• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

EU-komission tuleva ennallistamisasetus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sonof
  • Aloitettu Aloitettu
eihän sitä tarvetta tai järkeä olekkaan kieltää. Ongelma tuossa kuten metsäasiassakin on se, että toinen puoli ei ole valmis muuttamaan mitään ja toinen haluaa täysin lopettaa kaiken. Mitään välimallia ei ole, eli toiminnan kehittäminen molempia tyydytttävällä tavalla.

Veikkaisin että monet metsän pienomistajat olisivat valmiita ja tälläkin hetkellä tekevät metsän vastuullista kasvatusta, mutta isot onidtajat kuten valtio, metsäyhtiöt jne. hannaa vastaan.

En nyt sanoisi ettei toinen puoli olisi valmis muuttamaan mitään. Kyllä kasvatuksessa yms. kokeillaan asioita ja mietitään miten voidaan tehdä paremmin, sitten niiden kokemusten pohjalta asioita joko jätetään käyttöön tai hyltään toimimattomina. Luontoväelle kyseessä on vähän samanlainen ideologinen hegemoniataistelu kuin viherpiiperäjille oli aikanaan ydinvoima. Sen takia siitä ei tule mitään järkevää. Metsien osalta vähän sama juttu, yleisesti ottaen metsien hoidossa on noudateltu niitä suosituksia mitä kulloinkin on ollut mutta tulokset näkyvät sitten vasta kymmenien vuosien viiveellä. Ja koko sen ajan luontoväki reuhoaa miten hakkuut pitäisi lopettaa, kieltää, konfiskoida maat, verottaa kuoliaaksi jne jne. Ja toki sossutukien pitää parantua samaan aikaan. Se mitä tässä ns. vastuullisessa kasvatuksessa vaan tuppaa tapahtumaan on se että tuotot romahtavan helposti kymmeniä prosentteja. Ja se on sitten kasvattajan lompakosta kaikki pois ilman korvausta. mutta kulut pysyvät ennallaan tai kasvavat.
 
Metsien osalta vähän sama juttu, yleisesti ottaen metsien hoidossa on noudateltu niitä suosituksia mitä kulloinkin on ollut mutta tulokset näkyvät sitten vasta kymmenien vuosien viiveellä.
Tässä vastuullisessa kasvatuksessa luonnon monimuotoisuus jatkaa kiihtyvää köyhtymistään. Se voi hyvinkin olla vastuullista metsäyhtiöiden kannalta, mutta monimuotoisuutta ylläpitävää voimaa sillä ei ole.
 
Tässä vastuullisessa kasvatuksessa luonnon monimuotoisuus jatkaa kiihtyvää köyhtymistään. Se voi hyvinkin olla vastuullista metsäyhtiöiden kannalta, mutta monimuotoisuutta ylläpitävää voimaa sillä ei ole.
Voisit perustaa rahaston, johon kaikki luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneet voisivat lahjoittaa rahaa, ja joka ostaisi metsää jättäen ne rämettymään.

Montako riittävän kiinnostunutta suomesta löytyisi kun olisi omista rahoista pois?
 
Voisit perustaa rahaston, johon kaikki luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneet voisivat lahjoittaa rahaa, ja joka ostaisi metsää jättäen ne rämettymään.

Montako riittävän kiinnostunutta suomesta löytyisi kun olisi omista rahoista pois?
Yllättäen taas kirjoittajaan kohdistuva provo. Aamusta pahalla päällä jo?
Ennallistamisessa on kyse monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Pitääkö jo vältellä ketjun otsikon aihetta kun ei miellytä kaikkia lukijoita?
 
Yllättäen taas kirjoittajaan kohdistuva provo. Aamusta pahalla päällä jo?
Ennallistamisessa on kyse monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Pitääkö jo vältellä ketjun otsikon aihetta kun ei miellytä kaikkia lukijoita?
Siitähän minä puhuin? Ne voisi rahottaa sitä joita se kiinnostaa. Tietty ihmisryhmä ei vaan halua maksaa siitä mistä haluavat muiden maksavan.
 
Yllättäen taas kirjoittajaan kohdistuva provo. Aamusta pahalla päällä jo?
Ennallistamisessa on kyse monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Pitääkö jo vältellä ketjun otsikon aihetta kun ei miellytä kaikkia lukijoita?
Väärin!
Ennaliistamisessa on kyse toisten omaisuuksien törkeästä ryöstöstä!, kun estetään metsien käyttö ilman korvausta.

Kuten Zacksakin tuolla sanoi: Eu tai sinä vuokratkoon tai ostakoon metsiä (Myydä ei kyllä piträisi ulkomaille yhtäänmnitään maata / metsää ym..) Ja sitten pitäköön niitä epämääräisenä rämeikköinä, jos niistä ei aiheudu esim Australiassa tapahtuneen kaltaista tulipalovaaraa..

Jos taas himoitaan muiden omaisuutta, niin pää kiinni! Onneksi Suomi sentään tajusi ilmiesesti torpata tuon hulluuden... Epäilemättä sitä jauhetaan uudestaan..
 
Tietty ihmisryhmä ei vaan halua maksaa siitä mistä haluavat muiden maksavan.
Vähän epäilen että Suomi hyötyy enemmän siitä luonnonläheisestä imagosta tulevaisuudessa kuin metsäyhtiöiden extra osingoista. Metsäyhtiöt eivät ole kaatumassa mihinkään uusien direktiivien takia, Suomen luonnonläheinen imago sekä todellisuus sen suhteen kylläkin on kaatumassa, Lappia lukuunottamatta. Siksihän ne kaikki rikkaat sinne matkustavatkin. Tulevaisuudessa se Suomen slummi on etelässä, ja rikkaat asuvat pohjoisessa.
Niin ja vähän hassua tämä itku yksipuolisesta tappiosta Suomelle ennallistamisen suhteen. Ollaan ihan alkuasteella näissä toimissa, Suomihan itseasiassa kannattaa suurinta osaa noista luonnoksista, muutama kohta vain aiheuttaa vastustusta. Sitten taas vihervasemmiston huutajat on mollaamassa koko ennallistamisasiaa, pieni ristiriita taitaa olla tässä.
 
Vähän epäilen että Suomi hyötyy enemmän siitä luonnonläheisestä imagosta tulevaisuudessa kuin metsäyhtiöiden extra osingoista. Metsäyhtiöt eivät ole kaatumassa mihinkään uusien direktiivien takia, Suomen luonnonläheinen imago sekä todellisuus sen suhteen kylläkin on kaatumassa, Lappia lukuunottamatta. Siksihän ne kaikki rikkaat sinne matkustavatkin. Tulevaisuudessa se Suomen slummi on etelässä, ja rikkaat asuvat pohjoisessa.
Niin ja vähän hassua tämä itku yksipuolisesta tappiosta Suomelle ennallistamisen suhteen. Ollaan ihan alkuasteella näissä toimissa, Suomihan itseasiassa kannattaa suurinta osaa noista luonnoksista, muutama kohta vain aiheuttaa vastustusta. Sitten taas vihervasemmiston huutajat on mollaamassa koko ennallistamisasiaa, pieni ristiriita taitaa olla tässä.
Kuvitteletko että turismi suomeen kasvaisi merkittävästi jos ennallistamisasetus menisi läpi?
Eikö sinun kannattaisi sitten ostaa sitä metsää, ennallistaa se ja rikastua turismilla? Miksi siihen tarvitaan eu:n tai valtion ohjausta, kun kerran se olisi kannattavaa?
 
Eikö sinun kannattaisi sitten ostaa sitä metsää, ennallistaa se ja rikastua turismilla? Miksi siihen tarvitaan eu:n tai valtion ohjausta, kun kerran se olisi kannattavaa?
Tässähän ei edelleenkään ole enallistamisasetuksen perimmäisen tavoitteen pohjalta kyse kannattavuudesta, vaan luonnon ennallistamisesta ja monimuotoisuuden säilyttämisestä. Sen takia se pitää ajaa kansallisina säädöksinä. Harva lajittelisi jätteitäkään, tai puhdistaisi jätevesiä ellei se olisi pakollista valtion lainsäädännön puolelta.
 
Tässähän ei edelleenkään ole kyse kannattavuudesta, vaan luonnon ennallistamisesta ja monimuotoisuuden säilyttämisestä. Sen takia se pitää ajaa kansallisina säädöksinä. Harva lajittelisi jätteitäkään, tai puhdistaisi jätevesiä ellei se olisi pakollista valtion lainsäädännön puolelta.
Juurihan puhuit edellisessä viestissä suomen hyötyvän enemmän ennallistamisesta kuin talousmetsistä. Koita nyt päättää onko siitä mielestäsi taloudellista hyötyä vai ei.
 
Juurihan puhuit edellisessä viestissä suomen hyötyvän enemmän ennallistamisesta kuin talousmetsistä. Koita nyt päättää onko siitä mielestäsi taloudellista hyötyä vai ei.
Hyvää trollaamista, luulenpa että 90% tajuaa mikä on ennallistamisen ensisijainen tavoite.
 
Mitä sitten tarkoitit tällä?
Priorisointia, lyhyen tähtäimen hyödyt vs pitkäaikainen suunnitelma. Metsäyhtiöt tavoittelevat voittoa, kuten mikä tahansa muukin yritys. Ensisijainen tavoite ei ole 100 vuoden päässä, monimuotoisuuden kannalta taas 100v päästä on hyvinkin oleellinen tavoite ja ajanjakso.
En siis väitä että yritykset puhtaasti ilkeyttään tekevät itsekkäästi, vaan jos valtio antaa siihen mahdollisuuden, niin muuten muut toimijat ajaisivat ohi. Valtiolla pitää olla järkevät rajat toiminnalle, niin ettei jokin riistoyritys tee kaikkea päin peetä ja pakota muut mukaan samanlaiseen epäterveeseen kilpailuun.
 
Priorisointia, lyhyen tähtäimen hyödyt vs pitkäaikainen suunnitelma. Metsäyhtiöt tavoittelevat voittoa, kuten mikä tahansa muukin yritys. Ensisijainen tavoite ei ole 100 vuoden päässä, monimuotoisuuden kannalta taas 100v päästä on hyvinkin oleellinen tavoite ja ajanjakso.
En siis väitä että yritykset puhtaasti ilkeyttään tekevät itsekkäästi, vaan jos valtio antaa siihen mahdollisuuden, niin muuten muut toimijat ajaisivat ohi. Valtiolla pitää olla järkevät rajat toiminnalle, niin ettei jokin riistoyritys tee kaikkea päin peetä ja pakota muut mukaan samanlaiseen epäterveeseen kilpailuun.
Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Epäterve kilpailu on sellaista jota jokin ulkopuolinen taho ohjailee.

En vieläkään ymmärrä miksi rämeiden ystävät ry ei voisi milloin tahansa alkaa hankkia ja ennallistaa metsiä. Jos kerran niin moni sellaista toimintaa kannattaa, niin rahat olisi helposti kasassa. Jos kuvitellaan hankkeen kannattajia olevan vaikka miljoona, ja metsä maksaa 10.000€/ha(eli per nenä), niin noin pienellä investoinnilla saisitte kolme prosenttia suomen pinta-alasta ennallistettua :)
 
Miksei jätevedenhuoltoa yksityistetä kun se on kerta niin kannattavaa? Kun kerta niin moni sellaista kannattaa?
Nyt ei ole kyse jätevedenhuollosta vaan siitä, että EUssa jotkut mulkut haluaisivat määräillä ilman korvauksia, miten yksityiset henkilöt saavat käyttää itse omistamiaan metsiä. Metsien joutuminen hakkuukieltoon tarkoitaa samaa, kuin jos tililtä vietäisiin rahaa ja jo pienikin lämpäre hyvää puustoa on jonku 10 000e, puhumattakaan, jos metsää on enemmän..

Jos haluavat suojella metsiä, niin ostakoot tai mieluummin vuokratkoot metsiä haluamansa määrän.

----------
Toki mistään monimuotosuudesta ei välitetä paskaakaan, kun rakennetaan tuulipuistoja, jotka karkoittavat eläimiä isoilta alueilta.
 
Ongelma tuossa kuten metsäasiassakin on se, että toinen puoli ei ole valmis muuttamaan mitään ja toinen haluaa täysin lopettaa kaiken. Mitään välimallia ei ole, eli toiminnan kehittäminen molempia tyydytttävällä tavalla.
Tällainen ajatus on oikeastaan eräänlainen yhdenvertaisuusvinouma. Jos minulla on oma talo jossa asun ja joku ehdottaa että luovutan sen vastikkeetta, jotta sinne voidaan majoittaa Venäjän välineellistämiä maahantulijoita, ei ole mikään järkevä kompromissi että saan jäädä mutta turvikset tulevat nurkkiin pyörimään ja minulle maksetaan nimellinen korvaus. Jos minulla on kaksi ehjää polvea ja joku haluaa ampua ne tohjoksi, ei ole kohtuullinen puolivälin ratkaisu että ammutaan vain vasen ja saan päättää ampuuko kaveri etu- vai takapuolelta.

Metsätaloudessa ei sitäpaitsi ole suinkaan sellaista tilannetta, että toiminnan harjoittajat "eivät ole valmiita muuttamaan mitään". Toimintaa on koko ajan muutettu huomattavasti, sekä taloudellisista että ekologisista syistä.
 
Metsätaloudessa ei sitäpaitsi ole suinkaan sellaista tilannetta, että toiminnan harjoittajat "eivät ole valmiita muuttamaan mitään". Toimintaa on koko ajan muutettu huomattavasti, sekä taloudellisista että ekologisista syistä.
...Josta voidaan edelleen todeta että mitään parannusta monimuotoisuuden laskuun ei ole näkyvissä tilastoissa muutoksista huolimatta. Jostain vuotaa vaikka muuta esitettäisiinkin.


Lajien tilanne ei näytä paranevan
Suomen lajien uhanalaisuus on määritetty noin kymmenen vuoden välein. Arviointien tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta niistä voi päätellä, että tilanne ei ole parantunut. Uhanalaisten lajien osuus ei ole vähentynyt, ja yhä uusia lajeja todetaan uhanalaisiksi. Ennestään uhanalaisista lajeista useampi on siirtynyt lievemmästä vakavampaan luokkaan kuin päinvastoin.

Uhanalaisten joukossa eniten metsälajeja

Suomen koko lajistosta huomattava osa on metsien lajeja. Metsäluonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat siten suureen lajijoukkoon. Uhanalaisissa lajeissa onkin määrällisesti eniten metsälajeja. Ne kärsivät useimmiten metsätalouden aiheuttamista muutoksista.

Metsämiesten mukaan meillä on onneksi maailman parhaat metsät. Pitänee paikkaansa, jossain lapissa nimittäin.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmaston muuttuessa pohjoisessa on tovin päästä tiheämmin metsää, nyt jos ostelee halvalla jäkäläkankaita ja tuntureita suojeluun niin muutaman sukupolven päästä siellä on hiilinieluja ja varmaan myös monenlaista monimuotoisuutta.
 
Väärin!
Ennaliistamisessa on kyse toisten omaisuuksien törkeästä ryöstöstä!, kun estetään metsien käyttö ilman korvausta.

Kuten Zacksakin tuolla sanoi: Eu tai sinä vuokratkoon tai ostakoon metsiä (Myydä ei kyllä piträisi ulkomaille yhtäänmnitään maata / metsää ym..) Ja sitten pitäköön niitä epämääräisenä rämeikköinä, jos niistä ei aiheudu esim Australiassa tapahtuneen kaltaista tulipalovaaraa..

Jos taas himoitaan muiden omaisuutta, niin pää kiinni! Onneksi Suomi sentään tajusi ilmiesesti torpata tuon hulluuden... Epäilemättä sitä jauhetaan uudestaan..
Suomen valtio joutuisi käytännössä lunastamaan ennallistettavat metsät, mikäli tuohon hommaan lähdetään. Ruotsissa tilanne tajuttiin alusta lähtien ja laskettiin, että pelkät metsien lunastukset maksaisivat 740 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2050 asti. Tähän päälle tulevat ennallistamiskulut. Ruotsilla voisi olla varaa tähän, mutta Suomella ei todellakaan ole.

Koko ennallistamiskuvio on täysin epäreilu Suomen kaltaisia valtioita kohtaan. Ennallistamisajankohdaksi on asetettu vuosi 1950, jotta merkittävien EU-maiden, kuten Saksan, Ranskan, Belgian ja Hollannin ei tarvitsisi tehdä mitään. Ne kun ovat tehneet kaikki merkittävimmät maanmuokkaukset ennen vuotta 1950. Esimerkiksi Hollannin ei tarvitse miettiä suuren Zuiderzeen meren lahden ennallistamista, koska tämä lahti padottiin ja erotettiin merestä jo 1930-luvulla.

Henkilökohtaisesti näen, että tässä viherpesussa on todellisuudessa kyse valmistautumisesta hiilitullien asettamiseen suojaamaan Keski-Eurooppalaista teollisuutta kiinalaista tuontia vastaan. EU:ssa lähes kaikki ajattelu lähtee Saksan ja Ranskan talouden pönkittämisestä.
 
Suomen valtio joutuisi käytännössä lunastamaan ennallistettavat metsät, mikäli tuohon hommaan lähdetään. Ruotsissa tilanne tajuttiin alusta lähtien ja laskettiin, että pelkät metsien lunastukset maksaisivat 740 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2050 asti. Tähän päälle tulevat ennallistamiskulut. Ruotsilla voisi olla varaa tähän, mutta Suomella ei todellakaan ole.
Eikä kysymys ole pelkästään valtion menoista tai metsäteollisuuden lakkauttamisesta. Meiltä maalaisjunteilta menee elanto ja Suomesta tulee autio reservaatti. Aikanaan kyllä taas sopivan omaisuuden uusjaon jälkeen alkaisi metsätalous, eikä kovin kestävänä. Viherpesu ei enää koske tulevia omistajia.
 
Tässähän ei edelleenkään ole enallistamisasetuksen perimmäisen tavoitteen pohjalta kyse kannattavuudesta, vaan luonnon ennallistamisesta ja monimuotoisuuden säilyttämisestä. Sen takia se pitää ajaa kansallisina säädöksinä.
Osaako joku selittää, miksi poliittisen kentän vihreällä laidalla on noussut niin kova parku ennallistamisasetuksen kaatumisesta? Miksi ylipäänsä on pidetty hyvänä EU:n pakottavaa sääntelyä kansallisen sääntelyn sijaan?

Luulisi vähän hitaammallekin olevan selvää, että Suomessa tunnetaan Suomen luonnonolot paremmin kuin Brysselissä.
 
Osaako joku selittää, miksi poliittisen kentän vihreällä laidalla on noussut niin kova parku ennallistamisasetuksen kaatumisesta? Miksi ylipäänsä on pidetty hyvänä EU:n pakottavaa sääntelyä kansallisen sääntelyn sijaan?

Luulisi vähän hitaammallekin olevan selvää, että Suomessa tunnetaan Suomen luonnonolot paremmin kuin Brysselissä.
Kun ei ole suomessa riittävästi vakutusvaltaa, jotta saisi oman tahtonsa läpi, niin se yritetään saada EU:n avulla läpi, niin että eu käskisi toteuttaa vihreiden tahto.
 
...Josta voidaan edelleen todeta että mitään parannusta monimuotoisuuden laskuun ei ole näkyvissä tilastoissa muutoksista huolimatta. Jostain vuotaa vaikka muuta esitettäisiinkin.


Tuollaiset uhanalaisuuslistat on todella typeriä kun niissä luokittelu uhanalaiseksi on todella kyseenalainen, niissä listataan muka uhanalaisina esim. valkoselkätikka ja liito-orava, jotka molemmat todellisuudessa ovat äärimmäisen elinvoimaisia lajeja, molempia on Siperia täynnä.

Molempien "suojelu" on täyttä hölmöläisten hommaa.



wikipedia sanoi:
Maailmanlaajuisesti laji ei ole uhanalainen, sillä sen esiintymisalue ulottuu Norjasta lännessä Japaniin idässä, joskin kauemmas itään mennessä kyseessä on eri alalajit.

Dendrocopos_leucotos_distr.png




wikipedia sanoi:
Liito-orava on uhanalaisuudeltaan luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi mutta Suomessa vaarantuneeksi. Sitä uhkaavat metsänhakkuut, minkä vuoksi sitä suojellaan.

800px-Pteromys_volans_range_map.svg.png
 
Kun ei ole suomessa riittävästi vakutusvaltaa, jotta saisi oman tahtonsa läpi, niin se yritetään saada EU:n avulla läpi, niin että eu käskisi toteuttaa vihreiden tahto.
Jotain tällaista itsekin epäilen.

Olisiko jokin konkreettinen esimerkki aihepiirin hankkeesta, jota olisi Suomessa yritetty mutta se olisi torpattu tai ainakin haudattu hallintokoneiston rattaisiin?

On parasta, jos tällaiset "ennallistamis" hankkeet torpataan heti alkuunsa.
(4) Mitä jos Kolin kansallispuistoa ei olisi ikinä perustettu? | TechBBS (io-tech.fi)
Hyvä nosto! Tuossakin tulee esiin teema, jota on ruodittu myös ylempänä: puuttuminen ihmisten omaisuudensuojaan ympäristönsuojelun verukkeella.

Karpon jutussa oli jopa niin äärimmäinen esimerkki, että isäntä yritettiin kiusaamalla saada myymään maansa valtiolle. Ilmeisesti edellytykset pakkolunastukselle eivät täyttyneet, joten viranomaiset kiusasivat isäntää, jotta tämä olisi myynyt tilansa. Virkamiehet pelästyivät, kun Karpo teki näiden toiminnasta julkista.

Tässä saattaakin olla motiivi ennallistamisen ajamiseen EU:n kautta: perustulaki turvaa omaisuudensuojan, eikä kovin tiukka kansallinen laki varmaankaan läpäisisi perustuslakivaliokuntaa. Ajamalla asiaa EU:n asetuksena se tulee voimaan sellaisenaan ja sivuuttaa perustuslain sekä syrjäyttää eduskunnan toimivallan.
 
Näköjään luonnonmetsissä ei ole ainakaan erityisen monipuolinen puusto verrattuna ei-luonnonmetsäkoealoihin. Toki monimuotoisuus on laajempi juttu kuin puut mutta kasvupaikan merkitys on iso ja paikasta riippuen vaihtelu suurta. Mutta ei nämä meidän talousmetsän nyt mitään monimuotoisuuden aavikoita ole. Juttu aiheesta
 
Tuo on yksi niitä asioita missä on hyvin vahva ideologinen viritys, missä pidetään erittäin tärkeänä ihmisen poistamista yhtälöstä. Mihinkään ei saa koskea, mitään ei saa hyödyntää, kaiken pitää tapahtua "luonnon ehdoilla" ja jos sen lopputulos on esim. sukupuutto niin sekin on ihan ok kunhan se tapahtuu "luonnollisesti."
 
Näköjään luonnonmetsissä ei ole ainakaan erityisen monipuolinen puusto verrattuna ei-luonnonmetsäkoealoihin. Toki monimuotoisuus on laajempi juttu kuin puut mutta kasvupaikan merkitys on iso ja paikasta riippuen vaihtelu suurta. Mutta ei nämä meidän talousmetsän nyt mitään monimuotoisuuden aavikoita ole. Juttu aiheesta
Ja yllättyneitä olivat: suojelukiimaiset hörhöt...
 
Tuo on yksi niitä asioita missä on hyvin vahva ideologinen viritys, missä pidetään erittäin tärkeänä ihmisen poistamista yhtälöstä. Mihinkään ei saa koskea, mitään ei saa hyödyntää, kaiken pitää tapahtua "luonnon ehdoilla" ja jos sen lopputulos on esim. sukupuutto niin sekin on ihan ok kunhan se tapahtuu "luonnollisesti."
Ei paljon tarvitse ihmetellä, että luonnonsuojelu herättää vahvaa vastustusta, kun asenne on tämä:
"Kaicellin suunnitteleman ja luonnonsuojelijoiden viimeiseen asti vastustaman sellutehtaan toteutuminen ei ole enää kiinni kuin rahoituksen löytymisestä. Korkein hallinto-oikeus päätti keskiviikkona, ettei se myönnä asiassa enää valituslupia.
...
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri aikoo Hyyryläisen mukaan jatkaa tehtaan vastustamista, vaikka lakitie onkin nyt kuljettu loppuun."
 
Kannat on puolin ja toisin lukittu jo hyvän aikaa sitten. Uutta tietoa ei ole helppo ottaa vastaan jos se iskee vastoin omia uskomuksia. Kainuun aluetalous kiittää jos puukauppa elpyy ja paltamon verokertymä pomppaa. Tehtaalle tuskin hakeutuu montaa luonnonsuojelijaa töihin..
 
Näköjään luonnonmetsissä ei ole ainakaan erityisen monipuolinen puusto verrattuna ei-luonnonmetsäkoealoihin. Toki monimuotoisuus on laajempi juttu kuin puut mutta kasvupaikan merkitys on iso ja paikasta riippuen vaihtelu suurta. Mutta ei nämä meidän talousmetsän nyt mitään monimuotoisuuden aavikoita ole. Juttu aiheesta
Mitäs disinformaatiota tänne suolletaan. Nimenomaan artikkelihan kertoo, että 'luonnollisemmissa' metsissä oli monipuolisempi puuston rakenne ja enemmän variaatiota puulajivalikoimassa. Mikä nyt on jo ennen tätä juttua moneen kertaan todistettu perusaksiooma.

Tuon jutun tarkoituksena ei edes ollut todistaa tämän perusasian osalta mitään suuntaan tai toiseen, vaan tutkijoiden tarkoitus oli vain etsiä, millä parametreilla luonnollisemmat metsät erottuisivat vähemmän luonnontilaisista VMI-aineistoa käyttäen. (lainaus jutun abstraktista)
These categories are ‘natural’, ‘near-natural’, and ‘non-natural’. We found that the forests evaluated as structurally natural had larger variations in tree size and species composition and showed a more clustered spatial pattern of trees on average, although the variation in the structural metrics was considerable in all three classes.
 
Höpsis. Kun kovasti laitettiin VMI-metsiä noihin luokkiin ja katsottiin kuinka hirveän paljon monimuotoisempia luonnonmetsät onkaan niin kappas kummaa "- - the link between the inspected metrics and naturalness evaluated in the field was weak." Eli se perusaksiooma luonnonmetsien ylivoimaisesta monimuotoisuudesta on ihan.. puppua.

Jos jaksaa lukea abstraktia pidemmälle ja ymmärtää lukemaansa niin paljastuu että "The natural forests were assumed to exhibit large variation in tree species composition - - but the observed differences between the natural, near-natural, and non-natural forests in the NFI plots was small". Eri luokkien yllättävän pienet erot selitti pääasiassa palstojen ikä (luonnonmetsät oli vanhoja suhteessa istutusmetsiin). Eli kun talousmetsiin saadaan kiertoaikaa eikä hakata liian nuoria metsiä niin pieni ero pienenee entisestään.
 
Jos jaksaa lukea abstraktia pidemmälle ja ymmärtää lukemaansa niin paljastuu että "The natural forests were assumed to exhibit large variation in tree species composition - - but the observed differences between the natural, near-natural, and non-natural forests in the NFI plots was small". Eri luokkien yllättävän pienet erot selitti pääasiassa palstojen ikä (luonnonmetsät oli vanhoja suhteessa istutusmetsiin). Eli kun talousmetsiin saadaan kiertoaikaa eikä hakata liian nuoria metsiä niin pieni ero pienenee entisestään.
Tässä ilmeisesti arvioitiin yksittäisiä palstoja. Jos huomioi sen, että talousmetsä koostuu eri-ikäisten palstojen tilkkutäkistä ja katsoo kokonaisuuden lajikirjoa, niin talousmetsä lienee erittäin monimuotoista. Avohakkuukaan ei pysy autiomaana edes ensimmäistä kesää, vaan heti löytyy lajeja, jotka valtaavat uuden kasvupaikan.
 
Tässä ilmeisesti arvioitiin yksittäisiä palstoja. Jos huomioi sen, että talousmetsä koostuu eri-ikäisten palstojen tilkkutäkistä ja katsoo kokonaisuuden lajikirjoa, niin talousmetsä lienee erittäin monimuotoista. Avohakkuukaan ei pysy autiomaana edes ensimmäistä kesää, vaan heti löytyy lajeja, jotka valtaavat uuden kasvupaikan.

Kyllä, ja yleensä se hakkuuaukea täyttyy nopeasti kasveista mitä ei vanhassa metsässä hirveästi kasva. Siitä hyötyvät myös monet eläimet. Jos vertaa esim. oikein vanhaan kuusimetsään niin aika vähän siellä kuusikossa aluskasvillisuutta näkyy. Se on sitten oma lukunsa pitäisikö istutuksissa mennä enemmän siihen, että metsä olisi enemmän sekametsää, nythän talousmetsiin yleensä laitetaan voittopuolisesti havupuuta. Sitä on tarjottu vaihtoehdoksi tuholaisiakin vastaan, mutta saa nyt sitten nähdä...
 
Höpsis. Kun kovasti laitettiin VMI-metsiä noihin luokkiin ja katsottiin kuinka hirveän paljon monimuotoisempia luonnonmetsät onkaan niin kappas kummaa "- - the link between the inspected metrics and naturalness evaluated in the field was weak." Eli se perusaksiooma luonnonmetsien ylivoimaisesta monimuotoisuudesta on ihan.. puppua.

Näinhän se on. Ei siellä juuri muuta ole kuin muutamia kaarnakuoriaisia ja joitain kolopesijöitä jotka tarvitsevat lahopuuta.



Muistuttaisin että iso osa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista tulee siitä että maatalous on kokenut suuria muutoksia ja perinteinen maatalous on vähenemässä. Eli ei ole enää hakamaita ja vastaavia joilla viihtyy omat spesifit lajinsa. Tämä ei ole sellainen asia joka olisi jonkun "vika" eikä se ole helposti korjattavissa eikä ehkä kannatakkaan lähteä korjaamaan. Myös metsätaloudessa löytyy vähän samanlaista että esim. jotkut lajit ovat vaarantuneet kun meillä ei ole enää esim. metsäpaloja juurikaan niin palosirkoilla sun muilla ei ole elinymäristöjä. Kannattaako meidän tämän vuoksi alkaa polttaa metsiä? Tuskin.

Toinen iso klimppi lajeja on uhanalaisia ilmastonmuutoksen vuoksi joka täysin poissa Suomen käsistä josta on aivan turha murehtia ja mahdotonta täältä käsin millään politiikalla korjata.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy vaan toivoa että Suomi pitää päänsä.
Kirjeen tavoitteena on kääntää vastustajien päät ennen kesäkuun EU:n ympäristöministerikokousta. Jos päätöstä ei tehdä ennen heinäkuuta, voi olla myöhäistä: EU:n puheenjohtajamaana aloittaa vastustajien leiriin kuuluva Unkari.

Mykkäsen mukaan Suomi on ollut käsittelyssä johdonmukainen eikä ole muuttanut kantaansa samana pysyneeseen tekstiin toisin kuin jotkut muut maat.
 
Vielä kun joku näistä päättävä selittäisi miksi Suomi ajaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia jos ei ole mitään mielenkiintoa säilyttää Suomen luonnon monimuotoisuutta. Joskus ainakin toivoin että oma maa kiinnostaisi pikkuisen edes, mutta ilmeisesti ei.
 
Muistuttaisin että iso osa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista tulee siitä että maatalous on kokenut suuria muutoksia ja perinteinen maatalous on vähenemässä. Eli ei ole enää hakamaita ja vastaavia joilla viihtyy omat spesifit lajinsa. Tämä ei ole sellainen asia joka olisi jonkun "vika" eikä se ole helposti korjattavissa eikä ehkä kannatakkaan lähteä korjaamaan.
Tästä onkin ollut aika vähän puhetta: miten iso osa uhanalaisista lajeista on menestynyt erilaisissa ihmisen luomissa elinympäristöissä ja uhanalaisuus aiheutuu näiden ympäristöjen muutoksista? Moniko laji katoaisi Suomesta kokonaan, jos Suomi ennallistettaisiin tilaan pre-AD1000?

Esimerkiksi maanteiden pientareet näyttävät hyviltä kasvuympäristöiltä monille kasveille ja varmaan niitä hyödyntäville hyönteisille. Jos tiet ennallistettaisiin pois, mihin lajit asettuisivat?

Vielä kun joku näistä päättävä selittäisi miksi Suomi ajaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia jos ei ole mitään mielenkiintoa säilyttää Suomen luonnon monimuotoisuutta. Joskus ainakin toivoin että oma maa kiinnostaisi pikkuisen edes, mutta ilmeisesti ei.
Mikä estää Suomea ennallistamasta Suomen luontoa juuri niin paljon kuin Suomessa nähdään aiheelliseksi? Ei voi ymmärtää mihin tässä tarvitaan velvoittavaa EU-tasoista asetusta.
 
Vielä kun joku näistä päättävä selittäisi miksi Suomi ajaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia jos ei ole mitään mielenkiintoa säilyttää Suomen luonnon monimuotoisuutta. Joskus ainakin toivoin että oma maa kiinnostaisi pikkuisen edes, mutta ilmeisesti ei.
EU:n ennallistamisehdotuksen mukaan Suomen pitäisi palauttaa luonnontilaan arviolta noin 1,2 miljoonan hehtaaria. Se maksaisi Suomelle arviolta 930 miljoonaa euroa vuodessa, eli EU-maista eniten bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Näin siitä huolimatta, että Suomessa on yhä esimerkiksi EU:n suurin viheralueosuus kaupunkimaisilla alueilla, ja metsien osuus pinta-alasta on EU-maiden suurin.
Eiköhän tuossa ole se olennaisin. Suomen ei ole tarpeen ennallistaa mitään, koska olemme nyt jo kärjessä, mitä tulee luonnon ennallaan olemiseen.
 
Mikä estää Suomea ennallistamasta Suomen luontoa juuri niin paljon kuin Suomessa nähdään aiheelliseksi? Ei voi ymmärtää mihin tässä tarvitaan velvoittavaa EU-tasoista asetusta.
Se että siihen luonnonsuojeluun ei budjetoida yhtään rahaa. Ei mitään järkeä hommassa jos keskitytään vain ilmastotoimiin, mutta samaan aikaan luonnonsuojelu jää kokonaan ilman rahaa.
 
Se että siihen luonnonsuojeluun ei budjetoida yhtään rahaa.
Olisiko heittää jotain lukuarvoa, paljonko Suomi käyttää luonnonsuojeluun rahaa, jos lasketaan mukaan
1) valtion ja kuntien suora varojenkäyttö
2) yritysten ja yksityisten ihmisten pakolla tai vapaaehtoisesti käyttämät rahat?

Entä jos lisätään mukaan luonnonsuojelutoimien vuoksi saamatta jääneet tuotot?
 
Tästä onkin ollut aika vähän puhetta: miten iso osa uhanalaisista lajeista on menestynyt erilaisissa ihmisen luomissa elinympäristöissä ja uhanalaisuus aiheutuu näiden ympäristöjen muutoksista? Moniko laji katoaisi Suomesta kokonaan, jos Suomi ennallistettaisiin tilaan pre-AD1000?

Esimerkiksi maanteiden pientareet näyttävät hyviltä kasvuympäristöiltä monille kasveille ja varmaan niitä hyödyntäville hyönteisille. Jos tiet ennallistettaisiin pois, mihin lajit asettuisivat?


Mikä estää Suomea ennallistamasta Suomen luontoa juuri niin paljon kuin Suomessa nähdään aiheelliseksi? Ei voi ymmärtää mihin tässä tarvitaan velvoittavaa EU-tasoista asetusta.
Tämä juuri on se hyvä kysymys. Mihin asetetaan merkkipaalu, johon ennallistamisessa pyritään. Tavoitteissa on näkynyt mm. hakametsien ja laidunmaisemien kaipuu. Niissä on kuitenkin näkyvissä vahvasti ihmisen vaikutus. Pitäisikö palata siihen aikaan, jolloin luonto oli vielä neitseellistä, vai onko hyväksyttävää, että ihmisen vaikutus näkyy. Jos niin on, on vain poliittinen päätös, mihin raja vedetään. Metsät matalaksi ja asfalttia tilalle. Siitä sitten eteenpäin.
 
Noi voi perhana.

EU:n jäsenmaiden tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Täytyy vain toivoa, että Suomessa olisi poliitikoilla ja virkamiehillä nyt sen verran uskallusta, että tekisivät suunnitelmasta rohkeasti sellaisen, jossa huomioidaan jo se tosiasia, että meillä on luonto ja metsät Euroopan parhaimpien joukossa.

Ja voi sitä vihervasemmiston kitinää kun selviää että jostakin muualta pitää leikata, jotta nuo kustannukset saadaan katettua.
 
Noi voi perhana.


Täytyy vain toivoa, että Suomessa olisi poliitikoilla ja virkamiehillä nyt sen verran uskallusta, että tekisivät suunnitelmasta rohkeasti sellaisen, jossa huomioidaan jo se tosiasia, että meillä on luonto ja metsät Euroopan parhaimpien joukossa.

Ja voi sitä vihervasemmiston kitinää kun selviää että jostakin muualta pitää leikata, jotta nuo kustannukset saadaan katettua.
Linkissä arvio, pysyvä menolisäyt 700 miljoonaa vuodessa. Ja siis kyse siitä että EU ei tähän kustannukseen yhteisesti osallistu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 844
Viestejä
4 548 950
Jäsenet
74 855
Uusin jäsen
Nåksuu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom