Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[petepeluri]

Jos jonkinlaista talouskriisiä tulee 10-20 vuoden välein, niin eikö ihmisten olisi parempi osata vain varautua. Kuten sanoit; ensin oli vuosikaupalla negatiiviset korot. Ei valtion kuulu ottaa vastuuta siitä, ettei ihmiset osaa hyvinä aikoina varautua huonoihin aikoihin. Lainaa ei kuulu ottaa enempää kuin on maksukykyä. Jos asunnon hinta on korkeampi kuin olisi varaa, niin sitten katsotaan halvempaa asuntoa. Euriborin nopea nousu on toden totta tapahtunut, mutta ollaan vielä kaukana siitä, missä ihmisten sietoraja pitäisi olla. Nyt mennään 3% euriborissa, mutta 6% korkoihin pitäisi olla vähintään varautunut. Eli jos kotitalouden velka on 200 000€, niin kuukausittaiset kustannukset ovat vielä ~300-500€/kk perässä siitä stressitasosta. Ja tietenkin lainanottajan tulisi selvityä korkomenojen lisäksi muista yllättävistä menoista, kuten sähkön hinnan noususta, myös tuolla 6% korkotasolla. Aiemminkin maininnut 80-luvun kasinotalouden ja 90-luvun laman. Rahaa jaettiin ovista ja ikkunoista, kuten viimeisen vuosikymmenen aikanakin. Rahan arvo romahti 90-luvulla markan devalvoinnin yhteydessä voimakkaammin kuin 2022 inflaatiossa ja huonostihan siinä kävi. Opiksi voi ottaa.

Varautuminen on helppoa jos tulot ovat korkeat. Sen kun laittaa paritonnia/kk sivuun, parissa vuodessa tulee kiva puskuri yllättäviin menoihin.

 

[Taneli-]

Kyllä tuntuu, että tänne kirjoittelee ohjeita vain hyvätuloiset miten pitäisi kaikkeen varautua ja pystyä tuosta vaan tekemään jotain nopeita asumisratkaisuja. Ei se asunnon tai talon myynti ole järkevää tai mahdollista, tällaisen nopeasti tulleen kriisin ja paskan politiikan vuoksi. Entäs jos palataan parin vuoden sisällä siihen, missä oltiin ennen koronaa? Myyt oktn jossa pärjäsit ihan hyvin ja sitten olet siellä neukkikuutiossa odottelemassa seuraavaa kriisiä? Kyllä se asumismuoto valitaan pidemmäksi aikaa eikä voi varautua mihinkään pikaisiin asunnon vaihtoihin tilanteen mukaan. Nyt haisee pahasti, että pitäisi asua elämänsä kerrostaloyksiössä, jotta on voittaja kriiseissä ja okt kuvitellaan edelleen joksikin pahaksi ja todelliseksi ylellisyystuotteeksi. Tuolla on perheitä, joilla sähkökulut on noussut 700e->4800e vuodessa. Siihen päälle pa, ruoka, korot jne. Ihan kohtuutonta. Ja niille jotka miettii siellä hallituksessa tai virastossa mikä on kohtuullinen sähkönhinta, jolla sitä pitäisi pystyä kuluttajan ostamaan. Esim keskiarvo siitä mitä se on maksanut viimeisen 5 tai 10 vuotta. Helppo päätös. Kohtuullista ei ole missään hinnan korotuksessa 40, 50 tai 600% nousu lyhyessä ajassa.

En usko että siitä on kysymys. Jos katsoit tuon linkatun jutun niin ainakin itseäni yllätti se että ne laskut olivat (ainakin minusta) todella pieniä. Sitä kitkuteltiin otsalla pidettävän (varmaan pattereilla toimivan) lampun varassa ja valiteltiin kun sähkölasku oli jonkun 78€.

Taisi olla yksi ainoa henkilö joka totesi siinä tunnin ja todella monen henkilön dokumentissa että lasku oli karvan verran päälle 500€. En sano että 500€ sähkölasku olisi halpa, mutta jos miettii että asuu pohjoisessa omakotitalossa ehkä siihen kuitenkin olisi hyvä edes henkisesti varautua että edes joskus voi moisia laskuja tulla. Tosin kyseessä taisi olla eläkeläispariskunta joten ymmärrän että yhteisistä varoista se 500€/kk (olikohan 515€) on jo paljon kun siihen ei olla osattu varautua. Mutta kyllä sen saivat maksettua vaikka "ei hymyilyttänyt".

Taas se että yksikin kertoi miten päivittäinen ruoka on vaihtunut makkaraksi, voi valita ottaako wilhelmiinaa vai kabanossia ja grillaa ne uunissa. Samaten oli folioon käärittynä halkaistuja perunoita mitä laittoi hiillokseen ja kertoi että kun sähkön hinta oikein raketoi hän voi keittää kahvit saman uunin ääressä...

Eräs kertoili miten pahimmillaan on lämmöt laskeneet +14C kun kävi töissä ja oli pakkasta.. taisi sähkölasku olla hirmuiset jotain 280€.

Jollain ei ollut pöytälampussa valoa ja kuusi oli hankittu missä kynttilät mutta niitä ei pidetty päällä koska säästää sähkössä.. ..yksi kertoili miten oli käynyt perheineen saunassa juhannuksena ja nyt jouluna, seuraavaksi taas juhannuksena. Oli hankkinut ison kellon suihkuun ja siitä sitten jokainen katsoo että maksimissaan 5 minuuttia saa peseytyminen kestää. En tajua miksi sen suihkun pitää olla päällä kun peseytyy? Eikö se olisi helpompaa ensin kastella itsensä, sitten laittaa suihku pois päältä, vaahdottaa ja pestä, sitten laittaa suihku päälle ja huuhdella? Mutta ei.. Sama jos partaa ajaa tai höylää päänahkansa tai mitä nyt tekeekään. Ei sen veden tarvitse kokoajan siinä virrata.

Eli en tiedä miten tämän kauniisti sanoisin.. ..minusta jos oikeasti joku 78€ tai 280€ on niin paljon sähkölaskussa että täytyy harkita meneekö henkilökohtaiseen konkurssiin vaikka kävisi töissä on ehkä todellakin aika harkita sitä asunnon myyntiä. Koska itselläni HALVAN sähkön aikaan joku 78€ sähkölasku ja siirto olisi todella halpaa... Tämä siis asuen rivarissa missä toki saunon joka toinen päivä ja lämmitys kuului vastikkeeseen mutta siltikin. Enkä todellakaan koe että olisin järkyttävän hyvätuloinen.

 

[jarhu]

Jaa. No tietysti riippuu siitä, miten tulkitaan "vähän vajaa 40v henkilö".

Olen alle 40 ja ymmärrän hyvin että joku kyseenalaistaa omakohtaiset kokemukseni Lamasta ja Dotcomista, vaikka niitäkin olisi. Kuitenkin koko aikuisikä ja työelämä on myös ollut jossain määrin kriisiä tai kriisin uhkaa vaikka en olekaan joutunut ihan teuraaksi. 2008 kärsin sijoitustappioita ja todellakin havainnoin tarkkaan romahdusta. Sen jälkeen koko aika tähän päivään saakka on ollut jonkinasteisessa antikliimaksitaloudessa luovimista vaikka hyviä bisneshetkiäkin on ollut. Etupäässä kuitenkin puolitaantumaa ja talouden yskimistä harva se vuosi. Eihän meillä Suomessa ehtinyt vielä olla varsinaista nousukautta lainkaan vuoden 2008 kriisin jälkeen.

En tietenkään kyseenalaista yhdenkään yksilön kokemuksia, mutta otetaan nyt esimerkki alle 40 vuotiaasta henkilöstä. Dotcom aikaan noin 15-vuotias eikä suoria vaikutuksia elämään alaikäisenä. Joidenkin ylellinen elämäntaso saattanut kokea nypyn. Finanssikriisi 2008, arviolta 23-vuotias ja opiskelemassa ammattikorkeassa tai yliopistossa, ei suoria tai näkyviä vaikutuksia muuten kuin työllistyminen kesätöihin hankalaa. Kummassakaan tapauksessa ei sijoitusomaisuutta johtuen matalista tuloista. Vaihtoehtoisesti vasta työelämään päässyt amis eikä vielä mainittavia tuloja, joista sijoittaa ja säästää. Ei vaikutuksia. Tälläinen henkilö on tällä hetkellä saavuttamassa kohta 40 vuoden iän muutaman vuoden sisään ja väitän tähän kategoriaan menevän huomattavan määrän.

Aina löytyy se joku poikkeus, joka on perinyt omaisuutta, päässyt suhteilla hyväpalkkaiseen työhön, vanhemmat on pystyneet sijoittamaan kaikki lapsilisät, on yrittäjähenkinen nuori jne. Mutta ne on poikkeuksia.

 

[B12]

Varautuminen on helppoa jos tulot ovat korkeat. Sen kun laittaa paritonnia/kk sivuun, parissa vuodessa tulee kiva puskuri yllättäviin menoihin.

Lähinnä tärkeintä elämänfilosofia, että menot ovat pienemmät kuin tulot. "Kaikki menee mitä tulee" on tosi yleistä ja suorastaan ylpeyden aihe monelle. Tuleepahan elettyä, eikä niitä rahoja mukaan hautaankaan saa. Kaikkein riskialtteita on vetää lainat ja muut osamaksut tappiin silloin kun on "hyvät ajat". Silloin aikojen huonontuessa käy kaikkein köpelöimmin.

 

[Käyttäjä]

Kyllähän noista korkeista laskuista selviää vaikka lainalla. Mutta kun sulle osuu yhdelle kuulle monta laskua, niin se maaliskuun 3kk:n sähkölasku voi olla kipurajoilla kun se on ennen ollut 300 ja nyt sitten vaikka 1500e. Kyse on siitä, että vaikka selviät, niin ei se noin voi jatkua perushyödykkeessä. Jos Thaimaan matkojen hinnat nousee 1000 eurolla niin se on ok. Nyt on todistettu, että sähkön hinta ei voi olla keinotteluun perustuvaa. Se pitäisi korjata.

 

[Zetbo]

Lähinnä tärkeintä elämänfilosofia, että menot ovat pienemmät kuin tulot. "Kaikki menee mitä tulee" on tosi yleistä ja suorastaan ylpeyden aihe monelle. Tuleepahan elettyä, eikä niitä rahoja mukaan hautaankaan saa. Kaikkein riskialtteita on vetää lainat ja muut osamaksut tappiin silloin kun on "hyvät ajat". Silloin aikojen huonontuessa käy kaikkein köpelöimmin.

Jos on edellisestä palkasta jotain jäljellä, kun seuraava tulee on elämä heitetty hukkaan! Jokainen varmaan on vuosien varrella nähny näitä tyyppejä joilla on iso/ok palkka, mutta ei ikinä ole rahaa mihinkään. Sitten on tietenki nää 1-2 askia tupakkaa päivässä polttavat "köyhät", mutta ehkä se ei ole tämän ketjun aihe.

 

[Ernomies]

Niin kun inflaatio pysyy kohtuullisena ja palkat nousee perässä viiveellä. Nyt näitä äkkinäisiä energian kallistumisia paikataan nostamalla kaiken hintaa paitsi palkkoja ja mitäs sitten kun se energia laskee vanhalle tasolle? Kilon juuston hinta tippuu 30% viikossa? Ne muut hinnat jää korkeiksi uudeksi normaaliksi. Siksi tätä energiahommaa ei saisi näin päästää lapasesta.

Paperi-ja metsäteollisuuden tuottajahinnat olivat Euroopassa joulukuussa ainoa segmenttti jossa hinnat laskivat. Huomattavia tiputuksia nähtiin muuallakin mutta tuo oli ainut joka laski.

En usko hetkeäkään että vessapaperin hinta tulee tippumaan, korkeintaan nousu pysähtyy ja yli 5€ hinnat pysyvät normina.

 

[Tonnin Seteli]

Finanssikriisi 2008, arviolta 23-vuotias ja opiskelemassa ammattikorkeassa tai yliopistossa, ei suoria tai näkyviä vaikutuksia muuten kuin työllistyminen kesätöihin hankalaa. Kummassakaan tapauksessa ei sijoitusomaisuutta johtuen matalista tuloista. Vaihtoehtoisesti vasta työelämään päässyt amis eikä vielä mainittavia tuloja, joista sijoittaa ja säästää. Ei vaikutuksia. Tälläinen henkilö on tällä hetkellä saavuttamassa kohta 40 vuoden iän muutaman vuoden sisään ja väitän tähän kategoriaan menevän huomattavan määrän.

Ei se laman kokeminen edellytä viiden miljoonan markan valuuttalainaa, tuomiota velallisen epärehellisyydestä, ulosottoa, avioeroa, paria ratti- ja pahoinpitelytuomiota ja masentuneena alkoholistina vuokrayksiöön Hervantaan muuttamista.

Laman(kuten 2008 eteenpäin) voi kokea vaikka sillä että saa melko yllättäen kolmanneksi nuorimpana vakkarina kenkää töistä, joutuu muuttamaan vanhempien nurkkiin pöndelle, jää vaille opiskelupaikkaa leikkausten vuoksi, menettää aloittavana piensijoittajana vaikka tuhansia.

Nämä eivät ole omakohtaisia esimerkkejä. Sekään ei sattunut omalle kohdalle, että 90-luvun laman aikaan jotkut ikäiseni eivät saaneet kunnon ruokaa ja kulkivat paskaisissa vaatteissa. Tiedän kuitenkin että näin kävi.

 

[Taneli-]

En usko hetkeäkään että vessapaperin hinta tulee tippumaan, korkeintaan nousu pysähtyy ja yli 5€ hinnat pysyvät normina.

Floralys Soft & Strong wc-paperi oli ainakin ennen 2,99€ 8 rullaa (3 kerroksista) paperia. En nyt ulkoa muista mutta voiko joku varmistaa että hinta on noussut päälle 5€ paketti

 

[Ernomies]

Floralys Soft & Strong wc-paperi oli ainakin ennen 2,99€ 8 rullaa (3 kerroksista) paperia. En nyt ulkoa muista mutta voiko joku varmistaa että hinta on noussut päälle 5€ paketti

Itse käytän vain parasta eli Emboa. 5,29€ 8 rullaa.

 

[lelfonso]

En tietenkään kyseenalaista yhdenkään yksilön kokemuksia, mutta otetaan nyt esimerkki alle 40 vuotiaasta henkilöstä. Dotcom aikaan noin 15-vuotias eikä suoria vaikutuksia elämään alaikäisenä. Joidenkin ylellinen elämäntaso saattanut kokea nypyn.

Miten niin ei suoria vaikutuksia elämään alaikäisenä jos vaikka toisella vanhemmista lähtee duunipaikka alta? Puhumattakaan jostain yksinhuoltajista. Saattaa loppua teinillä vanhempien rahan puutteen takia harrastukset seinään ja pahimmillaan lopputuloksen voi lukea pari vuotta myöhemmin Alibin kannesta.

Eri asia oikeasti hyväosaisilla, kun lamat ilmenee jälkikasvulle siten, että perheen kakkosauto täytyy jättää päivittämättä uudempaan ja mökkiremonttikin jätetään odottamaan seuraavaa kesää, mutta muuten hommat rullaa pääpiirteittäin vähintään hyvin.

 

[jarhu]

Miten niin ei suoria vaikutuksia elämään alaikäisenä jos vaikka toisella vanhemmista lähtee duunipaikka alta? Puhumattakaan jostain yksinhuoltajista. Saattaa loppua teinillä vanhempien rahan puutteen takia harrastukset seinään ja pahimmillaan lopputuloksen voi lukea pari vuotta myöhemmin Alibin kannesta.

Eri asia oikeasti hyväosaisilla, kun lamat ilmenee jälkikasvulle siten, että perheen kakkosauto täytyy jättää päivittämättä uudempaan ja mökkiremonttikin jätetään odottamaan seuraavaa kesää, mutta muuten hommat rullaa pääpiirteittäin vähintään hyvin.

Maksulliset harrastukset menee edelleen ja meni tuolloinkin luksusosastolle. Perusoletus on ettei lapsilla ole maksullisia harrastuksia ja kaikki päälle on hyväosaisten luksusta. Jos jotain omakohtaista pitää katsoa, niin en olisi harrastanut ilman että vanhemmilla oli keikkahommaa normaalitöiden lisäksi. Luistimet, sukset yms tuli kirpputoreilta tai sukulaisilta käytettyinä ja niillä sitten harrastettiin kavereiden kanssa keskenään.

 

[Lämpöpumppu]

Sekin on täysin eri asia nouseeko euribor kolmessa vuodessa yhteensä 3% vai vuodessa sen 3%. Nyt nousutahti on ollut valtava. Samoin tuo sähkö, ei ole aiemmin suhteessa näin kallista sähköä ollut, ottakaa nyt järki käteen kommentoitaessa.

Mutta sehän on se pointtikin, että lainanottajan tulisi kyetä maksamaan aina vähintään sitä 6% korkokulua ja siihen rinnalle kaikki muu elämisen kulut, mukaan lukien pahan päivän varat. Jos korko on noussut viikoissa nollasta kolmeen prosenttiyksikköön, niin minkäänlaista ongelmaa ei pitäisi olla, kun lainanottajan maksukyvyn mukaan oltaisiin turvallisilla vesillä vielä kolmen prosenttiyksikön lisänousun kanssa.

Sähkön hinta on noussut hurjasti, sitä ei kukaan voi kiistää, mutta ne menevät silti niihin yllättäviin menoihin, mihin pitäisi varautua. Maalämpöpumppu tai vesivaraaja pettää samanaikaisesti talvipakkasilla. Kallis remontti siitäkin tulee. Edellä mainitussa linkissä pienituloinen omakotitaloasuja oli saanut tiputettua sähkönkulutustaan puoleen ja sähkö lasku oli 98€. Alkuperäisellä kulutuksella se olisi alle 200€. Jos tuollaisista laskuista on omakotitalossa vaikea selvitä, niin miettisin tarkkaan onko se omakotitalo oikea paikka asua. Jos taas sähkölaskut ovat 500-1000€/kk, niin miettisin kyllä vakavasti jotain todellisia säästötoimia, sillä potentiaalia olisi valtavasti. Halpaa sekään ei olisi, mutta jos harakanpesässä meinaa asua, niin riskit on kannettava.

Kyllä tuntuu, että tänne kirjoittelee ohjeita vain hyvätuloiset miten pitäisi kaikkeen varautua ja pystyä tuosta vaan tekemään jotain nopeita asumisratkaisuja. Ei se asunnon tai talon myynti ole järkevää tai mahdollista, tällaisen nopeasti tulleen kriisin ja paskan politiikan vuoksi. Entäs jos palataan parin vuoden sisällä siihen, missä oltiin ennen koronaa? Myyt oktn jossa pärjäsit ihan hyvin ja sitten olet siellä neukkikuutiossa odottelemassa seuraavaa kriisiä? Kyllä se asumismuoto valitaan pidemmäksi aikaa eikä voi varautua mihinkään pikaisiin asunnon vaihtoihin tilanteen mukaan. Nyt haisee pahasti, että pitäisi asua elämänsä kerrostaloyksiössä, jotta on voittaja kriiseissä ja okt kuvitellaan edelleen joksikin pahaksi ja todelliseksi ylellisyystuotteeksi. Tuolla on perheitä, joilla sähkökulut on noussut 700e->4800e vuodessa. Siihen päälle pa, ruoka, korot jne. Ihan kohtuutonta. Ja niille jotka miettii siellä hallituksessa tai virastossa mikä on kohtuullinen sähkönhinta, jolla sitä pitäisi pystyä kuluttajan ostamaan. Esim keskiarvo siitä mitä se on maksanut viimeisen 5 tai 10 vuotta. Helppo päätös. Kohtuullista ei ole missään hinnan korotuksessa 40, 50 tai 600% nousu lyhyessä ajassa.

Se on myös toinen ongelma suomalaisissa, että asuntoa ei voida myydä 20 tonnin tappiollakaan vaan omat on saatava takaisin tai sitten ei myydä. Asuntokuplasta on puhuttu viimeiset viisi vuotta ja nyt alkaa näyttää siltä, että kuplan huipulla ollaan. Vaihtoehtoina on joko puhkaista kupla markkinaehtoisesti, ja hinnat romahtavat ja tilanne normalisoituu. Tai sitten tekohengittää valtion avustuksella tilannetta vielä pahemmaksi jakamalla tukia siten, että suhteellisen varattomilla ihmisillä on varaa asua taloissa, joihin heillä ei oikeasti ole varaa.

Kyllä, asumismuoto valitaan pääsääntöisesti pidemmäksi aikaa, mutta tietenkin se 200 neliöisen omakotitalon ostajan pitää kantaa isompi riski kuin sen 80 neliöisen neukkukuution ostajan. Ymmärrän, ettei monikaan haluaisi asua siinä neukkukuutiossa vaan kaipaavat omakotitalon rauhaa, mutta se on elämäntyyli ja elintaso, jolla on omat riskit ja hintansa. Ja varsinkin, jos nollakorkoaikana ei ole saanut mitään sukan varteen, niin moka on täysin oma. Toistan itseäni, mutta jos taloudessa on 200 000€ asuntolainaa, niin nollakorkojen aikaan tulisi jäädä ainakin 800-900€/kk sukan varteen normaalin elämisen kulujen lisäksi.

 

[B12]

Maksulliset harrastukset menee edelleen ja meni tuolloinkin luksusosastolle. Perusoletus on ettei lapsilla ole maksullisia harrastuksia ja kaikki päälle on hyväosaisten luksusta. Jos jotain omakohtaista pitää katsoa, niin en olisi harrastanut ilman että vanhemmilla oli keikkahommaa normaalitöiden lisäksi. Luistimet, sukset yms tuli kirpputoreilta tai sukulaisilta käytettyinä ja niillä sitten harrastettiin kavereiden kanssa keskenään.

Asiat ovat muuttuneet tosi paljon ja omassa lapsuudessa pelasin kiekkoa ihan seurassa ja ei se muistaakseni maksanut juurikaan yhtään mitään. Varusteet kiersivät käytettyinä pojalta toiselle. Nykyisin siihen saa varata vähintään satasia kuussa.Jossakin oli laskelma , että 18v kiekkoilija pk-seudulla maksaa 12000€/v, eli tonnin kuussa. Kaikki muutkin harrastukset tosi kalliita nykyisin lisenssien, vakuutusten ym takia. Leireille mennään tiausajobusseilla, nukutaan hotelleissa jne.

 

[jarhu]

Asiat ovat muuttuneet tosi paljon ja omassa lapsuudessa pelasin kiekkoa ihan seurassa ja ei se muistaakseni maksanut juurikaan yhtään mitään. Varusteet kiersivät käytettyinä pojalta toiselle. Nykyisin siihen saa varata vähintään satasia kuussa.Jossakin oli laskelma , että 18v kiekkoilija pk-seudulla maksaa 12000€/v, eli tonnin kuussa. Kaikki muutkin harrastukset tosi kalliita nykyisin lisenssien, vakuutusten ym takia. Leireille mennään tiausajobusseilla, nukutaan hotelleissa jne.

Totta, mutta ei harrastukset halpoja olleet 90-luvullakaan. Vertailu on hankalaa kun pitää ottaa huomioon yleinen inflaatio ja palkkakehitys. Jääkiekko oli kallista tuolloinkin.

En ole halunnut itse edes lähteä laskemaan lasten harrastusten kokonaiskuluja, mutta suurpiirteinen haarukka on tiedossa. Tällä hetkellä ehkä edullisemmasta päästä olevat kausimaksut, vakuutukset/lisenssit, mutta käytännössä vaatii toisen auton, joten sen vuoksi voi jyvittää auton kokonaan harrastuskuluihin. Jos harrastuksia ei olisi, niin ei olisi kahta autoakaan. Asuinpaikka on tietysti valikoitu sieltä, mistä suhteellisen järkevästä pystyy kulkemaan, mutta niin edullinen ettei hyviä julkisia yhteyksiä ole ja matka esimerkiksi pyörällä liian pitkä.

 

[Jan11]

Asiat ovat muuttuneet tosi paljon ja omassa lapsuudessa pelasin kiekkoa ihan seurassa ja ei se muistaakseni maksanut juurikaan yhtään mitään. Varusteet kiersivät käytettyinä pojalta toiselle. Nykyisin siihen saa varata vähintään satasia kuussa.Jossakin oli laskelma , että 18v kiekkoilija pk-seudulla maksaa 12000€/v, eli tonnin kuussa. Kaikki muutkin harrastukset tosi kalliita nykyisin lisenssien, vakuutusten ym takia. Leireille mennään tiausajobusseilla, nukutaan hotelleissa jne.

No just noin. Kontrasti on iso verrattuna siihen, kun ennen vanhaan valmentajat teki rakkaudesta lajiin kulukorvauksilla, reissuissa nukuttiin jossain koulujen lattialla ja junnujen vanhemmat keräsi suurimman osan rahoituksesta talkoilla. Nykyisin kaikki hoidetaan rahalla, valmennus saa duunistaan ihan palkkaa, ja tosiaan hotellit, ruokailut ja varusteet ei ole mikään pikkujuttu. Liikunta ja urheilu on siis ikään kuin ammattimaistunut sielläkin, missä ainoat ammattilaiset on valmentajat ja ohjaajat. Koskee lähes kaikkia lajeja.
Mutta kohtuulistahan tuo on vielä vaikkapa moottoriurheiluun, musiikki- tai hevosharrastukseen verraten.

 

[B12]

Plus kun lähdetään talvella Espanjaan parin viikon leirille. Kaikilla ei ole varaa maksaa sitä muutamaa tonnia ja jää lähtemättä tai mennään kulutusluotolla. Nuo tonnien leirit aiheuttavat hampaiden kiristelyä ihan keskiluokkaisissakin perheissä. Toiset taas satsaavat kaikkensa lapsen menestyksen eteen ja heille ehkä helpompaa psyykkisellä tasolla.

Tutulla kaksi tyttöä taitoluistelee ja ratsastaa. Tonni ei riitä kuussa.

 

[Tonnin Seteli]

Eri asia oikeasti hyväosaisilla, kun lamat ilmenee jälkikasvulle siten, että perheen kakkosauto täytyy jättää päivittämättä uudempaan ja mökkiremonttikin jätetään odottamaan seuraavaa kesää, mutta muuten hommat rullaa pääpiirteittäin vähintään hyvin.

Eikä silti välttämättä eri asia. En minäkään huomannut junnuna kotona mitään muutosta, ja tiedän myöhemmästä ettei perheessämme ollut mitään talousvaikeuksia laman takia. Huomasin kyllä koulussa että nyt on huonot ajat, ja muutenkin ihmiset olivat allapäin.

Koko asian ydinhän tässä oli väite siitä, että alle nelikymppisellä suomalaisella ei mahdollisesti tai todennäköisesti olisi aiempaa kokemusta taantumasta. Tästä olen siis vahvasti eri mieltä. Nyt mennään ikäluokassani laskutavasta riippuen oman havaintoajan kolmatta, neljättä tai viidettä kierrosta - riippuen myös omasta kuplasta toki. Jos nyt 2020-2023 tulee kasarilla syntyneelle täytenä yllätyksenä tajuntaan että maailmassa voi esiintyä esimerkiksi inflaatiota tai korkeita tahi edes normaaleja korkotasoa, vika ei ole väärällä hetkellä syntymisessä tai nuorehkossa iässä vaan puutteellisessa havainto-, päättely - ja ennakointikyvyssä.

 

[Dzeeta]

Eikä silti välttämättä eri asia. En minäkään huomannut junnuna kotona mitään muutosta, ja tiedän myöhemmästä ettei perheessämme ollut mitään talousvaikeuksia laman takia. Huomasin kyllä koulussa että nyt on huonot ajat, ja muutenkin ihmiset olivat allapäin.

Koko asian ydinhän tässä oli väite siitä, että alle nelikymppisellä suomalaisella ei mahdollisesti tai todennäköisesti olisi aiempaa kokemusta taantumasta. Tästä olen siis vahvasti eri mieltä. Nyt mennään ikäluokassani laskutavasta riippuen oman havaintoajan kolmatta, neljättä tai viidettä kierrosta - riippuen myös omasta kuplasta toki. Jos nyt 2020-2023 tulee kasarilla syntyneelle täytenä yllätyksenä tajuntaan että maailmassa voi esiintyä esimerkiksi inflaatiota tai korkeita tahi edes normaaleja korkotasoa, vika ei ole väärällä hetkellä syntymisessä tai nuorehkossa iässä vaan puutteellisessa havainto-, päättely - ja ennakointikyvyssä.

Täälläkin kovaan ääneen paukutettiin muutama vuosi sitten, eträ korot ei tule yli 3% nousemaan tai on kaikki maksuvaikeuksissa ja yhteiskunta kaatuu. Mitenkä muuten valtion taloudenhoito noin velan suhteen?

 

[B12]

Täälläkin kovaan ääneen paukutettiin muutama vuosi sitten, eträ korot ei tule yli 3% nousemaan tai on kaikki maksuvaikeuksissa ja yhteiskunta kaatuu. Mitenkä muuten valtion taloudenhoito noin velan suhteen?

Valtionhan ei tarvitse maksaa lainoja takaisin ja onhan muillakin valtioilla velkaa. Näin sanoi muua poliitikko.

Kyllähän sadan miljardin velan korkokin alkaa pikkuhiljaa tuntua valtiollakin.

 

[Jan11]

Valtionhan ei tarvitse maksaa lainoja takaisin ja onhan muillakin valtioilla velkaa. Näin sanoi muua poliitikko.

Kyllähän sadan miljardin velan korkokin alkaa pikkuhiljaa tuntua valtiollakin.

Valtionvelasta ydin on juuri siinä, että silloin kun korkotaso nousee, niin kaikki korkomenoihin menevä raha on pois jostakin muusta, jolla kenties voisi tuottaa kansalaisille hyvinvointia. Toki nykyisin tilanne on hieman helpompi, kun noin puolet velasta on Suomen Pankille, joka tilittää korkotuottonsa takaisin valtiolle. Noin toimii muutkin EU-maat keskuspankkeineen.
Muutoin valtion velan määrällä ei oikeastaan olekaan väliä ja jotkut euroopan maat on olleet velkaantuneita todella pitkään.
Sen sijaan sillä velanhoitokyvyllä on paljon merkitystä - tai oikeammin rahoitusmarkkinoiden uskolla valtion velanhoitokykyyn.

 

[petepeluri]

Lähinnä tärkeintä elämänfilosofia, että menot ovat pienemmät kuin tulot. "Kaikki menee mitä tulee" on tosi yleistä ja suorastaan ylpeyden aihe monelle. Tuleepahan elettyä, eikä niitä rahoja mukaan hautaankaan saa. Kaikkein riskialtteita on vetää lainat ja muut osamaksut tappiin silloin kun on "hyvät ajat". Silloin aikojen huonontuessa käy kaikkein köpelöimmin.

Toki osa tekee noinkin, silloin voi lähinnä syyttää itseään.

 

[10R]

Nyt pitäs olla niiden kerrostaloissa asuneiden vuoro juuri ostaa ne omk-talot. Jos on jäänyt säästöön rahaa. Jos elettäis markkinataloudessa, niin nyt tulis halpoja omk-taloja ja kaukolämmiteiset kerrostaloasunnot menis hyvin kaupaksi. Kun nää nolla säästöillä elävät omakotiasujat joutuisivat realisoimaan riskinsä ja muuttamaan niihin. Säästäväiset kerrostaloasujat voisi ostaa ne omk-talot ja venaa parempia päiviä. Ei tietenkään mene näin, kun vakuutusyhtiö nimeltä Valtio ottaa riskit kontolleen.

Tulee mieleen tuo Säästäminen ja Sijoittaminen-ketju. Siellä oli aikoinaan puhetta varakassan pidosta. Mielestäni yllättävän moni kertoi siellä, että semmoinen on ihan turhaa ja syö tuottoja. Jos tarvii rahaa, niin onhan heillä VISA. Onkohan nää samat tyypit itkemässä nyt valtion VISAa sähkölaskuihin?

Onko teille siellä pankissa sanottu, että ainoastaa korko voi nousta +6%? Mikään muu ei elämässä ikinä voi kallistua? Aika huonolla tolalla on kyllä tässä maassa talousosaaminen.

Onhan niitä omakotitaloja myyty kaikille, jotka niitä haluaa ostaa. Pitäisikö niitä alkaa jollain alennuksella myymään neukkukuutioissa asuneille. Saattaa säästäväisille tulla odottaessa aika pitkäksi, jos ajatuksena on ollut ostaa hyvä omakotitalo jostain kasvukeskuksesta halvalla. Inflaatio syö käteisen rahan ostovoimaa ja laskevat hinnat vähentävät myyntiin tulevien asuntojen tarjontaa. Uusiakaan ei kannata rakentaa, kun ei ole ostajia. Inflaatio vaikuttaa rakentamiskustannuksiin, niin uusien hintojen noustessa en jaksa uskoa, että vanhojenkaan hinnat tulisivat romahtamaan alueilla joilla on kysyntää. Toki jotain kohteita voi olla myyntiin kohtuulliseen hintaan, jos vouti kolkuttaa ovella. Mutta ennen sitä myydään harrastevälineet, jätetään autot uusimatta, lomaillaan pienemmällä budjetilla jne.
Vaikuttaa tämä inflaatio osakehuoneistossakin asuviin. Hoitovastikkeet nousevat, kun kaikki kallistuu. Ei välttämättä saa niin paljon enää säästöön mitä ennen. Miten paljon mahtaa lisääntyä taloyhtiöiden konkurssit, jos korot vielä jatkavat nousuaan.

 

[j1m2]

Tuossa taloyhtiökonkurssissa voi jäädä mustapekka käteen osakkeenomistajille jos huonosti käy.

 

[petepeluri]

Tämän perusteella viikon vyölaukkumatka lasketaan peruselintasoon, on tuossa toki kodin lämmittäminenkin mukana.

Tilastokeskus - Aineellisen puutteen indikaattori – kansallisesta köyhyysmittauksesta EU-kansalaisten vertailuun

www.stat.fi

 

[Taneli-]

Tämän perusteella viikon vyölaukkumatka lasketaan peruselintasoon, on tuossa toki kodin lämmittäminenkin mukana.

Tilastokeskus - Aineellisen puutteen indikaattori – kansallisesta köyhyysmittauksesta EU-kansalaisten vertailuun

www.stat.fi

Totta, siellä yksi peruste on että kodin ulkopuolelle (esim. naapurikaupunki tai retkelle luonnonsuojelupuistoon) joka vuosi viikoksi lomailemaan (ennen se oli mummola).

Mutta voisi kysyä monellako rehellisesti täältä ei esim. löydy 2 paria sopivia kenkiä, ei ole varaa käyttää internettiä kotoa (vaan tulee esim. tänne foorumille kirjaston lainakoneella).

Toisaalta osa noista sitten: ei ole varaa maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja on hieman kaksipiippuinen juttu. Eli siinä tulee myös elämänhallinta kyseeseen, löytyy monia jotka joutuvat maksuvaikeuksiin vaikka saavat jopa päälle 5000€ käteen kuussa (eli eivät todellakaan ole pienituloisia) koska pikavipit jne.. ..eli "ei ole varaa maksaa laskuja ajallaan".

Lisäksi tuossa on että mitä useampi puuttuu sen huonompi homma, eli jos joku (vaikka omat vanhempani) eivät tällä hetkellä (isä 80v) omista autoa, eivät tee säännöllistä vapaa-ajan toimintaa kodin ulkopuolella tai käy vähintään viikon lomalla vuosittain (koskaan) kodin ulkopuolella ei todellakaan tee heistä vähävaraisia. Eli jos olisi varaa mutta ei tee sitä (tai edes halua hankkia / tehdä moista) ei tarkoita että olisi "köyhä".

Eli tuo uusi tapa mitata asiaa on mielestäni järkevä: " Väh. 4 puutetta 13:sta" koska henkilö joka on erittäin vauras, omistaa oman asunnon Helsingin keskustassa mutta on vaikka 80v eikä omista autoa, ei nettiä, ei matkustele, ei harrasta ei silti minun mielestäni ole käyhyysrajan alapuolella...

 

[Lämpöpumppu]

Onhan niitä omakotitaloja myyty kaikille, jotka niitä haluaa ostaa. Pitäisikö niitä alkaa jollain alennuksella myymään neukkukuutioissa asuneille. Saattaa säästäväisille tulla odottaessa aika pitkäksi, jos ajatuksena on ollut ostaa hyvä omakotitalo jostain kasvukeskuksesta halvalla. Inflaatio syö käteisen rahan ostovoimaa ja laskevat hinnat vähentävät myyntiin tulevien asuntojen tarjontaa. Uusiakaan ei kannata rakentaa, kun ei ole ostajia. Inflaatio vaikuttaa rakentamiskustannuksiin, niin uusien hintojen noustessa en jaksa uskoa, että vanhojenkaan hinnat tulisivat romahtamaan alueilla joilla on kysyntää. Toki jotain kohteita voi olla myyntiin kohtuulliseen hintaan, jos vouti kolkuttaa ovella. Mutta ennen sitä myydään harrastevälineet, jätetään autot uusimatta, lomaillaan pienemmällä budjetilla jne.

Siinä mielessä niitä aletaan myymään "alennuksella", että kysyntä ja tarjonta asettaa hinnat. Jos asunnosta on pakko päästä eroon, mutta ostajia ei tunnu löytyvän, on hinta liian korkea ja sitä pitäisi laskea. Kyllä ostaja löytyy kun hinta on oikea. No sitten voidaan kysyä, että onko asunnosta pakko päästä eroon. Suomessa on se tapa, että jonkun suhteellisen varattoman eläkeläispariskunnan on jostain syystä asuttava siinä 200 neliöisessä uima-altaalla varustetussa omakotitalossa, jonka he ovat rakentaneet 70-luvulla. Siitä ei muuteta pois sitten kirveelläkään eikä ole tarvis, sillä valtio kyllä auttaa. Kaikkialla muualla maailmassa ihmiset asuvat omien varojensa mukaisesti, vaikka se tarkoittaisikin muuttoa kuluiltaan pienempään asuntoon. Meillä sitten tasataan tulot ja otetaan varakkaammilta, että köyhemmilläkin on varaa larpata hyvin toimeentulevaa.

Vaikuttaa tämä inflaatio osakehuoneistossakin asuviin. Hoitovastikkeet nousevat, kun kaikki kallistuu. Ei välttämättä saa niin paljon enää säästöön mitä ennen. Miten paljon mahtaa lisääntyä taloyhtiöiden konkurssit, jos korot vielä jatkavat nousuaan.

Taloyhtiöiden konkursseja tullaan myös näkemään varmasti nyt. Varsinkin näitä uudempia yhtiöitä, joilla on niskoillaan älyttömät taloyhtiölainat. Asunnot on saatu markkinoitua mainostamalla halpaa rahoitusvastiketta, joka on todellisuudessa ollut 3 vuoden lyhennysvapaa, mutta eihän sitä monet tajua vaikka se myyntiesitteessäkin mainitaan. Ensin loppuu lyhennysvapaat ja vastike nousee satoja euroja kuussa, sitten iskee nousevat korot ja vastike nousee satoja euroja kuussa. Taloyhtiöiden maksut kaatuvat muiden osakkaiden niskaan ja johtavat lopulta konkursseihin. Tästäkin on varoiteltu jo ainakin Nordnetin #rahapodissa parin vuoden ajan.

 

[petepeluri]

Totta, siellä yksi peruste on että kodin ulkopuolelle (esim. naapurikaupunki tai retkelle luonnonsuojelupuistoon) joka vuosi viikoksi lomailemaan (ennen se oli mummola).

Mutta voisi kysyä monellako rehellisesti täältä ei esim. löydy 2 paria sopivia kenkiä, ei ole varaa käyttää internettiä kotoa (vaan tulee esim. tänne foorumille kirjaston lainakoneella).

Toisaalta osa noista sitten: ei ole varaa maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja on hieman kaksipiippuinen juttu. Eli siinä tulee myös elämänhallinta kyseeseen, löytyy monia jotka joutuvat maksuvaikeuksiin vaikka saavat jopa päälle 5000€ käteen kuussa (eli eivät todellakaan ole pienituloisia) koska pikavipit jne.. ..eli "ei ole varaa maksaa laskuja ajallaan".

Lisäksi tuossa on että mitä useampi puuttuu sen huonompi homma, eli jos joku (vaikka omat vanhempani) eivät tällä hetkellä (isä 80v) omista autoa, eivät tee säännöllistä vapaa-ajan toimintaa kodin ulkopuolella tai käy vähintään viikon lomalla vuosittain (koskaan) kodin ulkopuolella ei todellakaan tee heistä vähävaraisia. Eli jos olisi varaa mutta ei tee sitä (tai edes halua hankkia / tehdä moista) ei tarkoita että olisi "köyhä".

Eli tuo uusi tapa mitata asiaa on mielestäni järkevä: " Väh. 4 puutetta 13:sta" koska henkilö joka on erittäin vauras, omistaa oman asunnon Helsingin keskustassa mutta on vaikka 80v eikä omista autoa, ei nettiä, ei matkustele, ei harrasta ei silti minun mielestäni ole käyhyysrajan alapuolella...

Onhan siinä köyhyyden määritelmässä myös tulot mukana.
Peruselintasoon lasketaan myös leffassa/keikalla/salilla käyminen, maksaa äkkiä sen konsolin verran vuodessa olematta luksusta.

 

[Jan11]

Tämän perusteella viikon vyölaukkumatka lasketaan peruselintasoon, on tuossa toki kodin lämmittäminenkin mukana.

Tilastokeskus - Aineellisen puutteen indikaattori – kansallisesta köyhyysmittauksesta EU-kansalaisten vertailuun

www.stat.fi

Tällä ei sitten tarkoiteta matkaa etelään, vaan mitä tahansa matkaa, vaikkapa sukulaisten luo.

Suomalaisessa järjestelmässä tarjolla on myös ns. tuetut lomat täysihoidolla, joiden omavastuu on varsin pieni. Ja kaikkein heikommassa asemassa oleville toimeentulotuen kautta voidaan maksaa se omavastuu ja matkaliputkin.
Nuo lomaon muuten rahoitettu Veikkausvaroista, eli peliongelmaiset ne lopulta maksaa.

 

[petepeluri]

Tällä ei sitten tarkoiteta matkaa etelään, vaan mitä tahansa matkaa, vaikkapa sukulaisten luo.

Suomalaisessa järjestelmässä tarjolla on myös ns. tuetut lomat täysihoidolla, joiden omavastuu on varsin pieni. Ja kaikkein heikommassa asemassa oleville toimeentulotuen kautta voidaan maksaa se omavastuu ja matkaliputkin.
Nuo lomaon muuten rahoitettu Veikkausvaroista, eli peliongelmaiset ne lopulta maksaa.

Kävellen pääsee sukulaisten luo, turhaan on sitten kriteerinä.

 

[Jan11]

Kävellen pääsee sukulaisten luo, turhaan on sitten kriteerinä.

Sulle ehkä turhaa. Ei niille vähävaraisille lapsiperheille, joille voidaan perusturvasta sitten maksaa tukia lasten leirimaksuihin (tai julkiset jättää perimättä niitä), tai tukea noita tuettujen lomien omavastuuosuuksia.
Harkinnanvaraisia tukia kun ei voi maksaa ilman, että harkinnalle olisi kuitenkin jotakin perustetta olemassa.

 

[10R]

Siinä mielessä niitä aletaan myymään "alennuksella", että kysyntä ja tarjonta asettaa hinnat. Jos asunnosta on pakko päästä eroon, mutta ostajia ei tunnu löytyvän, on hinta liian korkea ja sitä pitäisi laskea. Kyllä ostaja löytyy kun hinta on oikea. No sitten voidaan kysyä, että onko asunnosta pakko päästä eroon. Suomessa on se tapa, että jonkun suhteellisen varattoman eläkeläispariskunnan on jostain syystä asuttava siinä 200 neliöisessä uima-altaalla varustetussa omakotitalossa, jonka he ovat rakentaneet 70-luvulla. Siitä ei muuteta pois sitten kirveelläkään eikä ole tarvis, sillä valtio kyllä auttaa. Kaikkialla muualla maailmassa ihmiset asuvat omien varojensa mukaisesti, vaikka se tarkoittaisikin muuttoa kuluiltaan pienempään asuntoon. Meillä sitten tasataan tulot ja otetaan varakkaammilta, että köyhemmilläkin on varaa larpata hyvin toimeentulevaa.

Taloyhtiöiden konkursseja tullaan myös näkemään varmasti nyt. Varsinkin näitä uudempia yhtiöitä, joilla on niskoillaan älyttömät taloyhtiölainat. Asunnot on saatu markkinoitua mainostamalla halpaa rahoitusvastiketta, joka on todellisuudessa ollut 3 vuoden lyhennysvapaa, mutta eihän sitä monet tajua vaikka se myyntiesitteessäkin mainitaan. Ensin loppuu lyhennysvapaat ja vastike nousee satoja euroja kuussa, sitten iskee nousevat korot ja vastike nousee satoja euroja kuussa. Taloyhtiöiden maksut kaatuvat muiden osakkaiden niskaan ja johtavat lopulta konkursseihin. Tästäkin on varoiteltu jo ainakin Nordnetin #rahapodissa parin vuoden ajan.

Juu, kysyntä ja tarjonta asettaa hinnat. Ennen tämän kriisin alkua voisi jo havaita miten edullisesti omakotitaloja saattoi saada hieman syrjempää, kun ei ole riittävästi kysyntää. Tosin nyt on saanut jo huomata miten halutummallakin alueella tulee postilaatikkoon harvemmin välittäjien "halutaan ostaa/ostaja maksaa välityspalkkion" lappuja. Ennen niitä tuli vähintään kerran kuukaudessa. Varmasti tällä hetkellä harkitaan pidempään ja tarkemmin asunnon hankintaa.

Mielenkiintoinen esimerkki tuollainen 200 neliön uima-altaalla varustettu omakotitalo eläkeläisten asuntona. Tosin jos ovat asuntonsa jo kokonaan maksaneet, niin miksi siitä pitäisi muuttaa pois. Jos siinä viihtyvät ja haluavat asua. Enemmän ihmettelen niitä kelan maksamia vuokra-asuntoja, joiden vuokraan ei edes töissä käymisestä maksettava palkka riitä. Miksi niiden asukkaita ei edellytä muuttamaan sellaiseen asuntoon, johon palkkatulot riittäisivät.

Tuollaisen esimerkin eläkeläispariskunnan kannattaisi ottaa käänteinen asuntolaina, joka jäisi sitten joskus perikunnan murheeksi. Jos tuollainen omakotitalo on rakennettu 70-luvulla kasvukeskukseen, niin siinä saattaisi olla hyvä ja arvokas tontti, vaikka talo nyt ei muuten olisi kovin arvokas. Hyvällä tuurilla tuollaisen tontin voisi lohkoa useammaksi erilliseksi rakennuspaikaksi vielä.

 

[Lämpöpumppu]

Mielenkiintoinen esimerkki tuollainen 200 neliön uima-altaalla varustettu omakotitalo eläkeläisten asuntona. Tosin jos ovat asuntonsa jo kokonaan maksaneet, niin miksi siitä pitäisi muuttaa pois. Jos siinä viihtyvät ja haluavat asua. Enemmän ihmettelen niitä kelan maksamia vuokra-asuntoja, joiden vuokraan ei edes töissä käymisestä maksettava palkka riitä. Miksi niiden asukkaita ei edellytä muuttamaan sellaiseen asuntoon, johon palkkatulot riittäisivät.

Tuollaisen esimerkin eläkeläispariskunnan kannattaisi ottaa käänteinen asuntolaina, joka jäisi sitten joskus perikunnan murheeksi. Jos tuollainen omakotitalo on rakennettu 70-luvulla kasvukeskukseen, niin siinä saattaisi olla hyvä ja arvokas tontti, vaikka talo nyt ei muuten olisi kovin arvokas. Hyvällä tuurilla tuollaisen tontin voisi lohkoa useammaksi erilliseksi rakennuspaikaksi vielä.

Tiedän useitakin tuollaisia uima-altaallisia 70-luvulla rakennettuja taloja, joiden omistajat ovat eläkeläisiä ja ovat talon ensimmäiset omistajat. Nämähän olivat tyypillisiä taloja tuohon aikaan, monessa toki altaat täytetty jälkikäteen. Ja varmasti on lainat maksettu, sitäkään en epäile. Mutta onko se lopulta heidän etuoikeus jatkaa asumista talossa, johon heillä ei ole varaa vaikka se olisi kuinka heidän rakentamansa ja sydän särkyisi kun joutuisi luopumaan puoli vuosisataa kattoa pään päälle tarjonneesta tyyssijasta? Ei ole. Jos asumismenot ovat korkeammat kuin mihin oma talous riittää, niin siinä kohtaa pitää miettiä keinoja vähentää menoja tai lisätä tuloja. Aivan sama kaiken muunkin kulutuksen kanssa. Jos ei ole varaa pitää sitä pakasta vedettyä bemaria, niin vaihdetaan se 5v vanhaan Toyotaan. Hyvinvointiyhteiskunta ei tarkoita, että tarjotaan köyhille mahdollisuus larpata varakasta, varakkaiden maksamana. Tarkoitus on vain taata inhimilliset elinolot ihmisille taustoista riippumatta ja hyvät lähtökohdat menestyä.

Kuin myös, ihmettelen miten sosiaaliturvan varassa voi olla varaa asua Helsingissä. Ymmärrän sosiaaliturvalla asumisen hetkellisenä apuna esimerkiksi työttömyyden iskiessä yllättäen. Mutta jos elämäntapatyötön voi asua vuodesta toiseen lähes tulkoon keskustassa, niin jossain on menty ojaan.

 

[samsungaaja]

Tiedän useitakin tuollaisia uima-altaallisia 70-luvulla rakennettuja taloja, joiden omistajat ovat eläkeläisiä ja ovat talon ensimmäiset omistajat. Nämähän olivat tyypillisiä taloja tuohon aikaan, monessa toki altaat täytetty jälkikäteen. Ja varmasti on lainat maksettu, sitäkään en epäile. Mutta onko se lopulta heidän etuoikeus jatkaa asumista talossa, johon heillä ei ole varaa vaikka se olisi kuinka heidän rakentamansa ja sydän särkyisi kun joutuisi luopumaan puoli vuosisataa kattoa pään päälle tarjonneesta tyyssijasta? Ei ole. Jos asumismenot ovat korkeammat kuin mihin oma talous riittää, niin siinä kohtaa pitää miettiä keinoja vähentää menoja tai lisätä tuloja. Aivan sama kaiken muunkin kulutuksen kanssa. Jos ei ole varaa pitää sitä pakasta vedettyä bemaria, niin vaihdetaan se 5v vanhaan Toyotaan. Hyvinvointiyhteiskunta ei tarkoita, että tarjotaan köyhille mahdollisuus larpata varakasta, varakkaiden maksamana. Tarkoitus on vain taata inhimilliset elinolot ihmisille taustoista riippumatta ja hyvät lähtökohdat menestyä.

Kuin myös, ihmettelen miten sosiaaliturvan varassa voi olla varaa asua Helsingissä. Ymmärrän sosiaaliturvalla asumisen hetkellisenä apuna esimerkiksi työttömyyden iskiessä yllättäen. Mutta jos elämäntapatyötön voi asua vuodesta toiseen lähes tulkoon keskustassa, niin jossain on menty ojaan.

Ei kai se sähkön hinnalla ryöstäminen niiden eläkeläisten syytä ole. Myöskin tosiaan hieman eri juttu kuin bemarin vaihto toyotaan joutua luopumaan kodistaan kenties pilkkahintaan koska sähköpörssissä on valuvika.

 

[Lämpöpumppu]

Ei kai se sähkön hinnalla ryöstäminen niiden eläkeläisten syytä ole. Myöskin tosiaan hieman eri juttu kuin bemarin vaihto toyotaan joutua luopumaan kodistaan kenties pilkkahintaan koska sähköpörssissä on valuvika.

Ei ole eläkeläisten syytä, mutta varsinkin siinä kohtaa, jos siellä talossa on se uima-allas vielä käytössä ja muutenkin energiasyöppöjä ratkaisuja, niin ei vastuuta voi sysätä valtion niskaan. Sähköpörssi toimii verrattain hyvin edelleen, vaikka Venäjän hyökkäyssota sitä horjuttikin pahasti. Lisääntyneet pörssisähkösopimukset ovat kuitenkin lisänneet jo itsessään kulutuspuolen joustoa, jolla on saatu hintaa alemmas kohti vanhaa normaalia. Syyskuun jälkeen ollaan jo kuukausittain kulutettu 10% vähemmän sähköä kuin tyypillisinä vertailukuukausina. Yleensä nuo eläkeläisten talot ovat monesti energiasyöppöjä harakanpesiä, joten siltäkin osin vastuu on kyllä yksilöillä. Jos 50 vuotta asuttu laput silmillä kuvitellen talon olevan aina uudenveroinen ilman remonttejakin ja varsinkaan saamatta mitään varallisuutta pahan päivän varalle sukan varteen, niin voiko siitäkään muuta syyllistä löytää kuin katsomalla peiliin?

Ja tässä tuli se suomalainen ajattelumalli taas hyvin; oma koti on niin pyhä paikka, ettei sitä voi millään verrata mihinkään muuhun omaisuuteen eikä siitä voi luopua missään tilanteessa. Todellisuudessa kiinteistö/asuinhuoneisto on osa varallisuutta siinä missä osakkeet, käteinen, autot tai käyttötavaratkin. Lyhyen häiriön takia se asunto on tietenkin viimeinen, josta kannattaa luopua, mutta omakotitaloasujalla luulisi olevan aika paljon muitakin potentiaalisia riskejä, joihin tarvitaan paljon enemmänkin rahaa kuin muutaman kuukauden korkeat sähkölaskut.

 

[mattix]

Ei kai se sähkön hinnalla ryöstäminen niiden eläkeläisten syytä ole. Myöskin tosiaan hieman eri juttu kuin bemarin vaihto toyotaan joutua luopumaan kodistaan kenties pilkkahintaan koska sähköpörssissä on valuvika.

Pidän noin 20 000 - 25 000 kWh vuosikulutusta vielä jossain määrin hyväksyttävänä. Isommalla kulutuksella olisi pitänyt tehdä jotain energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä tai asumus on sellainen, johon kuuluu ottaa henkilökohtaista riskiä (iso tai valskaava vanha).

Ymmärtääkseni kiinteitä soppareita on saanut noin 25 c/kWh hintaan ja tai pörssisähkön keskihinta on joustamalla liikkunut noin 20-25 c paikkeilla. Talven kk-kohtainen kulutus tuolla 25 MWh kulutuksella lienee noin 3000 kWh, jolloin yhden kuukauden lasku on 750€ + siirto. Tuossa on sähkömarkkinaextraa normaaliin hintatasoon 600€ talvikuukausina. Iso summa. Silti tuon yli kertyvistä laskuista tulee minusta eniten syyttää itseään tai sukulaisia. On pääsääntöisesti jäänyt energiarempat tai fiksu soppari tekemättä ja/tai ei ole puskuriin kerätty mitään.

Minusta hyvä toinen esimerkki on maalämpö. Kompura kun 10-15v kohdilla pamahtaa, niin 10k€ remontti on edessä. Tällaisiin tulee varautua.

 

[Köntsä-Ana]

Kyllä mä ymmärrän että voi sormella osoittaa sellaisia ihmisiä jotka ovat ottaneet liian isot asuntolainat ja Teslat pihaan osamaksulla ja nyt korkojen noustessa aletaan olemaan pulassa. En mä kuitenkaan haluaisi tuomita eläkeläisiä jotka asuvat maksetuissa omakotitaloissa pienillä tuloilla ja sähkölaskut nousevat kymmenkertaisiksi. Mun mielestä tällaisissa äärimmäisissä tapauksissa on asianmukaisesta että valtio tulee auttamaan.

 

[jarmojs]

Minusta hyvä toinen esimerkki on maalämpö. Kompura kun 10-15v kohdilla pamahtaa, niin 10k€ remontti on edessä. Tällaisiin tulee varautua.

Aika kallis asennusfirma, jos pelkän kompuran vaihto kustantaa 10 k€. Mutta tätä väitettä kuulee varsin usein.

Tuossa on meidän maalämpöpumpun kompressori Saksan alveilla.

Copeland Scroll-kompressori 8 kW

 

[B12]

Taloyhtiöiden konkursseja tullaan myös näkemään varmasti nyt. Varsinkin näitä uudempia yhtiöitä, joilla on niskoillaan älyttömät taloyhtiölainat. Asunnot on saatu markkinoitua mainostamalla halpaa rahoitusvastiketta, joka on todellisuudessa ollut 3 vuoden lyhennysvapaa, mutta eihän sitä monet tajua vaikka se myyntiesitteessäkin mainitaan. Ensin loppuu lyhennysvapaat ja vastike nousee satoja euroja kuussa, sitten iskee nousevat korot ja vastike nousee satoja euroja kuussa. Taloyhtiöiden maksut kaatuvat muiden osakkaiden niskaan ja johtavat lopulta konkursseihin. Tästäkin on varoiteltu jo ainakin Nordnetin #rahapodissa parin vuoden ajan.

Tuossa hesarin juttu asiaa koskien. Ääritapauksessa uudessa talossa maksettu alussa vastikkeita 200€/kk ja sitten hoitovastike nousee "normaalitasolle" plus inflaatio, Lyhennysvapaat loppuvat ja korko nousee 0,5%->3,4% ja vastikeet nousevat 200€/kk->1700€/kk. Siihen oman asuntolainan kulut päälle, niin yhden 3000€ nettona hankkivan palkka menee pelkästään niihin.

Asunnot | Uusien taloyhtiöiden vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua

Asumisen kustannukset ovat ennennäkemättömän nopeassa nousussa. Ääritapauksissa vastikkeet voivat nousta jopa kymmenkertaistua aiemmasta.

www.hs.fi

 

[B12]

Aika kallis asennusfirma, jos pelkän kompuran vaihto kustantaa 10 k€. Mutta tätä väitettä kuulee varsin usein.

Tuossa on meidän maalämpöpumpun kompressori Saksan alveilla.

Copeland Scroll-kompressori 8 kW

Kyllä nuo toteutumat hajonneen maalämpökompuran vaihdosta töineen ovat olleet 5000-10000€ niissä tapauksissa mitä minä tiedän. Seppä varmasti pääsee paljon halvemmalla, kun ostaa osat jostakin ja vaikka asentaa itse.

Autojen kanssahan on ihan sama homma. Nollan saa huollon/remontin hinnasta pois helposti, kun osaa ja tietää. Sama varmasti tuon kompurankin suhteen. Sitten kun ei osaa eikä tiedä, joku kirjoittaa laskun ja se on yleensä iso.

 

[Taneli-]

Minusta hyvä toinen esimerkki on maalämpö. Kompura kun 10-15v kohdilla pamahtaa, niin 10k€ remontti on edessä. Tällaisiin tulee varautua.

"
Vaihtoikä lähellä
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen SULPU ry:n toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan Suomessa on myyty kaikkiaan 150 000 maalämpöpumppua, joista on edelleen käytössä noin 135 000. Hän arvelee, että niistä noin 15 000 on jo korvattu.
Suomessa maalämpöpumppujen historia alkaa jo 1980-luvulta. Ensimmäisessä buumissa 1979–1984 myyntiin noin 10 000 maalämpöpumppua. Niille on ehkä vaihdettu kertaalleen kompressorit, mutta maalämpöpumppumyyjät kertovat, että niitä tulee edelleen vielä silloin tällöin vastaan.
Seuraavan kerran maalämpöpumppuja alettiin myydä 1990-luvulla, jolloin niitä asennettiin satoja vuodessa. Nyt nämä 1990-luvun lopun maalämpöpumput alkavat olla siinä iässä, että niiden kompressorit ovat tulleet käyttöikänsä päähän.
Vuosittain myytävästä 8000 maalämpöpumpusta noin 7000 menee pientaloihin. Hirvonen arvelee, että niistä 100-200 on juuri tällaisia vanhan laitteen tilalle tulevia uusia laitteita.
"

Eli tuon jutun aikana elettiin vuotta 2020, siinä mainitaan että muutamia vuoden 79-84 (eli 36 - 41 vuotta vanhoja) vieläkin käytössä mutta "kertaalleen suurimmasta osasta vaihdettu kompressorit". Sitten vuonna 1990 (eli 30 vuotta sitten tämän jutun ajankohdasta) olisi toinen kohta kun enempi myytiin ja NYT ne alkavat olla siinä iässä että kompressorit alkavat olla käyttöikänsä päässä. Voidaan siis otaksua että jos ei nyt ole ihan järkyttävästi laatu kärsinyt käyttöikä olisi 30 eikä 10 vuotta?

Toisaalta joissakin jutuissa todetaan että 20 vuodessa "tekniikka kehittyy niin paljon" että jos laakeri menee tms. olisi "järkevää" vaihtaa kokonaan uuteen kokonaisuuteen ettei vaan "jokin muu pikkuosa sitten hajoa kohta perästä". Eli varmaan yrittävät vaan myydä uusia ettei mentäisi ja korjattaisi vanhaa?

Milloin maalämpöpumpun kompressori kannattaa vaihtaa? Näin asiantuntijat vastaavat - Rakennusmaailma

Kun maalämpöpumppu tulee vaihtoikään, järjestelmää saattaa muutenkin kannattaa päivittää.

rakennusmaailma.fi

 

[Zetbo]

Kyllä mä ymmärrän että voi sormella osoittaa sellaisia ihmisiä jotka ovat ottaneet liian isot asuntolainat ja Teslat pihaan osamaksulla ja nyt korkojen noustessa aletaan olemaan pulassa. En mä kuitenkaan haluaisi tuomita eläkeläisiä jotka asuvat maksetuissa omakotitaloissa pienillä tuloilla ja sähkölaskut nousevat kymmenkertaisiksi. Mun mielestä tällaisissa äärimmäisissä tapauksissa on asianmukaisesta että valtio tulee auttamaan.

Asuvat maksetuissa omakotitaloissa, mutta mitään ei ole vuosikymmenissä jäänyt käteen? Minne ne rahat on menny?

 

[B12]

"
Vaihtoikä lähellä
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen SULPU ry:n toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan Suomessa on myyty kaikkiaan 150 000 maalämpöpumppua, joista on edelleen käytössä noin 135 000. Hän arvelee, että niistä noin 15 000 on jo korvattu.
Suomessa maalämpöpumppujen historia alkaa jo 1980-luvulta. Ensimmäisessä buumissa 1979–1984 myyntiin noin 10 000 maalämpöpumppua. Niille on ehkä vaihdettu kertaalleen kompressorit, mutta maalämpöpumppumyyjät kertovat, että niitä tulee edelleen vielä silloin tällöin vastaan.
Seuraavan kerran maalämpöpumppuja alettiin myydä 1990-luvulla, jolloin niitä asennettiin satoja vuodessa. Nyt nämä 1990-luvun lopun maalämpöpumput alkavat olla siinä iässä, että niiden kompressorit ovat tulleet käyttöikänsä päähän.
Vuosittain myytävästä 8000 maalämpöpumpusta noin 7000 menee pientaloihin. Hirvonen arvelee, että niistä 100-200 on juuri tällaisia vanhan laitteen tilalle tulevia uusia laitteita.
"

Eli tuon jutun aikana elettiin vuotta 2020, siinä mainitaan että muutamia vuoden 79-84 (eli 36 - 41 vuotta vanhoja) vieläkin käytössä mutta "kertaalleen suurimmasta osasta vaihdettu kompressorit". Sitten vuonna 1990 (eli 30 vuotta sitten tämän jutun ajankohdasta) olisi toinen kohta kun enempi myytiin ja NYT ne alkavat olla siinä iässä että kompressorit alkavat olla käyttöikänsä päässä. Voidaan siis otaksua että jos ei nyt ole ihan järkyttävästi laatu kärsinyt käyttöikä olisi 30 eikä 10 vuotta?

Toisaalta joissakin jutuissa todetaan että 20 vuodessa "tekniikka kehittyy niin paljon" että jos laakeri menee tms. olisi "järkevää" vaihtaa kokonaan uuteen kokonaisuuteen ettei vaan "jokin muu pikkuosa sitten hajoa kohta perästä". Eli varmaan yrittävät vaan myydä uusia ettei mentäisi ja korjattaisi vanhaa?

Milloin maalämpöpumpun kompressori kannattaa vaihtaa? Näin asiantuntijat vastaavat - Rakennusmaailma

Kun maalämpöpumppu tulee vaihtoikään, järjestelmää saattaa muutenkin kannattaa päivittää.

rakennusmaailma.fi

Varmaan suurin osa kestää pitkään, mutta 10v kohdalla hajoaa jonkin verran mitä olen kuulostellut. En sitten tiedä saako esim kotivakuutuksesta jotakin.

 

[Köntsä-Ana]

Asuvat maksetuissa omakotitaloissa, mutta mitään ei ole vuosikymmenissä jäänyt käteen? Minne ne rahat on menny?

Varmasti on moni on säästöönkin saanut mutta varmaan myös mennyt. Eihän se omakotitalo tarkoita että pitää olla miljonääri. Loppupeleissä ei hirveästi joku puutalo maksa jos se itse talkoo työllä rakentaa. Ja tällaisia on Suomessa varmaan paljon. Niin on myös omat vanhemmat rakentaneet omakotitalon vaikka ei mitään miljonäärejä ole.

 

[Zetbo]

Varmasti on moni on säästöönkin saanut mutta varmaan myös mennyt. Eihän se omakotitalo tarkoita että pitää olla miljonääri. Loppupeleissä ei hirveästi joku puutalo maksa jos se itse talkoo työllä rakentaa. Ja tällaisia on Suomessa varmaan paljon. Niin on myös omat vanhemmat rakentaneet omakotitalon vaikka ei mitään miljonäärejä ole.

Voi jeesus. Kuka puhu miljonääreistä? Saako monikin eläkeläinen miljoonan sähkölaskun?

 

[Köntsä-Ana]

Voi jeesus. Kuka puhu miljonääreistä? Saako monikin eläkeläinen miljoonan sähkölaskun?

No kyllä täällä keskustelussa helposti saa kuvan että omakotitalo tarkoittaa suurituloista.

 

[Taneli-]

Asuvat maksetuissa omakotitaloissa, mutta mitään ei ole vuosikymmenissä jäänyt käteen? Minne ne rahat on menny?

Aika moni vanhoista ihmisistä elää talvet esim. Espanjassa tai Turkissa missä heillä on kakkoskoti ja ainoastaan kesät Suomessa. Voidaan tietysti kysyä mitä olisi pitänyt tehdä toisin jos loppupuolella elämää kuluttaa suhteessa enemmän kuin alkupuolella ja menot ovat suuremmat kuin tulot. Tosin omaa varallisuuttaanhan he kuluttavat. Lisäksi nousevat lääke ja hoitokulut voivat tulla yllätyksenä ja monelta voi loppua kohden mennä markat sekaisin eurojen kanssa (jolloin se oma varallisuus onkin huomattavasti vähäisempi kuin aikoinaan rakentaessa ja markoilla maksettaessa olikaan).

 

[Zetbo]

No kyllä täällä keskustelussa helposti saa kuvan että omakotitalo tarkoittaa suurituloista.

Sun jutuissa ei ole hirveästi logiikkaa. Eka sanot, että eläkeläispariskunta jonka omakotitalo on maksettu. Kysyn, että missä heidän säästetyt rahat on, kun oletettavasti sitä on jääny lainanlyhennyksen verran. Varmaan 10-20v riippuen tilanteesta. Vastaat, että talo ei paljoa maksa talkoilla tehtynä...eli sitä rahaa olisi pitänyt jäädä vielä enemmän käteen! Siihen päälle vielä tuo miljonääri sekoilu.

EDIT:

Aika moni vanhoista ihmisistä elää talvet esim. Espanjassa tai Turkissa missä heillä on kakkoskoti ja ainoastaan kesät Suomessa. Voidaan tietysti kysyä mitä olisi pitänyt tehdä toisin jos loppupuolella elämää kuluttaa suhteessa enemmän kuin alkupuolella ja menot ovat suuremmat kuin tulot. Tosin omaa varallisuuttaanhan he kuluttavat. Lisäksi nousevat lääke ja hoitokulut voivat tulla yllätyksenä ja monelta voi loppua kohden mennä markat sekaisin eurojen kanssa (jolloin se oma varallisuus onkin huomattavasti vähäisempi kuin aikoinaan rakentaessa ja markoilla maksettaessa olikaan).

Eiköhän se ole sitten vähän niinku taas oma vika, kun on bilettänyt etelässä rahat ja ei ole enää varaa asua 2 asunnossa. Iso kyynel jos joutuu vaikka myymään toisen kämpän! Voi ei. Todennäköisesti on jälkikasvua joka voi auttaa pitämään eurot ja markat eri korissa. Tää on taas tätä Suomi menoa, että yritetään muille laittaa lasku omista hölmöilyistä.

Edelleenkin tuntuu joillekkin olevan ihan tuntematon käsite semmoinen, kun varakassa. Valtion pitää varmaan kohta alkaa maksamaan hajonneita ilmalämpöpumppuja, maalämpöpumppuja, vesi-ilmalämpöpumppuja jne. Tulee varmaan ihan yllätyksenä, että noi on kulutus tavaraa. Jos katto vuotaa niin varmaan tulee sekin yllätyksenä. Oman mökin katto vuoti viime vuonna ja siihen laitettiin uusi. Olisi pitänyt valtionkonttoriin lähettää laskut ilmeisesti.

 

[Zetbo]

Tupla

 

[Köntsä-Ana]

Sun jutuissa ei ole hirveästi logiikkaa. Eka sanot, että eläkeläispariskunta jonka omakotitalo on maksettu. Kysyn, että missä heidän säästetyt rahat on, kun oletettavasti sitä on jääny lainanlyhennyksen verran. Varmaan 10-20v riippuen tilanteesta. Vastaat, että talo ei paljoa maksa talkoilla tehtynä...eli sitä rahaa olisi pitänyt jäädä vielä enemmän käteen! Siihen päälle vielä tuo miljonääri sekoilu.

Jokainen tapaus on uniikki. On varmasti henkilöitä joilla on rahaa jäänyt säästöön mutta mutta myös pienituloisia joilla ei ole jäänyt. Se ei kuitenkaan alkuperäinen pointti ollut vaan se että kannatin tulemista apuun sähkölaskuissa.

Onko tämä valtion tukeminen sähkölaskuissa joillekin vähän turhan raskas asia?