Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[zepi]

Millä rahalla energiatehokkuutta parannetaan jos ne rahat kuluvat sähkölaskuun?

Lainarahalla. Jos investointi maksaa itsensä takaisin säästöinä (kuten nykyisillä sähkön hinnoilla helposti tekee), on se lainan otto suoraan lisää vapaata kassavirtaa sitten talvella kun lainan lyhennykset ovat pienempiä kuin vaihtoehtoiset sähkölaskun suurenemiset.

 

[Taneli-]

Lainarahalla. Jos investointi maksaa itsensä takaisin säästöinä (kuten nykyisillä sähkön hinnoilla helposti tekee), on se lainan otto suoraan lisää vapaata kassavirtaa sitten talvella kun lainan lyhennykset ovat pienempiä kuin vaihtoehtoiset sähkölaskun suurenemiset.

Yksi asia mikä näissä neuvoissa helposti unohtuu on se että mistä saadaan sitten se lainan takaaja? Koska monesti pankki kieltäytyy hieman kauempana olevaa kohdetta rahoittamasta, edes sen ostamisen saati sitten isomman remontin (vaikka maalämpöprojekti) suhteen. Ellei saa jostain takaajia.

Mikä helposti tarkoittaa sitä että jos elää kädestä suuhun ja rahat kuluisivat jo sähkölaskuun, taloa ei ehdi myydä ennen talvea ja lainaa ei saa.. ..mitä tehdä?

 

[Lucas]

Yksi asia mikä näissä neuvoissa helposti unohtuu on se että mistä saadaan sitten se lainan takaaja? Koska monesti pankki kieltäytyy hieman kauempana olevaa kohdetta rahoittamasta, edes sen ostamisen saati sitten isomman remontin (vaikka maalämpöprojekti) suhteen. Ellei saa jostain takaajia.

Mikä helposti tarkoittaa sitä että jos elää kädestä suuhun ja rahat kuluisivat jo sähkölaskuun, taloa ei ehdi myydä ennen talvea ja lainaa ei saa.. ..mitä tehdä?

Eihän sitä mitään lainaa saa, jos tulot pyörivät siellä toimeentulotuen alarajan tuntumassa tai jopa alle. Eikä se pankki kuuntele perusteluita, miten on joku aiemminkin selvinnyt kahdensadan euron käyttövaroilla kuussa.

Usein se energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuaika pyörii siellä 10-20 vuoden välillä. Joku ilmalämppöpumppu voi maksaa itsensä takaisin vuodessa kahdessa, mutta aurinkopaneelien takaisinmaksuaika taitaa olla 15 vuoden päälle nykyisilläkin sähkönhinnoilla ja maalämpöhankinnan takaisinmaksuaika saattaa olla pitkästi päälle 20 vuotta jos sähkölämmitystalosta puuttuu vesikiertoinen lämmönjako ja pitää rakentaa sekin vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ja rikkoa kaikki lattiapinnatkin asunnosta.

 

[B12]

Nyt on ihan poikkeustilanne Venäjästä ym johtuen. En lähtisi taloa pakkomyymään pilkkahintaan tai tekemään 100k€ remontteja yhden talven takia. Eurooppa saa suksensa suoralleen ja tilanne normalisoituu. Nyt ollaan mielestäni vähän liian maailmanlopun tunnelmissa.

 

[B12]

Tupla

 

[renee]

Nyt on ihan poikkeustilanne Venäjästä ym johtuen. En lähtisi taloa pakkomyymään pilkkahintaan tai tekemään 100k€ remontteja yhden talven takia. Eurooppa saa suksensa suoralleen ja tilanne normalisoituu. Nyt ollaan mielestäni vähän liian maailmanlopun tunnelmissa.

Olen samaa mieltä siitä, että nyt on sellainen tilanne, joka ei ole pysyvä. Kukaan ei varmasti usko, että sähkön hinta jatkaa tällä tasolla kovinkaan pitkään, joten nykyisen hintatason perusteella ei investointien kuoletusaikoja voi tietenkään laskea, ellei kyse ole jostain pienestä investoinnista, jolla on lyhyt takaisinmaksuaika.

Tärkeintä olisi pärjätä vähintään tulevan talven yli mahdollisimman vähin vaurioin ja katsoa tilannetta sen jälkeen uudestaan. Jos on resursseja, niin energiainvestoinnit voi aloittaa jo nyt, mutta enpä tosiaan lähtisi viimeisiä rahoja pistämään investointeihin, kun tärkeintä olisi selvitä seuraavat kuukaudet ja siihen sitä kassavirtaa tarvitaan.

 

[petepeluri]

Tulipa tuossa diy-pestyä ilmalämpöpumput valmiiksi lämmityskautta varten. Pumpun teho ja hyötysuhde laskee kuin lehmän häntä, jos kenno ja puhallin kovin likaisia. Meillä ei ollut paljoakaan pölyä, mutta onpahan kuin uusia nyt.

Kaupallisena palveluna tuollainen perushuolto maksaa 200-400€/pumppu, joten syö kyllä säästöjäkin aika mukavasti. Tuollainen pesupalvelu olisi kyllä ihan kiva sivubisnes. Ottaisi vaikka sen edullisen 200€ ja aikaahan tuohon menee tunnista puoleentoista.

jännää hinnoittelua, että oikea asentajan huoltotyö on esim 70€/h ja pesu 150€/h. Ammattitaitoa ei ihmeitä tarvita, eikä kalustoakaan.

On siinä oma hommansa ottaa kuoret ja puhallin irti. Kerran olen tuon operaation tehnyt.

 

[petepeluri]

Lainarahalla. Jos investointi maksaa itsensä takaisin säästöinä (kuten nykyisillä sähkön hinnoilla helposti tekee), on se lainan otto suoraan lisää vapaata kassavirtaa sitten talvella kun lainan lyhennykset ovat pienempiä kuin vaihtoehtoiset sähkölaskun suurenemiset.

Jos saa. En usko että itse saisin, pakko säästää.

 

[Janishell]

Valtion takaukset talojen energia remontteihin kyllä tarvittaisiin.

 

[Mikkos]

Mikähän teoriassa olisi järkevämpää vesivaraajan kanssa (yösähköllä lämmitys):
-laskea veden lämpö minimiin jolloin lämmitykseen ei tarvitse niin paljon sähköä
-miinuksena että veden määrä varaajassa tippuu nopeammin
Vai
-nostaa veden lämpöä reilusti jolloin lämmittämiseen menee enemmän sähköä
-vettä kuluu vähemmän päivän aikana

300L Jäspi vm.2017, kaksi aikuista, ei lapsia. Kulutus on "normaalia", ei pitkiä suihkuja jne. Kumpi näin teoriassa olis järkevämpää?

 

[Janishell]

Mikähän teoriassa olisi järkevämpää vesivaraajan kanssa (yösähköllä lämmitys):
-laskea veden lämpö minimiin jolloin lämmitykseen ei tarvitse niin paljon sähköä
-miinuksena että veden määrä varaajassa tippuu nopeammin
Vai
-nostaa veden lämpöä reilusti jolloin lämmittämiseen menee enemmän sähköä
-vettä kuluu vähemmän päivän aikana

300L Jäspi vm.2017, kaksi aikuista, ei lapsia. Kulutus on "normaalia", ei pitkiä suihkuja jne. Kumpi näin teoriassa olis järkevämpää?

Itse pitäisin kuumana varaajan silloin kun sitä tarvitsee. Muuten sitten sammuksissa kun ei varaajaa tarvitse.

 

[Mikkos]

Itse pitäisin kuumana varaajan silloin kun sitä tarvitsee. Muuten sitten sammuksissa kun ei varaajaa tarvitse.

Öö.. täh?

 

[Lucas]

Olen samaa mieltä siitä, että nyt on sellainen tilanne, joka ei ole pysyvä. Kukaan ei varmasti usko, että sähkön hinta jatkaa tällä tasolla kovinkaan pitkään, joten nykyisen hintatason perusteella ei investointien kuoletusaikoja voi tietenkään laskea, ellei kyse ole jostain pienestä investoinnista, jolla on lyhyt takaisinmaksuaika.

Tärkeintä olisi pärjätä vähintään tulevan talven yli mahdollisimman vähin vaurioin ja katsoa tilannetta sen jälkeen uudestaan. Jos on resursseja, niin energiainvestoinnit voi aloittaa jo nyt, mutta enpä tosiaan lähtisi viimeisiä rahoja pistämään investointeihin, kun tärkeintä olisi selvitä seuraavat kuukaudet ja siihen sitä kassavirtaa tarvitaan.

Hyvä se olisi mahdollisuuksien mukaan välittömästi aloittaa ne energiansäästöinvestoinnit, jotka ovat sellaisia että normaaleillakin energianhinnoilla niiden takaisinmaksuaika jäänyt luokkaa 15-20 vuotta tai alle.

Tietenkään siinä ei ole silloin mitään järkeä alkaa investoimaan johonkin 15-20 vuoden takaisinmaksuajan maalämpöön, jos kyseessä on joku 70+ -vuotias maaseudulla muuttotappioalueella asuva, jonka talonrötiskön hinta alittaa maalämpölaitteiston hinnan ja talosta saisi myytäessäkin luokkaa 20 tuhatta euroa jos sille jostakin ihmeen kautta ostaja löytyisi tai uusi asukas taloon vaikka vuokralle talon ylläpitoa vastaan.

Isoin ongelma taitaa olla tällä hetkellä kuitenkin lämpöpumppuasennuksissa se, että asennuskapasiteettia ja laitteistoja on luokkaa alle sadasosa siitä määrästä, jolle määrällä kotitalouksia niiden hankinta olisi järkevää vaikka seuraavan puolen vuoden aikana. En tiedä mikä on nyt esimerkiksi maalämpökaivojen poraamisten varauskirjojen tilanne tai minne saakka vierähtää kun nyt tilaa vaikka ilmalämpöpumpun asennuksen omakotitaloon. Luultavasti esimerkiksi lämpökaivojen poraamisessa loppuvuosi on ihan täynnä eikä ohi jonosta tahdo päästä isollakaan rahalla. Sehän homma vielä räjähtää käsiin kun ihmiselle alkaa tulla niitä järkyttäviä tuhansien eurojen sähkölaskuja kuukaudessa ja se valkenee mitä se 50 senttiä per kWh tarkoittaa oman pirtin kohdalla. Todella monet tavalliset ihmiset ovat sellaisia ettei heillä ole oikein mitään käsitystä edes mitä sähkö heillä tähän saakka maksanut per kWh, mistä sen ostanut ja miten paljon sitä sähköä kuluu. Eiköhän se heillekin siitä kirkastu ensi talvena kun postilaatikkoon kolahtelee jotain 3000-4000 euron kuukausilaskuja sähkölaitokselta. Siinä vaiheessa se on ainakin ensi talven osalta myöhäistä alkaa vaikka jotain lämpöpumppuja hankkimaan.

Minä en oikein usko, että enää koskaan päästäisiin Suomessa takaisin enää niihin alle 4 sentin kWh hintoihin sähköllä, jota sitä vielä hetki sitten myytiin Suomessa ja osalla voi olla edelleenkin siihen hintaan sopimukset. Eiköhän se sähkön hinta kuitenkin laske tuosta 40-50 sentin per kWh tasolta muutamassa vuodessa viimeistään 20 sentin nurkille, mutta sitten alkaa tulla vastaan ne todella kalliit investoinnit siihen Suomen hallituksen tavoitteeseen, että "Hiilineutraali Suomi 2035". Sillä tavoitteella tullaan taatusti pyyhkimään takapuolta, koska se vaatisi varmaan yli euron kWh hintaisen sähkön ja liikennepolttoaineille ja tupaöljylle yli 10 euron litrahintaa, että hiilipäästöt saataisiin nollattua siihen mennessä ja kulutus laskemaan riittävän paljon. Ehtii kuitenkin aiheuttaa isot kulut ennen kuin se tavoitelappu haudataan ja sitä laskua saadaan maksaa pitkään.

Todella kallis lasku tulee siitä Suomen CO2 päästöleikkauksiin, kun Metsähallitus on hakannut sileäksi päätehakkuissa todella paljon vasta hyvään kasvuvauhtiin päässeitä nuoria metsiä. Sen seurauksena Suomen metsistä on tullut hiilinielun sijasta todella massiivinen päästölähde. Tuo Metsähallituksen metsien hakkuukin ollut ihan älytöntä kun nuoria metsiä vedetty sileäksi avohakkuuaukeiksi. Jos olisi omaa metsää niin olisin sellaisten antanut vielä ainakin 30 vuotta kasvaa ennen isompia hakkuita. Vähän samanlaista metsänhoitoa ollut kuin se, että joku juoppalalli raikulipoika perii metsää ja hakkaa sen rahanpuutteessa sileäksi siinä vaiheessa kun vielä ensiharvennuskaan ei olisi ajankohtainen.

 

[Janishell]

Öö.. täh?

Siis vesivaraaja kannattaa pitää kumanana välillä, koska silloin sieltä pöpöt kuolee. Sähköä säästyy silloin eniten kun ei pidä varaajaa ollenkaa päällä, jos vain on mahdollista.

 

[Mikkos]

Siis vesivaraaja kannattaa pitää kumanana välillä, koska silloin sieltä pöpöt kuolee. Sähköä säästyy silloin eniten kun ei pidä varaajaa ollenkaa päällä jos vain on mahdollista.

Ei tommonen ole käytännössä mahdollista. Ja tietenkin lämpötilan pitää olla minimissään se että pöpöt kuolee.

 

[Janishell]

Ei tommonen ole käytännössä mahdollista. Ja tietenkin lämpötilan pitää olla minimissään se että pöpöt kuolee.

Ajastinkellolla olisi mahdollista. Sähköt on päällä vaikka yösähköllä, päivällä taas ei lämmittäisi ollenkaan.

 

[paleale]

Kaksi hirsistä maalaistaloa. Yhteensä neliöitä n. 400, josta lämpimänä ehkä kolmannes. Toisessa talossa lämpimänä 40 neliötä ja lämpötilana 22 astetta. Toisessa talossa loput neliöt n. 18 asteen lämmössä paitsi pesutilat lämpimämpiä. Näiden lisäksi muutama pakkasvahti ja muutama kymmenen metriä sulanapitokaapelia. Lounais-Suomessa ollaan, eli kovin kylmää ei ole. Sähkö kaikkineen maksaa n. 15 snt/kWh. Pääsulake on tavallista suurempi, joten sekin maksaa yli satasen kuussa.

Tuonne pienempään taloon itse asiassa asennettiin ilmalämpöpumppu. Odotamme sen laskevan tuntuvasti talven sähkölaskuja.

Tuo on aika hooceeta. Tuostahan voi äkkiä tiputtaa kulutusta, jos kakka osuu kattotuulettimeen. Toinen talo kylmilleen ja asustelee 40 neliössä. Minkälainen asuinjärjestely tässä on, jos saa udella? Vanhemmat 40 neliössä ja lapset 160 neliössä?

 

[B12]

Työkaveri testaili ja varaaja kannattaa lämmittää mahdollisimman harvoin. Esim jos tietää, että menee suihkuun illalla, niin ennen sitä. 300L kestää loppuajan kyllä ihan lämpimänä, jos kuumaa vettä ei käytetä paljoa ja läpi päivän. Meillä ei paljoa muuhun mene kuin illalla peseytymiseen.

Nuo remonttien kiirehtimiset ovat kaksipiipouinen juttu. Ala on ylikuumennut ja kuumenee lisää, jolloin hinnat nousevat raketin lailla ja kaikenlaisia helppoheikkejä tulee alalle pikavoiton toivossa.

 

[B12]

On siinä oma hommansa ottaa kuoret ja puhallin irti. Kerran olen tuon operaation tehnyt.

No joo menee siinä ehkä 10-30min auki ja kasaan, mutta kokonaisuutena kyllä tuntipalkoille pääsee kun itse tekee. Kaupalliset toimijat eivät irrota yleensä puhallinta, vaan jollakin paineruiskulla pesevät puhaltimen alakautta. Toki pumpustakin riippuu, onko helppo huoltaa vai työläs.

kaikki tutut jotka ovat homman tehneet ovat sanoneet, että pesu oli helpompaa kuin luulikaan.

 

[Mikkos]

Ajastinkellolla olisi mahdollista. Sähköt on päällä vaikka yösähköllä, päivällä taas ei lämmittäisi ollenkaan.

No enkös mä juuri laittanu alkuperäiseen kysymykseen että "lämmitys yösähköllä", eli lämmittää vain öisin.

 

[Janishell]

No enkös mä juuri laittanu alkuperäiseen kysymykseen että "lämmitys yösähköllä", eli lämmittää vain öisin.

Sitten vaan lämmität öisin, ei siinä pitäisi mitään ongelmaa olla.

Jos saat lämpösen veden riittämään minimi lämmöillä niin se on hyvä.

 

[Mikkos]

Sitten vaan lämmität öisin, ei siinä pitäisi mitään ongelmaa olla.

No niin teenkin, mutta se ei ollut kysymykseni vaan se, että kannattaako pitää varaajassa pienempiä lämpöjä jolloin vettä kuluu enemmän mutta tarvitsee lämmittää vähemmän vai korkeempaa lämpöä jolloin vettä kuluu vähemmän mutta energiaa lämmittämiseen enemmän.

 

[chrisekh]

Kylla se lamminvesivaraaja hiukan vuotaa lampo mutta se on luokkaa 1-2kwh vuorokaudessa jos se varaaja ei ole mikaan hullun vanha niin en siita ressaisi. Varsinkin talvella silla lampovuodolla ei ole valia. Isa sanoi etta se myos haaskaa kun kuumavesi putki lampiaa liikaa mutta en siihenkaan oikein usko paljoa menevan energiaa.

edit: eli lampovuoto kasvaa jos pidat varaajaa kuumempana mutta silla ei ole oikeasti merkitysta laskussa. Jos lamminta vetta riittaa 60 asteen lammosta niin pitaisin siina.

edit: oikeastaan se 1-2kwh alkaa nailla uusilla sahkonhinnoilla merkkaamaan jos asunnossa on joku fiksumpi lammitys kuin suorasahko.

 

[paleale]

No enkös mä juuri laittanu alkuperäiseen kysymykseen että "lämmitys yösähköllä", eli lämmittää vain öisin.

Koko homma riippuu ja roikkuu vähän kaikesta. Pörssisähköllä kannattanee kikkailla yösähköllä, kiinteähintaisella ei, koska yösähkönsiirto ei ole nykytilanteessa juuri halvempaa. Jos suihkut keskittyy ilta-aikaan, niin lämmittäisin esim. klo 15 alkaen. Riippuu myös lämpöhävikistä, tuo 300l on sen verran iso lämminvesivaraaja, että pitäis laskea auki. Kahdelle ihmiselle riittänee 50-100l kuumaa vettä päivässä. Konsensus tais olla, että kannattavampaa on pitää tuon kokoinen varaaja aina siinä 50-55 asteen paikkeilla ja laittaa kerta viikkoon legionella-kuumennus esim. 62 asteeseen.

 

[Mikkos]

Kylla se lamminvesivaraaja hiukan vuotaa lampo mutta se on luokkaa 1-2kwh vuorokaudessa jos se varaaja ei ole mikaan hullun vanha niin en siita ressaisi. Varsinkin talvella silla lampovuodolla ei ole valia. Isa sanoi etta se myos haaskaa kun kuumavesi putki lampiaa liikaa mutta en siihenkaan oikein usko paljoa menevan energiaa.

edit: eli lampovuoto kasvaa jos pidat varaajaa kuumempana mutta silla ei ole oikeasti merkitysta laskussa. Jos lamminta vetta riittaa 60 asteen lammosta niin pitaisin siina.

Nyt on muistaakseni vähän alle 60c kun kokeilin että meniskö siihen vähemmän sähköä. Kohta vois kokeilla nostaa reiluun 70c jos sitä vastaavasti menis vähemmän.. Kai nää on kokeilujuttua.
Yks minkä "tajusin" just että meillä on LVV toisella puolella kämppää kun keittiä ja jos keittiöstä haluaa kuumaa vettä niin varmaan viisi litraa pitää valuttaa ennen kuumaa.. sitten käytön jälkeen vastaavasti putkistoon jää se 5l kuumaa vettä jäähtymään. Eli ihan nopean huuhtelun takia ei kannata meillä keittiössä kuumaa vettä käyttää jos mahdollista.

 

[Lucas]

Työkaveri testaili ja varaaja kannattaa lämmittää mahdollisimman harvoin. Esim jos tietää, että menee suihkuun illalla, niin ennen sitä. 300L kestää loppuajan kyllä ihan lämpimänä, jos kuumaa vettä ei käytetä paljoa ja läpi päivän. Meillä ei paljoa muuhun mene kuin illalla peseytymiseen.

Paljon riippuu missä lämminvesivarajaa sijaitsee. Jos se sijaitsee vaikka puolilämpimässä autotallissa, niin siitä varaajan hukkalämmöstä iso osa päätyy lämmityskaudellakin hukkaan. Ainakin jos autotalli sen vuoksi lämpenee enemmän kuin olisi toivottavaa.

Sitten taas jos varaaja sijaitsee keskellä asuntoa vaikka kylpyhuoneessa tai kodinhoitohuoneessa, niin lämmityskaudella kaikki sen hukkalämpö päätyy hyödyksi asunnon lämmittämiseen.

Loppujen lopuksi varaajan lämpötilalla tai aikataululla milloin sitä lämmittää vaikka ajastettuna ei taida olla juurikaan merkitystä jos on kiinteähintainen sähkösopimus eikä sähkön ostohinta vaihtele vaikka päivisin ja öisin tai pörssisähkön hinnan mukaan tunneittain.

Paljon isommat säästöt saa kun hommaa sen säästösuihkupään. Semmoinen maksaa noin 30 euroa ja se puolittaa veden kulutuksen suihkussa. Jos keskimääräisellä ihmisellä menee 1000 kWh vuodessa lämpimään käyttöveteen kotona ja siitä arviolta 2/3 osaa kuluu suihkussa, nin siitä voi vähän laskeskella niitä säästöjä. Ei ole kovin montaa kuukautta sen takaisimaksuaika edes yhden hengen taloudessa nykyisellä sähkön hinnalla.

Nykyaikainen yksi tehokas ilmalämpöpumppu taas voi säästää esimerkiksi 4000 kWh vuodessa. Nykyisellä sähkön hinnalla sen takaisinmaksuaika on luokkaa yksi vuosi. Kahdella pumpulla saisi enemmän säästöä, mutta ei se toinen tai kolmas pumppu enää yhtä paljoa säästä yleensä kuin se ensimmäinen. Ainakaan normikokoisissa taloissa.

 

[Jarkki86]

No niin teenkin, mutta se ei ollut kysymykseni vaan se, että kannattaako pitää varaajassa pienempiä lämpöjä jolloin vettä kuluu enemmän mutta tarvitsee lämmittää vähemmän vai korkeempaa lämpöä jolloin vettä kuluu vähemmän mutta energiaa lämmittämiseen enemmän.

Lämmin käyttövesi pitäisi olla aina vähintään 55 -asteista, myös käytön aikana. Alle sen tulee riski legionella bakteerin kasvusta.

 

[zepi]

Mikähän teoriassa olisi järkevämpää vesivaraajan kanssa (yösähköllä lämmitys):
-laskea veden lämpö minimiin jolloin lämmitykseen ei tarvitse niin paljon sähköä
-miinuksena että veden määrä varaajassa tippuu nopeammin
Vai
-nostaa veden lämpöä reilusti jolloin lämmittämiseen menee enemmän sähköä
-vettä kuluu vähemmän päivän aikana

300L Jäspi vm.2017, kaksi aikuista, ei lapsia. Kulutus on "normaalia", ei pitkiä suihkuja jne. Kumpi näin teoriassa olis järkevämpää?

Mitä miinusta siinä on, että veden määrä varaajassa tippuu nopeammin, kunhan se ei lopu kesken?

Mitä alempana varaajan lämmön pitää, sitä vähemmän sieltä vuotaa lämpöä ulos, joten lämmityskauden ulkopuolella energiateknisesti kannattaa lämmittää yösähköllä minimilämpöihin joilla veden määrä riittää seuraavaan yösähköön ja joka tappaa bakteerit.

Poikkeuksena sitten lämmityskaudella -> kaikki mitä ”ylilämmität” yösähköllä vuotaa sitten kämppään kalliin päiväsähkön aikaan ihan kuin varaavassa sähkölämmityksessä, joten riippuen siitä mihin nuo lämmöt vuotavat, voi päästä voitolle siinä, että lämmittää extraa.

Mutta käytännössä näillä säädöillä tuskin on p-skan vertaa väliä. Käytännössä ainoa millä on väliä on se, että paljonko valutatte sitä lämmintä vettä viemäristä hukkaan. Kaikki muu lienee merkityksetöntä piiperrystä.

*edit* ja tosiaan nuo Lucaksen mainitsemat säästösuihkupäät vaikuttavat varmasti moninkertaisesti vs. kaikki muut mitä voit säätää.

 

[paleale]

Nyt on muistaakseni vähän alle 60c kun kokeilin että meniskö siihen vähemmän sähköä. Kohta vois kokeilla nostaa reiluun 70c jos sitä vastaavasti menis vähemmän.. Kai nää on kokeilujuttua.
Yks minkä "tajusin" just että meillä on LVV toisella puolella kämppää kun keittiä ja jos keittiöstä haluaa kuumaa vettä niin varmaan viisi litraa pitää valuttaa ennen kuumaa.. sitten käytön jälkeen vastaavasti putkistoon jää se 5l kuumaa vettä jäähtymään. Eli ihan nopean huuhtelun takia ei kannata meillä keittiössä kuumaa vettä käyttää jos mahdollista.

Olen kateellinen putkarikaverilleni, koska hänellä on keskellä kämppää 50l tulistusvaraaja, josta jakaa veden vesipisteille. Äkkiä tulee kuumaa vettä hanoista, vaikka metrimatkaa tulee pannuhuoneeseen paljon hänelläkin.

 

[Mikkos]

Mitä miinusta siinä on, että veden määrä varaajassa tippuu nopeammin, kunhan se ei lopu kesken?

Mitä alempana varaajan lämmön pitää, sitä vähemmän sieltä vuotaa lämpöä ulos, joten lämmityskauden ulkopuolella energiateknisesti kannattaa lämmittää yösähköllä minimilämpöihin joilla veden määrä riittää seuraavaan yösähköön ja joka tappaa bakteerit.

Poikkeuksena sitten lämmityskaudella -> kaikki mitä ”ylilämmität” yösähköllä vuotaa sitten kämppään kalliin päiväsähkön aikaan ihan kuin varaavassa sähkölämmityksessä, joten riippuen siitä mihin nuo lämmöt vuotavat, voi päästä voitolle siinä, että lämmittää extraa.

Mutta käytännössä näillä säädöillä tuskin on p-skan vertaa väliä. Käytännössä ainoa millä on väliä on se, että paljonko valutatte sitä lämmintä vettä viemäristä hukkaan. Kaikki muu lienee merkityksetöntä piiperrystä.

*edit* ja tosiaan nuo Lucaksen mainitsemat säästösuihkupäät vaikuttavat varmasti moninkertaisesti vs. kaikki muut mitä voit säätää.

Ylilämmityksestä ei ole paskan hyötyä koska varaaja on varastossa eikä asuintiloissa.

Lämmin käyttövesi pitäisi olla aina vähintään 55 -asteista, myös käytön aikana. Alle sen tulee riski legionella bakteerin kasvusta.

Juu ja siksi se on mulla just piirun alle 60c.

 

[renee]

Hyvä se olisi mahdollisuuksien mukaan välittömästi aloittaa ne energiansäästöinvestoinnit, jotka ovat sellaisia että normaaleillakin energianhinnoilla niiden takaisinmaksuaika jäänyt luokkaa 15-20 vuotta tai alle.

Tietenkään siinä ei ole silloin mitään järkeä alkaa investoimaan johonkin 15-20 vuoden takaisinmaksuajan maalämpöön, jos kyseessä on joku 70+ -vuotias maaseudulla muuttotappioalueella asuva, jonka talonrötiskön hinta alittaa maalämpölaitteiston hinnan ja talosta saisi myytäessäkin luokkaa 20 tuhatta euroa jos sille jostakin ihmeen kautta ostaja löytyisi tai uusi asukas taloon vaikka vuokralle talon ylläpitoa vastaan.

Isoin ongelma taitaa olla tällä hetkellä kuitenkin lämpöpumppuasennuksissa se, että asennuskapasiteettia ja laitteistoja on luokkaa alle sadasosa siitä määrästä, jolle määrällä kotitalouksia niiden hankinta olisi järkevää vaikka seuraavan puolen vuoden aikana. En tiedä mikä on nyt esimerkiksi maalämpökaivojen poraamisten varauskirjojen tilanne tai minne saakka vierähtää kun nyt tilaa vaikka ilmalämpöpumpun asennuksen omakotitaloon. Luultavasti esimerkiksi lämpökaivojen poraamisessa loppuvuosi on ihan täynnä eikä ohi jonosta tahdo päästä isollakaan rahalla. Sehän homma vielä räjähtää käsiin kun ihmiselle alkaa tulla niitä järkyttäviä tuhansien eurojen sähkölaskuja kuukaudessa ja se valkenee mitä se 50 senttiä per kWh tarkoittaa oman pirtin kohdalla. Todella monet tavalliset ihmiset ovat sellaisia ettei heillä ole oikein mitään käsitystä edes mitä sähkö heillä tähän saakka maksanut per kWh, mistä sen ostanut ja miten paljon sitä sähköä kuluu. Eiköhän se heillekin siitä kirkastu ensi talvena kun postilaatikkoon kolahtelee jotain 3000-4000 euron kuukausilaskuja sähkölaitokselta. Siinä vaiheessa se on ainakin ensi talven osalta myöhäistä alkaa vaikka jotain lämpöpumppuja hankkimaan.

Minä en oikein usko, että enää koskaan päästäisiin Suomessa takaisin enää niihin alle 4 sentin kWh hintoihin sähköllä, jota sitä vielä hetki sitten myytiin Suomessa ja osalla voi olla edelleenkin siihen hintaan sopimukset. Eiköhän se sähkön hinta kuitenkin laske tuosta 40-50 sentin per kWh tasolta muutamassa vuodessa viimeistään 20 sentin nurkille, mutta sitten alkaa tulla vastaan ne todella kalliit investoinnit siihen Suomen hallituksen tavoitteeseen, että "Hiilineutraali Suomi 2035". Sillä tavoitteella tullaan taatusti pyyhkimään takapuolta, koska se vaatisi varmaan yli euron kWh hintaisen sähkön ja liikennepolttoaineille ja tupaöljylle yli 10 euron litrahintaa, että hiilipäästöt saataisiin nollattua siihen mennessä ja kulutus laskemaan riittävän paljon. Ehtii kuitenkin aiheuttaa isot kulut ennen kuin se tavoitelappu haudataan ja sitä laskua saadaan maksaa pitkään.

Todella kallis lasku tulee siitä Suomen CO2 päästöleikkauksiin, kun Metsähallitus on hakannut sileäksi päätehakkuissa todella paljon vasta hyvään kasvuvauhtiin päässeitä nuoria metsiä. Sen seurauksena Suomen metsistä on tullut hiilinielun sijasta todella massiivinen päästölähde. Tuo Metsähallituksen metsien hakkuukin ollut ihan älytöntä kun nuoria metsiä vedetty sileäksi avohakkuuaukeiksi. Jos olisi omaa metsää niin olisin sellaisten antanut vielä ainakin 30 vuotta kasvaa ennen isompia hakkuita. Vähän samanlaista metsänhoitoa ollut kuin se, että joku juoppalalli raikulipoika perii metsää ja hakkaa sen rahanpuutteessa sileäksi siinä vaiheessa kun vielä ensiharvennuskaan ei olisi ajankohtainen.

Mun mielestä on selvää, että tuottajalle maksettavan sähköenergian hinta ei voi kovin pitkään olla enempää kuin tuotantokustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla. Marginaalin kohtuullisuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon, että sähköä voi valmistaa oikeastaan missä hyvänsä ja oikeastaan kuka hyvänsä. Tällä hetkellä tuotantokustannukset Suomen sähköntuotannossa ovat pääasiassa alle viiden sentin, joten 5-10 c/kWh lienee realistinen ulosmyyntitaso. Tähän uskon hinnan päätyvän hyvin nopeasti.

Sähkön kokonaishintaan vaikuttaa toki moni muukin asia kuin pelkästään tuotantokustannukset ja tuottajan marginaali, ts. siirto ja verot. Esim. Saksassa kuluttajat maksavat sähköstä yli 12 c/kWh pelkkiä veroja, joten siellä ei ns. halpaa Suomi-sähköä tulla näkemään, vaikka ilmaiseksi tuotettaisiin Suomessa sähköstä maksettavat verot ovat ainakin toistaiseksi kohtuulliset, eli kuluttajat maksavat 2,8 c/kWh + 24% ALV energian hinnan päälle, yritykset merkittävästi vähemmän. Mutta kukapa tietää, jatkossa voi olla houkutuksia verottaa enemmän, koska veropohja on todella laaja ja vanha tuttu polttoainevero menettää tulevaisuudessa merkitystään, se on kuitenkin ollut merkittävä tulonlähde valtiolle.

 

[zepi]

Nyt on muistaakseni vähän alle 60c kun kokeilin että meniskö siihen vähemmän sähköä. Kohta vois kokeilla nostaa reiluun 70c jos sitä vastaavasti menis vähemmän.. Kai nää on kokeilujuttua.
Yks minkä "tajusin" just että meillä on LVV toisella puolella kämppää kun keittiä ja jos keittiöstä haluaa kuumaa vettä niin varmaan viisi litraa pitää valuttaa ennen kuumaa.. sitten käytön jälkeen vastaavasti putkistoon jää se 5l kuumaa vettä jäähtymään. Eli ihan nopean huuhtelun takia ei kannata meillä keittiössä kuumaa vettä käyttää jos mahdollista.

Pidät vaan jossain 57C:ssä tjsp. Ja ajastat vaan joka yölle lämmityksen. Nostat vain jos uhkaa loppua kesken, mitä alempana lämmöt pitää, sitä vähempi energiaa kuluu.

 

[Mikkos]

Pidät vaan jossain 57C:ssä tjsp. Ja ajastat vaan joka yölle lämmityksen. Nostat vain jos uhkaa loppua kesken, mitä alempana lämmöt pitää, sitä vähempi energiaa kuluu.

Näin mulla on tällä hetkellä setuppi.
E. sähköenergiassa on yleis-sähkö ja siirrossa kaksiaika eli energian suhteen ihan sama koska lämmittää mutta siirron kannalta yöllä tulee pieni säästö.

 

[GPGPU]

Mun mielestä on selvää, että tuottajalle maksettavan sähköenergian hinta ei voi kovin pitkään olla enempää kuin tuotantokustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla. Marginaalin kohtuullisuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon, että sähköä voi valmistaa oikeastaan missä hyvänsä ja oikeastaan kuka hyvänsä. Tällä hetkellä tuotantokustannukset Suomen sähköntuotannossa ovat pääasiassa alle viiden sentin, joten 5-10 c/kWh lienee realistinen ulosmyyntitaso. Tähän uskon hinnan päätyvän hyvin nopeasti.

Eikös se pörssihinta määräydy kalleimman käytetyn tarjoajan mukaan. Tuo voi vesittää toiveen, että sähköä saisi suhteessa tuotantokustannuksiin. Tähän yhdistettynä halvimpien tuotantomuotojen suuri tuotannon vaihtelu, todennäköisesti erittäin suuri sähkön hinnan volatiliteetti tulee jatkumaan niin pitkään kunnes saadaan riittävästi säätövoimaa tai jotenkin tasattua tuotantoa.

 

[itarumaa]

Kyllä tuo sähkön hinta mietityttää. Mulla on näköjään 5v kulutus ollut keskimäärin 1400 kWh vuodessa. Kaverilla on taas paritalo, jonka kulutus on n. 30 000 kWh vuodessa. Mietin vaan, että miten tuota sähkön hintaa voisi laskea näillä nykyarvoilla? Aika karmea on varmaan vuosihinta. Tällä hetkellä 7 vrk keskihinta on 39.60 snt/kWh, joka on aivan älytöntä tähän aikaan vuodesta.

 

[Lucas]

Mun mielestä on selvää, että tuottajalle maksettavan sähköenergian hinta ei voi kovin pitkään olla enempää kuin tuotantokustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla. Marginaalin kohtuullisuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon, että sähköä voi valmistaa oikeastaan missä hyvänsä ja oikeastaan kuka hyvänsä. Tällä hetkellä tuotantokustannukset Suomen sähköntuotannossa ovat pääasiassa alle viiden sentin, joten 5-10 c/kWh lienee realistinen ulosmyyntitaso. Tähän uskon hinnan päätyvän hyvin nopeasti.

Kyllä se on ollut jo hyvin pitkään se sähkön myyntihinta paljon korkeampi kun sähkön omakustannushinta plus kohtuullinen voittomarginaali.

Esimerkiksi Fortumin vesivoimaloissa Suomessa se sähkön omakustannushinta on ollut luokkaa 10 vuotta noin 1 sentin per kWh. Ja sähköstä saaneet pörssiin myymällä luokkaa viisikertaisen hinnan. Nyt sitten tulossa 40 kertainen hinta.

Samoin vanhoilla ydinvoimaloilla tuotetun sähkön hinta on Suomessa luokkaa vajaa 2 senttiä per kWh. Ja sama homma.

Vastaavia voittomarginaaleja ei ole oikein muualla kuin jossain huumekaupassa. Tuskin edes asekauppa sotaa käyviin vientikiellon alaisiin maihin tuottaa noin hyvin.

Puntteja olisi hyvä tasapainottaa vaikka sillä, että määrättäisiin vaikka joku lisävero noille vesivoimaloille ja vanhoille ydinvoimaloille suuruusluokkaa pörssisähkön hinta miinus omakustannushinta kertaa 0,85. Näin saaduille veroilla voisi sitten poistaa kuluttajilta sähköverot ja alentaa sähkön arvonlisäveroa ja maksaa tukea vaikka bioenergian tuottamiseen.

 

[zepi]

Eikös se pörssihinta määräydy kalleimman käytetyn tarjoajan mukaan. Tuo voi vesittää toiveen, että sähköä saisi suhteessa tuotantokustannuksiin. Tähän yhdistettynä halvimpien tuotantomuotojen suuri tuotannon vaihtelu, todennäköisesti erittäin suuri sähkön hinnan volatiliteetti tulee jatkumaan niin pitkään kunnes saadaan riittävästi säätövoimaa tai jotenkin tasattua tuotantoa.

Säätövoimaa on kyllä ihan riittävästi - valtaosin kaasuvoimaloina. Sen tuotantokustannukset vaan ovat taivaissa -> aina kun ydin + tuuli + run of river ei riitä, ampuu hinta kaasu/hiililauhde kustannukseen, tai vähän sen yli.

 

[zepi]

Kyllä tuo sähkön hinta mietityttää. Mulla on näköjään 5v kulutus ollut keskimäärin 1400 kWh vuodessa. Kaverilla on taas paritalo, jonka kulutus on n. 30 000 kWh vuodessa. Mietin vaan, että miten tuota sähkön hintaa voisi laskea näillä nykyarvoilla? Aika karmea on varmaan vuosihinta. Tällä hetkellä 7 vrk keskihinta on 39.60 snt/kWh, joka on aivan älytöntä tähän aikaan vuodesta.

Hintaa saa alas lyhyellä tähtäimellä vain ja ainoastaan kulutusta vähentämällä. Muita keinoja ei ole. Pidemmällä tähtäimellä tuulivoimaloiden ja ydinvoimaloiden lisäämiset voivat auttaa + parempi tuuri sateiden kanssa. Keski-Euroopan aurinkopaneeliasennukset tietty auttavat kesäsähkön hintoihin, mutta vielä ollaan kaukana siitä, että hinnat painuisivat alas.

Pidemmällä tähtäimellä myös LNG:n hintojen romahdus ja hiilen maailmanmarkkinahintojen putoaminen auttaa jonkin verran. Noita vaan saadaan odottaa ensi kevääseen ainakin.

Ja vaikutukset kaasun/hiilen hinnan laskussa eivät ole massiivisia, ellei saada globaalia taantumaa, joka vähentää kysyntää. Ehkä 35 -> 20-25c/kWh tjsp.

 

[Osku]

Eikös se pörssihinta määräydy kalleimman käytetyn tarjoajan mukaan. Tuo voi vesittää toiveen, että sähköä saisi suhteessa tuotantokustannuksiin. Tähän yhdistettynä halvimpien tuotantomuotojen suuri tuotannon vaihtelu, todennäköisesti erittäin suuri sähkön hinnan volatiliteetti tulee jatkumaan niin pitkään kunnes saadaan riittävästi säätövoimaa tai jotenkin tasattua tuotantoa.

Tämä tekee pörssisähköstä maailman korruptoituneimman järjestelmän. Muuten sähkö olisi esim. 5 snt kWh, mutta koska tarve on nyt 5% korkeampi, niin kaikki maksaa siitä 20 kertaisen hinnan. Siitä voi jokainen kelata miten järkevää on pitää tehtaat kiinni tai pidennettyä huoltoa päällä.

 

[zepi]

Tämä tekee pörssisähköstä maailman korruptoituneimman järjestelmän. Muuten sähkö olisi esim. 5 snt kWh, mutta koska tarve on nyt 5% korkeampi, niin kaikki maksaa siitä 20 kertaisen hinnan. Siitä voi jokainen kelata miten järkevää on pitää tehtaat kiinni tai pidennettyä huoltoa päällä.

Ei, vaan tämä kertoo siitä ettet ymmärrä yhtään miksi tämä on paras asia ikinä. Kaikki maat joissa on yritetty jotain muuta kuin markkinaehtoista energian hinnoittelua ovat köyhiä banaanivaltioita tai rikollisten johtamia menetettyjä tapauksia. Tai sitten ne ovat jo romahtaneet omaan mahdottomuuteensa.

Yhteiskunta ei yksinkertaisesti voi toimia hyvin jos yritetään pyörittää jotain neuvostoliittolaista suunnitelmataloutta jossa keskuskomitea määrittää hinnat.

Jos jostain resurssista on pulaa, voidaan hinta alas pakottamalla varmistaa, että pula ei lopu koskaan.

Nykyinen hintataso ei liity juurikaan sähkö kysyntään tai ”tarpeeseen”, vaan siihen että valtaosa energian tuotannosta on muuttunut käsittämättömän kalliiksi. Hiili ja kaasu maksavat aivan maltaita.

 

[renee]

Eikös se pörssihinta määräydy kalleimman käytetyn tarjoajan mukaan. Tuo voi vesittää toiveen, että sähköä saisi suhteessa tuotantokustannuksiin. Tähän yhdistettynä halvimpien tuotantomuotojen suuri tuotannon vaihtelu, todennäköisesti erittäin suuri sähkön hinnan volatiliteetti tulee jatkumaan niin pitkään kunnes saadaan riittävästi säätövoimaa tai jotenkin tasattua tuotantoa.

Kyllä se määräytyy pörssissä ja siellä tulee aina olemaan roimia alihintoja ja roimia ylihintoja, mutta keskimäärin hintataso seuraa tuotantokustannuksia.

 

[petepeluri]

No niin teenkin, mutta se ei ollut kysymykseni vaan se, että kannattaako pitää varaajassa pienempiä lämpöjä jolloin vettä kuluu enemmän mutta tarvitsee lämmittää vähemmän vai korkeempaa lämpöä jolloin vettä kuluu vähemmän mutta energiaa lämmittämiseen enemmän.

Sama määrä energiaa valuu viemäristä alas. Lämpöhäviö laskee pienemmällä lämpötilalla.

 

[Juhanator]

Kaupassa huomaan, kuinka monet edullisemman pään tuotteet joko loppu tai vähissä, eli ihmiset siirtyneet halvempiin tuotteisiin. Esimerkiksi ostan usein valmis- pinaattikeittoja, nyt melkein aina kun prismassa käyn, se halvin "Kotimaista" merkki loppu. Sama koskee halvimpia appelsiinimehuja ynm.

Onhan tämä hieman muuttanut omaa tapaakin ruokaostoksilla. Yksin asun eli helppo seurata menoja, esimerkiksi ennen ostin aina 5 kpl munarasian, nyt kun hinta siinä 1.30-40 euron kiivennyt, on edullisempaa ostaa se 10 kpl rasia, joka alle 2 euroa. Tai litran maidon sijaan ostan 1.5 litran purkin (tuossa ei taida kummoista eroa tosin olla). Tuollaisista sitä nyt tietysti pystyy säästämään, että siirtyy isompiin pakkauskokoihin. Minulla vähän paha tapa ollut se, että ostan vain parin päivän ruoat kerrallaan.

Eilen huomasin että kebab on jo 10e kaupungissani, kun ajattelin että pitkästä aikaa sellaisen söisin. Hinta noussut sen verran, että menin ja ostin mielummin ruoantekotarpeet pariksi päiväsi.
Ulkonasyömiseenkin tämä jo vaikuttaa, vaikkei nyt sinällään taloudellista pakkoa laskea joka euroa. Sitä vain tulee automaattisesti tarkemmaksi itsekin, kun kaikki ympärillä kallistuu kallistumistaan, kuin reaktiona.

Syön sen verran kuin ennenkin, enemmän teen nyt itse ja isommilla pakkauksilla.

 

[renee]

Ei, vaan tämä kertoo siitä ettet ymmärrä yhtään miksi tämä on paras asia ikinä. Kaikki maat joissa on yritetty jotain muuta kuin markkinaehtoista energian hinnoittelua ovat köyhiä banaanivaltioita tai rikollisten johtamia menetettyjä tapauksia. Tai sitten ne ovat jo romahtaneet omaan mahdottomuuteensa.

Yhteiskunta ei yksinkertaisesti voi toimia hyvin jos yritetään pyörittää jotain neuvostoliittolaista suunnitelmataloutta jossa keskuskomitea määrittää hinnat.

Jos jostain resurssista on pulaa, voidaan hinta alas pakottamalla varmistaa, että pula ei lopu koskaan.

Nykyinen hintataso ei liity juurikaan sähkö kysyntään tai ”tarpeeseen”, vaan siihen että valtaosa energian tuotannosta on muuttunut käsittämättömän kalliiksi. Hiili ja kaasu maksavat aivan maltaita.

Markkinaehtoinen hinnoittelu toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin, mutta ei toimi aina rationaalisesti, koska markkinoilla on tapana ylireagoida. Markkina siis tietenkin korjaa hinnan oikealle tasolle ajan kuluessa, siitä ei ole epäilystäkään. Markkinatalous voi vaatia ohjailua, jos markkina ei muuten toimi. Parasta olisi, jos ostajat tekisivät sen markkinaehtoisesti, eli lopettaisivat ylihintaisen sähkön oston ja antaisivat sähkön katkeilla. Tämä vaatii ostajilta yhteistyötä.

Sähkö on myös siinä mielessä erityistuote, että se on välttämättömyystuote kuluttajille.

 

[Lucas]

Ei, vaan tämä kertoo siitä ettet ymmärrä yhtään miksi tämä on paras asia ikinä. Kaikki maat joissa on yritetty jotain muuta kuin markkinaehtoista energian hinnoittelua ovat köyhiä banaanivaltioita tai rikollisten johtamia menetettyjä tapauksia. Tai sitten ne ovat jo romahtaneet omaan mahdottomuuteensa.

Yhteiskunta ei yksinkertaisesti voi toimia hyvin jos yritetään pyörittää jotain neuvostoliittolaista suunnitelmataloutta jossa keskuskomitea määrittää hinnat.

Norjassa esimerkiksi vesivoimaloita verotetaan monta kertaa enemmän kuin Suomessa. Ei Norjalla ja norjalaisilla silti minusta kovin huonosti näytä menevän missään suhteessa.

 

[Lucas]

Kaupassa huomaan, kuinka monet edullisemman pään tuotteet joko loppu tai vähissä, eli ihmiset siirtyneet halvempiin tuotteisiin. Esimerkiksi ostan usein valmis- pinaattikeittoja, nyt melkein aina kun prismassa käyn, se halvin "Kotimaista" merkki loppu. Sama koskee halvimpia appelsiinimehuja ynm.

On se jotenkin erikoista, että yleensä aina ne halvimmat vaihtoehdot loppuvat bulkkituotteista, kuten maidoista. Sitten taas niitä rosvohinnoiteltuja "brändituotteita" riittää vaikka kuinka paljon.

Kaupoissa voisivat siirtää ne edullisimmat bulkkituotteet siihen näkyvimmälle paikoille hyllyissä eikä tunkea niitä sinne "kyykkyviiniosastolle" tai sinne ylimmälle hyllylle, jonne lyhyet ihmiset eivät edes yltä ilman jakkaraa. Sehän olisi sellainen positiivinen liikku, jolla kauppa toimisi aktiivisesti ruuan hinnan nousua vastaan. Tosin sitähän ne ei todellakaan tee kun parhaille myyntipaikoille tunkevat niitä sikahinnoiteltuja tuotteita joissa on paremmat katteet kauppiaalle.

 

[GPGPU]

Markkinaehtoinen hinnoittelu toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin, mutta ei toimi aina rationaalisesti, koska markkinoilla on tapana ylireagoida.

Hieman ihmetyttää tuo Nordpoolin tapa maksaa kalleimman pyynnön mukaan kaikille tuottajille sähköstä. Varmaan toisenlaisiakin mekanismeja sähköpörssiin olisi olemassa ja käytössä muualla.

 

[zepi]

Markkinaehtoinen hinnoittelu toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin, mutta ei toimi aina rationaalisesti, koska markkinoilla on tapana ylireagoida. Markkina siis tietenkin korjaa hinnan oikealle tasolle ajan kuluessa, siitä ei ole epäilystäkään. Markkinatalous voi vaatia ohjailua, jos markkina ei muuten toimi. Parasta olisi, jos ostajat tekisivät sen markkinaehtoisesti, eli lopettaisivat ylihintaisen sähkön oston ja antaisivat sähkön katkeilla. Tämä vaatii ostajilta yhteistyötä.

Sähkö on myös siinä mielessä erityistuote, että se on välttämättömyystuote kuluttajille.

Millä tavalla markkina ei tällä hetkellä oikein toimi? Minusta se näyttäisi toimivan 100%:sesti niinkuin pitää.

Mä en edelleenkään ymmärrä, että miksi haluat pakottaa minut katkaisemaan sähköt. Senkun vedät pääkytkimestäsi omat sähköt veke jos koet että on liian kallista. Älä vaadi muita toimimaan samoin.

Elän paljon paljon mielummin maassa jossa sähköä saa rahalla kuin maassa jossa sitä ei saa edes halutessaan.

 

[renee]

Millä tavalla markkina ei tällä hetkellä oikein toimi? Minusta se näyttäisi toimivan 100%:sesti niinkuin pitää.

Mä en edelleenkään ymmärrä, että miksi haluat pakottaa minut katkaisemaan sähköt. Senkun vedät pääkytkimestäsi omat sähköt veke jos koet että on liian kallista. Älä vaadi muita toimimaan samoin.

Elän paljon paljon mielummin maassa jossa sähköä saa rahalla kuin maassa jossa sitä ei saa edes halutessaan.

Markkina ei toimi, koska sähkön hinta on korkealla ja sähköstä ei ole minkäänlaista pulaa, sitä ei myöskään väitteistäsi huolimatta tuoteta kalliilla menetelmillä.

Lisäksi sinun tai minun sähkölaskuilla tai sähköntarpeella ei ole suurta merkitystä. Sillä on suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia ihan kaikille, jos sähkön hinta on ylikorkealla.

Sitten kun sähkönkäyttö alkaa vähentyä normaaliin verrattuna, niin markkina alkaa toimia. Tai no okei, myös jos merkittävä osa sähköstä tuotetaan tosi kalliilla menetelmillä, mutta eihän sellaista kapasiteettia edes ole merkittävästi. Siis Suomessa.

 

[Rapilysin]

No niin teenkin, mutta se ei ollut kysymykseni vaan se, että kannattaako pitää varaajassa pienempiä lämpöjä jolloin vettä kuluu enemmän mutta tarvitsee lämmittää vähemmän vai korkeempaa lämpöä jolloin vettä kuluu vähemmän mutta energiaa lämmittämiseen enemmän.

Nyt on muistaakseni vähän alle 60c kun kokeilin että meniskö siihen vähemmän sähköä. Kohta vois kokeilla nostaa reiluun 70c jos sitä vastaavasti menis vähemmän..

Kerro miten empiirisessä tutkimuksessa käy. Luulen, että kulutus pysyy jokseenkin samana.

Eniten vaikuttaa kuinka paljon sitä lämmintä vettä varaajasta käyttää päivän aikana eli toisinsanoen mikä on lämmityksen alkaessa varaajan sisältämän veden ja sen tavoitelämpötilan ero.