Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[Taneli-]

Menoveden käyrä?

Aika monessa oman kylän rivitalo maalämpörempassa tullut jälkeenpäin ilmi että menoveden lämpötila on ollut 80 jotain astetta talvella (tai nyt ainakin älyttömän korkea), ja sitten kun joku firma tuli ja laittoi maalämmöt tuli asunnoissa kylmää. sitten kun käyrä nostettiin että kaikilla oli lämmin asunto, laitos toimii melkein vain lämpövastuksilla.

En osaa sanoa muuta kuin:
"
Maalämpölaitteisto on asennettu kesäkuussa ja toimintakunnossa lukuun ottamatta sähkökytkentäasennusta lisävastuksille. Käyttövesi näköjään toimii moitteettomasti. Järjestelmä alkaa myös tuottaa lämpöä patteriverkostoon kun ilma viilenee. Projektipäällikön mukaan lämmitys käynnistyy, kun vuorokauden keskilämpö on ulkona 18 astetta ja alle. Lämmityksen aikana on alkuun kaikki käyttökokemus tarpeen, jotta saadaan optimaalinen säätö lämmön tuottoon. Urakoitsija huolehtii säädöstä urakkasopimuksen mukaisesti. Lisäksi urakkasopimuksessa on sovittu 5 v huoltosopimus (kohteen etävalvonta ja etäohjaus, lämmitysjärjestelmän vuosihuolto 1 krt/vuosi, hälytysten ohjaus sovitulle huoltohenkilölle, vuosiraportointi)

Edellä mainittu lisävastus on varaenergiajärjestelmä. Mikäli ulkona on jatkuvasti yli 25 astetta pakkasta (useamman viikon), eikä maalämpö pysty tuottamaan enää tarvittavaa lämpöä, järjestelmä kytkeytyy sähkölle ja tehokkaat sähkövastukset huolehtii lämmön tuotosta. Lisävastusten asennus vaatii isomman pääsulakkeen, alueen sähköverkon vahvistustyön ja uuden sähköpääkeskuksen. Verkkoyhtiö Elenia saa verkon vahvistuksen valmiiksi syyskuun aikana, jonka jälkeen urakoitsija kytkee lisävastukset järjestelmään ja tekee tarvittavat sähkökeskustyöt. Urakkasopimuksen mukaisesti sähköverkon vahvistustyö ja siitä aiheutuvat muut kustannukset (uusi sähköpääkeskus ja sen asennustyö) tehdään lisätyönä. Kokonaiskustannus on arviolta 6 000 – 7000 €, josta Elenian osuus on 4 285€.
"

Eli varmaan talven jälkeen osaa sanoa sitten onko kylmää vai ei. Sen osaan sanoa että wanha järjestelmä oli ainakin itselleni liian kuumalle säädetty (tietysti mitään huoneistokohtaista säätöä ei ollut). Huone missä järjestelmä sijaitsee vs oma asuntoni siinä on välissä 2 muuta asuntoa ja silti lämpö oli jatkuvasti (talvella siis) 24-25 astetta. Nyt saa toivottavasti jonkun inhimillisemmän lämmön kuten 21-22C.

Toki niitä pattereita sai teoriassa säätää mutta vaikka olisi pitänyt esim. makuuhuoneen patterin kokonaan pois päältä (lumihiutale - 6 asetuksissa) se oli silti kuumana aina lämmityskauden aikana. Otaksun että enemmistö vanhemmista eläkkeläisistä jotka asuvat täällä on ollut tyytyväisiä.

Itse en vain mieluusti talvella tuulettele useampia kertoja päivässä että saisi lämpöä laskemaan vaikka ei edes uunissa tekisi mitään. Minusta kuitenkin olisi mukavaa jos talvella voisi pitää esim. sitä T-paitaa päällä eikä olla pelkissä sortseissa ja ulos lähtiessä jo ns. "sisävaatteet" päälle laittaessa tulisi kuuma. Kuvaavaa ehkä se että nyt kun on kesä ja ilmalämpöpumppu minkä laittanut 24C viilennykseen täällä on viileämpää kuin talvella. Käytävässä lämpö on näköjään 22½ astetta.

 

[pomk]

Ei tuo 180e mitenkään älyttömän halvalta kuulosta.

Oikeastikko? Missä oot ikinä nähny edullisemman, jossa on lämmitys ja vesi mukana, tuossa kokoluokassa?

Auraukset, hiekotukset ja nurmikonajot kans mukana luonnollisesti, ja korjauksiin varattu kans oma osansa.

 

[qtba]

Pienituloisten tuet – paras keino?

Talouspolitiikan arviointineuvoston Huhtalan mielestä sähkön hinnannousun vaikutuksia kuluttajille kompensoidaan parhaiten pienituloisille kohdennetuilla tuilla.

– Kohdennetut tuet pienituloisille. Käytännössä maksatus voidaan tehdä sosiaalietuuksien indeksitarkistuksina. Kansallisesta tulorekisteristä voi myös poimia kohdennettavaa pienituloisten joukkoa, minkä pitäisi olla kätevää ja nopeaa. Joissakin maissa maksatukseen on käytetty vouchereita ja shekkejä, sanoo Huhtala.

Aalto-yliopiston Vehviläinen on samoilla linjoilla.

– Vaikka sähkön hintakaton lasku pudottaisi hintatasoa kaikilta, jäävät hinnat pysyvästi korkeammalle tasolle. On syytä pohtia toimeentulotukien ja muiden tukimekanismien käyttöä ja tasoa haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseksi, sanoo myös Vehviläinen.

Asiantuntijat tyrmäävät sähkön veronalennukset – professorilla on tuore ehdotus sähkölaskun kutistamiseksi

Hallitus valmistelee päätöksiä sähkön hinnan alentamiseksi. Useimmin esillä ollut sähköveron tai sähkön arvonlisäveron alennus ei kuitenkaan ole Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan järkevin tapa toimia.

yle.fi

Sähkölämmitetyissä okt:ssa asuvan palkansaajaperheen ei siis auta kun pitää hatusta kiinni ja rukoilla meteorologeilta hyviä uutisia.

 

[Janishell]

Pienituloisten tuet – paras keino?

Talouspolitiikan arviointineuvoston Huhtalan mielestä sähkön hinnannousun vaikutuksia kuluttajille kompensoidaan parhaiten pienituloisille kohdennetuilla tuilla.

– Kohdennetut tuet pienituloisille. Käytännössä maksatus voidaan tehdä sosiaalietuuksien indeksitarkistuksina. Kansallisesta tulorekisteristä voi myös poimia kohdennettavaa pienituloisten joukkoa, minkä pitäisi olla kätevää ja nopeaa. Joissakin maissa maksatukseen on käytetty vouchereita ja shekkejä, sanoo Huhtala.

Aalto-yliopiston Vehviläinen on samoilla linjoilla.

– Vaikka sähkön hintakaton lasku pudottaisi hintatasoa kaikilta, jäävät hinnat pysyvästi korkeammalle tasolle. On syytä pohtia toimeentulotukien ja muiden tukimekanismien käyttöä ja tasoa haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseksi, sanoo myös Vehviläinen.

Asiantuntijat tyrmäävät sähkön veronalennukset – professorilla on tuore ehdotus sähkölaskun kutistamiseksi

Hallitus valmistelee päätöksiä sähkön hinnan alentamiseksi. Useimmin esillä ollut sähköveron tai sähkön arvonlisäveron alennus ei kuitenkaan ole Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan järkevin tapa toimia.

yle.fi

Sähkölämmitetyissä okt:ssa asuvan palkansaajaperheen ei siis auta kun pitää hatusta kiinni ja rukoilla meteorologeilta hyviä uutisia.

Keppiä selkeesti haluavat antaa matalapalkaiselle omakotitalo asujalle.

 

[pomk]

Sähkölämmitetyissä okt:ssa asuvan palkansaajaperheen ei siis auta kun pitää hatusta kiinni ja rukoilla meteorologeilta hyviä uutisia.

Tai ostaa kaks ilppiä yhden kuukauden lyhennysvapaalla.

 

[Mikkos]

Tai ostaa kaks ilppiä yhden kuukauden lyhennysvapaalla.

Ei taida saada kahta ilppiä asennuksineen 500 eurolla..

 

[pomk]

Ei taida saada kahta ilppiä asennuksineen 500 eurolla..

Luulin että puhuttiin kahden palkansaajan omakotitalosta. Kehä I:n sisäpuolella se tarkoittaa 500k-1m kämppää ja hieman yli 500€ lyhennyksiä.

 

[Mikkos]

Luulin että puhuttiin kahden palkansaajan omakotitalosta. Kehä I:n sisäpuolella se tarkoittaa 500k-1m kämppää ja hieman yli 500€ lyhennyksiä.

Kehä I ulkopuolella ei tarkoita. Eikön ne ketkä eniten sähkön hinnan kanssa kuseen joudu ole juuri näitä keheän ulkopuolella olevia pienempituloisia.

 

[pomk]

Kehä I ulkopuolella ei tarkoita. Eikön ne ketkä eniten sähkön hinnan kanssa kuseen joudu ole juuri näitä keheän ulkopuolella olevia pienempituloisia.

No kehä 3:nkin sisäpuolella taitaa olla kaikki ei-purkukuntoiset kämpät sen 500k+.

 

[qtba]

Eiköhän ne suurimmat ongelmat ole sielläpäin Suomea, missä on oikeasti myös talvi.

 

[renee]

Eiköhän ne suurimmat ongelmat ole sielläpäin Suomea, missä on oikeasti myös talvi.

Näin uskoisin itse. Paljon kylmempää, mikä suoraan vaikuttaa energiankulutukseen, lisäksi selvästi matalampi tulotaso. Voisin myös kuvitella, että isoja ja merkittäviä energiaremontteja ei ole läheskään kaikkiin vanhoihin taloihin tehty, koska remonttien hinnat suhteessa muuttotappiokunnan asunnon arvoon ovat kohtuu merkittävät. Ja joo, ei kukaan voinut oikeasti arvata, että sähkön hinta moninkertaistuu varoittamatta. Kymmenien prossien hinnannousu on sellainen normaalijärjellä käsitettävä suuri nousu, mutta nyt puhutaan sadoista prossista.

 

[Jonaz]

Eiköhän ne suurimmat ongelmat ole sielläpäin Suomea, missä on oikeasti myös talvi.

Voi olla. Toisaalta myös asuntolainaa on keskimäärin vähemmän.
Se 500k maksava Kastellin pakettitalo Espoossa tulee melko kalliiksi jos korot nousevat edes 1% ja laina on "tapissa", lisänä muut asumiseen liittyvät kulut jotka nousevat saman verran Ilomantsissa kuin Espoossa (sähkö, ruoka, polttoaine yms.)

 

[renee]

Voi olla. Toisaalta myös asuntolainaa on keskimäärin vähemmän.
Se 500k maksava Kastellin pakettitalo Espoossa tulee melko kalliiksi jos korot nousevat edes 1% ja laina on "tapissa", lisänä muut asumiseen liittyvät kulut jotka nousevat saman verran Ilomantsissa kuin Espoossa (sähkö, ruoka, polttoaine yms.)

On se näinkin, eli nyt kun kaikki nousee, niin suuret tulot eivät riitä välttämättä nekään. Toisaalta pelivaraa on ehkä vähän enemmän ja voi olla, että kyse on vain epämiellyttävästä tilanteesta eikä suoranaisesta kassakriisistä, ts. pitää alkaa syödä säästöjä ja vähentää kulutusta. Mutta tosiaan jossain jumalan selän takana voi olla tilanne helpommin se, että talo lähtee vasaran alle. Toki en tiedä, mutta uskoisin, että keskimäärin näin.

 

[Jonaz]

Näin uskoisin itse. Paljon kylmempää, mikä suoraan vaikuttaa energiankulutukseen, lisäksi selvästi matalampi tulotaso. Voisin myös kuvitella, että isoja ja merkittäviä energiaremontteja ei ole läheskään kaikkiin vanhoihin taloihin tehty, koska remonttien hinnat suhteessa muuttotappiokunnan asunnon arvoon ovat kohtuu merkittävät. Ja joo, ei kukaan voinut oikeasti arvata, että sähkön hinta moninkertaistuu varoittamatta. Kymmenien prossien hinnannousu on sellainen normaalijärjellä käsitettävä suuri nousu, mutta nyt puhutaan sadoista prossista.

Tulotaso on on tuolla korvessa matala, se on selvä. Toisaalta monet omistavat metsää tai vähintään tekevät talkoilla töitä ja saavat ne kuuluisat "ilmaiset" polttopuut.
Jos vaan aikaa rittää ja talosta löytyy kunnon leivinuuni niin talvi ei ole mikään ongelma. Pienellä sähkönkulutuksella nuo vanhat rintamamiestalot menee jos et lämmitä kellaria ja pidät vaatteita sisällä myös talvella. Nykyvaatimuksilla (+25c sisällä vaikka ulkona -30c) kaikki talot vie aivan pirusti energiaa.

 

[zepi]

Keppiä selkeesti haluavat antaa matalapalkaiselle omakotitalo asujalle.

Minkäs se hallitus sille voi, että markkinahinnat ampuvat katosta läpi? Verottaa työssäkäyviltä lisää, että voi maksaa työssäkäyville lisää tukia? Vai ottaa lisää velkaa maksaakseen tukia.

Vai perinteinen ”lopetetaan kehitysapu niin on varaa tukea suomalaisia työssäkäyviä”?

 

[Janishell]

Minkäs se hallitus sille voi, että markkinahinnat ampuvat katosta läpi? Verottaa työssäkäyviltä lisää, että voi maksaa työssäkäyville lisää tukia? Vai ottaa lisää velkaa maksaakseen tukia.

Vai perinteinen ”lopetetaan kehitysapu niin on varaa tukea suomalaisia työssäkäyviä”?

Tai lopettaa työnteon ja rupeaa sossu pummiksi.

 

[Dzeeta]

Tai lopettaa työnteon ja rupeaa sossu pummiksi.

Tämähän on se plan B itsellä.

 

[pomk]

Mutta tosiaan jossain jumalan selän takana voi olla tilanne helpommin se, että talo lähtee vasaran alle. Toki en tiedä, mutta uskoisin, että keskimäärin näin.

Toisaalta ne sähkökaskut saa loppupeleissä toimeentulotuesta, jos sattuu käymään ns. paska mäihä.

 

[petepeluri]

Oikeastikko? Missä oot ikinä nähny edullisemman, jossa on lämmitys ja vesi mukana, tuossa kokoluokassa?

Auraukset, hiekotukset ja nurmikonajot kans mukana luonnollisesti, ja korjauksiin varattu kans oma osansa.

On se sitten jos siihen kuuluu kaikki, eikä vaan lämmitys ja vesi.

 

[Pete88]

Se on hyvä kun porukka tuntuu tietävän pankkien luotonmyöntöprosessit ja myös toimeentulotuen kriteerit. Voin sanoa, että kannattaa tutustua esim. toimeentulotuen ehtoihin, niin huomaa aika pian, että siihen kiinni pääseminen edellyttää todella paskaa tilannetta ennen sen saamista, joten tuskin ensimmäisenä auttaa sähkölaskun maksamisessa.

 

[pomk]

Se on hyvä kun porukka tuntuu tietävän pankkien luotonmyöntöprosessit ja myös toimeentulotuen kriteerit. Voin sanoa, että kannattaa tutustua esim. toimeentulotuen ehtoihin, niin huomaa aika pian, että siihen kiinni pääseminen edellyttää todella paskaa tilannetta ennen sen saamista, joten tuskin ensimmäisenä auttaa sähkölaskun maksamisessa.

Ei se tietenkään ensimmäisenä, mutta viesti mihin vastasin puhui talon pakkohuutokauppaamisesta. Siihen asti ei joudu kukaan sähkölaskunsa myötä.

 

[petepeluri]

Minkäs se hallitus sille voi, että markkinahinnat ampuvat katosta läpi? Verottaa työssäkäyviltä lisää, että voi maksaa työssäkäyville lisää tukia? Vai ottaa lisää velkaa maksaakseen tukia.

Vai perinteinen ”lopetetaan kehitysapu niin on varaa tukea suomalaisia työssäkäyviä”?

Jotain pitäisi tehdä kun köyhien ja hyvätuloisten väli kärsii eniten.

 

[petepeluri]

Ei se tietenkään ensimmäisenä, mutta viesti mihin vastasin puhui talon pakkohuutokauppaamisesta. Siihen asti ei joudu kukaan sähkölaskunsa myötä.

Esim. taloon varatut remonttirahat pitäisi piilottaa että voi saada tukia. Muutenhan kierre syvenee entisestään.

 

[qtba]

Ei se tietenkään ensimmäisenä, mutta viesti mihin vastasin puhui talon pakkohuutokauppaamisesta. Siihen asti ei joudu kukaan sähkölaskunsa myötä.

En pitäisi sitä ihan mahdottomana. Suomessa on aika paljon lähes kädestä suuhun eläviä palkansaajaperheitä. Toki valtaosa näistä ei elä velallisessa sähkölämmitetysstä OKT:ssä/rivarissa, mutta heitäkin on paljon. Lainanottamisen jälkeen voi nimittäin tapahtua yhtä sun toista henkilökohtaisen talouden kanssa, eikä sivuun jää välttämättä ihan samaa summaa kun siinä alussa.

Tähän asti näissäkin talouksissa nenä on pysynyt pinnan yläpuolella, kun isoin ennakoitava kuukausierä on ollut se lyhennys. Nyt se saattaa olla vähintään tulevan puolivuotisen ajan sähkölasku. Siihen lisänä +20% ruokalaskuun ja +20% bensalaskuun. Jos lyhennysvapaat on kulutettu loppuun, eikä pankilta saa enää siimaa, niin on siinä se lunastuksen mahdollisuus jo ihan todellinen. Kulutusluotolla voi pitkittää kohtaloaan jopa vuodella, mutta ilman lottovoittoa/perintöä se tie ei johda mihinkään.

 

[Osku]

Ei se tietenkään ensimmäisenä, mutta viesti mihin vastasin puhui talon pakkohuutokauppaamisesta. Siihen asti ei joudu kukaan sähkölaskunsa myötä.

Jotenkin sopivasti: Kerrostaloyhtiö hakeutui konkurssiin, koska lämmitykseen ei ollut enää varaa: ”Näitä tulee nyt olemaan”

 

[renee]

Ei se tietenkään ensimmäisenä, mutta viesti mihin vastasin puhui talon pakkohuutokauppaamisesta. Siihen asti ei joudu kukaan sähkölaskunsa myötä.

Kyllä se niin on, että toimeentulotuki ei toimi joustavasti sellaisessa tapauksessa, jossa perhe asuu omakotitalossa ja perheellä on tuloja/varallisuutta. Ylipäätään asumiskulujen korvaamisen lähtökohta on se, että asumiskulut ovat kohtuulliset ja vain kohtuullisiin asumismenoihin asti saa korvausta. Kohtuullinen taso tuskin on omakotitalon mahdollinen tuhansien eurojen kuukauden sähkölasku, eli toimeentuloa myönnetään maksimissaan tiettyyn rajaan asti (= asumiskulut jossain kunnan halvimmassa kaukolämmitteisessä kerrostaloluukussa) ja jos tämä ei riitä, niin sitten toimeentulotuen saaja voidaan velvoittaa vaihtamaan halvempaan asumismuotoon, eli kyllä se "pakkohuutokauppa" on ihan todellinen uhka, vaikka sitä ei ulosottomies tekisikään, vaan asukas itse "pakosta". Ei ole mitään avointa piikkiä sähkölaskulle, jonka voisi vain lähettää Kelalle maksettavaksi, jos rahaa ei ole.

 

[B12]

Kulutusluottoa joutuu moni varmasti ottamaan arjen menoihin.

 

[qtba]

Energia | Hallitus harkitsee asumistuen korotusta lääkkeeksi kotitalouksien paisuviin sähkölaskuihin

”Se [asumistuen korotus] tuntuisi luontevalta, sillä sähkön kallistuminen nostaa asumiskustannuksia.”

Ratkaisuna tarjotaan siis sitä, että rahaa ollaan jakamassa sille ihmisryhmälle, joihin tämä kriisi ei pahiten osu. Eli kaukolämmöllä lämpiävät kerrostalot ja niiden vuokralaiset. Tukiautomaateista perversseintä siis nostamassa - vanhaa sanontaa lienee ajankohtaista päivittää: (suomalainen) asuntosijoittaja voittaa aina.

 

[chrisekh]

Nam nam. Saa korottaa vuokria!

 

[renee]

Energia | Hallitus harkitsee asumistuen korotusta lääkkeeksi kotitalouksien paisuviin sähkölaskuihin

”Se [asumistuen korotus] tuntuisi luontevalta, sillä sähkön kallistuminen nostaa asumiskustannuksia.”

Ratkaisuna tarjotaan siis sitä, että rahaa ollaan jakamassa sille ihmisryhmälle, joihin tämä kriisi ei pahiten osu. Eli kaukolämmöllä lämpiävät kerrostalot ja niiden vuokralaiset. Tukiautomaateista perversseintä siis nostamassa - vanhaa sanontaa lienee ajankohtaista päivittää: (suomalainen) asuntosijoittaja voittaa aina.

Joo, tämä asumistuen nosto on kyllä rimanalitus Näpertelyä on myös joku ALV-ale, joka ei esim. vaikuta yritysten tilanteeseen mitenkään, koska eivät alvia nytkään maksa, ja kotitalouksienkin tilanteeseen vain hyvin marginaalisesti. Esim. jos sähkön hinta on aiemmin ollut 5 c/kWh ja nyt se on 50 c/kWh, niin ALV-alen (24 %-> 14 %) jälkeen hinnannousu olisi "vain" 5c -> 46 c/kWh. Huima helpotus vai mitä

Eiköhän se ongelma ole siinä, että sähkön hinta on tolkuttoman korkealla. Se voidaan saada alas hintakatolla, tuotannon lisäämisellä (esim. tukemalla muka kalliita tuotantomenetelmiä) tai kulutuksen vähentämisellä. Kaikki muu on pelleilyä ja ihmisten aliarvioimista.

 

[Trotor]

No kun ei tiputa edes lähelle puoleen. Realistinen talo vaatii -30C:ssä 10kW lämpöä. Tuolla irtoaa hikisesti 2kW (tai vähän alle). Jää vielä 8kW lämmitettäväksi suoralla sähköllä.

Alentaahan se -30C:ssä sähkön kulutusta kokonaisen 10%.

Palaan tähän. Tälläinen kohtuu tuore, lämpöä talteenottavalla iv koneella varustettu pieni talo (118m2 <10v) vaatii kovimmilla pakkasilla n. 80-100kWh sähköä. Josta voi laskea pyöristäen, vaikkapa 0.9kwh/m2 (kuutioista riippuen). Se tekee ~4kW jatkuvaa tehoa. Peruskulutus näkyy olevan n. 400Wh. 10kW kulutus olisi päivässä 240kWh - joten joko esimerkkisi realistinen talo on ISO tai helevetin heikosti eristetty.

 

[JKAVS]

Sähkösopimuksen uusinta sattui kyllä sopivaan aikaan viime kesänä. Vielä on kaksi vuotta n. 5 sentin sähköä jäljellä. Tälläkin hinnalla tulee talvipakkasilla jo 1000 € sähkölaskuja.

 

[BongisKhan]

Sähkösopimuksen uusinta sattui kyllä sopivaan aikaan viime kesänä. Vielä on kaksi vuotta n. 5 sentin sähköä jäljellä. Tälläkin hinnalla tulee talvipakkasilla jo 1000 € sähkölaskuja.

Mitä hittoa? Tätäkö sinä lämmität vai miten hitossa saat 5 snt/kWh sähkön hinnalla 1000€ laskuja?

 

[chrisekh]

Mitä hittoa? Tätäkö sinä lämmität vai miten hitossa saat 5 snt/kWh sähkön hinnalla 1000€ laskuja?

Jos ne on 3kk laskuja

 

[BongisKhan]

Jos ne on 3kk laskuja

Tarkoittaisi silti reilusti yli 6000 kWh kuukausikulutusta.

Toki jos sattuu asumaan jossain Perä-Ypäjän synkimässä korvessa ja maksaa siirrosta perseensä verille, niin tilanne on toki vähän eri. Kuulostaa silti aika villiltä ja siltä, että mikä tahansa energiaremontti maksaisi itsensä aika nopeasti takaisin...

 

[JKAVS]

Mitä hittoa? Tätäkö sinä lämmität vai miten hitossa saat 5 snt/kWh sähkön hinnalla 1000€ laskuja?

Kaksi hirsistä maalaistaloa. Yhteensä neliöitä n. 400, josta lämpimänä ehkä kolmannes. Toisessa talossa lämpimänä 40 neliötä ja lämpötilana 22 astetta. Toisessa talossa loput neliöt n. 18 asteen lämmössä paitsi pesutilat lämpimämpiä. Näiden lisäksi muutama pakkasvahti ja muutama kymmenen metriä sulanapitokaapelia. Lounais-Suomessa ollaan, eli kovin kylmää ei ole. Sähkö kaikkineen maksaa n. 15 snt/kWh. Pääsulake on tavallista suurempi, joten sekin maksaa yli satasen kuussa.

Tuonne pienempään taloon itse asiassa asennettiin ilmalämpöpumppu. Odotamme sen laskevan tuntuvasti talven sähkölaskuja.

 

[root]

Liki keskituloisena vuokralla asuvana palkansaajaperheenä ei oikein innostaisi osallistua ylimääräisen tuen maksamiseen omistusasujalle, joka ei halua käyttää remonttiin varattuja säästöjään kasvaneeseen sähkölaskuun. Vuosien mittaan on tullut myytyä osakesäästöjä tappiolla. Myös otettu kulutusluottoa ja maksettu takaisin 3 vuotta. Kumpikin tilanne oli sellainen, jonka syntyyn en itse voinut vaikuttaa.

Pientä ylireagointia mielestäni siis. Yhteiskunta tukee jos on oikeasti keinot loppu, mutta sillä tuella on ja pitää olla ehdot. Sitä ennen ei muuta kuin luottokortti vinkumaan. Tai remontti-, loma-, tai harrastuskassa käyttöön. Tai osa omaisuudesta myyntiin. Keinoja on monia.

 

[Jonaz]

Liki keskituloisena vuokralla asuvana palkansaajaperheenä ei oikein innostaisi osallistua ylimääräisen tuen maksamiseen omistusasujalle, joka ei halua käyttää remonttiin varattuja säästöjään kasvaneeseen sähkölaskuun. Vuosien mittaan on tullut myytyä osakesäästöjä tappiolla. Myös otettu kulutusluottoa ja maksettu takaisin 3 vuotta. Kumpikin tilanne oli sellainen, jonka syntyyn en itse voinut vaikuttaa.

Pientä ylireagointia mielestäni siis. Yhteiskunta tukee jos on oikeasti keinot loppu, mutta sillä tuella on ja pitää olla ehdot. Sitä ennen ei muuta kuin luottokortti vinkumaan. Tai remontti-, loma-, tai harrastuskassa käyttöön. Tai osa omaisuudesta myyntiin. Keinoja on monia.

Omistusasujan tuet ovat tiukassa verrattuna vuokralla asuvaan, varsinkin jos löytyy jotain kuvitteellisia remonttiin varattuja rahoja.
Huonoin neuvo sinulta on laittaa luottokortti vinkumaan ennen kuin paska osuu tuulettimeen, vetämällä luoton tappiin maksimoit vain paskan määrän tuulettimessa sen sijaan että ratkaisisit ongelman tulojen ja menojen suhteen.

 

[qtba]

Liki keskituloisena vuokralla asuvana palkansaajaperheenä ei oikein innostaisi osallistua ylimääräisen tuen maksamiseen omistusasujalle, joka ei halua käyttää remonttiin varattuja säästöjään kasvaneeseen sähkölaskuun. Vuosien mittaan on tullut myytyä osakesäästöjä tappiolla. Myös otettu kulutusluottoa ja maksettu takaisin 3 vuotta. Kumpikin tilanne oli sellainen, jonka syntyyn en itse voinut vaikuttaa.

Pientä ylireagointia mielestäni siis. Yhteiskunta tukee jos on oikeasti keinot loppu, mutta sillä tuella on ja pitää olla ehdot. Sitä ennen ei muuta kuin luottokortti vinkumaan. Tai remontti-, loma-, tai harrastuskassa käyttöön. Tai osa omaisuudesta myyntiin. Keinoja on monia.

Olen periaatteellisella tasolla ihan samaa mieltä. Mutta tuo muutoksen nopeus on sitä luokkaa, että moni palkansaajakin voi pudota kyydistä. Se sosiaalisten ongelmien selvittely, mitä aiheutuu kun perheiden talous menee täysin kiville, on todennäköisesti paljon kalliimpaa.

Tuet ja veroalet on huono tapa. Mutta jos sitä tuotantoa ei saada nopeasti lisää tai kulutusta isosti alas, niin muukaan ei auta.

 

[tikkaritta]

Tässä ollaan ajautumassa kivasti kohti vanhaa kunnon lamaa ver 2.0. Töitä kyllä on (vielä), mutta kellään ei ole varaa kuluttaa.

 

[Dzeeta]

Liki keskituloisena vuokralla asuvana palkansaajaperheenä ei oikein innostaisi osallistua ylimääräisen tuen maksamiseen omistusasujalle, joka ei halua käyttää remonttiin varattuja säästöjään kasvaneeseen sähkölaskuun. Vuosien mittaan on tullut myytyä osakesäästöjä tappiolla. Myös otettu kulutusluottoa ja maksettu takaisin 3 vuotta. Kumpikin tilanne oli sellainen, jonka syntyyn en itse voinut vaikuttaa.

Pientä ylireagointia mielestäni siis. Yhteiskunta tukee jos on oikeasti keinot loppu, mutta sillä tuella on ja pitää olla ehdot. Sitä ennen ei muuta kuin luottokortti vinkumaan. Tai remontti-, loma-, tai harrastuskassa käyttöön. Tai osa omaisuudesta myyntiin. Keinoja on monia.

Sattuu olemaan rempparahat käytetty juuri ja kassaa taas kerrytellään. Tämä sähkönkin hinta on nyt lyhyessä ajassa raketoinut, vaikea tällaisiin on varautua. Ja sitten henkilökohtaisten konkurssien kautta ainakin osallistut ylläpitäjäisiin.

 

[root]

Olen periaatteellisella tasolla ihan samaa mieltä. Mutta tuo muutoksen nopeus on sitä luokkaa, että moni palkansaajakin voi pudota kyydistä. Se sosiaalisten ongelmien selvittely, mitä aiheutuu kun perheiden talous menee täysin kiville, on todennäköisesti paljon kalliimpaa.

Tuet ja veroalet on huono tapa. Mutta jos sitä tuotantoa ei saada nopeasti lisää tai kulutusta isosti alas, niin muukaan ei auta.

Sattuu olemaan rempparahat käytetty juuri ja kassaa taas kerrytellään. Tämä sähkönkin hinta on nyt lyhyessä ajassa raketoinut, vaikea tällaisiin on varautua. Ja sitten henkilökohtaisten konkurssien kautta ainakin osallistut ylläpitäjäisiin.

Onhan se näinkin, asioilla on aina kaksi puolta. Aika suuri osa elää yhden tai kahden epäonnisen sattuman päässä konkurssista, itse mukaanlukien. Talvi todennäköisesti opettaa ainakin säästämään energiaa sen minkä voi Euroopassa. Sitten jos sähkön huippuhinnoista selvitään, niin pitäisi onnistua säilyttämään oma ja vaimon työpaikka mikäli tulee kunnon taantuma.

 

[petepeluri]

Kaksi hirsistä maalaistaloa. Yhteensä neliöitä n. 400, josta lämpimänä ehkä kolmannes. Toisessa talossa lämpimänä 40 neliötä ja lämpötilana 22 astetta. Toisessa talossa loput neliöt n. 18 asteen lämmössä paitsi pesutilat lämpimämpiä. Näiden lisäksi muutama pakkasvahti ja muutama kymmenen metriä sulanapitokaapelia. Lounais-Suomessa ollaan, eli kovin kylmää ei ole. Sähkö kaikkineen maksaa n. 15 snt/kWh. Pääsulake on tavallista suurempi, joten sekin maksaa yli satasen kuussa.

Tuonne pienempään taloon itse asiassa asennettiin ilmalämpöpumppu. Odotamme sen laskevan tuntuvasti talven sähkölaskuja.

Millainen pääsulake maksaa yli satasen kuukaudessa?

 

[JKAVS]

Millainen pääsulake maksaa yli satasen kuukaudessa?

63 A. Ei ole varaa pienentää.

 

[petepeluri]

Liki keskituloisena vuokralla asuvana palkansaajaperheenä ei oikein innostaisi osallistua ylimääräisen tuen maksamiseen omistusasujalle, joka ei halua käyttää remonttiin varattuja säästöjään kasvaneeseen sähkölaskuun. Vuosien mittaan on tullut myytyä osakesäästöjä tappiolla. Myös otettu kulutusluottoa ja maksettu takaisin 3 vuotta. Kumpikin tilanne oli sellainen, jonka syntyyn en itse voinut vaikuttaa.

Pientä ylireagointia mielestäni siis. Yhteiskunta tukee jos on oikeasti keinot loppu, mutta sillä tuella on ja pitää olla ehdot. Sitä ennen ei muuta kuin luottokortti vinkumaan. Tai remontti-, loma-, tai harrastuskassa käyttöön. Tai osa omaisuudesta myyntiin. Keinoja on monia.

Millä rahalla energiatehokkuutta parannetaan jos ne rahat kuluvat sähkölaskuun?

 

[petepeluri]

63 A. Ei ole varaa pienentää.

Kiva hinta. Maksaa vitosen kuukaudessa 63A asti.

 

[vermont]

Sähkön hintakatto, veroale tai asumistuen korottaminen ovat kyllä ihan väärään suuntaan olevia tukimuotoja mielestäni. Markkinatalouden, kestävän kehityksen ja valtiontalouden tasapainon näkökulmasta kotitalouksille myönnettävä valtiontakauksella oleva energiaremonttilaina riittävän pitkällä maksuajalla olisi kyllä parempi ratkaisu. Tähän syssyyn vielä 10 miljoonaa Suomi Finland startti-/koulutusrahapanostuksiin niin, että saadaan firmoja/tekijöitä mahdollisimman nopeasti pora- ja lämpöpumppuskeneen hillitsemään remonttihintojen nousua.

 

[B12]

Tulipa tuossa diy-pestyä ilmalämpöpumput valmiiksi lämmityskautta varten. Pumpun teho ja hyötysuhde laskee kuin lehmän häntä, jos kenno ja puhallin kovin likaisia. Meillä ei ollut paljoakaan pölyä, mutta onpahan kuin uusia nyt.

Kaupallisena palveluna tuollainen perushuolto maksaa 200-400€/pumppu, joten syö kyllä säästöjäkin aika mukavasti. Tuollainen pesupalvelu olisi kyllä ihan kiva sivubisnes. Ottaisi vaikka sen edullisen 200€ ja aikaahan tuohon menee tunnista puoleentoista.

jännää hinnoittelua, että oikea asentajan huoltotyö on esim 70€/h ja pesu 150€/h. Ammattitaitoa ei ihmeitä tarvita, eikä kalustoakaan.

 

[Mikkos]

Tulipa tuossa diy-pestyä ilmalämpöpumput valmiiksi lämmityskautta varten. Pumpun teho ja hyötysuhde laskee kuin lehmän häntä, jos kenno ja puhallin kovin likaisia. Meillä ei ollut paljoakaan pölyä, mutta onpahan kuin uusia nyt.

Kaupallisena palveluna tuollainen perushuolto maksaa 200-400€/pumppu, joten syö kyllä säästöjäkin aika mukavasti.

Kivahan se on jos osaa tehdä. Jos ei osaa niin ei paljon naurata. Vaahtoa osaa kuka vaan käyttää, mutta syvimpi puhdistus sitten jo vaatiikin taitoa.

 

[zepi]

Eiköhän noissakin putsauksissa se ensimmäinen 20% anna 80% hyödyistä.

Senkun vaan naapuriapuna auttelee kaikkia lähistöllä jos osaa. Sillä se yhteisöllisyys kasvaa ja kaikki saavat vähän hyötyä.