Sitähän ne kaikki lobbarit haluaa ettei muodostuisi kunnon keskustelua.
Voidaan tietysti teeskennellä että kaikki väärinajattelijat ovat "lobbareita" tai että esimerkiksi metsätalousyrittäjät ovat "lobbareita". Tuskin se menee kovin monille läpi.
Edellä tarkoitin eräänlaista tasavertaisuusharhaa. Ei tosiaan pidä lähteä käymään vakavaa ja laajaa keskustelua vaikkapa siitä, pitääkö Suomen metsätalous "ennallistaa" nurin. Minusta ei myöskään pidä vakavissaan keskustella siitä, tulisiko minulta nyt katkoa toinen vai molemmat polvet. Silloin ei ole kysymys mistään keskustelusta vaan hyökkäyksestä ja disinformaatiokampanjasta.
Tässä aiheessahan on nimenomaan jätetty huomioimatta asiantuntijoiden mielipiteitä ja ideologia on jyrännyt. Tämä ei varmaan vahingossa ole jäänyt mediastakaan huomaamatta, vaan taustalla on kirsikanpoiminta-agenda. Tilaisuus tekee varkaan ihan ministeritasolla asti. Tyhmälle ja rimaa hipoen lukutaitoiselle yleisölle on helppo esittää vahvalla tunteella porua, ja aina joku kääntyy sille kannalle että nyt on pakko tehdä jotain, kun on niin hyvät perustelut.
Aiheesta keskustelu ylipäänsä ihan pintapuolisella sieltä täältä sunnuntaihesarin välistä kerätyllä toimittelijan suodattamalla knoppitiedolla ei ole mahdollista, koska aihe on vaativampi kuin äkkiä luulisi. Esimerkiksi ammattisanastoa olisi hyvä edes vähän tuntea, jotta tietäisi mistä milloinkin puhutaan.
Nyt tämä asia on kuitenkin selvitetty Luken toimesta, niin ei tarvitse enää arvailla tai keksiä syitä päästään.
Luonnonvarakeskus selvitti, miksi Suomen hiilinielut yllättäen romahtivat.
www.hs.fi
Lyhyt ja ytimekäs lainaus:
"
Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että metsien hiilinielun ovat romahduttaneet sekä hiipunut kasvu että kiihtyneet hakkuut.
"
Ollas hyvä.
Niin me ammattilaiset vaan arvaillaan ja keksitään syitä päästämme.
Minun ei tarvitse lähteä väittämään raporttia vastaan. Kuten jopa HS:n artikkelissa(siellä lopussa jonne harva lukee) Luken Kari Korhonen toteaa: ”Metsien kasvussa on erilaisia jaksoja, ja nyt se tällä kertaa meni näin. Alenevista kasvuindekseistä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, etenkin kun sille löydettiin luonnollisia selityksiä.” Kuulostaa jo hiukan erilaiselta uutiselta, eikö? Kiusallisen epädramaattinen näkemys. Mahtaako hänkin olla "lobbari"?
Satunnaiset huutelijat erinäisillä foorumeilla ja somen likakaivoissa tietävät, koska he nyt vaan tietävät. Propagandisteista puhumattakaan. Ei tämä huutelijoiden aloitteesta tapahdu vaan hyötyidiootteja käytetään ajamaan jotain pidemmän aikavälin agendaa. Historia toistaa itseään. Asiaan.
Ei ole olemassa mitään metsien hiilinielun romahdusta, vaan tämä on täysin synteettinen käsite. Ei ole kohtuullista olettaa, että jokin elinkeinotoiminnan ala loputtomiin toimii toisten eduksi valtavalla negatiivisella päästöllä. Toki metsänhoidon päästö on jatkossakin negatiivinen kun asiaa ei tarkastella ihan viikkotasolla vaan vähän selväjärkisemmin katsotaan juoksevaa keskiarvoa.
Kasvu ei ole hiipunut, vaan on säilynyt ja säilyy jatkossakin erittäin korkealla tasolla. Jos joka vuosi ei tehdä uutta kasvuennätystä, se ei tarkoita hiipumista.
Hakkuumäärä on tietysti lisääntynyt kymmenien vuosien viipeellä metsänhoidon kehityttyä. Lisäksi hakkuumäärissä on, kuten aiemmin todettu, markkinoista johtuvaa vaihtelua useamman vuoden yli.
Minun puolesta näin sen pitäisi mennäkin että lopetetaan se teeskentely että näistä tehokäyttömetsistä on jotain muutakin hyötyä kuin rahantuotto.
Mikä teeskentely? Miten niin niistä ei ole muuta hyötyä kuin elinkeino? Miksi elinkeinoa pitää kutsua rahantuotoksi, onko elinkeino liian neutraalisti sanottu? Käsittääkseni elinkeinon harjoittaminen on valtiovallan erityisessä suojelussa ja yleensäkin sitä pidetään ihan suotavana.
Sitä vastaavasti sitten kasvatetaan suojeltujen alueiden määrää.
Miksi? Kyllä tämä pitäisi jotenkin osata perustella. Suojeltuja alueita on paljon ja niitä tulee varmuudella lisää ilman valtiovallan puuttumistakin, koska yksityisillä tahoilla vaikuttaa olevan intressiä sellaisia perustaa. Tiedän aika läheisesti yhden hyypiön.
Se on aina jäänyt hämärän peittoon, millä perustellaan jo pitkään talouskäytössä olleiden hoidettujen metsien ryteiköittämistä pakolla suojelualueiksi. Jokin siellä on ilmeisesti vaarilta isälle ja pojalle säilynyt ja nyt vaarassa kadota, ellei sopivalla urakalla ryhdytä keinotekoisesti muovaamaan alueita "luonnontilaisiksi" jollain umpimähkäisellä määritelmällä kuten alueen vuoden 1950 maankäyttö.
Silloin voidaan minun puolesta laskea keskimääräistä hakkuuaikaa vaikka 40v tai alle. Koko ajanhan se on mennyt alaspäin.
Hakkuut jo nykyisellään kestävät usein huomattavasti alle neljäkymmentä vuotta. Viimeksi valvomani työmaa oli valmis viidessä päivässä, jos lasketaan vain korjuutyö ja metsäkuljetus, ja nopein kesti koko metsäkuviolla vain minuutteja vaikka kyseessä oli ihan metsätaloudellinen kasvatushakkuu, muu harvennus. Toki koko päätehakkuuprojektiin sisältyy kaikenlaista katselmusta, paperityötä, ennakkoraivausta, maanmuokkausta, istutusta aina yli vuoden aikajanalle, mikä nyt sitten lasketaankin. Kai se hakkuun kesto pitää määritellä hakkuukypsästä taimikoksi, jos ihan vuosia käytetään mittayksikkönä.
On melko paksua esittää älyttömiä vaatimuksia ja niiden vastapainoksi antaa "lupa" tehdä jotain muuta älytöntä. Tiedäthän*, että 40 vuoden iässä päätehakattu kuusikko tai sekametsä on lähinnä tappion kuittaamista ja hävikkierä? Sellainen olisi yleisenä käytäntönä paitsi aika surkeaa kauppaa, myös aiheuttaisi ihan oikean ympäristöongelman. Toki on olemassa erilaisia puulajeja ja kasvuympäristöjä. Kiertoaika voi jopa Suomessa olla noin 40 vuotta, mutta sellainen on marginaalitapaus. Kyllä se normaalissa metsätaloudessa on pakosta alkaen noin 50 vuotta ja useimmissa tapauksissa kuudestakymmenestä ylöspäin.
*Anteeksi retorinen kysymys.
"Hakkuiden lisääminen metsästrategian mukaisesti Suomen nuorissa nykymetsissä pienentää metsien kasvua ja vähentää teollisuuden puunsaantia pitkällä aikavälillä. Samalla myös vähennetään merkittävällä tavalla metsiemme hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä."
Jännä ku näissä tutkimuksissa päädytään aina eri lopputulokseen kuin mitä täällä yleisesti luullaan
Jännä kun pitkään ja perusteelliseen tutkimukseen pohjautuva metsätalous, josta ihmisten elanto riippuu, tekee kollektiivisesti näin älyttömiä munauksia. Joku tässä ei nyt täsmää.
Aiemmasta artikkelista vielä mehukkaita yksityiskohtia näitä mutuja poistelemaan:
"lisähakkuut lisäävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vähintään sadan vuoden ajaksi eteenpäin (Kallio ym. 2016, Seppälä ym. 2019)"
Tutkimusta lukematta siitä on vaikea sanoa mitään, mutta onneksi en ole siinä kerhossa yksin.
Saksitun pätkän kontekstista on mahdoton sanoa mitään.
"Tutkitun tiedon perusteella puuntuotannollisesti ja hiilensidonnan kannalta optimaalinen hakkuumäärä olisi vielä useiden vuosikymmenten ajan pienempi kuin metsien tämänhetkinen kasvu (Heinonen ym. 2017, Pukkala 2017)."
Tämän voin perusoppimääränä helposti vahvistaa, pitää paikkansa. Onko siis aihetta pelätä että tähän liittyviä ongelmia olisi tulossa? Minulla ei ole tiedossa.
"Suomessa vain noin 20 prosenttia hakatusta puusta päätyy tuotteisiin, joissa tuotteiden hiilivarasto säilyy muutamaa vuotta kauemmin."
Erittäin maltillinen 20 prosentin arvaus on sekin jo aika järkyttävän paljon.
Lyhytikäisten puutuotteiden hiilipäästö ei itsessään ole mikään ongelma. Hyi, sanoinpas nyt tuhmasti. Ei niitä valmisteta huvin ja rahan vuoksi ja heitetä mereen. Niitä ensinnäkin välttämättä tarvitaan, eikä kuluteta pelkästään tai ensisijaisesti Suomessa. Toiseksi niitä käytetään muiden tuotteiden vaihtoehtoina.
Vaikuttaa tosi kestävälle tämä tehohakkuu mentaliteetti.
No olipas nyt väkevä jauhotus. Tuliko tästä sellainen olo että jotain on nyt todistettu? Jos tämä väite tarkoittaa jotain, pitäisi ensin määritellä tuo yhdyssanavirheellä voimaannutettu uusi käsite. Mikä on "tehohakkuumentaliteetti" ja mitä vaaditaan, jotta pääsisi sen ulkopuolelle? RIittääkö lopulta mikään?
