Euroryhmän 1540 mrd kriisipaketti ja Suomen maksutaakka

[SampoTexaa]

Yksi looginen selitys hitaammalle kasvulle on se, että Suomen koronakuoppa on keskivertoa matalampi suhteessa muihin EU-maihin.
Pahiten kärsineille maille on luvassa siten myös korkeampi ja jyrkempi kasvukäyrä.

Ei tätä rämpimistä millään Koronalla selitetä (lähde: Tilastokeskus)

 

[Jumputin]

Ei tätä rämpimistä millään Koronalla selitetä (lähde: Tilastokeskus)

Suomen pitkäaikainen kehitys eri asia. Nyt puhuttiin suhteessa EU-maiden kasvuun koronan jälkeen. Siellä on maita jotka tippui urakalla koronan takia ja nyt sitten myös nousevat jyrkemmällä käyrällä. Suomi ei taas tippunut niin pahasti koronan takia, joten sitä korjausliikettäkään ei tule.

Pitkällä aikavälillä Suomen talouskasvu on heikkoa kyllä.

 

[Tlapio]

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen talous kasvaa EU-maista hitaimmin, kertoo EU-komissio.

www.iltalehti.fi

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen bruttokansantuote supistui koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2,8 prosenttia, eli kriisi kuritti Suomea suhteessa vähemmän kuin muita EU-maita keskimäärin.

– Meillä on normalisoitumisen matka pienempi kuin maissa, joissa kuoppa lähenteli kymmentä prosenttia vuonna 2020, Helenius sanoo.

Toinen selitys liittyy Suomen talouden rakenteeseen. Suomessa talouskasvu perustuu vahvasti teollisuustuotantoon, joka alkoi elpyä varhain viime vuonna.

Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa palvelusektorin ja matkailun osuus taloudessa on suurempi kuin Suomessa. Nämä alat ovat kärsineet koronakriisissä eniten.

Eihän Suomessa ollu ku muutama baari kiinni ja teollisuus pyöri normaalisti

 

[Zezekärppänen]

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen talous kasvaa EU-maista hitaimmin, kertoo EU-komissio.

www.iltalehti.fi

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen bruttokansantuote supistui koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2,8 prosenttia, eli kriisi kuritti Suomea suhteessa vähemmän kuin muita EU-maita keskimäärin.

– Meillä on normalisoitumisen matka pienempi kuin maissa, joissa kuoppa lähenteli kymmentä prosenttia vuonna 2020, Helenius sanoo.

Toinen selitys liittyy Suomen talouden rakenteeseen. Suomessa talouskasvu perustuu vahvasti teollisuustuotantoon, joka alkoi elpyä varhain viime vuonna.

Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa palvelusektorin ja matkailun osuus taloudessa on suurempi kuin Suomessa. Nämä alat ovat kärsineet koronakriisissä eniten.

Eihän Suomessa ollu ku muutama baari kiinni ja teollisuus pyöri normaalisti

Suomen onnettoman talouskasvun syy on euro.

 

[inexcess]

Ei tätä rämpimistä millään Koronalla selitetä (lähde: Tilastokeskus)

En ole näysin varma siitä, onko todellisuus edes niin ruusuinen kuin linkkaamasi graafi esittää. Olen aiemmin esittänyt tällä foorumilla väitteen siitä, että Suomen vientiä ja BKT:ta on alettu viime vuosikymmenellä boostaamaan "palveluviennillä".

Etlan mukaan Suomen palveluvienti on kasvanut 2010-2018 peräti 53%, muodostaen Suomen BKT:sta vuonna 2018 11,5%.

Henkilökohtaisesti en hahmota, mihin tämä kasvu perustuu. Eikä ymmärrä moni muukaan ihminen, joiden kanssa olen keskustellut ja joiden pitäisi työnsä puolesta omata hyvä näköala mm. IT-palveluiden maailmaan.

Muistan lukeneeni taloustieteilijöiden analyysia aiheesta. Heidän mukaansa aineettoman palveluviennin arvioiminen on todella hankalaa ja arvio viennistä perustuisi Tilastokeskuksen yrityksille lähettämiin kyselyihin ja vastausten tulkintaan. Kysymys on oikeastaan se, että kuinka paljon Lapin-lisää näihin arvioihin laitetaan, jotta Suomi saataisiin pidettyä edes jotenkuten pinnalla tilastoissa.

Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen ollut sama tai jopa nopeampi kuin

www.etla.fi

 

[kaarlos]

En ole näysin varma siitä, onko todellisuus edes niin ruusuinen kuin linkkaamasi graafi esittää. Olen aiemmin esittänyt tällä foorumilla väitteen siitä, että Suomen vientiä ja BKT:ta on alettu viime vuosikymmenellä boostaamaan "palveluviennillä".

Etlan mukaan Suomen palveluvienti on kasvanut 2010-2018 peräti 53%, muodostaen Suomen BKT:sta vuonna 2018 11,5%.

Olettaisin että välillä 2010 - 2018 globaali IT-palveluiden kysyntä on jo noussut sen verran reippaasti että siihen liittyvää kasvua on tullut pakostakin. Samaan aikaan kehitysmaa-ulkoistaminen (Intia…) on muuttunut vähemmän suosituksi, joka on ehkäpä hankintoja on kohdistettu enemmän Suomeen.

 

[inexcess]

Olettaisin että välillä 2010 - 2018 globaali IT-palveluiden kysyntä on jo noussut sen verran reippaasti että siihen liittyvää kasvua on tullut pakostakin. Samaan aikaan kehitysmaa-ulkoistaminen (Intia…) on muuttunut vähemmän suosituksi, joka on ehkäpä hankintoja on kohdistettu enemmän Suomeen.

Uskon täysin, että Suomen IT, arkkitehti, konesuunnittelu, asiantuntija yms palveluiden vienti on jonkin verran kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Kuten sanoit, Euroopassa aletaan ymmärtämään, ettei esimerkiksi kehitysmaatuotekehitys oikein toimi.

Sitä en kuitenkaan usko, että kasvu olisi ollut 8 vuodessa peräti 53%, siten että palveluviennistä olisi maagisesti syntynyt tuplasti metsäteollisuutta suurempi vientiala.

Tätä voi ajatella ihan maalaisjärjellä.

• Suomen elinkeinorakenne ja teollisuuden rakenne ei ole kovin suuresti muuttunut vuosien 2010 ja 2018 välillä.
• 2019 palveluvienti oli 31,7 mrd euroa. Jos lukema 2010 oli ~21 mrd euroa niin vienti on kasvanut yli 10 miljardilla eurolla vuodessa.
• Jos palveluvienti on oikeasti kasvanut yli 10 miljardilla eurolla vuodessa, pitäisi tämän näkyä hyvin selvällä tavalla yksityisen sektorin työpaikoissa ja investoinneissa. Mutta kun ei näy.
• Missä ovat ne uudet työpaikat ja investoinnit, joista syntyy yli 10 miljardin euron arvoinen palveluviennin kasvu?

Tähän ei vain pysty uskomaan. Minusta Suomi on vahvasti Kreikan tiellä. Maalla menee faktisesti huonosti, mitä ei haluta myöntää, minkä vuoksi sitten kikkaillaan luvut paremmiksi.

Palveluvienti kasvoi Suomen tukijalaksi – arvoltaan ylittää jo tuplasti metsäteollisuuden viennin

Kymmenessä vuodessa palveluiden vienti Suomesta on kaksinkertaistunut 31,7 miljardiin euroon. Rahasta valtaosa jää Suomeen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Mastah]

Sulta jäi mainitsematta, että palvelujen tuonti oli raportoitu vielä hieman vientiä suuremmaksi. Omaan maalaisjärkeen tuo kuulostaa ihan oikean suuntaiselle nykymaailmaan, enkä usko tilastojen vääristelyyn tässä suhteessa. Vienti ja kauppatase on tärkeitä lukuja, mutta ne ei ole riittävän hyvin kansan suhteen seurattuja, että niitä edes kannattaisi vääristellä.

Tuossa jutussa mainitaan myös yksi eriittäin hyvä syy siihen, miksi palvelujen osuus kuulostaa suurelle, eli se että siinä puhutaan arvonlisäyksestä, eikä myynnistä. Karkeasti jutun lukujen perusteella öljyä pitää jalostaa liikevaihdoltaan melkein 10 kertaa enemmän kuin myydä palveluja, jotta arvonlisäys on yhtä suuri. Tämähän on perusteltu laskentatapa, koska ei se Suomeen jalostettavaksi tuotu raaka-öljy ole Suomelle arvonlisää, vaan vain materiaalikustannus / läpikulkuerä.

Tuo arvonlisäyksen katsominen bruttoviennin sijaan on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen näkökanta, jota täytyy itsekin koettaa ymmärtää lomilla enemmän. Minua tosin kiinnostaa siinä eniten vaihtotaseeltaan massiivisesti alijäämäinen USA, missä toisaalta sijaitsee melkein kaikki maailman mahtifirmat ja nimenomaan suuri teknologiapalvelusektori. USA:n tuodaan toki paljon matalan katteen tuotteita Kiinasta, mutta se myy yli 80%:n katteilla Googlen, Facebookin, Applen sun muiden palveluita, joista ei paljon liikevaihtoa tule, mutta maahan jää paljon rahaa. Onkohan tuota asiaa huomioitu kauppatasetta arvioitaessa?

Taloustilastot, joissa uskon, että niitä kikkaillaan suotuisampaan suuntaan on inflaatio ja työttömyysaste. Niiden osalta on pitkä historia muutoksista tilastoihin ja joillain 30 vuoden takaisilla määrityksillä mentäisiin ihan eri luvuissa kuin nyt. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö.

 

[inexcess]

Sulta jäi mainitsematta, että palvelujen tuonti oli raportoitu vielä hieman vientiä suuremmaksi. Omaan maalaisjärkeen tuo kuulostaa ihan oikean suuntaiselle nykymaailmaan, enkä usko tilastojen vääristelyyn tässä suhteessa. Vienti ja kauppatase on tärkeitä lukuja, mutta ne ei ole riittävän hyvin kansan suhteen seurattuja, että niitä edes kannattaisi vääristellä.

Tuossa jutussa mainitaan myös yksi eriittäin hyvä syy siihen, miksi palvelujen osuus kuulostaa suurelle, eli se että siinä puhutaan arvonlisäyksestä, eikä myynnistä. Karkeasti jutun lukujen perusteella öljyä pitää jalostaa liikevaihdoltaan melkein 10 kertaa enemmän kuin myydä palveluja, jotta arvonlisäys on yhtä suuri. Tämähän on perusteltu laskentatapa, koska ei se Suomeen jalostettavaksi tuotu raaka-öljy ole Suomelle arvonlisää, vaan vain materiaalikustannus / läpikulkuerä.

Tuo arvonlisäyksen katsominen bruttoviennin sijaan on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen näkökanta, jota täytyy itsekin koettaa ymmärtää lomilla enemmän. Minua tosin kiinnostaa siinä eniten vaihtotaseeltaan massiivisesti alijäämäinen USA, missä toisaalta sijaitsee melkein kaikki maailman mahtifirmat ja nimenomaan suuri teknologiapalvelusektori. USA:n tuodaan toki paljon matalan katteen tuotteita Kiinasta, mutta se myy yli 80%:n katteilla Googlen, Facebookin, Applen sun muiden palveluita, joista ei paljon liikevaihtoa tule, mutta maahan jää paljon rahaa. Onkohan tuota asiaa huomioitu kauppatasetta arvioitaessa?

Taloustilastot, joissa uskon, että niitä kikkaillaan suotuisampaan suuntaan on inflaatio ja työttömyysaste. Niiden osalta on pitkä historia muutoksista tilastoihin ja joillain 30 vuoden takaisilla määrityksillä mentäisiin ihan eri luvuissa kuin nyt. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö.

Jos Suomen palveluvienti on väitetysti 31,9 miljardia euroa (2019), niin kyllä näin massiivisen asian pitäisi olla selvästi näkyvissä, oli palveluviennin määrityksessä kyse myynnistä tai arvonlisäyksestä.

Tuotekehitys ja ulkomailla sijaitsevan tuotannon koordinointi ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, jotka eivät välttämättä tuota Suomelle fyysistä tavaravientiä, mutta joita voidaan laskea osaksi arvonlisäykseen perustuvaa "palveluvientiä". Mutta kuten sanottua, millään näistä sektoreista ei ole tapahtunut 8 vuoden aikana sellaista muutosta, joka selittäisi "palveluviennin" 53% kasvun. Tällainen kasvuhan tarkoittaisi sitä, että tämäntyyppiisiin toimintoihin olisi rekrytoitu vuosina 2010-2019 suuruusluokkaa 50% väkeä lisää, koska ilman lisätyövoimaa arvonlisäykseen perustuva 53% "palveluviennin" kasvu ei voi olla mahdollinen. En ole tietoinen, että tällaista boostia olisi Suomessa viime vuosikymmenellä ollut.

Ulkomaiset luottoluokittajat ja rahoituslaitokset seuraavat Suomen vientiä ja kauppatasetta. Keskiverto suomalainen ei ymmärrä edellä mainittuja lukuja, mutta ymmärtää kyllä jos Maikkarin uutiset kertoo Suomen luottoluokituksen tippuneen.

Näistä syntyy vahva motivaatio Suomen poliittiselle ytimelle optimoida tilastoja suotuisiksi: kun vientiä ei saada oikeasti vetämään, niin laitetaan vienti sitten vetämään paperilla. Tämä on oikeastaan vain jatkumoa mainitsemillesi inflaation ja työttömyysasteen tilastooptimoinneille.

 

[inexcess]

EU näemmä yrittää puskea tulonsiirtounionia eteenpäin eri tavoilla.

Alun perin hiilitulleista ja päästökaupasta saadut rahat piti ohjata EU:n elpymisvälineen rahoittamiseksi otetun 750 miljardin euron lainan takaisinmaksuun, jotta jäsenmaiden, kuten Suomen, takaisinmaksuosuus pienenisi. Nyt EU-komissio esittää, että rahat käytettäisiin "pienituloisten EU-kansalaisten tukemiseen".

Toisinsanoen, varakkaat EU-maat alkaisivat rahoittaa nettosaajamaiden sosiaalikuluja hiilitulleista ja päästökaupasta kerätyillä varoilla.

Sari Essayah (KD) ja Riikka Purra (PS) sanoo suoraan, että esitetyssä systeemissä pienituloinen suomalainen alkaisi rahoittamaan muiden EU-maiden pienituloisia. Myös NYT-liikkeen Harkimo tyrmää esityksen.

Kokoomuksen Elina Valtonen rivienvälistä hyväksyisi komission esityksen. Hänen mukaansa "suomalaisten maksuosuus täytyisi pitää maltillisena". Kenen asiaa Kokoomus ajaa?

”Suomalainen pienituloinen maksajana” – EU:n uusi sosiaalirahasto saa tyrmäyksiä puolueilta

Osa ministereistä ja oppositiopuolueet näkevät ongelmia uudessa EU:n sosiaalirahastossa.

www.iltalehti.fi

 

[rehunmasiina]

Mahdollistaako EU:n elvytyspaketti tien ulos eurosta ja paluun takaisin kansallisiin valuuttoihin? Studiossa vieraina ekonomisti Toni Vuorinen ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen.
Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 2.7.2021.
Tästä.

 

[sonof]

Mahdollistaako EU:n elvytyspaketti tien ulos eurosta ja paluun takaisin kansallisiin valuuttoihin? Studiossa vieraina ekonomisti Toni Vuorinen ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen.
Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 2.7.2021.
Tästä.

Toni Vuorinen vieraana myös Neuvottelija kanavan jaksossa 89.

 

[inexcess]

Mahdollistaako EU:n elvytyspaketti tien ulos eurosta ja paluun takaisin kansallisiin valuuttoihin? Studiossa vieraina ekonomisti Toni Vuorinen ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen.
Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 2.7.2021.
Tästä.

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, kannattaa kuunnella. Alla muutamia poimintoja:

1. Huovinen ja Vuorinen ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n tulee hankkiutua eroon eurosta, mikäli se aikoo menestyä. Euro-alueella on menty niin syvälle keskuspankkirahoituksen tielle, että sieltä on hyvin vaikea tulla pois. EKP ostaa tällä hetkellä kaikki EU-valtioiden bondit jälkimarkkinoilta, minkä seurauksena kaikki EU-maat saavat velkaa matalalla korolla ilman ongelmia. Jos EKP lopettaa bondien ostot jälkimarkkinoilta, ajautuu EU-maita konkurssiin. Tämä tilanne ei ole muuttumassa.

2. Huovisen mukaan Etelä-Euroopassa oleva talouskriisi johtuu Saksan ja Ranskan täysin holtittomasta luotonannosta. Erityisesti Saksa on luotottanut Kreikan ja Italian kaltaisia maita, jotta se on saanut ne ostamaan omia tuotteitaan. Ts. ostakaa tuotteitamme, me lainaamme ostamiseen tarvittavat rahat.

3. Huovisen mielestä on epäselvää onko edes Saksa hyötynyt eurosta. Reilusti ylijäämäisen kauppataseen ansiosta Saksan talous on paperilla hyvässä kunnossa, mutta todellisuudessa sillä on valtavasti saatavia "kekkulimaista", joita EU:n ja EKP:n täytyy olla jatkuvasti luotottamassa jotta takaisinmaksu saadaan varmistettua.

4. Haastattelussa Vuorinen ja Huovinen keskustelevat, millä tavalla Etelä-Euroopan maat voitaisiin pelastaa defaultilta.

Kreikka on ollut defaultissa käytännössä 2009 vuodesta lähtien (velka nyt 210% / BKT), minkä seurauksena EKP joutuu rahoittamaan sitä pysyvästi. Myös Italia tulee olemaan pysyvästi EKP:n elätettävänä ellei ratkaisua löydetä. Italian velkojen leikkaamista ei voi tehdä, koska se kaataisi Italiaa rahoittaneet pankit. Tämän vuoksi ainoa paikka tehdä velkaleikkaus turvallisesti on EKP:n taseessa, jossa lojuvat velkakirjat muutettaisiin 0-korkoisiksi ikuisuusveloiksi. Operaatio on vastoin EU:n perussopimuksia, koska järjestelyssä EU käytännössä ottaa jäsenvaltion velan nimiinsä. Vuorinen kuitenkin arvelee, että Saksa ja Ranska pystyvät halutessaan runttaamaan tarvittavat lakimuutokset läpi.

 

[sonof]

Loppuun lisäyksenä vielä, että EU:n lakien noudattamatta jättäminen ei ole ennenkään ollut ongelma vaan markkinakuri on ainoa, mitä valtiot noudattavat. Nyt vain markkinakurista on valitettavasti luovuttu.

Mutta sinällään tuo Huovisen malli vaikuttaa loogisimmalta selitykseltä, minkä olen kuullut tämän uusimman tukipaketin perusteluksi. Se myös selittäisi miksi Ruotsin kaltaiset maat lähtivät tähän mukaan. Juuri siksi, koska tässä ei oltu pelastamassa Italiaa tai Euroa.

 

[inexcess]

Eurooppalainen politiikkajulkaisu Politico uutisoi, että Italian pääministeri Mario Draghi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron suunnittelevat syvempää yhteistyötä Italian ja Ranskan välille. Yhteistyön osana Draghi ja Macron vaativat EU:lta "menosääntöjen höllentämistä". Tällä viitataan EU:n vaatimukseen, että budjettivaje saa olla enintään 3% BKT:sta ja julkinen velka maksimissaan 60% (tätä vaatimusta ei enää monikaan EU-maa täytä).

Lisäksi Draghi ja Macron vaativat jatkamaan EU:n yhteisen velan liikkeelle laskemista. Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko ymmärtääkseen, mitä "menosääntöjen höllentäminen" ja "yhteisen velanoton jatkaminen" tarkoittaa: Italia ja Ranska suunnittelevat tekevänsä suuria investointeja jonkun toisen rahoilla.

Politicon mukaan Italia ja Ranska näkevät momentumin tilanteessa, jossa EU:n ja Saksan rautarouvana toiminut Merkel jättäytyy tehtävistään. Eurooppaan muodostuu valtatyhjiö, jonka Italia ja Ranska haluavat käyttää.

Macronin "En Marche!" -puolueeseen kuuluva poliitikko Christophe Di Pompeo sanoo suoraan, että "Saksan talousmallin" varaan rakennettu EU tulisi muuttaa "latinalaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi". Allekirjoittaneen korvaan tämä plan ei kuulosta oikein hyvältä...

Can Macron and Draghi form post-Merkel alliance?

As Germany enters election season, France and Italy make a bid for European leadership.

www.politico.eu

 

[sonof]

Rahapodi oli oikeassa. If you can't beat them, join them ja Suomen lainahanat äkkiä auki suurten investointien tekemiseksi.

 

[Mastah]

Macronin "En Marche!" -puolueeseen kuuluva poliitikko Christophe Di Pompeo sanoo suoraan, että "Saksan talousmallin" varaan rakennettu EU tulisi muuttaa "latinalaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi". Allekirjoittaneen korvaan tämä plan ei kuulosta oikein hyvältä...

Italia, Ranska, Espanja, Kreikka - ei ole vaikea hahmottaa, että näillä on aikalailla samat päämäärät. Sitten Itä-Eurooppa saataneen lahjottua tukiaisilla helposti heidän puolelleen. Kaikki juontaa oikeastaan juurensa UK:n lähdöstä, joka mullisti EU:n sisäiset valtasuhteet.

Ei tiedä hyvää pohjoisen eläkesäästöille tuo kehitys. Inflaatiota ja sääntelyä pukkaa.

Hyvää tässä on se, että latinalaisessa mallissa printteri tulee laulamaan ja vanhat velat (Huom. samalla myös säästöt) pyyhittäneen poies. Yleinen tuottavuus ottaa myös suuntaa kohti sitä Etelä-Eurooppaa ja ehkä kohti Etelä-Amerikkaa Rahapodi on todellakin oikeassa, mutta alkaa olla myöhäistä toimia.

 

[sonof]

Italia, Ranska, Espanja, Kreikka - ei ole vaikea hahmottaa, että näillä on aikalailla samat päämäärät.

Nämä tietää, että Euro on ajautumassa kohti loppuaan, joten nyt on viimeiset vuodet aikaa nyhtää urpoilta rahat pois ennen kuin ollaan taas kansallisvaluutoissa tai selkeässä liittovaltiossa, jossa voi olla Yhdysvaltain tapaan oikea no bail out -säännöstö.

 

[inexcess]

Hyvää tässä on se, että latinalaisessa mallissa printteri tulee laulamaan ja vanhat velat (Huom. samalla myös säästöt) pyyhittäneen poies. Yleinen tuottavuus ottaa myös suuntaa kohti sitä Etelä-Eurooppaa ja ehkä kohti Etelä-Amerikkaa Rahapodi on todellakin oikeassa, mutta alkaa olla myöhäistä toimia.

Ajatus Suomen ottamasta "100 miljardin euron investointilainasta" on esitetty moneen kertaan #Rahapodissa. Tässä mallissa toimittaisiin kuten useat Etelä-Euroopan maat, eli otettaisiin surutta suuret määrät lainaa periaatteella, ettei sitä tarvitse koskaan tarvitse maksaa oikeasti takaisin.

Suomen kaltaisten maiden tapauksessa tässä mallissa piilee valtava riski. En tiedä onko #Rahapodin Martin hahmottanut tätä, olisi mukava kuulla hänen kommenttinsa.

• Italian ja Kreikan liikeelle laskemat valtiovelkakirjat kiertävät yksityisten rahoituslaitosten (useinmiten ranskalainen tai saksalainen pankki/sijoitusyhtiö) kautta EKP:n taseeseen. Eli EKP tulee ja ostaa Italian ja Kreikan valtiovelkakirjat jälkimarkkinoilta. Tämä on se taikatemppu, jolla käytännössä konkurssissa olevien Kreikan ja Italian valtiovelkakirjat edelleen käyvät kaupaksi: ostajat tietävät, että EKP varmasti tulee ja ostaa ne.
• Suomen valtiovelkakirja taas on arvokas paperi, koska Suomi on moniin muihin maihin verrattuna vähävelkainen ja täällä on vielä suuret eläkesäästöt. Tämän vuoksi Suomen velkakirjoja ostavilla rahoituslaitoksilla ei ole intressiä hankkiutua Suomen velkakirjoista eroon eli ne todennäköisesti eivät päädy EKP:n taseeseen.

Jos euro-järjestelmä kaatuu tai EKP:n taseessa olevat valtiovelkakirjat päätetään jollakin tempulla antaa anteeksi, niin Italia ja Kreikka todellakin pääsevät näistä veloista eroon. Niiden kohdalla #Rahapodin taktiikka toimisi.

Sama ei ymmärtääkseni tule koskemaan Suomea, koska meidän velkakirjamme ovat suureksi osaksi yksityisten rahoituslaitosten hallussa. Nämä velat jäävät olemaan, vaikka euro kaatuisi. Yksityiset rahoituslaitokset eivät myöskään tule armahtamaan Suomea vaan hakevat meidän konkurssiin, jos velkoja ei makseta.

Eli Suomen kaltaisille maille supervelkaantumisen lopputulos olisi IMF:n (ja EU:n?) suorittama saneeraus, kun samaan aikaan Italia saattaa selvitä kuivin jaloin. Pitää myös ymmärtää, että Italia on Euroopassa liian iso talous saneerattavaksi. Suomen ja Kreikan kaltaiset pikkumaat kyllä uskalletaan saneerata.

 

[Mastah]

Sama ei ymmärtääkseni tule koskemaan Suomea, koska meidän velkakirjamme ovat suureksi osaksi yksityisten rahoituslaitosten hallussa. Nämä velat jäävät olemaan, vaikka euro kaatuisi. Yksityiset rahoituslaitokset eivät myöskään tule armahtamaan Suomea vaan hakevat meidän konkurssiin, jos velkoja ei makseta.

Eli Suomen kaltaisille maille supervelkaantumisen lopputulos olisi IMF:n (ja EU:n?) suorittama saneeraus, kun samaan aikaan Italia saattaa selvitä kuivin jaloin. Pitää myös ymmärtää, että Italia on Euroopassa liian iso talous saneerattavaksi. Suomen ja Kreikan kaltaiset pikkumaat kyllä uskalletaan saneerata.

Kuka omistaa Suomen nollakorkoiset pitkät lainat? Kuka järkeään käyttävä sijoittaja on laittanut niihin rahansa? Ei ainakaan Sampo, eikä onneksi Suomen eläkerahastotkaan.

Lisäksi mainitaan, ettei Suomen ja Kreikan teoreettisesta saneerauksesta olisi mitään iloa, jos oikeasti merkittävät valtiot menisi defaulttiin. Kaikki defaultataan, jos sille tielle mennään, ja niin vaan ollaan jo menty. Korkojen painaminen nollaan, yritysvelkojen osto itsessään on jo velka-default.

 

[inexcess]

Kuka omistaa Suomen nollakorkoiset pitkät lainat? Kuka järkeään käyttävä sijoittaja on laittanut niihin rahansa? Ei ainakaan Sampo, eikä onneksi Suomen eläkerahastotkaan.

Lisäksi mainitaan, ettei Suomen ja Kreikan teoreettisesta saneerauksesta olisi mitään iloa, jos oikeasti merkittävät valtiot menisi defaulttiin. Kaikki defaultataan, jos sille tielle mennään, ja niin vaan ollaan jo menty. Korkojen painaminen nollaan, yritysvelkojen osto itsessään jo velka-default.

Lukemani mukaan on vaikeahko hahmottaa, mitkä tahot tarkalleen ottaen omistavat Suomen velkakirjoja. Mutta eri lähteiden mukaan Suomen velkakirjat ovat "valtaosiltaan" kansainvälisten sijoittajien hallussa: ulkomaiset rahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt ja pankit. Kuten sanoit, suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät juurikaan niitä omista.

Kyllä jopa ne nollakorkoiset pitkät lainat voivat kiinnostaa, jos velallinen on vakavarainen ja inflaatio inhimmillinen. Vakavaraisina pidettyjen valtioiden velkakirjat ovat perinteisesti toimineet sijoittajien turvasatamana. Rahastoilla ja erityisesti eläkerahastoilla saattaa olla sääntöjä, jotka määräävän osan sijoituksista ns varmoihin kohteisiin. Näitä on käsitelty mm. #Rahapodissa.

En henkilökohtaisesti jaksa uskoa system defaulttiin, jossa kaikki merkittävät talousmahdit menevät konkurssiin. Esimerkiksi Saksa ei ole menossa konkurssiin, eikä myöskään Britannia. Euroopasta puhuttaessa paljon todennäköisempänä pidän euro-alueen hajoamista ja palaamista omiin valuuttoihin.

 

[Mastah]

Lukemani mukaan on vaikeahko hahmottaa, mitkä tahot tarkalleen ottaen omistavat Suomen velkakirjoja. Mutta eri lähteiden mukaan Suomen velkakirjat ovat "valtaosiltaan" kansainvälisten sijoittajien hallussa: ulkomaiset rahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt ja pankit. Kuten sanoit, suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät juurikaan niitä omista.

Suomen keskuspankki on siellä isona omistajana lisättynä lukuisilla spekulanteilla, jotka uskovat korkojen menevän vielä allemmas/ pakotetuilla tahoilla.

En henkilökohtaisesti jaksa uskoa system defaulttiin, jossa kaikki merkittävät talousmahdit menevät konkurssiin. Esimerkiksi Saksa ei ole menossa konkurssiin, eikä myöskään Britannia. Euroopasta puhuttaessa paljon todennäköisempänä pidän euro-alueen hajoamista ja palaamista omiin valuuttoihin.

Sitä ei käytännössä voikkaan tulla kuten ei USA:llekaan., koska valuuttaa voidaan printata tarvittaessa lisää. Jos omaa sinun uskomukset kannattaisi omistaa kultaa. tai muita valuuttoja jos uskoisi pelkän euron alasajoon.

En sano uskoasi vääräksi, mutta elämme mielenkiintoisia aikoja, joista on hankala saada selvää mikä olisi oikea toimintatapa. Itse uskon, että Suomen kannattaisi nyt roikkua mukana eurossa ja ottaa ilo irti kaikesta halvasta credistiä mitä saa, mutta toki investoida se tuottavasti. Kaikkein paras vaihtoehto mielestäni olisi Sveitsin tie, missä printataan muiden mukana rahaa, mutta samalla ostetaan maailmalta omaisuutta niillä printatuilla seteleillä. Suomi ei olisi siinä asemassa vaikka olisi euron ulkopuolella, vaan meidän tilanne olisi todennäköisyydessä verrattavissa Unkariin, Puolaan ja oikein hyvässä tuurissa Ruotsiin.

 

[sonof]

Kainkein paras vaihtoehto mielestäni olisi Sveitsin tie, missä printataan muiden mukana rahaa, mutta samalla ostetaan maailmalta omaisuutta niillä printatuilla seteleillä.

Miksei Suomi tee tätä? Nollakorolla rahaa, mitkä sijoittaa toimiviin yrityksiin, jotka tuottaa keskimäärin helposti 5 % tuoton.

 

[Mastah]

Miksei Suomi tee tätä? Nollakorolla rahaa, mitkä sijoittaa toimiviin yrityksiin, jotka tuottaa keskimäärin helposti 5 % tuoton.

Ei Suomea voi verrata tässä lainkaan Sveitsiin, koska ei ole omaa rahapolitiikkaa. Jos tehtäisiin noin ja EKP kiristäisikin jossain vaiheessa rahapolitiikkaansa, niin oltaisiin kusessa.

Sveitsi tekee tuota siis siitä syystä, että ilman toimenpiteitä sen valuutta vahvistuisi liikaa, eikä vienti vetäisi. Ratkaisuna se printtaa frangeja ja puskee niitä ulkomaille vaihtamalla ne osakkeisiin. Kuvitella, jos isommat maat alkaisi toimia samoin

 

[Optimist]

Kovasti aina ihmetyttää Suomen sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista ulina, vaikka on varaa EU:lle ja kehitysapuun laittaa miljardeja. Kyllä sitä rahaa siellä piisaa, älkää huoliko.

 

[havukka-aho]

EU:n tuleva velkalinjaus on nyt selvillä – Talouskomissaarilta selkeä viesti myös Suomelle: ”Yhteisiin välineisiin on sekä kykyä että halua”

Suomen on syytä ottaa uusi kanta velkakuriin, sillä vanhaan paluu on tyrmätty jo ennen neuvotteluiden alkua. Talouskomissaari Paolo Gentiloni vakuuttaa, että Saksassakin tiedostetaan tilanne.

www.uusisuomi.fi

Olisiko jollain tunnuksia ja voisi parilla sanalla referoida tuon artikkelin? Onko kuten näyttäisi olevan, se "tarkkarajainen" ja "kertaluontoinen" otetaankin työkaluksi muiden joukkoon sekä yhteisvastuullinen velka tulee osaksi rahoituskuvioita?

Juttu kirvoitti twitterissä em. kaltaisia kommentteja, ja mikäli näin on se menee juuri kuten paketin kritisoijat ennustivat. Heidät haluttiin leimata venettä keikuttaviksi foliohatuiksi, jotka aiheuttaisivat Suomelle ääretöntä mainehaittaa. Olisi hyvä tietää onko juttu ennemminkin komissaarin ääneen ajattelua ja maalailua, vai onko linjasta jo päätetty ainakin alustavasti.

 

[Mastah]

Olisi hyvä tietää onko juttu ennemminkin komissaarin ääneen ajattelua ja maalailua, vai onko linjasta jo päätetty ainakin alustavasti.

Ei tuollaiset kertaluonteiset poliittiset päätökset jää koskaan "väliaikaisiksi", vaan tämän jääminen pysyväksi on ollut selvää jo pidemmän aikaa. Piilossa täysi yhteisvastuu on ollut täydellisesti voimassa sen jälkeen, kun EKP luopui jakoavaimien käytöstä eri euromaiden velkakirjoja ostaessaan. Nyt vain sitä odotellessa, että siirrytään täysin avoimeen malliin, jonka mukana tulee eurobondit. Suomalaisille ehkä ikävin seuraus tulee olemaan se, kun myös eläkesäästöt siirtyvät tavalla tai toisella yhteiseen pottiin.

Hyvänä puolena tämä nyt vaan on se ainoa oikea suunta, kun eurosta ja vanhojen varallisuuserien arvoista halutaan pitää kiinni. Ilman yhteisvastuullista pelastusoperaatiota tulisi raju rommaus, jonka seurauksia kukaan ei todellisuudessa tiedä. Tosin JOS inflaatio ryöpsähtäisi globaalisti liikkeelle, niin tulee se rommaus joka tapauksessa, koska silloin EKP ei voikkaan ratkaista asioita europrintterillä.

 

[rodder]

EU:n tuleva velkalinjaus on nyt selvillä – Talouskomissaarilta selkeä viesti myös Suomelle: ”Yhteisiin välineisiin on sekä kykyä että halua”

Suomen on syytä ottaa uusi kanta velkakuriin, sillä vanhaan paluu on tyrmätty jo ennen neuvotteluiden alkua. Talouskomissaari Paolo Gentiloni vakuuttaa, että Saksassakin tiedostetaan tilanne.

www.uusisuomi.fi

Olisiko jollain tunnuksia ja voisi parilla sanalla referoida tuon artikkelin? Onko kuten näyttäisi olevan, se "tarkkarajainen" ja "kertaluontoinen" otetaankin työkaluksi muiden joukkoon sekä yhteisvastuullinen velka tulee osaksi rahoituskuvioita?

Juttu kirvoitti twitterissä em. kaltaisia kommentteja, ja mikäli näin on se menee juuri kuten paketin kritisoijat ennustivat. Heidät haluttiin leimata venettä keikuttaviksi foliohatuiksi, jotka aiheuttaisivat Suomelle ääretöntä mainehaittaa. Olisi hyvä tietää onko juttu ennemminkin komissaarin ääneen ajattelua ja maalailua, vai onko linjasta jo päätetty ainakin alustavasti.

Pitää kyllä olla harvinaisen typerä ihminen joka uskoi että tämä rahoituspaketti jäisi ainoaksi. Poliitikot toki puhuu paskaa jos/kun tarve vaatii, siksi Poliitikkojen sanomisiin pitää suhtautua erittäin skeptisesti oli asia ihan mikä vaan. Nythän Suomi on jo suossa eli turha enää yrittää pyristellä ja oikea tapa jatkaa olisi ottaa kaikki laina mikä vaan irtoaa markkinoilta ja investoida infraan yms. Paska kun osuu tuulettimen niin sama rapa roiskuu kaikkien naamalle eu:saa ja jos Suomi on yrittänyt pitää velkansa pienenä mutta joutuu samalla tavalla maksumieheksi eu:saa niin siinähän sitä sit ollaan musta Pekka kourassa ja ihmetellään miten tässä näin kävi.

 

[Jumputin]

Kommentoidaanko tässä nyt toimittajan analyysia jostakin ja jonkun sanomisista, minkä sisältöä nyt vain arvaillaan kun juttu on maksumuurin takana?
Liittyyköhän juttu Gentolonin kommentteihin siitä, että tiukkoihin velka- ja alijäämässääntöihin ei pitäisi enää palata koronan jälkeen?

 

[havukka-aho]

Kommentoidaanko tässä nyt toimittajan analyysia jostakin ja jonkun sanomisista, minkä sisältöä nyt vain arvaillaan kun juttu on maksumuurin takana?
Liittyyköhän juttu Gentolonin kommentteihin siitä, että tiukkoihin velka- ja alijäämässääntöihin ei pitäisi enää palata koronan jälkeen?

Niin, enimmäkseen täällä on näkynyt kirjoittajien omia mielipiteitä ja ennustuksia. En sano niiden olevan täysin metsässä, ja itsellänikin aika skeptinen olo paketin kertaluontoisuudesta ja yhteisestä velasta. Tämän keskustelun ruokkiminen ei kuitenkaan ollut tarkoitus.

Toiveissa oli saada tietää mitä jutussa lukee, jos jollain on tilaus olemassa. Lukematta paha mennä kommentoimaan sisältöä, sanomisia tai periaatepäätöksiä kun ei tiedä mitä ne ovat. Vielä vähemmän voi tietää mihin kommentit liittyvät ja millä tyylillä toimittaja asiaa käsittelee.

 

[inexcess]

Minulla ei ole tunnuksia US:saan, mutta luultavasti juttu on joko toimittajan spekulaatiota tai vanhan kertausta. Onhan italian PM Mario Draghi jo kuukausia sitten ilmoittanut haluavansa tulonsiirrot EU:hin. Jos italialaistaustainen EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni vaatii samaa, niin eipä se hirveästi yllätä.

Seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti tulonsiirtokeskustelua, enkä ole viime viikkoina törmännyt mihinkään erityiseen. Saksan liittopäivävaalit ovat 26.9.2021 ja siihen asti kaikki haluavat pitää suunsa julkisuudessa kiinni, ettei EU-vastainen AfD saa tuulta purjeiden alle. Suuri AfD:n kannatus pakottaisi Saksaa tulonsiirtojen vastaiselle linjalle.

Tällä hetkellä Brysselissä tapahtuu pinnan alla kaikenlaista ja asioita alkaa tulla julkisuuteen vaalien jälkeen. Jos US saisi tiskin alta jotakin väliaikatietoja, niin tuskin uskaltaisivat uutisoida, koska EU.

 

[D`Walker]

Minulla ei ole tunnuksia US:saan, mutta luultavasti juttu on joko toimittajan spekulaatiota tai vanhan kertausta. Onhan italian PM Mario Draghi jo kuukausia sitten ilmoittanut haluavansa tulonsiirrot EU:hin. Jos italialaistaustainen EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni vaatii samaa, niin eipä se hirveästi yllätä.

Seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti tulonsiirtokeskustelua, enkä ole viime viikkoina törmännyt mihinkään erityiseen. Saksan liittopäivävaalit ovat 26.9.2021 ja siihen asti kaikki haluavat pitää suunsa julkisuudessa kiinni, ettei EU-vastainen AfD saa tuulta purjeiden alle. Suuri AfD:n kannatus pakottaisi Saksaa tulonsiirtojen vastaiselle linjalle.

Tällä hetkellä Brysselissä tapahtuu pinnan alla kaikenlaista ja asioita alkaa tulla julkisuuteen vaalien jälkeen. Jos US saisi tiskin alta jotakin väliaikatietoja, niin tuskin uskaltaisivat uutisoida, koska EU.

Lainasin spoilereihin Paolo Gentilonin sanomiset. Tuo konferenssi oli julkinen, joten lainaukset tuskin ovat tekijänoikeussuojattuja. Koko artikkelia en viitsi pistää, voi olla laitonta.

Spoileri: Gentilonin lainaukset

(...)

”Uusien sääntöjen on vastattava kahteen ongelmaan. Ensimmäiseksi meidän on pystyttävä estämään yksityisen investointien määrän lasku ja samalla rohkaistava julkisia investointeja. Toiseksi velkakatto on muokattava realistisemmaksi kuin mitä se Maastrichtin sopimuksessa on”, Gentiloni toteaa.

(...)

”Tämä on aihe, joka on jakanut mielipiteet ja kannat jo vuosien ajan. Uskon, että pandemia on kuitenkin muuttanut asiaa: olemme tehneet ennennäkemättömiä päätöksiä ja olemme ottaneet yhteisvelan käyttöön. Lisäksi EU-jäsenten yhteenlaskettu velkataakka on noussut 100 prosenttiin bkt:sta. Lisäksi on selvää, että julkisia investointeja tarvitaan, jos aiomme tosissamme tehdä elvytysvälineen edellyttämät uudistukset erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän osalta. Julkisten investointien tarve myös pysyy korkeana”, hän muotoili asian puhuessaan medialle Ambrosettin konferenssin yhteydessä.

”En sano, että perussopimuksia pitää avata ja muuttaa, se ei ole komission tehtävä. On kuitenkin selvää, että velkaa koskevien tavoitteiden on oltava realistisia ja sitä ne nyt eivät ole”, talouskomissaari jatkoi.

(...)

”Ymmärrän hyvin tiettyjen maiden huolen riskeistä. Minun on kuitenkin sanottava, että NGEU:n (elvytysvälineen) kautta on osoitettu, että yhteisiin välineisiin on sekä kykyä että halua.”

(...)

”Saksassa ollaan hyvin tietoisia tilanteesta; investointien tarpeesta ja velkatasoista sekä siitä, että euroalueen vahvuudesta on pidettävä kiinni. Uskon, että nämä ovat hyvin selviä tavoitteita myös Saksassa. Jos näin ei olisi, jo elvytysväline olisi ollut täysin mahdoton toteuttaa. Berliinissä ollaan hyvin tietoisia esimerkiksi yhteisvelan tarpeellisuudesta. Erilaisia näkemyksiä on vain siitä, miten ja millä instrumenteilla se toteutetaan. Yhteinen tavoite on hyvin selvä”, hän vastasi suoraan kysymykseen Saksan kannasta.

(...)

 

[Joku_242]

Tällä hetkellä Brysselissä tapahtuu pinnan alla kaikenlaista ja asioita alkaa tulla julkisuuteen vaalien jälkeen. Jos US saisi tiskin alta jotakin väliaikatietoja, niin tuskin uskaltaisivat uutisoida, koska EU.

Mikseivät uskaltaisi? Hyvin vaikea EU:n olisi mitään tehdä, jos joku lehti vuotaisi salaisista suunnitelmista.

Sama ei ymmärtääkseni tule koskemaan Suomea, koska meidän velkakirjamme ovat suureksi osaksi yksityisten rahoituslaitosten hallussa. Nämä velat jäävät olemaan, vaikka euro kaatuisi. Yksityiset rahoituslaitokset eivät myöskään tule armahtamaan Suomea vaan hakevat meidän konkurssiin, jos velkoja ei makseta.

Miten valtio haetaan konkurssiin? Lähettämällä armeija perimään rahoja?

 

[shams]

Miten valtio haetaan konkurssiin? Lähettämällä armeija perimään rahoja?

Eipä sille kukaan oikein mitään voi. Venäjä defaulttasi velkansa 90-luvun lopulla, ja aiheutti samalla pienoisen finanssikriisin kun instikat ympäri maailmaa menettivät rahansa. 1998 Russian financial crisis - Wikipedia

 

[Mulupulu]

Ei tuollaiset kertaluonteiset poliittiset päätökset jää koskaan "väliaikaisiksi", vaan tämän jääminen pysyväksi on ollut selvää jo pidemmän aikaa. Piilossa täysi yhteisvastuu on ollut täydellisesti voimassa sen jälkeen, kun EKP luopui jakoavaimien käytöstä eri euromaiden velkakirjoja ostaessaan. Nyt vain sitä odotellessa, että siirrytään täysin avoimeen malliin, jonka mukana tulee eurobondit. Suomalaisille ehkä ikävin seuraus tulee olemaan se, kun myös eläkesäästöt siirtyvät tavalla tai toisella yhteiseen pottiin.

Tämä elpymisrahastohan rahoitettiin eurobondeilla. Ero tavanomaiseen liittovaltion velanottoon on siinä, että EU-liittovaltion ei ole mahdollista ottaa velkaa osavaltioista riippumatta, vaan se vaatii osavaltioiden yksimielisen hyväksynnän.

Tuo "tarkkarajaisuus" tässä paketissa merkitsee sitä, että esim Suomi maksaa takaisin näitä liittovaltion velkoja maksimissaan 2,8 mrd vuodessa. Eli absoluuttinen worst case skenaario olisi 2,8 mrd joka vuosi vuoteen 2058 saakka ~ 100 mrd euron paukku. Käytännössä tuo on täysin epärealistinen, sillä se tarkoittaisi sitä, että suuri osa muista EU-maista olisi täysin maksukyvyttömiä koko tuon ajan. Toisaalta tuo hyvin ilmentää miten älytön tuo koko "tarkkarajaisuus" on.

Mutta siis yhteisissä veloissa tässä ollaan, eikä näistä liittovaltion veloista voi käytännössä kukaan päästä irti mitenkään...

 

[inexcess]

Saksan liittopäivävaaleissa vaalivoittajiksi nousi Saksan demarit SPD ja Vihreät. Konservatiivinen CDU koki rökäletappion. Tiukkaa talouskuria pitänyt CDU joutuu nyt luovuttamaan valtansa todennäköisesti SPD-Vihreät -pohjautuvalle hallituskokoonpanolle, jonka suhtautuminen velkaantumiseen on hyvin erilaista.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Saksan media otti liittopäivävaaleissa kuninkaantekijän roolin nostamalla liittopäivävaalien pääteemaksi ilmastomuutoksen. Aihe oli edullinen SPD:lle ja Vihreille, se oli vähemmän edullinen CDU:lle.

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan Saksan autoteollisuudelle valtavan rakennemuutoksen: sadattuhannet moottoriteknologiaa kehittäneet tuotekehittäjät ja tuotannon työntekijät jäävät lähivuosina työttömiksi. Tilalle tulee patteriautoihin liittyvää teollisuutta, mutta nämä teollisuuslaitokset eivät välttämättä sijoitu samoille paikkakunnille, joissa moottoreita ja niiden apulaitteita on kehitetty ja valmistettu. Muutos on Saksan sisällä todella suuri. Mutta tästä asiasta ei Saksan vaaleissa juurikaan keskusteltu, vaan median vetämissä vaalipaneeleissa aiheena oli "maailman tuhoutuminen, jos me saksalaiset emme tee mitään".

Henkilökohtaisesti näen Saksan liittopäivävaaleissa aivan saman kuvion, kuin vuonna 2017 jolloin kansainvälinen suuri raha nosti median avulla Ranskan johtoon Emmanuel Macronin ja hänen En Marche -puolueen. Ranskan media loi valtavalla mediarummutuksella vuodessa kulttiin verrattavan ilmiön Macronista, joka oli vuoteen asti 2016 tunnettu Ranskassa lähinnä rivipoliitikkona ja riviministerinä. Macron on kuulunut samaan WEF:n "Young Global Leaders" ryhmään, johon Marin ja Saarikko kuuluvat.

Ts. tiukempaa talouskuria vaatinut CDU laitettiin vaihtoon ja liberaalihörhöilyä harrastavat SPD ja Vihreät nostettiin Saksan johtoon. Taustalla olevaa suurta agendaa voi vain arvailla.

Climate is the kingmaker in German coalition-building

The two parties crucial to forming a post-election government differ starkly on climate and energy policy.

www.politico.eu

 

[Timo 2]

Saksan liittopäivävaaleissa vaalivoittajiksi nousi Saksan demarit SPD ja Vihreät. Konservatiivinen CDU koki rökäletappion. Tiukkaa talouskuria pitänyt CDU joutuu nyt luovuttamaan valtansa todennäköisesti SPD-Vihreät -pohjautuvalle hallituskokoonpanolle, jonka suhtautuminen velkaantumiseen on hyvin erilaista.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Saksan media otti liittopäivävaaleissa kuninkaantekijän roolin nostamalla liittopäivävaalien pääteemaksi ilmastomuutoksen. Aihe oli edullinen SPD:lle ja Vihreille, se oli vähemmän edullinen CDU:lle.

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan Saksan autoteollisuudelle valtavan rakennemuutoksen: sadattuhannet moottoriteknologiaa kehittäneet tuotekehittäjät ja tuotannon työntekijät jäävät lähivuosina työttömiksi. Tilalle tulee patteriautoihin liittyvää teollisuutta, mutta nämä teollisuuslaitokset eivät välttämättä sijoitu samoille paikkakunnille, joissa moottoreita ja niiden apulaitteita on kehitetty ja valmistettu. Muutos on Saksan sisällä todella suuri. Mutta tästä asiasta ei Saksan vaaleissa juurikaan keskusteltu, vaan median vetämissä vaalipaneeleissa aiheena oli "maailman tuhoutuminen, jos me saksalaiset emme tee mitään".

Henkilökohtaisesti näen Saksan liittopäivävaaleissa aivan saman kuvion, kuin vuonna 2017 jolloin kansainvälinen suuri raha nosti median avulla Ranskan johtoon Emmanuel Macronin ja hänen En Marche -puolueen. Ranskan media loi valtavalla mediarummutuksella vuodessa kulttiin verrattavan ilmiön Macronista, joka oli vuoteen asti 2016 tunnettu Ranskassa lähinnä rivipoliitikkona ja riviministerinä. Macron on kuulunut samaan WEF:n "Young Global Leaders" ryhmään, johon Marin ja Saarikko kuuluvat.

Ts. tiukempaa talouskuria vaatinut CDU laitettiin vaihtoon ja liberaalihörhöilyä harrastavat SDP ja Vihreät nostettiin Saksan johtoon. Taustalla olevaa suurta agendaa voi vain arvailla.

Climate is the kingmaker in German coalition-building

The two parties crucial to forming a post-election government differ starkly on climate and energy policy.

www.politico.eu

Tosin demarit ja vihreät tarvitsevat liberaalipuoluetta, joka korostaa budjettikuria. Enemmistöhallitusta ei saksaan synny ilman että siinä on mukana vihreät JA FDB.

 

[erihyva]

Tosin demarit ja vihreät tarvitsevat liberaalipuoluetta, joka korostaa budjettikuria. Enemmistöhallitusta ei saksaan synny ilman että siinä on mukana vihreät JA FDB.

Lisäksi demarien kansleriehdokas on toiminut valtionvarainministerinä Merkelin hallituksessa ja on tullut tunnetuksi tiukasta linjastaan.

 

[inexcess]

Tosin demarit ja vihreät tarvitsevat liberaalipuoluetta, joka korostaa budjettikuria. Enemmistöhallitusta ei saksaan synny ilman että siinä on mukana vihreät JA FDB.

Lisäksi demarien kansleriehdokas on toiminut valtionvarainministerinä Merkelin hallituksessa ja on tullut tunnetuksi tiukasta linjastaan.

Teoriassa Saksassa ovat mahdollisia ainakin viisi erilaista enemmistöhallituspohjaa, mutta todennäköisimmältä tällä hetkellä näyttää SPD:n, Vihreiden ja FDP:n muodostama hallitus.

Suurin yhteensovittamisen ongelma on Vihreiden ja FDP:n välillä. Kummatkin haluavat investoida ilmastomuutoksen torjuntaan, mutta erityisesti Vihreille "ilmastomuutoksen torjunta" on kynnyskysymys. Suurin ero tulee siinä, että Vihreät haluavat kerätä valtiotalouteen rahaa verokorotusten kautta, sekä päästämällä irti velkajarrusta. Samasta velkajarrusta, josta Merkel ja CDU on pitänyt kiinni. FDP taas haluaa kasvattaa investointeja Saksaan, mutta haluaa tehdä sen verokevennysten kautta. Samalla FDP haluaa pitää kiinni nykyisistä taloussäännöksistä.

Pidän mahdollisena, että Vihreät myöntyvät verokorotusten vaatimuksistaan, mikäli saavat suurimman osan ilmastovaatimuksistaan läpi. Ilmastohankkeet rahoitettaisiin osaksi velalla, niin kuin Suomesakin. Samalla tavalla FDP saattaa perääntyä tiukan talouskurin linjastaan, mikäli se saa läpi haluamiaan verokevennyksiä. Kumpaakin puoluetta motivoi se tosiasia, että mikäli ne eivät pääse yhteisymmärrykseen, on seuraavaksi todennäköisin hallituspohja SPD:n ja CDU:n muodostama kahden puolueen hallitus. Eli Vihreät ja FDP istuisivat oppositiossa, poissa päätöksenteosta.

SPD:n, Vihreiden ja FDP:n muodostama hallitus johtaa asiaan, josta edellisen viestin kirjoitin: Saksa päästää otettaan velkajarrusta, millä on suuri vaikutus myös EU:n yhteisvelkaan ja tuleviin "pelastuspaketteihin".

‘Worlds colliding’: Greens and liberals seek common ground for governing Germany after Merkel

Two parties with stark differences on tax and debt are starting ‘pre-talks about talks’ to forge new coalition

www.ft.com

 

[Timo 2]

Teoriassa Saksassa ovat mahdollisia ainakin viisi erilaista enemmistöhallituspohjaa,

Joo, jos laskee pelkkiä paikkoja. Mutta käytännössä niitä hallituspohjia on vain kolme. CDU & SPD tai FDB & vihreät + toinen suurista puolueista. Miksi CDU ja SPD ottaisi toisen pikkupuolueen mukaan kun pakkamäärissä enemmistö syntyy ilmankin?

 

[Jpee]

Näyttää jäävän Suomen hyödyt elvytyspaketista neljänneksi heikoimmaksi. Tämä siis komission oman selvityksen perusteella. Mitenköhän Marin, Saarikko ja hallitus tämän selvityksen perustelee parhainpäin. Toivottavasti oppositio ja media nostaisi tätä tutkimusta enemmänkin tapetille.
Ei voi kuin sanoa, että hyvin neuvoteltu Marinilta ja hallitukselta. Mikäköhän olisi ollut sitten se huonosti neuvoteltu kun tästä ei kovin paljoa alemmas enää olisi päässyt talouskasvua ajatellen.
Kommentti: EU:n yhteinen elvytys vahvistaa Suomen kasvua kaikista EU-maista neljänneksi vähiten – ja hirmuhinnalla

 

[ubck]

Näyttää jäävän Suomen hyödyt elvytyspaketista neljänneksi heikoimmaksi. Tämä siis komission oman selvityksen perusteella. Mitenköhän Marin, Saarikko ja hallitus tämän selvityksen perustelee parhainpäin. Toivottavasti oppositio ja media nostaisi tätä tutkimusta enemmänkin tapetille.
Ei voi kuin sanoa, että hyvin neuvoteltu Marinilta ja hallitukselta. Mikäköhän olisi ollut sitten se huonosti neuvoteltu kun tästä ei kovin paljoa alemmas enää olisi päässyt talouskasvua ajatellen.
Kommentti: EU:n yhteinen elvytys vahvistaa Suomen kasvua kaikista EU-maista neljänneksi vähiten – ja hirmuhinnalla

Mutta noilla miljardeilla saatiin usealle vallassa olevalle vassuri poliitikoille tulevat palkintovirat EU:sta ja vassuri äänestäjät saivat sydämeensä se kuuluisan lämpimän tunteen kun saivat taas Suomi Oy:tä tuotua alas aina vain lähemmäs luhistumista, 3:nen maailmanvaltioksi muuttumista ja Suomalaisen kansan tuhoa. Noille on vaikea pistää hintaa, kun ovat niin hyviä asioita.

 

[Mastah]

Näyttää jäävän Suomen hyödyt elvytyspaketista neljänneksi heikoimmaksi. Tämä siis komission oman selvityksen perusteella.

Pisti silmään listan alimmaisen - Ruotsin - muiden maiden elvytyksestä heijastuva kasvuvaikutus. Väittäisin, että ne heijastuvat kasvuvaikutukset on Ruotsille vähintään samat kuin Suomellakin. Eipä tuo kokonaisuutta mihinkään muuta, mutta Ruotsalaiset on varmaan osanneet jotenkin tilastoida itsensä tuonne pohjalle, jota voi käyttää neuvotteluvalttina.

Toisena huomiona tämä taulukko ei huomioi lainkaan sitä, että kaikkein suurimpana asiana tässä ollaan välillisesti pelastamssa Ranskan ja Saksan pankkeja, jotka lainoittaneet noita Etelä-Euroopan maita. Ko. maat näyttää tässä maksumiehille, mutta on aika vahvasti oma lehmä ojassa.

Kyllä tässä kairataan pieniä rikkaita maita p*rseeseen ja Suomi siellä rikkaiden joukossa vanhasta muistista Suomihan ei ole ollut pitkään aikaan muiden Pohjoismaiden, tai Hollannin kelkassa ja kansa länsieuroopan vähävaraisin. Kyllä Suomen tulisi olla reilulla pelillä tuolla EU:n keskiarvon paikkeilla listalla, eikä häntäpäässä.

 

[inexcess]

Tuomas Malinen on tehnyt paluun ja käynyt Heikelä & Koskelon haastattelussa.

Malinen kertaa viime kevään tapahtumia. Hän kertoo, että elvytyspakettia vastustavien tahojen sensurointi oli hyvin massiivista. Pakettia vastustavien joukossa oli mm. Suomen pankin entistä johtajistoa, Suomen pitkäaikaisin europarlamentaarikko, VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja jne, mutta hyvin kirjoitetut kannanotot eivät kelvanneet mediaan, eivätkä henkilöt kelvanneet median haastateltaviksi. Koskelo kommentoi, että Malisen edellisen haastattelun linkkiä oli vaikea saada pysymään netin keskustelupalstoilla. Linkki tuppasi vain jotenkin katoamaan.

Malisen mukaan EU on muuttumassa puolifasistiseksi epädemokraattiseksi järjestöksi, jossa vaaleilla valitsematon komissio käyttää valtaa. Euroopassa on jo pariin otteeseen yritetty ajaa demokratia alas, joka jokaisella kerralla lopputuloksena on ollut sota. Miksi ihmeessä tämä virhe pitää vielä toistaa. Kenelle on niin tärkeää saada EU-liittovaltio aikaiseksi?

Maailman talous oli jäähtymässä jo 2019. Koronan tullessa keskuspankit aloittivat järjettömän suuruisen elvytyksen, jolla talous saatiin näennäisesti toimimaan. Nyt näkyviin on tulossa järjettömän elvytyksen varjopuolet. Yhdysvalloissa inflaatio on laajenemassa tavallisille ihmisille näkyväksi: tavalliset elämiseen liittyvät kulut, kuten vuokra ja ruuan hinta nousevat. EKP:n tehtäväksi on kirjattu inflaation hillitseminen ja hintavakauden pitäminen. Valitettavasti EU ja EKP on omilla toimillaan ajanut itsensä nurkkaan: jos EKP nostaa ohjauskorkoja, alkavat dominot kaatua. Eteläiset valtiot eivät kestä ohjauskoron nostoa.

Kysymys kuuluu, että annetaanko inflaation kiihtyä vai nostetaanko ohjauskorkoa? Jos nostetaan ohjauskorkoa, pitää valmistautua uuteen elvytyspakettiin, joka on merkittävästi suurempi kuin kesällä päätetty.

Malisen arvio on, että inflaatio karkaa ja talouskriisi tulee jossakin vaiheessa ensi vuotta.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Timo 2]

Tuomas Malinen on tehnyt paluun ja käynyt Heikelä & Koskelon haastattelussa.

Malinen kertaa viime kevään tapahtumia. Hän kertoo, että elvytyspakettia vastustavien tahojen sensurointi oli hyvin massiivista. Pakettia vastustavien joukossa oli mm. Suomen pankin entistä johtajistoa, Suomen pitkäaikaisin europarlamentaarikko, VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja jne, mutta hyvin kirjoitetut kannanotot eivät kelvanneet mediaan, eivätkä henkilöt kelvanneet median haastateltaviksi. Koskelo kommentoi, että Malisen edellisen haastattelun linkkiä oli vaikea saada pysymään netin keskustelupalstoilla. Linkki tuppasi vain jotenkin katoamaan.

Malisen mukaan EU on muuttumassa puolifasistiseksi epädemokraattiseksi järjestöksi, jossa vaaleilla valitsematon komissio käyttää valtaa. Euroopassa on jo pariin otteeseen yritetty ajaa demokratia alas, joka jokaisella kerralla lopputuloksena on ollut sota. Miksi ihmeessä tämä virhe pitää vielä toistaa. Kenelle on niin tärkeää saada EU-liittovaltio aikaiseksi?

Maailman talous oli jäähtymässä jo 2019. Koronan tullessa keskuspankit aloittivat järjettömän suuruisen elvytyksen, jolla talous saatiin näennäisesti toimimaan. Nyt näkyviin on tulossa järjettömän elvytyksen varjopuolet. Yhdysvalloissa inflaatio on laajenemassa tavallisille ihmisille näkyväksi: tavalliset elämiseen liittyvät kulut, kuten vuokra ja ruuan hinta nousevat. EKP:n tehtäväksi on kirjattu inflaation hillitseminen ja hintavakauden pitäminen. Valitettavasti EU ja EKP on omilla toimillaan ajanut itsensä nurkkaan: jos EKP nostaa ohjauskorkoja, alkavat dominot kaatua. Eteläiset valtiot eivät kestä ohjauskoron nostoa.

Kysymys kuuluu, että annetaanko inflaation kiihtyä vai nostetaanko ohjauskorkoa? Jos nostetaan ohjauskorkoa, pitää valmistautua uuteen elvytyspakettiin, joka on merkittävästi suurempi kuin kesällä päätetty.

Malisen arvio on, että inflaatio karkaa ja talouskriisi tulee jossakin vaiheessa ensi vuotta.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tuomaksella lähti jutut lievästi sanottuna laukalle.

Malinen meni syyttämään perussuomalaisia siitä, että mahdollistivat paketin läpimenon, eivätkä pöydänneet kesäkuulle. Muistaakseni tämä mahdollisuus estettiin hallituspuolueiden toimesta. Ylipäätään meni syyttämään perussuomalaisia oman edun ajamisesta ja seuraavan hallituspaikan varmistelusta sekä että suomessa on valeoppositio. Kuulema vain VKK ajaa suomen kansan asiaa.

Että sellainen tämä Malinen, varmaankin pätevä ekonomisti, mutta tuntuu uppoutuneen salaliittojen maailmaan.

 

[inexcess]

Tuomaksella lähti jutut lievästi sanottuna laukalle.

Malinen meni syyttämään perussuomalaisia siitä, että mahdollistivat paketin läpimenon, eivätkä pöydänneet kesäkuulle. Muistaakseni tämä mahdollisuus estettiin hallituspuolueiden toimesta. Ylipäätään meni syyttämään perussuomalaisia oman edun ajamisesta ja seuraavan hallituspaikan varmistelusta sekä että suomessa on valeoppositio. Kuulema vain VKK ajaa suomen kansan asiaa.

Että sellainen tämä Malinen, varmaankin pätevä ekonomisti, mutta tuntuu uppoutuneen salaliittojen maailmaan.

Perussuomaisilla oli todellakin mahdollisuus pöydättää elvytyspaketin käsittely ensimmäisenä yönä, jonka aikana he pitivät eduskunnassa maraton-puheitaan. Yöllä salissa ei olisi ollut ketään äänestämässä vastaan ja käsittelyn olisi todellakin voinut siirtää kesäkuun loppuun. Seuraavana päivänä demarit tajusivat tilanteen ja äänestyttivät eduskunnassa asian lyhytaikaisesta pöydättämisestä. Koska käsiteltävän asian voi pöydättää vain kerran, oli tämä kortti viety Perussuomalaisilta.

Itse pidän tätä "kömmähdystä" enemmänkin Perussuomalaisten tietämättömyytenä eduskunnan proseduureista. Eiväthän huomattavasti kokeneemmat demaritkaan tajunneet pöydättää asiaa ensimmäisenä elvytyspaketin käsittelypäivänä, vaan he tajusivat asian vasta seuraavana päivänä.

Olen suurelta osin samaa mieltä Malisen kanssa siitä, että eduskunnassa tapahtuvat asiat ovat suurelta osin teatteria. Valtaosa puolueista, ainakin Demarit, Keskusta & Kokoomus, ovat olemassa vain itseään ja ydinryhmäänsä varten, Suomen asiat ovat prioriteeteissa sijalla 142. Näissä puolueissa on yksittäisiä ihmisiä, jotka ajattelevat Suomen asiaa, mutta he eivät koskaan pääse puolueessaan vallankahvaan.

Tämä ongelma on juurisyy sille, miksi Suomella menee taloudessa kaikista Pohjoismaista kaikkein huonoiten.

 

[D`Walker]

Perussuomaisilla oli todellakin mahdollisuus pöydättää elvytyspaketin käsittely ensimmäisenä yönä, jonka aikana he pitivät eduskunnassa maraton-puheitaan. Yöllä salissa ei olisi ollut ketään äänestämässä vastaan ja käsittelyn olisi todellakin voinut siirtää kesäkuun loppuun. Seuraavana päivänä demarit tajusivat tilanteen ja äänestyttivät eduskunnassa asian lyhytaikaisesta pöydättämisestä. Koska käsiteltävän asian voi pöydättää vain kerran, oli tämä kortti viety Perussuomalaisilta.
(...)

Boldaus oma. Tämähän ei pidä paikkaansa, että asian voi pöydätä vain kerran. Sekin käytiin puheenvuoroissa edustaja Junnilan kautta aikoinaan läpi ja puhemies Rinne lupasi lähettää pöytäämisasian perustuslakivaliokuntaan tarkastettavaksi.

Kaippa se joskus käsitellään. Vahinko on toki jo tapahtunut.

 

[Mastah]

Kysymys kuuluu, että annetaanko inflaation kiihtyä vai nostetaanko ohjauskorkoa? Jos nostetaan ohjauskorkoa, pitää valmistautua uuteen elvytyspakettiin, joka on merkittävästi suurempi kuin kesällä päätetty.

Tämä on mielenkiintoinen aihe sikäli, että nythän todella moni ajattelee, ettei keskuspankit voi nostaa ohjauskorkoa, koska valtioilla yms. velkaantuneilla tahoilla ei olisi varaa maksaa noita nousevia korkoja. Noh - asiahan voidaan tosiaan ratkaista myös niin, että pelastetaan tukipaketeilla ne tahot, joilla ei ole varaa maksaa niitä nousevia korkoja. Toisin sanoen kaadettaisiin lisää rahaa/resursseja Etelä-Euroopan maihin ja Zombie yrityksiin, ja kerättäisiin rahaa pois niiltä, jotka ovat hoitaneet asiansa kunnolla. Tuolla keinoin esim. Suomen asuntovelalliset saadaan helposti mukaan maksutalkoisiin. Esim. kerättäisiinkin Suomen asuntovelallisilta alle 0% euribor 12:n sijaan 2% ja ohjattaisiin se vaikkapa Italialaisten pankkien tukemiseen => Kaatumisvaarassa olevat saisi siirrettyä ongelmia tulevaisuuteen ilman, että inflaatio euroalueella kasvaisi. Jos keskuspankkien toimintakenttää laajennetaan vähän yhteistyössä valtioiden kanssa, niin keinojen kirjo pitää korttitaloa pystyssä on aika rajaton.

Hyvä kysymys vaan on, että jos periaatteellisesti palkitaan huonoista tuloksista ja viedään resursseja pois menestyjiltä, niin mihin se pitkässä juoksussa johtaa?

Malisen arvio on, että inflaatio karkaa ja talouskriisi tulee jossakin vaiheessa ensi vuotta.

En yllättyisi, jos Malinen on tällä kertaa "oikeassa", mutta muistetaan, että hän on tainnut ennustaa näin ihan joka vuosi, joten joskus hän lähes väistämättä tulee olemaan oikeassa

 

[finWeazel]

En yllättyisi, jos Malinen on tällä kertaa "oikeassa", mutta muistetaan, että hän on tainnut ennustaa näin ihan joka vuosi, joten joskus hän lähes väistämättä tulee olemaan oikeassa

Pakollahan se malinen on joskus oikeassa. Mutta jos muistaa kaikki ne kerrat, kun se on puhunut paskaa/ollut väärässä niin osuuhan ne tikkaa heittävät apinatkin toisinaan maaliin. Malisella on jotain ihan hyviä pointteja, mutta ne hukkuu sinne kakan sekaan.

Euroopassa ei taida korot tulla nousemaan lähiaikoina. Jenkit on maalailleet koronnostoja. Tilanteet taitaa olla niin dynaamisia ettei kukaan oikein osaa ennustaa 2023:een asti luotettavasti.

Half of U.S. Federal Reserve policymakers now expect to start raising interest rates next year and think borrowing costs should increase to at least 1% by the end of 2023, reflecting a growing consensus that gradually tighter policy will be needed to keep inflation in check.

Fed policymakers see upward march in interest rates starting next year

Half of U.S. Federal Reserve policymakers now expect to start raising interest rates next year and think borrowing costs should increase to at least 1% by the end of 2023, reflecting a growing consensus that gradually tighter policy will be needed to keep inflation in check.

www.reuters.com

 

[inexcess]

Tämä on mielenkiintoinen aihe sikäli, että nythän todella moni ajattelee, ettei keskuspankit voi nostaa ohjauskorkoa, koska valtioilla yms. velkaantuneilla tahoilla ei olisi varaa maksaa noita nousevia korkoja. Noh - asiahan voidaan tosiaan ratkaista myös niin, että pelastetaan tukipaketeilla ne tahot, joilla ei ole varaa maksaa niitä nousevia korkoja. Toisin sanoen kaadettaisiin lisää rahaa/resursseja Etelä-Euroopan maihin ja Zombie yrityksiin, ja kerättäisiin rahaa pois niiltä, jotka ovat hoitaneet asiansa kunnolla. Tuolla keinoin esim. Suomen asuntovelalliset saadaan helposti mukaan maksutalkoisiin. Esim. kerättäisiinkin Suomen asuntovelallisilta alle 0% euribor 12:n sijaan 2% ja ohjattaisiin se vaikkapa Italialaisten pankkien tukemiseen => Kaatumisvaarassa olevat saisi siirrettyä ongelmia tulevaisuuteen ilman, että inflaatio euroalueella kasvaisi. Jos keskuspankkien toimintakenttää laajennetaan vähän yhteistyössä valtioiden kanssa, niin keinojen kirjo pitää korttitaloa pystyssä on aika rajaton.

Hyvä kysymys vaan on, että jos periaatteellisesti palkitaan huonoista tuloksista ja viedään resursseja pois menestyjiltä, niin mihin se pitkässä juoksussa johtaa?

Olen itsekin huolissani kaikista asioista, jotka mainitset.

Bloombergin graafista näkee, että maaliskuun 2020 jälkeen EKP on printannut uutta rahaa noin 3300 miljardia euroa. Tätä rahaa on annettu pankeille lainaksi, sekä ostettu ongelmavaltioiden ja niiden yritysten liikkeelle laskemia bondeja. PEPP-ohjelma ostaa tällä tietoa maaliskuuhun 2022 asti bondeja 20-30 miljardilla eurolla joka kuukausi. Ei tarvitse olla ekonomi ymmärtääkseen, että tällainen rahan generointi nostaa inflaatiota.

Jos tässä tilanteessa lopetetaan rahan generointi bondiostoihin, sekä nostetaan ohjauskorkoa, on lopputuloksena Etelä-Euroopan maiden ajautuminen konkurssiin. Jotta tältä vältytään, täytyy mainitsemasi tulonsiirtounioni saada isolla pyörällä käyntiin.

https://assets.bwbx.io/images/users/iqjWHBFdfxIU/iJ1rtV4LXjmo/v2/pidjEfPlU1QWZop3vfGKsrX.ke8XuWirGYh1PKgEw44kE/-1x-1.png

En yllättyisi, jos Malinen on tällä kertaa "oikeassa", mutta muistetaan, että hän on tainnut ennustaa näin ihan joka vuosi, joten joskus hän lähes väistämättä tulee olemaan oikeassa

Tulevaisuuden ennustaminen on aina hankalaa. Sen vuoksi poliitikot, jotka haluavat säilyttää poliittisen uskottavuutensa, eivät ennusta lainkaan tulevaisuutta.

Niin kuin tässä ketjussa on keskusteltu, Malinen on ennustanut pidempään talousromahdusta. Tottapuhuen, EU-alueen talousromahdus olisi jo toteutunut, jos Italian valtion olisi annettu mennä defaulttiin, minkä seurauksena mm. Ranskan ja Saksan rahoituslaitoksissa olisi käynnistynyt konkurssiaalto. Italia on kuitenkin toistaiseksi onnistuttu pitämään pystyssä heittämällä romukoppaan EU:n perussopimukset ja EKP:n avainosuudet, sekä laittamalla maksumiehiksi nettomaksajavaltioiden veronmaksajat.