanomisista, minkä sisältöä nyt vain arvaillaan kun juttu on maksumuurin takana?
Liittyyköhän juttu Gentolonin kommentteihin siitä, että tiukkoihin velka- ja alijäämässääntöihin ei pitäisi enää palata koronan jälkeen?

Niin, enimmäkseen täällä on näkynyt kirjoittajien omia mielipiteitä ja ennustuksia. En sano niiden olevan täysin metsässä, ja itsellänikin aika skeptinen olo paketin kertaluontoisuudesta ja yhteisestä velasta. Tämän keskustelun ruokkiminen ei kuitenkaan ollut tarkoitus.

Toiveissa oli saada tietää mitä jutussa lukee, jos jollain on tilaus olemassa. Lukematta paha mennä kommentoimaan sisältöä, sanomisia tai periaatepäätöksiä kun ei tiedä mitä ne ovat. Vielä vähemmän voi tietää mihin kommentit liittyvät ja millä tyylillä toimittaja asiaa käsittelee.

 

[inexcess]

Minulla ei ole tunnuksia US:saan, mutta luultavasti juttu on joko toimittajan spekulaatiota tai vanhan kertausta. Onhan italian PM Mario Draghi jo kuukausia sitten ilmoittanut haluavansa tulonsiirrot EU:hin. Jos italialaistaustainen EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni vaatii samaa, niin eipä se hirveästi yllätä.

Seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti tulonsiirtokeskustelua, enkä ole viime viikkoina törmännyt mihinkään erityiseen. Saksan liittopäivävaalit ovat 26.9.2021 ja siihen asti kaikki haluavat pitää suunsa julkisuudessa kiinni, ettei EU-vastainen AfD saa tuulta purjeiden alle. Suuri AfD:n kannatus pakottaisi Saksaa tulonsiirtojen vastaiselle linjalle.

Tällä hetkellä Brysselissä tapahtuu pinnan alla kaikenlaista ja asioita alkaa tulla julkisuuteen vaalien jälkeen. Jos US saisi tiskin alta jotakin väliaikatietoja, niin tuskin uskaltaisivat uutisoida, koska EU.

 

[D`Walker]

Minulla ei ole tunnuksia US:saan, mutta luultavasti juttu on joko toimittajan spekulaatiota tai vanhan kertausta. Onhan italian PM Mario Draghi jo kuukausia sitten ilmoittanut haluavansa tulonsiirrot EU:hin. Jos italialaistaustainen EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni vaatii samaa, niin eipä se hirveästi yllätä.

Seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti tulonsiirtokeskustelua, enkä ole viime viikkoina törmännyt mihinkään erityiseen. Saksan liittopäivävaalit ovat 26.9.2021 ja siihen asti kaikki haluavat pitää suunsa julkisuudessa kiinni, ettei EU-vastainen AfD saa tuulta purjeiden alle. Suuri AfD:n kannatus pakottaisi Saksaa tulonsiirtojen vastaiselle linjalle.

Tällä hetkellä Brysselissä tapahtuu pinnan alla kaikenlaista ja asioita alkaa tulla julkisuuteen vaalien jälkeen. Jos US saisi tiskin alta jotakin väliaikatietoja, niin tuskin uskaltaisivat uutisoida, koska EU.

Lainasin spoilereihin Paolo Gentilonin sanomiset. Tuo konferenssi oli julkinen, joten lainaukset tuskin ovat tekijänoikeussuojattuja. Koko artikkelia en viitsi pistää, voi olla laitonta.

Spoileri: Gentilonin lainaukset

(...)

”Uusien sääntöjen on vastattava kahteen ongelmaan. Ensimmäiseksi meidän on pystyttävä estämään yksityisen investointien määrän lasku ja samalla rohkaistava julkisia investointeja. Toiseksi velkakatto on muokattava realistisemmaksi kuin mitä se Maastrichtin sopimuksessa on”, Gentiloni toteaa.

(...)

”Tämä on aihe, joka on jakanut mielipiteet ja kannat jo vuosien ajan. Uskon, että pandemia on kuitenkin muuttanut asiaa: olemme tehneet ennennäkemättömiä päätöksiä ja olemme ottaneet yhteisvelan käyttöön. Lisäksi EU-jäsenten yhteenlaskettu velkataakka on noussut 100 prosenttiin bkt:sta. Lisäksi on selvää, että julkisia investointeja tarvitaan, jos aiomme tosissamme tehdä elvytysvälineen edellyttämät uudistukset erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän osalta. Julkisten investointien tarve myös pysyy korkeana”, hän muotoili asian puhuessaan medialle Ambrosettin konferenssin yhteydessä.

”En sano, että perussopimuksia pitää avata ja muuttaa, se ei ole komission tehtävä. On kuitenkin selvää, että velkaa koskevien tavoitteiden on oltava realistisia ja sitä ne nyt eivät ole”, talouskomissaari jatkoi.

(...)

”Ymmärrän hyvin tiettyjen maiden huolen riskeistä. Minun on kuitenkin sanottava, että NGEU:n (elvytysvälineen) kautta on osoitettu, että yhteisiin välineisiin on sekä kykyä että halua.”

(...)

”Saksassa ollaan hyvin tietoisia tilanteesta; investointien tarpeesta ja velkatasoista sekä siitä, että euroalueen vahvuudesta on pidettävä kiinni. Uskon, että nämä ovat hyvin selviä tavoitteita myös Saksassa. Jos näin ei olisi, jo elvytysväline olisi ollut täysin mahdoton toteuttaa. Berliinissä ollaan hyvin tietoisia esimerkiksi yhteisvelan tarpeellisuudesta. Erilaisia näkemyksiä on vain siitä, miten ja millä instrumenteilla se toteutetaan. Yhteinen tavoite on hyvin selvä”, hän vastasi suoraan kysymykseen Saksan kannasta.

(...)

 

[Joku_242]

Tällä hetkellä Brysselissä tapahtuu pinnan alla kaikenlaista ja asioita alkaa tulla julkisuuteen vaalien jälkeen. Jos US saisi tiskin alta jotakin väliaikatietoja, niin tuskin uskaltaisivat uutisoida, koska EU.

Mikseivät uskaltaisi? Hyvin vaikea EU:n olisi mitään tehdä, jos joku lehti vuotaisi salaisista suunnitelmista.

Sama ei ymmärtääkseni tule koskemaan Suomea, koska meidän velkakirjamme ovat suureksi osaksi yksityisten rahoituslaitosten hallussa. Nämä velat jäävät olemaan, vaikka euro kaatuisi. Yksityiset rahoituslaitokset eivät myöskään tule armahtamaan Suomea vaan hakevat meidän konkurssiin, jos velkoja ei makseta.

Miten valtio haetaan konkurssiin? Lähettämällä armeija perimään rahoja?

 

[shams]

Miten valtio haetaan konkurssiin? Lähettämällä armeija perimään rahoja?

Eipä sille kukaan oikein mitään voi. Venäjä defaulttasi velkansa 90-luvun lopulla, ja aiheutti samalla pienoisen finanssikriisin kun instikat ympäri maailmaa menettivät rahansa. 1998 Russian financial crisis - Wikipedia

 

[Mulupulu]

Ei tuollaiset kertaluonteiset poliittiset päätökset jää koskaan "väliaikaisiksi", vaan tämän jääminen pysyväksi on ollut selvää jo pidemmän aikaa. Piilossa täysi yhteisvastuu on ollut täydellisesti voimassa sen jälkeen, kun EKP luopui jakoavaimien käytöstä eri euromaiden velkakirjoja ostaessaan. Nyt vain sitä odotellessa, että siirrytään täysin avoimeen malliin, jonka mukana tulee eurobondit. Suomalaisille ehkä ikävin seuraus tulee olemaan se, kun myös eläkesäästöt siirtyvät tavalla tai toisella yhteiseen pottiin.

Tämä elpymisrahastohan rahoitettiin eurobondeilla. Ero tavanomaiseen liittovaltion velanottoon on siinä, että EU-liittovaltion ei ole mahdollista ottaa velkaa osavaltioista riippumatta, vaan se vaatii osavaltioiden yksimielisen hyväksynnän.

Tuo "tarkkarajaisuus" tässä paketissa merkitsee sitä, että esim Suomi maksaa takaisin näitä liittovaltion velkoja maksimissaan 2,8 mrd vuodessa. Eli absoluuttinen worst case skenaario olisi 2,8 mrd joka vuosi vuoteen 2058 saakka ~ 100 mrd euron paukku. Käytännössä tuo on täysin epärealistinen, sillä se tarkoittaisi sitä, että suuri osa muista EU-maista olisi täysin maksukyvyttömiä koko tuon ajan. Toisaalta tuo hyvin ilmentää miten älytön tuo koko "tarkkarajaisuus" on.

Mutta siis yhteisissä veloissa tässä ollaan, eikä näistä liittovaltion veloista voi käytännössä kukaan päästä irti mitenkään...

 

[inexcess]

Saksan liittopäivävaaleissa vaalivoittajiksi nousi Saksan demarit SPD ja Vihreät. Konservatiivinen CDU koki rökäletappion. Tiukkaa talouskuria pitänyt CDU joutuu nyt luovuttamaan valtansa todennäköisesti SPD-Vihreät -pohjautuvalle hallituskokoonpanolle, jonka suhtautuminen velkaantumiseen on hyvin erilaista.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Saksan media otti liittopäivävaaleissa kuninkaantekijän roolin nostamalla liittopäivävaalien pääteemaksi ilmastomuutoksen. Aihe oli edullinen SPD:lle ja Vihreille, se oli vähemmän edullinen CDU:lle.

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan Saksan autoteollisuudelle valtavan rakennemuutoksen: sadattuhannet moottoriteknologiaa kehittäneet tuotekehittäjät ja tuotannon työntekijät jäävät lähivuosina työttömiksi. Tilalle tulee patteriautoihin liittyvää teollisuutta, mutta nämä teollisuuslaitokset eivät välttämättä sijoitu samoille paikkakunnille, joissa moottoreita ja niiden apulaitteita on kehitetty ja valmistettu. Muutos on Saksan sisällä todella suuri. Mutta tästä asiasta ei Saksan vaaleissa juurikaan keskusteltu, vaan median vetämissä vaalipaneeleissa aiheena oli "maailman tuhoutuminen, jos me saksalaiset emme tee mitään".

Henkilökohtaisesti näen Saksan liittopäivävaaleissa aivan saman kuvion, kuin vuonna 2017 jolloin kansainvälinen suuri raha nosti median avulla Ranskan johtoon Emmanuel Macronin ja hänen En Marche -puolueen. Ranskan media loi valtavalla mediarummutuksella vuodessa kulttiin verrattavan ilmiön Macronista, joka oli vuoteen asti 2016 tunnettu Ranskassa lähinnä rivipoliitikkona ja riviministerinä. Macron on kuulunut samaan WEF:n "Young Global Leaders" ryhmään, johon Marin ja Saarikko kuuluvat.

Ts. tiukempaa talouskuria vaatinut CDU laitettiin vaihtoon ja liberaalihörhöilyä harrastavat SPD ja Vihreät nostettiin Saksan johtoon. Taustalla olevaa suurta agendaa voi vain arvailla.

Climate is the kingmaker in German coalition-building

The two parties crucial to forming a post-election government differ starkly on climate and energy policy.

www.politico.eu

 

[Timo 2]

Saksan liittopäivävaaleissa vaalivoittajiksi nousi Saksan demarit SPD ja Vihreät. Konservatiivinen CDU koki rökäletappion. Tiukkaa talouskuria pitänyt CDU joutuu nyt luovuttamaan valtansa todennäköisesti SPD-Vihreät -pohjautuvalle hallituskokoonpanolle, jonka suhtautuminen velkaantumiseen on hyvin erilaista.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Saksan media otti liittopäivävaaleissa kuninkaantekijän roolin nostamalla liittopäivävaalien pääteemaksi ilmastomuutoksen. Aihe oli edullinen SPD:lle ja Vihreille, se oli vähemmän edullinen CDU:lle.

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan Saksan autoteollisuudelle valtavan rakennemuutoksen: sadattuhannet moottoriteknologiaa kehittäneet tuotekehittäjät ja tuotannon työntekijät jäävät lähivuosina työttömiksi. Tilalle tulee patteriautoihin liittyvää teollisuutta, mutta nämä teollisuuslaitokset eivät välttämättä sijoitu samoille paikkakunnille, joissa moottoreita ja niiden apulaitteita on kehitetty ja valmistettu. Muutos on Saksan sisällä todella suuri. Mutta tästä asiasta ei Saksan vaaleissa juurikaan keskusteltu, vaan median vetämissä vaalipaneeleissa aiheena oli "maailman tuhoutuminen, jos me saksalaiset emme tee mitään".

Henkilökohtaisesti näen Saksan liittopäivävaaleissa aivan saman kuvion, kuin vuonna 2017 jolloin kansainvälinen suuri raha nosti median avulla Ranskan johtoon Emmanuel Macronin ja hänen En Marche -puolueen. Ranskan media loi valtavalla mediarummutuksella vuodessa kulttiin verrattavan ilmiön Macronista, joka oli vuoteen asti 2016 tunnettu Ranskassa lähinnä rivipoliitikkona ja riviministerinä. Macron on kuulunut samaan WEF:n "Young Global Leaders" ryhmään, johon Marin ja Saarikko kuuluvat.

Ts. tiukempaa talouskuria vaatinut CDU laitettiin vaihtoon ja liberaalihörhöilyä harrastavat SDP ja Vihreät nostettiin Saksan johtoon. Taustalla olevaa suurta agendaa voi vain arvailla.

Climate is the kingmaker in German coalition-building

The two parties crucial to forming a post-election government differ starkly on climate and energy policy.

www.politico.eu

Tosin demarit ja vihreät tarvitsevat liberaalipuoluetta, joka korostaa budjettikuria. Enemmistöhallitusta ei saksaan synny ilman että siinä on mukana vihreät JA FDB.