Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) oli tiistaina aamulla
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa haastateltavana EU:n elvytyspaketista. Taustalla oli muun muassa
Helsingin Sanomien uutinen, jonka valtiovarainministeriö on vahvistanut: Suomen saamiset elvytyspaketista pienenisivät viimeisimmän arvion mukaan noin 500 miljoonaa euroa.
Summa on paitsi paljon rahaa myös prosentuaalisesti merkittävä. Alun perin Suomen arvioitiin saavan paketista 3,2 miljardia euroa, viimeisimmässä arviossa tästä leikkautui siis noin 15 prosenttia. Suomen arvioitu maksuosuus ei liikahtanut mihinkään, se on edelleen noin 6,6 miljardia euroa.
Tässä vaiheessa Suomi on siis elvytyspaketissa nettomaksaja noin 3,9 miljardilla eurolla. Kiivaan EU-henkinen ministeri Tuppurainen ei antanut pienten asioiden pilata päiväänsä.
– Tässä on kyllä kysymys asiasta, jossa Suomi sai juuri sitä, mitä Suomi halusi, Tuppurainen täräytti radiohaastattelussa.
Ministeri Tytti Tuppuraisen mukaan kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että Suomen saanto EU:n elvytyspaketista voi vieläkin laskea. VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Ministeri Tuppurainen tarkoittaa, ettei meidän pidä tästä 500 miljoonaa euroa pienemmästä saannosta ruikuttaa, koska sen menettäminen johtuu siitä, että Suomen kansantalous on selvinnyt koronakurimuksesta ennakoitua paremmin. Suomen osuus EU-alueen tartunnoista on väestöosuutta selvästi pienempi ja taloutemme on selvinnyt kriisistä suhteellisen hyvin.
EU:n elpymisvälinerahoituksesta 30 prosenttia jaetaan vuoden 2020 ja 2021 bruttokansantuotteen kehityksen perusteella. Suomen osalta se siis tarkoittaa menetystä saantosummaan.
Siitä, että on hoitanut koronaa hyvin, saa rahallisen rangaistuksen. Samalla logiikalla Suomen saanto elpymispaketista voi pudota pienimmillään 1,55 miljardiin euroon.
– Me saimme mitä tilasimme, sillä Suomi kuului niihin jäsenmaihin, jotka pitivät pontevasti esillä sitä, että tämän elpymisrahaston varat tulee kohdistaa nimenomaan tästä koronakriisistä aiheutuneiden vaurioiden korjaamiseen taloudessa, Tuppurainen jatkoi radiossa.
Tuo on vielä jotenkin ymmärrettävissä, mutta sitten menee jo vaikeaksi, kun ajattelee tätä: Elpymisvälinerahoituksesta huomattavasti isompi osa, 70 prosenttia, jaetaan vuosien 2015–2019 taloudenhoidon perusteella.
Tähän isompaan pottiin ei koronatoimissa onnistuminen tietenkään vaikuta, koska sen mittausaika on ennen koronaa. Se on tulonsiirtoa jo ennen koronaa epäonnistuneille EU-maille.
Koronan vuoksi pystyyn laitetun 750 miljardin euron pelastuspaketin logiikka toimii siis niin, että jos olet onnistunut koronatoimissa, menetät rahaa. Mutta sen sijaan saat enemmän rahaa, jos olet sössinyt taloudenpitoasi jo ennen koronaa ja jos sössiminen jatkuu aina vaan.
Kuten sanottua, tästä on nyt turha ryhtyä täällä pohjolan perukoilla kränäämään. Me olemme ilmeisesti vähän kaikki tähän syyllisiä, tai ainakin olemme siitä kuulemma tienneet, että näin voi käydä.
– Tästä (Suomen) paremmasta kehityksestä johtuen niillä kriteereillä, mitä Suomi huippukokouksessa nimenomaan ajoi, niin sitten se saanto muodostuu pienemmäksi. Ja tämä on ollut tiedossa aivan koko ajan ja kaiken aikaa on puhuttu siitä, että nämä on vain arvioita, ne voivat tästä vielä edelleen muuttua, koska niin kuin mainittua, tämä kolmasosa tästä elpymisvälinerahoituksesta jaetaan vuoden 2020 ja 2021 BKT:n kehityksen perusteella. Eli kysymys oli kriteereistä, joita Suomen eduskunta, oppositiokin, edellytti hallitukselta, ministeri Tuppurainen tykitti radiossa.
”Ollut tiedossa aivan koko ajan”. ”Kaiken aikaa on puhuttu siitä”. Näin sanoo ministeri Tuppurainen hallituksen edustajana.
On totta, että valtioneuvoston joulukuisessa selonteossa eduskunnalle todetaan, että saantolukuihin ”liittyy huomattavaa epävarmuutta ja varmuus kokonaissaannosta saadaan vasta kesällä 2022. Suomen saanto voi laskea, jos Suomen BKT-kehitys on aiempaa ennustettua suotuisampaa suhteessa EU:n keskiarvoon”.
Pääministeri Sanna Marin vie elvytyspaketin läpi eduskunnasta seuraavien kuukausien aikana. VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Mutta kuinka moni ministeri toi tätä asiaa esille tilanteessa, jossa Suomen jo valmiiksi isoa nettomaksuosuutta elvytyspakettiin kritisoitiin laajasti?
Syyskuussa pääministeri Sanna Marin (sd) puhui eduskunnassa: ”Arvoisa puhemies! Suomen arvioidut saannot elpymisvälineestä ovat noin 3,2 miljardia euroa”. Joulukuun alussa Marin puhui eduskunnassa elvytyspaketista todeten, että ”se hyödyttää monella muullakin tavalla kuin vain sen kolmen miljardin kautta, mitä me todennäköisesti tästä elpymisvälineestä saisimme käyttöömme investointeihin”.
Mikään ei viittaa siihen, että olisi yleisesti ja julkisesti ”ollut tiedossa koko ajan”, että Suomen osuus elvytyspaketista voi lähteä reippaastikin alaspäin 3,2 miljardista eurosta, aina jopa 1,5 miljardiin asti.
Hallitus on myynyt elvytyspakettia Suomen kansalle sillä, että se elvyttää niin meitä kuin koko Eurooppaa. Asia jakaa asiantuntijoita.
Esimerkiksi taloustieteen tohtori Juha Tervala on eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kertonut näkemyksenään, että vaikka elvytyspaketti onnistuisikin, sillä voi olla negatiivinen vaikutus Suomessa.
– Elpymisvälinekokonaisuuden nettovaikutus Suomen taloudelle voi olla kielteinen, koska väline elvyttää Etelä- ja Itä-Eurooppaa Länsi- ja Pohjois-Euroopan kustannuksella. Muutosehdotus: kirjataan, että elpymisvälinekokonaisuudella ei välttämättä ole myönteistä vaikutusta Suomen taloudelle, vaikka pyritään käyttämään elpymisvälineen rahat mahdollisimman järkevästi, Tervala on
Helsingin Sanomien mukaan sanonut eduskunnassa.
Tervalan mukaan tutkimuskirjallisuus ei tue hallituksen näkemystä siitä, että esimerkiksi Etelä-Euroopan maiden elvyttäminen olisi tärkeää Suomen viennin kannalta. Tämä johtuu siitä, että kauppa sinne on esimerkiksi Suomesta suhteellisen vähäistä.
Elvytyspakettia jyrkästi vastustavan taloustieteen dosentin Tuomas Malisenmukaan paketti ei pelasta Suomen vientiä ja taloutta, koska koronakriisi on globaali ja rahaston koko liian pieni. Malinen näkeekin tässä uuden pysyvän tulonsiirtovälineen synnyn.
Koko EU:n elvytyksestä ja kasvusta on ekonomisti Vesa Vihriälä arvellut, että elpymisrahasto tukee tukee ”maltillisesti” EU:n kasvua lyhyellä aikavälillä.
Vihriälä viittaa EU:n komission omaan keväiseen arvioon, jonka mukaan paketti lisäisi kasvua 1,5-2 prosenttia vuonna 2021, ilman elvytyspakettia perusennuste kasvuksi oli 6 prosenttia. Vähän velkaantuneiden maiden kasvua komissio arvioi paketin tukevan 0,4 – 0, 7 prosenttiyksikköä.
Tästä päästäänkin villakoiran ytimeen. Suomen kannalta elvytysrahaston vaikutukset eivät ole hallituksen intomielisen puolustamisen väärti. Motiivi olla mukana löytyykin muualta.
Vesa Vihriälä muotoilee sen näin: E
U on klubi, jonka keskeinen hyöty syntyy kompromisseina määräytyvästä yhteisestä toiminnasta kokonaisuuden kannalta tärkeissä asioissa ja solidaarisuudesta kulloinkin vaikeuksissa olevaa jäsenmaata kohtaan.
Juha Tervalan mukaan elvytyspaketti tulee nähdä osana kustannuksia, jotka Suomi maksaa EU-jäsenyyden hyvistä puolista.
Saimme elvytyspaketissa sekundaa, mutta se on hinta EU-klubiin kuulumisesta. EU on arvokas sisämarkkinayhteisö ja jonkin sortin turvallisuusyhteisö - niitä puolia meidänkin pitää vaalia.
Mutta käymättä on keskustelu muun muassa siitä, millaisen tien elvytyspaketti avaa. Paketti on mannaa nettosaajien lisäksi erityisesti niille maille ja EU-instituutioille, jotka käyttävät tätäkin tilaisuutta EU:n finanssipoliittisen integraation syventämiseksi.
Meillä on myös käymättä keskustelu siitä, miten unionin luonne on muuttumassa. Tiukkana taloudellisena kurinpitäjänä tunnettu Saksa hyppäsi hövelimpien rahankäyttäjien kelkkaan. Lisäksi kymmenillä miljardeilla tyynnytellään EU-kriittisyyden kanssa painivia jäsenmaita ja pumpataan rahaa Itä-Eurooppaan, jotta ”yhteinen arvopohja” ei särkyisi.
Elvytyspakettikeskustelu on eduskunnan alkavan kevään kuumia aiheita. Hallitukselle olisi kunniaksi, jos se antautuisi rehelliseen keskusteluun siitä, miksi me oikeasti olemme mukana tässä.