Jos tuolla siis tarkoitat sitä että tv vastaanotto, TV/Elokuva suoratoista ei päällä.
Näit valmiustiloja voi olla useita, siis yhdessä ja samassa telkassa.
Ne nuukimmat, syvät valmiustilta, tai millä niitä kutsutaankin, niin nykyään niiden pitäisi olla varsin vähävirtaisia. ja jos jotain valmiustila tehoa mainostettu niin yleensä juuri tuota pienintä.
Ne kehittyneemmät voi viedä mitä sattuu, ja voi vaihdella ajanhetken mukaan, esim poissaollessa vähemmän. Mutta niiden palvelut voi olla kulutuksen arvoisia.
25 watilla jo jonkin kokoinen nuuka telkka pystyy palveleen käyttäjäänsä valmiustilassa, eli voi olla ihan maksamisen arvoista, talvella matalenergia taloa lämmitetään laitteiden lämöntuotolla, häviää toki jollekkin maalämmölle. Kesällä taasen lisä kulutusta tulee jäähdytystarpeen kasvaessa.
Eikö tuulimyllyjen ylimääräisen sähkön voisi varastoida veteen (kaukolämpö)? Tasaa kulutusta lämmityskaudella.
Ymmärtääkseni mm Helen investoi mm tuon tyyliseen.
Helen osalta "ongelma" on siinä että se korvaa sähköä ja lämpöä tuottavia polttovoimaloita (hiili) sähkökuluttavilla lämmöntuotto ratkaisuilla.
Se lämmönvarastointi maksaa, se maksaa investointina ja toimintana, ja jos sitä lämpöä "pumpataan lämpöpumpuilla" mikä nyt oikea termi onkaan, niin sähköä kuluu myös lämmityskaudella, sen sijaan että sitä tuotettaisiin.
Jotta lämmönomakustannushinta olisi kohtuullinen, niin ajatus on että päästään varastoimaan "ilmaista" energiaa. Tuossa lämpövarastoinissa on se haaste että sen akun koko pitää olla iso ja sillä hyvin vähän lataussyklejä vuodessa.
Verrattuna sähköautoon, jossa latausyklejä tulee useampi viikossa, jolloin se akku voi makssaa enemmän, kun se kustannus voidaan jakaa jopa tuhanteen lataussykliin. Joku kallio lämpövarasto, jossa vuodessa parilataus kertaa, niin viidessäkymmennessä vuodessa tulee satakunta latausta sykliä.
Tosin jos tehdään puhtaasti tuulivoima, niin se voidaan mitoittaan niin että sillä akulla selviää ne odotettavissa olevat tuulettomat/myrsky kaudet, onko se sitten viikko, vai jotain muuta, viikolla jo taasaa tuntu ja vuorokausivaihtelut. Jos haluaa ihan sähköäkin akuttaa, niin se tarvii vähän muutakin kuin kallioluolan veden lämmitystä. Varsinkin jos sen varasto lämmön pumppaaminen (kuluttaminen) tarvii merkittävästi sähköä.
Niillä alueilla missä aurinko paistaa jokapäivä, ja vaihtoehtoiset energiat kalliita, niin aurinkosähköakutus voi kannattaa, saadaan paljon latausyklejä, joka vähentää rahoitusrskia ja kerta varastoinnin kustannusta,
Ketjussa mainittu vety, siitä on odotuksia, mutta se ihan jakeluverkon sähköksi kallista, vaan sen kohde muu vetytalous, jossa puhtaudesta ollaan valmiita maksamaan. Ja se lisää sähkönkulutusta, eli myös ongelma, mutta sen vaatimaan kulutukseen sopii nimenomaan halpa tuuli ja aurinkovoima, vety tuonta voisi seurata energiatuotantoa.
En laskis sen varaan että korvaa sähkönperustuotantoa, mutta voi vaikuttaa, poistaa markkinoilta hintahäiriöitä (nolla hintoja), ja ehkä voi vaikuttaa peruskulutukseen, jos jokin sähkökuluttava prosessi vetyä prosessiin siirtyessä vähentää "perussähkön" kulutusta.