Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[akse]

Tuottavat pian, ensi viikolla. Ei vielä.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi

Tuottivat jo keväällä..

 

[akse]

Tuo nyt on ihan täyttä puppua. Jos taloudessa on sähköautoja niin takaisinmaksuaika on jopa alle 5 vuotta. Tuotantoa tulee suhteellisen tasaisesti kaikkina muina paitsi marras-tammikuu välisenä aikana.

Olettaen että autoilla ei ajella päivällä?

 

[akse]

12,5 vuotta on todellisuudessa todella pitkä aika muutosnopeuden kannalta. Minkä ikäinen olet silloin? Entäs millaiselta maailma näytti 12,5v sitten?

Ei paljon erilaisemmalta. Netti oli parempi (sisällöltään), puhelimet pienempiä ja akku kesti paremmin jne.
Pääasiassa parempi siis.

 

[Jan11]

Tuottivat jo keväällä..

Jepjep. Mutta kuivaimen irtotavaran vuoksi joutuivat pudottamaan alas. Nyt sitten vaan sormet ristissä, että testiajoissa ja -kuormituksissa ei enää tulisi lisäyllätyksiä. Että saataisiin pysyvään tuotantoon ennen isompia pakkaskelejä.

 

[Lämpöpumppu]

Jepjep. Mutta kuivaimen irtotavaran vuoksi joutuivat pudottamaan alas. Nyt sitten vaan sormet ristissä, että testiajoissa ja -kuormituksissa ei enää tulisi lisäyllätyksiä. Että saataisiin pysyvään tuotantoon ennen isompia pakkaskelejä.

Toivoa sopii. Haasteita toki voi matkalle vielä tulla, kun käyttöönottokokeet etenevät aina vain isompiin kokeisiin. Nyt käyttöönotto on kuitenkin sujunut melko nopeasti ja hyvin. Esimerkiksi OL1 käyttöönotto ensimmäisestä tahdistuksesta kaupalliseen käyttöön kesti vuoden ja OL2 kaksi vuotta. Näiden laitosten ensimmäisinä vuosina tuli kymmeniä odottamattomia pikasulkuja, kun OL3 tapauksessa odottamattomat pikasulut ovat vielä yhden käden sormilla laskettavissa.

 

[zepi]

SMR on myös Fortumin tavoite, mutta niissä heidän arvio on 10-15 vuotta ennen kuin edes kokemukset, edellytykset ja lainsäädäntö on siinä vaiheessa, että on mahdollista..

Minulla taas tavoitteena on hommata ensi viikolla Ferrari.

Fortumin investoinnit ovat epäonnistuneet täydellisesti 100%:sesti viimeiset vuosikymmenet, joten ihan sama mitä tavoitteita siellä on, koska onnistumisia ei tule.

 

[akse]

Jepjep. Mutta kuivaimen irtotavaran vuoksi joutuivat pudottamaan alas. Nyt sitten vaan sormet ristissä, että testiajoissa ja -kuormituksissa ei enää tulisi lisäyllätyksiä. Että saataisiin pysyvään tuotantoon ennen isompia pakkaskelejä.

Jees vitsailin vähän kun oltiin sitä mieltä että rakennus on vielä vaiheessa

Odotellaa ny.
Hauska kun 2019 oltii sitä mieltä että käynnistyy 2020 mutta tuli vielä reilu 2v viivästys

 

[Jan11]

Minulla taas tavoitteena on hommata ensi viikolla Ferrari.

Fortumin investoinnit ovat epäonnistuneet täydellisesti 100%:sesti viimeiset vuosikymmenet, joten ihan sama mitä tavoitteita siellä on, koska onnistumisia ei tule.

Niin, Fortumia on hyvä nyt potkia kun on vähän vaikeampaa. Mutta hyvä muistaa, että Venäjän pääty oli sille varsin luonnollinen kumppani siinä mielessä, että sitä historiaa Fortumilla ja sen edeltäjillä on NL/Venäjä-yhteistyöstä yli 60 vuoden ajalta. Ja luottoluokitus säilyi lainakelpoisena.

SMR:iä on nyt amerikkalaisten kumppanien kanssa rakenteilla Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa. NuScale, Westinghouse ja BWXT Canada kumppaneina. Näitä varmasti seuraillaan meilläkin tarkkaan.

 

[renee]

Toivoa sopii. Haasteita toki voi matkalle vielä tulla, kun käyttöönottokokeet etenevät aina vain isompiin kokeisiin. Nyt käyttöönotto on kuitenkin sujunut melko nopeasti ja hyvin. Esimerkiksi OL1 käyttöönotto ensimmäisestä tahdistuksesta kaupalliseen käyttöön kesti vuoden ja OL2 kaksi vuotta. Näiden laitosten ensimmäisinä vuosina tuli kymmeniä odottamattomia pikasulkuja, kun OL3 tapauksessa odottamattomat pikasulut ovat vielä yhden käden sormilla laskettavissa.

On ollut aikaa harjoitella, eli ehkä menee ihan hienosti OL3:n käyttöönottoon eivät markkinat usko, koska sähkön talvifutuurit ovat korkealla tasolla. Itse uskon, että ensi viikosta alkaen OL3 tuottaa sähköä hyvällä teholla ja joulukuusta alkaen täydellä teholla. Pieni optimismi paikallaan nyt, kun koronan jälkeen kaikki povaavat seuraavaa maailmanloppua. Ihmeellinen pessimismin aikakausi, aina maailmanloppu ihan just oven takana

 

[petepeluri]

Täytyy pikkuhiljaa varautua sähkön hinnannousuun. Nykyisten muutosten pitäisi laskea kulutusta talvella 10%.

 

[pulatunnus]

Tuloilma tulee takalle.

Toki tulee jostain, yleensä ulkoa, mutta sillä on myös asumismukavuus merkitystä millainen reitti sillä on, ja sekin voi vaikutta siihen kustannukseen.

Ei vain Ilpn COP heikkene kovilla pakkasilla vaan lämmitysteho pienenee. Eli juuri kun lämmitystehoa tarvitaan paljon sitä on saatavilla vähän. Eli ILP ei sähkön huippukulutuksia leikkaa juuri yhtään.

Jos tässä nyt puhutaan siitä Hämeenlinnasta, niin käppyröiden mukaan nykyaikainen ILP taitaa olla aika kovasana. sen alueen lämpötiloilla.

Se perinteinen ILP yleensä mieletään vanhojen harakanpesien energia remontiksi, joissa varmaan ihan tyypillistä että mitoitus ei riitä koko lämmitykseen, vaikka nykyaikaisessa ILPissa taitaa kyvyt riittää Hämeenlinnan säihin.

Jos on se tulipesä, jossa kohtuullinen hyötysuhde, niin muutaman pakakspäivän jumppa voi olla ihan kivaa, jos ne puut ennen pakkasia sisälle tuonut.

Jos ei ole, niin se perinteinen säästökonsti, tinkii mukavuudesta, pukee enemmän päälle.

 

[Pöllömies]

Noniin... Kävin suihkussa ja huomasin taloyhtiön vääntäneen lämminvesiruuveja reippaasti alemmaksi. Tällaiselle lämpöisistä suihkuista pitävälle vilukissalle on edessä tuskallinen siirtymä. Varmasti suihkuttelu vähentyy, koska ei tuollaisessa vain kädenlämpöisessä vedessä pitkään viihdy. Kaikkeen vähän tietysti tottuukin ajan saatossa, mutta jos jo kesäsäällä kärsii suihkuveden matalasta lämpötilasta niin entä sitten talvella? Huh huh. Mietin jo että täytyykö alkaa kerrostalossa keittämään pesuvettä liedellä ja peseytyä jatkossa ämpärivedellä kuten vanha kansa teki

 

[Lucas]

Noniin... Kävin suihkussa ja huomasin taloyhtiön vääntäneen lämminvesiruuveja reippaasti alemmaksi. Tällaiselle lämpöisistä suihkuista pitävälle vilukissalle on edessä tuskallinen siirtymä. Varmasti suihkuttelu vähentyy, koska ei tuollaisessa vain kädenlämpöisessä vedessä pitkään viihdy. Kaikkeen vähän tietysti tottuukin ajan saatossa, mutta jos jo kesäsäällä kärsii suihkuveden matalasta lämpötilasta niin entä sitten talvella? Huh huh. Mietin jo että täytyykö alkaa kerrostalossa keittämään pesuvettä liedellä ja peseytyä jatkossa ämpärivedellä kuten vanha kansa teki

Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi tulisi pitää noin +55 – +60 °C asteisena.

Onko taloyhtiö laskenut sitä lämpötilaa vai kuristanut lämpimän veden virtauksen määrää?

 

[Pöllömies]

Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi tulisi pitää noin +55 – +60 °C asteisena.

Onko taloyhtiö laskenut sitä lämpötilaa vai kuristanut lämpimän veden virtauksen määrää?

Sitä en tiedä. Täytyy tiedustella tarkemmin kun näkee yhtiöhallituksen väkeä. Tuskin mitään säädöstenvastaisia sääntöjä, mutta selvästi on nyt lämmintä vettä alettu säädöstellä.

 

[petepeluri]

Toki tulee jostain, yleensä ulkoa, mutta sillä on myös asumismukavuus merkitystä millainen reitti sillä on, ja sekin voi vaikutta siihen kustannukseen.


Jos tässä nyt puhutaan siitä Hämeenlinnasta, niin käppyröiden mukaan nykyaikainen ILP taitaa olla aika kovasana. sen alueen lämpötiloilla.

Se perinteinen ILP yleensä mieletään vanhojen harakanpesien energia remontiksi, joissa varmaan ihan tyypillistä että mitoitus ei riitä koko lämmitykseen, vaikka nykyaikaisessa ILPissa taitaa kyvyt riittää Hämeenlinnan säihin.

Jos on se tulipesä, jossa kohtuullinen hyötysuhde, niin muutaman pakakspäivän jumppa voi olla ihan kivaa, jos ne puut ennen pakkasia sisälle tuonut.

Jos ei ole, niin se perinteinen säästökonsti, tinkii mukavuudesta, pukee enemmän päälle.

Tuloilma tulee takalle. Sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään muuhun.

 

[VuohiKauhu]

Noniin... Kävin suihkussa ja huomasin taloyhtiön vääntäneen lämminvesiruuveja reippaasti alemmaksi. Tällaiselle lämpöisistä suihkuista pitävälle vilukissalle on edessä tuskallinen siirtymä. Varmasti suihkuttelu vähentyy, koska ei tuollaisessa vain kädenlämpöisessä vedessä pitkään viihdy. Kaikkeen vähän tietysti tottuukin ajan saatossa, mutta jos jo kesäsäällä kärsii suihkuveden matalasta lämpötilasta niin entä sitten talvella? Huh huh. Mietin jo että täytyykö alkaa kerrostalossa keittämään pesuvettä liedellä ja peseytyä jatkossa ämpärivedellä kuten vanha kansa teki

Onko lämmönsäätönupissa pelivaraa jäljellä? Kohdista se uudelleen, niin taas tulee lämmintä

 

[petepeluri]

Käyttöveden lämpötilan pitäisi olla minimissään +50c?

 

[potero]

Mulla on ollut monta vuotta tapana käydä joka päivä suihkussa, mutta voisihan sitä ehkä harkita että jos jonain päivänä ei ole juurikaan liikkunut tai hikoillut niin onko se suihku sitten ihan välttämätön.

 

[Jan11]

Mulla on ollut monta vuotta tapana käydä joka päivä suihkussa, mutta voisihan sitä ehkä harkita että jos jonain päivänä ei ole juurikaan liikkunut tai hikoillut niin onko se suihku sitten ihan välttämätön.

Tai ostat vettä säästävän suihkupään.
Esim. Divellon.

Vettä säästävä suihkukahva

Vettä säästävä suihkukahva Tuotteet Laadukas vettä säästävä suihkukahva on erityisen mukava ekoteko!

pannuhuonekauppa.fi

https://cdon.fi/rakentaminen-tyokalut/kasisuihku-divello-hydro-1f-valkoinen-9l-p68241741

 

[pulatunnus]

Sitä en tiedä. Täytyy tiedustella tarkemmin kun näkee yhtiöhallituksen väkeä. Tuskin mitään säädöstenvastaisia sääntöjä, mutta selvästi on nyt lämmintä vettä alettu säädöstellä.

Se selviää jos vaikka sen keittohanan väännät kuumalle, niin sieltä tulee vain sitä lämmintä vettä. Jos se ei ole "kuumaa" pitkänkään laskemisen jälkeen, niin sitten on vikaa jossain. Automatiikka sitä säätää, voi toki lyhytaikaisesti heilua, jos sellaiseen aikaan pelaat että yhtiöissä muutakulutusta. Lisäksi jossain voi olla pientä ajankohdan mukaan pelaamista, omakoti maalämpökohteissa voidaan käyttää vähän matalampää lämppöä, ja välillä kuumenpaa. Mutta suihkukäytssä kuumat suihkut saa sillä viileämmälläkin, jos litrat riittää.

Jos ongelma vain suihkussa, niin sitten suihkussa, todennäköisesti siinä sekoittajassa (hanassa) ongelmia.

Jos taasen on kyse siitä että harrastaa jotain erityisen kuumiasuihkuja, no kai siihenkin riittää ja jos asukasta laskutetaan kuumasta vedestä käytön mukaan, niin ei pitäisi ärsyttää yhtiötä.

 

[Griffin]

Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi tulisi pitää noin +55 – +60 °C asteisena.

Onko taloyhtiö laskenut sitä lämpötilaa vai kuristanut lämpimän veden virtauksen määrää?

Varaajan lämpötila tulisi olla tuo aina välillä. Ei tarvitse olla jatkuvasti. Putkiston vesi myöskin vaihtuu senverran paljon, varsinkin, kun käyttäjiä on enemmän, että siellä ei kerkeä bakteerit juuri muhia.

 

[Boulder]

Itse olen pudottanut lämpimän kiertoveden pyyntilämpötilan 50 asteeseen. Kerran viikossa on sitten ohjelmoitu puoleksi tunniksi pyynti 65 asteeseen, jolloin kiertovesikin ehtii lämmetä yli 60 asteen. Säästää jonkin verran energiaa, ja pesuhuoneen rättipatteri ei ole turhaan tulikuuma.

 

[jessus]

Eipä itse tule käytyä suihkussa mitenkään rutiinina, vaan silloin kun likainen ja pesun tarpeessa. Samoin vaatteita tulee käytettyä joskus todella pitkään, olettaen ettei hiki haise tai ruokalista näy rinnuksilla.

Pesukoneet tietty päälle vain täytenä.

Muistui mieleen kun kollegani kertoi, että hänellä tapana mennä aina töiden jälkeen kuumaan suihkuun jopa yli tunniksi, kun se on sellaista höyryhoitoa. Eikä maksa mitään, koska kämpän vesitaksa kiinteä . Toivottavasti nämä höyrystäjät älyävät miten paljon kuumaan veteen menee energiaa.

Mitenhän meillä tässä kerrostalosssa säästetään ensitalvena lämmityksessä, kun täällä on paleltu jo kaikki aikaisemmatkin talvet. Keskitetysti säädettävä lämpö, joten meillä patterit täysillä mutta sisälämpötila putoaa alle 19, mikä on minun ja vaimon mielestä liian vilpoista.

 

[The Grenadier]

Suihkussa käyn heti kun kuuma tai tuntuu siltä että tekee mieli loikoilla siellä, meni sitten tunti tai kaksi. Tuulettimet ja tietokoneet on päällä 24/7, ei vain kun olen kotona. Valot sammuttelen toki. Kierratä en muuta kuin tölkit mistä saa rahaa. Joo ja syön lihaa niin paljon kuin kerkeän, ja nautin siitä, hehe.

 

[Richt3r]

Suihkussa käyn heti kun kuuma tai tuntuu siltä että tekee mieli loikoilla siellä, meni sitten tunti tai kaksi. Tuulettimet ja tietokoneet on päällä 24/7, ei vain kun olen kotona. Valot sammuttelen toki. Kierratä en muuta kuin tölkit mistä saa rahaa. Joo ja syön lihaa niin paljon kuin kerkeän, ja nautin siitä, hehe.

Korkki kiinni.

 

[potero]

Tuulettimet ja tietokoneet on päällä 24/7, ei vain kun olen kotona

Ei ole enää kauaa

Sinunkin sähkösi saattavat katketa ensi talvena energiapulan takia – näin varaudut kiertäviin sähkökatkoihin

Energiapula voi iskeä kovaa suomalaisten arkeen. Vaikka ennalta suunnitellut sähkökatkot ovat epätodennäköisiä, kannattaa kotiin varata ainakin vettä, ruokaa ja valonlähde niiden varalle.

yle.fi

 

[potero]

Tuntuu nyt kyllä vähän älyvapailta nämä puheet jostain hintakatoista. Ei tässä nyt ole ongelmana se että sähköyhtiöt kaikessa vittumaisuudessaan perii ihmisiltä kovia hintoja, vaan se että sitä vitun tuotantoa ei ole tarpeeksi. Mistähän nämä meinas, että sitä sähköä sitten taiotaan lisää, jos hinta pakotetaan johonkin tiettyyn rajaan ja kulutus ei vähene?

edit: uutinen melkein unohtui

Marin rajoittaisi venäläisten matkailua Euroopassa laajentamalla pakotteita – pääministeri valmistelee suomalaisia vaikeaan talveen

Sanna Marin odottaa asiaa EU-huippukokousten pöydälle. Pääministeri valmistelee suomalaisia vaikeaan energiatalveen

yle.fi

 

[Jan11]

Tuntuu nyt kyllä vähän älyvapailta nämä puheet jostain hintakatoista. Ei tässä nyt ole ongelmana se että sähköyhtiöt kaikessa vittumaisuudessaan perii ihmisiltä kovia hintoja, vaan se että sitä vitun tuotantoa ei ole tarpeeksi. Mistähän nämä meinas, että sitä sähköä sitten taiotaan lisää, jos hinta pakotetaan johonkin tiettyyn rajaan ja kulutus ei vähene?

edit: uutinen melkein unohtui

Riippuu siitä, mitä hintakatolla tarkoitetaan

Kuluttaja-asiakkaiden osalta siinä on oma logiikkansa. Mikäli kuluttaja-asiakkaiden sopimuksille määrättäisiin hintakatto, niin yrityspuolen pörssihintaostojen hinnat nousisivat jyrkemmin -> teollisuuudessa prosesseja alettaisiin ajamaan alas aikaisemmin -> kulutuksen määrä tasaantuisi. Ongelma siinä on, että se tekisi rumaa jälkeä meidän kilpailukyvylle. Myös sijoittajien reaktio olisi riskipuolta.

Kaikelle sähkölle taas ei tietenkään kannata tehdä hintakattoa, sillä se saattaisi johtaa siihen, että kovimman kulutuksen aikaan ei kaikkia kalleimpia tuotantotapoja käynnisteltäisi eli kapasiteetti jäisi pienemmäksi kuin ilman hintakattoa. Edelleen riski sijoittajien katoamisesta olisi iso.

Kolmas tapa olisi tehdä hintakatto tuotantotyypeittän (eli pienentää windfall-voittoja), mikä laskisi pörssihintaa. Sen ongelma on siinä, että ensinnäkin se rikkoisi pohjoismaisten sähkömarkkinoiden markkina- ja ansaintalogiikan, toiseksi tämä aivan varmasti karkottaisi näihin energiamuotoihin sijoittajia investoimaan muihin maihin.

 

[Griffin]

..

Kolmas tapa olisi tehdä hintakatto tuotantotyypeittän (eli pienentää windfall-voittoja), mikä laskisi pörssihintaa. Sen ongelma on siinä, että ensinnäkin se rikkoisi pohjoismaisten sähkömarkkinoiden markkina- ja ansaintalogiikan, toiseksi tämä aivan varmasti karkottaisi näihin energiamuotoihin sijoittajia investoimaan muihin maihin.

Jos se kakoittaisi tuuli ja aurinkovoimakeinottelijoita täältä, niin se olisi vain positiivinen juttu. Nillä kusetetaan kuitenkin kokoajan ja niistä aiheutuu kaikille mielettömiä kuluja, kasvavalla tahdilla...

 

[Shajk]

Jos se kakoittaisi tuuli ja aurinkovoimakeinottelijoita täältä, niin se olisi vain positiivinen juttu. Nillä kusetetaan kuitenkin kokoajan ja niistä aiheutuu kaikille mielettömiä kuluja, kasvavalla tahdilla...

Älähän nyt. Mun Aurinkovoima osat saapui viime viikolla ja investointipäätös tuli just sen takia että hinnat ovat olleet tarpeeksi korkealla. Vielä tässä kunnan lupaa odotellessa olisi vielä aikaa lähettää ne takaisin jos nyt hintakattoa tulee

 

[Griffin]

Älähän nyt. Mun Aurinkovoima osat saapui viime viikolla ja investointipäätös tuli just sen takia että hinnat ovat olleet tarpeeksi korkealla. Vielä tässä kunnan lupaa odotellessa olisi vielä aikaa lähettää ne takaisin jos nyt hintakattoa tulee

Jokainen voi puolestani ostaa omilla rahoillaan paneeleita ym ja tuottaa niillä ITSELLEEN sähköä ja myös verkkoon.. MUTTA verkkoon menevästä sähköstä pitäisi maksaa tuottajille tunneittain pörssihinnan mukaan, ei mitään takuuhintaa, edes pariksi vuodeksi..

Tuulivoimalaa (esim 6kW:n en kyllä hyväksyisi 100 metrin säteelle omasta tajlosta, koska jos sattuu tuulemaan rivakammin, jolloin se käy tuottamaan, niin ääni muistuttaa esim helikopteria..) Kävin kerran tutustumassa aiheeseen..
-----------
Mietin yksi kerta, että pitäisi ottaa naapurin kanssa erilaiset liittymät:
Toiselle pörssisähkö ja toiselle halvin kiinteä. Sitten logiikka, joka pistäisi aina pörssisähköliittymälle, kun sen hinta alittaa kiinteän -> Liittymä, jossa on hintakatto.

 

[pomk]

MUTTA verkkoon menevästä sähköstä pitäisi maksaa tuottajille tunneittain pörssihinnan mukaan, ei mitään takuuhintaa, edes pariksi vuodeksi..

Kuka noita takuuhintoja nykyisin oikein saa? Aika monetta kertaa tuosta täällä kirjoitat.

 

[Griffin]

Kuka noita takuuhintoja nykyisin oikein saa? Aika monetta kertaa tuosta täällä kirjoitat.

Ilmeisesti niitä on saanut, ainankin siten, että yhdellä lopahti tässä kesällä ja ihmetteli, kun "tuotto" tippui ja tuli sähkölaskua.

Onko tuo siis TÄYSIN varma tieto, että noille aurinko /tuuli voimaloille ei saa MITÄÄN tukea, eikä MITÄÄN hintatukea verkkoon myyntiin, MISSÄÄN tapauksessa nykyään?

 

[Boulder]

Olen vielä tässä kesän aikana nähnyt jonkun sähköyhtiön myymän paneelipaketin, jossa oli ekalle vuodelle kiinteä hinta sähköyhtiön ostamalle sähkölle. Oli jotain luokkaa 15 c/kWh.

 

[pomk]

Onko tuo siis TÄYSIN varma tieto, että noille aurinko /tuuli voimaloille ei saa MITÄÄN tukea, eikä MITÄÄN hintatukea verkkoon myyntiin, MISSÄÄN tapauksessa nykyään?

No kyllähän sitä voi jotain tukia saada, mutta ei valtiolta. Jos joku firma haluaa tukea, niin ei siinä nähdäkseni mitään vikaa ole.

Ja noissa vanhoissa, mille voi osalle vielä saada tukia, ei niitä nykyisillä sähkön myyntihinnoilla saa lainkaan.

 

[Jan11]

Ilmeisesti niitä on saanut, ainankin siten, että yhdellä lopahti tässä kesällä ja ihmetteli, kun "tuotto" tippui ja tuli sähkölaskua.

Onko tuo siis TÄYSIN varma tieto, että noille aurinko /tuuli voimaloille ei saa MITÄÄN tukea, eikä MITÄÄN hintatukea verkkoon myyntiin, MISSÄÄN tapauksessa nykyään?

Kyllä niitä vanhat tukiaikana rakennetut voi saada, jos keskihinta jää alle sen rajan 83,5 €/MWh. Syöttötariffin tarkastellaan kvartaalittain, 2021 kolmas kvartaali on viimeinen, minkä perusteella syöttötariffin on tuulivoiman tuottajille jouduttu maksamaan.
Metsähakevoimaloilla on monimutkaisempi ja joustavammin liikkuva syöttötariffi, joka on kytketty päästöoikeuksien ja turpeen verotukseen. Näille saatetaan maksaa tukea jopa nykyhintatasollakin.

Asiakkaan kannalta olisi kyllä parempi, jos sähkön kvartaalin keskihinta olisi niin matala, että syöttötariffia maksettaisiin tuulivoimalle. Ei nykyinen huomattavan kallis hinta.

 

[Shajk]

Eikö syöttötariffi rahoitetaan nimen omaan sähköverolla joka on jotain 2,7snt/kWh?

Ottaen huomioon että syöttätariffejä ei makseta koko vuonna 2022, sähköverohan pitäisi pistää minimitasolle, mutta Suomessa verohan ei voi koskaan laskea.

Motivan mukaan:
"Syöttötariffijärjestelmä on sulkeutunut uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloita voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään 1.2.2021 asti tukiohjelman notifikaation mukaisesti."

Yritys voi saada aurinkopaneeleille 20% tuen investointihinnasta.
Maatalous voi saada 40% tuen investointihinnasta mikäli paneelien tuotto menee pääasiallisesti omaan käyttöön.
Kuluttajat voi saada kotitalousvähennystä. Mulle aika pieni hyötö kun meinaan raahata ne ylös katolle ite.

Ylmääräiselle sähkölle maksetaan pörssihinta - marginaali - siirtomaksua.

 

[Jan11]

Eikö syöttötariffi rahoitetaan nimen omaan sähköverolla joka on jotain 2,7snt/kWh?

Ottaen huomioon että syöttätariffejä ei makseta koko vuonna 2022, sähköverohan pitäisi pistää minimitasolle, mutta Suomessa verohan ei voi koskaan laskea.

Motivan mukaan:
"Syöttötariffijärjestelmä on sulkeutunut uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloita voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään 1.2.2021 asti tukiohjelman notifikaation mukaisesti."

Yritys voi saada aurinkopaneeleille 20% tuen investointihinnasta.
Maatalous voi saada 40% tuen investointihinnasta mikäli paneelien tuotto menee pääasiallisesti omaan käyttöön.
Kuluttajat voi saada kotitalousvähennystä. Mulle aika pieni hyötö kun meinaan raahata ne ylös katolle ite.

Ylmääräiselle sähkölle maksetaan pörssihinta - marginaali - siirtomaksua.

Kyllä ja ei. Sähköveroa maksettiin ennen syöttötariffiakin. Joskin sen käyttöön oton jälkeen sitä on korotettu merkittävästi.
Syöttöttariffia alun perin yritettiin läpi samaan tapaan kuin 17 muuussa Euroopan maassa: käyttäjät maksaa. Se ei kuitenkaan Suomessa läpäissyt perustuslakitarkastelua. Sitten asia ratkaistiin budjettirahoituksella.
Koska valtion tulot koostuu verokertymästä (pääosin, osinkotuotot ja omaisuuden myynnit lisäksi) niin yleisesti ottaen voi sanoa, että kyllä, verotulosta se rahoitetaan ja käyttäjät maksaa sitä kautta. Mutta ei sitä ole suoranaisesti korvamerkitty juuri sähköveroon. Kuitenkin sähköveroa on pyritty aikanaan nostamaan (useamman kerran) niin, että se riittäisi. Silti ei suoraan voi olettaa, ettei syöttötariffin maksamiseen välillisesti osallistuisi myös sähkösopimukseton veronmaksaja, yritys tai yhteisö. Tavallaan jokainen on osallistunut.

Seuraavat sähköveron korotuspaineet liittyvät liikenteen sähköistymiseen. Siinä vaiheessa kun polttoaineverokertymä kääntyy laskuun, on varsin luonnollista, että ratkaisua tullaan hakemaan sähkön verotuksesta ja mahdollisesti tiemaksuista tai kilometripohjaisesta verosta.
Polittisesti huomaamattominta on toki jättää nyt laskematta sähköveroa, ja sen sijaan alkaa veron asteittainen korotttelu siinä vaiheessa kun sähkön hinta kääntyy nykyisestä laskuun, eli pikkuisen etupainotteisesti korottamaan sähköveroa jo valmiiksi (ns. pienin askelin tie). Tämä tullee tapahtumaan seuraavalla hallituskaudella sillä Kokoomuksellekin nämä erilaiset tasaverot on aina sopineet muita veroja paremmin.

 

[Radamsa]

Lintilä vihjailee tilapäisestä sähkön alvin laskusta, kuulostaa järkevältä vrt. esim. hintakatto? Ei vaikuttaisi merkittävästi kysyntään(?) ja menetys kompensoituu korkeamman hinnan kautta. Ja leikkaisi suhteessa korkeimpien sopimusten hintoja vähän enemmän. Eikä sähköntuottajan näkökulmasta aiheuta intensiiviä myydä sähkö muualle kun ei vaikuta niiden tuloihin? Huonot puolet?

Omavaraisuus sähköstä on tuolla sähkönhinta-ketjussa melko turha keskustelu kun ollaan naapurien kautta piuhoilla kiinni mm. Saksassa. Tekevät 16% sähköstä maakaasulla, lämmöstä varmaan merkittävästi enemmän. Kun kaasusta pitäisi luopua, niin ostavat varmasti kaiken sähkön pohjoismaista mikä siirtojohdoilla irtoaa. Jos nyt miettii kannattaako saksalaisten rakentaa lng-terminaaleja että voivat tukea persianlahden diktatuureja ja jatkaa fossiilien polttamista vai muuttaa kotien lämmitykset lämpöpumppupohjaisiksi, niin vastaus lienee keskipitkällä aikavälillä melko selvä. Meiän (norskien) halavat sähköt vievät.

 

[Osku]

Eipä tuo vuoden 2014 omavaraisuus hirveästi lohduta, kun sähköautot yleistyy. Käytännössä uutta kapasiteettia pitäisi lisätä jo nyt merkittävästi. Ja mielellään sellaista joka tuottaa tasaisesti sähköä. Jos nämä hinnat pysyy useamman vuoden, niin järki koko sähköautoilulta katoaa. Jo tänä talvena on halvempaa ajella kovilla pakkasilla diesellä, kuin sähköautolla. Itsellä oli haaveissa sähköauto, kun sähkö oli vielä halpaa. Nyt on mahdotonta enää perustella ostoa ainakaan pariin kolmeen vuoteen. Nyt olen oikeastaan helpottunut, etten hankkinut.

Kerrostaloissakin kulut tulevat nousemaan. Ei se lämmin vesi ja lämpö tyhjästä tule. Kerrostaloasujat voivat olla kohtuullisen turvassa sähkölaskuissa, mutta vastikkeet/vuokrat tulevat taatusti nousemaan.

 

[renee]

Lintilä vihjailee tilapäisestä sähkön alvin laskusta, kuulostaa järkevältä vrt. esim. hintakatto? Ei vaikuttaisi merkittävästi kysyntään(?) ja menetys kompensoituu korkeamman hinnan kautta. Ja leikkaisi suhteessa korkeimpien sopimusten hintoja vähän enemmän. Eikä sähköntuottajan näkökulmasta aiheuta intensiiviä myydä sähkö muualle kun ei vaikuta niiden tuloihin? Huonot puolet?

Omavaraisuus sähköstä on tuolla sähkönhinta-ketjussa melko turha keskustelu kun ollaan naapurien kautta piuhoilla kiinni mm. Saksassa. Tekevät 16% sähköstä maakaasulla, lämmöstä varmaan merkittävästi enemmän. Kun kaasusta pitäisi luopua, niin ostavat varmasti kaiken sähkön pohjoismaista mikä siirtojohdoilla irtoaa. Jos nyt miettii kannattaako saksalaisten rakentaa lng-terminaaleja että voivat tukea persianlahden diktatuureja ja jatkaa fossiilien polttamista vai muuttaa kotien lämmitykset lämpöpumppupohjaisiksi, niin vastaus lienee keskipitkällä aikavälillä melko selvä. Meiän (norskien) halavat sähköt vievät.

ALV-ale ei tietenkään ratkaise perusongelmaa, eli hinnan moninkertaistumista, mutta eipä se hintakattokaan mitään ratkaise. Itse asiassa kaikkein varmin hinnan kurissapitäjä olisi päinvastainen toimenpide kuin hintakatto, eli toisin sanoen kaikille sähkönkäyttäjille pakollinen tuntihintahinnoittelu. Okei, käytännössä tämä ei onnistu, koska esim. paljon sähköä käyttävä teollisuus omistaa omaa sähköntuotantoa. Mutta jos optimitilanteessa ihan kaikilla käyttäjillä olisi sähkön tuntihintahinnoittelu, olisi sähkön hinta 100% varmasti alempi kuin nyt, sillä jos hinta nousisi nyt kesällä 1 e/kWh, niin sitä ei käyttäisi kuin ne, joiden on pakko (eli todella harvojen), jolloin sähkönmyyjien bisnes kusisi totaalisesti ja sähköntuottajat/kantaverkkoyhtiö olisivat muutenkin kusessa nopeasti vaihtuvien kulutuslukemien kanssa.

Tällainen välitila, jossa pörssihinnat ovat jatkuvasti korkealla ja suurimmalla osalla käyttäjiä on etukäteen sovittu sähkönhinta, niin hinta nousee salakavalasti, kun futuurit nousevat ja tilanne ruokkii itseään.

 

[Radamsa]

Eipä tuo vuoden 2014 omavaraisuus hirveästi lohduta, kun sähköautot yleistyy. Käytännössä uutta kapasiteettia pitäisi lisätä jo nyt merkittävästi. Ja mielellään sellaista joka tuottaa tasaisesti sähköä. Jos nämä hinnat pysyy useamman vuoden, niin järki koko sähköautoilulta katoaa. Jo tänä talvena on halvempaa ajella kovilla pakkasilla diesellä, kuin sähköautolla. Itsellä oli haaveissa sähköauto, kun sähkö oli vielä halpaa. Nyt on mahdotonta enää perustella ostoa ainakaan pariin kolmeen vuoteen. Nyt olen oikeastaan helpottunut, etten hankkinut.

Tämä, ite aattelin pari vuotta sitten että 22/23 saksasta saisi vähän ajettuja Tesloja ja muita sähkäreitä jotenkin tolkullisella hinnalla koska isot hankintatuet. Tai uuden id4 saisi tarjouksesta jollain 40k€. Kuvitelma oli että ~35k€ saisi auton johon mahtuu perhe jotenkin ja ajaminen maksaa 2-3€/100 km kotona lataillen. Eli voisi jotenkin perustella perheauton päivittämisen ”noin kalliiseen”. Kuinkas sitten kävikään… uudet 55-60 k€ (toimitusaika vuosi?), käytetyt maksaa melkein saman. Sähkön hinta tuplat kun kiinteä sopimus tehtiin jotenkin ajoissa. Ei toimi numerot nyt mitenkään.

Valtion kannalta toki kätevää että liikenteen verotulot nousevat sähkön hinnan noustessa. Ja menee se latausinfran kustannuksetkin loppujen lopuksi lataushintojen yms. kautta alveina verottajan fikkaan. Kalliimmat auto sama.

 

[pomk]

Mutta jos optimitilanteessa ihan kaikilla käyttäjillä olisi sähkön tuntihintahinnoittelu, olisi sähkön hinta 100% varmasti alempi kuin nyt, sillä jos hinta nousisi nyt kesällä 1 e/kWh, niin sitä ei käyttäisi kuin ne, joiden on pakko, jolloin sähkönmyyjien bisnes kusisi totaalisesti ja sähköntuottajat/kantaverkkoyhtiö olisivat muutenkin kusessa nopeasti vaihtuvien kulutuslukemien kanssa.

Tälläisessä tilanteessa ostaisin sähkölleni kolmannelta osapuolelta hintavakuutuksen, esim. kahdelle vuodelle kerrallaan.

 

[renee]

Tälläisessä tilanteessa ostaisin sähkölleni kolmannelta osapuolelta hintavakuutuksen, esim. kahdelle vuodelle kerrallaan.

Juuri näin monet toimisivat, eli keino on hyvin teoreettinen. Yritin vain korostaa sitä, että oikeasti pörssihinta ei ohjaa kysyntää ja tarjontaa juuri lainkaan, koska juuri kellään ei ole suojaamatonta sähkönhintaa. Isoilla teollisuuskuluttajilla on lisäksi omaa tuotantoa, eli esim. metsäyhtiöillä TVO:n kautta. Ongelma käyttäjien kannalta on siinä, että aina kun sopimus päivittyy, hinta nousee, koska suojausten hinnat nousevat, koska pörssisähkön hinta on jatkuvasti korkealla jne. Oma tuotanto on siis ainoa, joka suojaa oikeasti tältä historiallisen karmivalta satojen prosenttien inflaatiolta yhden perustuotteen osalta, oma tuotanto toimii, koska tuotantokustannukset eivät ole nousseet. Tilanne ei ole toivoton, eli sähkön hinta tulee takaisin normaalitasolle ennemmin tai myöhemmin, se on vaan vaikea sanoa, että mikä on ajankohta ja tuleeko se alas hyvällä vai pahalla (eli laman kautta).

 

[pomk]

Juuri näin monet toimisivat, eli keino on hyvin teoreettinen. Yritin vain korostaa sitä, että oikeasti pörssihinta ei ohjaa kysyntää ja tarjontaa juuri lainkaan, koska juuri kellään ei ole suojaamatonta sähkönhintaa. Isoilla teollisuuskuluttajilla on lisäksi omaa tuotantoa, eli esim. metsäyhtiöillä TVO:n kautta. Ongelma käyttäjien kannalta on siinä, että aina kun sopimus päivittyy, hinta nousee, koska suojausten hinnat nousevat, koska pörssisähkön hinta on jatkuvasti korkealla jne. Oma tuotanto on siis ainoa, joka suojaa oikeasti tältä historiallisen karmivalta satojen prosenttien inflaatiolta yhden perustuotteen osalta. Tilanne ei ole toivoton, eli sähkön hinta tulee takaisin normaalitasolle ennemmin tai myöhemmin, se on vaan vaikea sanoa, että mikä on ajankohta ja tuleeko se alas hyvällä vai pahalla (eli laman kautta).

Jep. Kaikki on vakuutellu omaa tuotantotarvettaan erilaisilla menetelmillä ja lopputulos on se että pörssiin valuu vain ns. ohivuotoja. Periaatteessa ne TVO:n osakkaat voi halutessaan päättää että myyvät sähkönsä pörssiin, sen sijaan että itse käyttävät sen, mutta aika vaikea tietää että missä kohtaa jonku paperitehtaan alasajo on järkevä toimenpide.

 

[qtba]

Eipä tuo vuoden 2014 omavaraisuus hirveästi lohduta, kun sähköautot yleistyy. Käytännössä uutta kapasiteettia pitäisi lisätä jo nyt merkittävästi. Ja mielellään sellaista joka tuottaa tasaisesti sähköä. Jos nämä hinnat pysyy useamman vuoden, niin järki koko sähköautoilulta katoaa. Jo tänä talvena on halvempaa ajella kovilla pakkasilla diesellä, kuin sähköautolla. Itsellä oli haaveissa sähköauto, kun sähkö oli vielä halpaa. Nyt on mahdotonta enää perustella ostoa ainakaan pariin kolmeen vuoteen. Nyt olen oikeastaan helpottunut, etten hankkinut.

Kerrostaloissakin kulut tulevat nousemaan. Ei se lämmin vesi ja lämpö tyhjästä tule. Kerrostaloasujat voivat olla kohtuullisen turvassa sähkölaskuissa, mutta vastikkeet/vuokrat tulevat taatusti nousemaan.

Sähköautoa ei tarvi onneksi ladata joka päivä ja lähestulkoon aina sitä ladataan lähtökohtaisesti öisin, jolloin sähkö on halpaa myös tyynempinä päivinä. Siksi se voi edelleen olla hyvä ratkaisu, jos pysyy pörssisähkössä ja ajoittaa lataukset halvoille (tuulisille) päiville. Talvisin tuulee enemmän ja siksi talvellakin on niitä halpoja päiviä. Sähköautojen yleistyminen on muutenkin vielä niin hidasta, että tuotanto ehtii kyllä skaalautua mukana.

Mutta olen kyllä tavallaan samaa mieltä. Epävarmuuden takia tuo hankintahaave on toistaiseksi jäässä. En nimittäin näe omalle mielenlaadulleni hyvänä olla puhtaan pörssisähkön varassa. Onnistuisin varmaan pääsemään todella hyvään keskihintaan, mutta mielenterveyshän siinä menisi, kun syntyisi pakonomainen tarve optimoida kaikkea 24/7.

 

[mölyä]

Sähköautoa ei tarvi onneksi ladata joka päivä ja lähestulkoon aina sitä ladataan lähtökohtaisesti öisin, jolloin sähkö on halpaa myös tyynempinä päivinä. Siksi se voi edelleen olla hyvä ratkaisu, jos pysyy pörssisähkössä ja ajoittaa lataukset halvoille (tuulisille) päiville. Talvisin tuulee enemmän ja siksi talvellakin on niitä halpoja päiviä. Sähköautojen yleistyminen on muutenkin vielä niin hidasta, että tuotanto ehtii kyllä skaalautua mukana.

Mutta olen kyllä tavallaan samaa mieltä. Epävarmuuden takia tuo hankintahaave on toistaiseksi jäässä. En nimittäin näe omalle mielenlaadulleni hyvänä olla puhtaan pörssisähkön varassa. Onnistuisin varmaan pääsemään todella hyvään keskihintaan, mutta mielenterveyshän siinä menisi, kun on syntyisi pakonomainen tarve optimoida kaikkea 24/7.

Tämäkin riippuu niin turkasen paljon siitä, minkälainen talo on kyseessä. Vanhoissa taloissa ei välttämättä ole mitään muuta hienoutta kuin se yösähköllä lämpiävä boileri, ja pörssisähkön hyödyntäminen täysimääräisesti vaatisi isoja hankintoja pitkillä takaisinmaksuajoilla. Ja jos langat punaisena hörpitään pörssisähköä keskellä yötä, niin voi tulla tehomaksutkin sitten jo vastaan.

Voi olla että tällaiset Optiwatti tms. järjestelmät on kovassa huudossa jatkossa, jos kohtuuhintaisiakaan määräaikaisia sähkösopimuksia ei enää saa. Toinen ääripää sähköauton lataukseen on sitten se 8A peruslatauslaite jolla auto latautuu monta tuntia pitkin viikkoa, auton akun tullessa täyteen vain harvoin, ja tähänkään pörssisähkö ei oikein natsaa.

 

[qtba]

Kallista sähköä korvataan klapeilla – terveyshaitat kasvavat, jos kuumille markkinoille tuodaan heikkolaatuista puuta

Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten lähde Suomessa. THL on aiemmin arvioinut sen aiheuttavan noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Kasvavan puulämmityksen terveysvaikutuksia aiotaan nyt seurata.

yle.fi

Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten lähde Suomessa. THL on aiemmin arvioinut sen aiheuttavan noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.

Sähkölämmittäjien tukeminen voi olla jopa ihan nettopositiivinen satsaus valtiolle. Joillain pientaloalueilla voi olla aikamoinen käry talvella.

 

[Shajk]

Omavaraisuus sähköstä on tuolla sähkönhinta-ketjussa melko turha keskustelu kun ollaan naapurien kautta piuhoilla kiinni mm. Saksassa. Tekevät 16% sähköstä maakaasulla, lämmöstä varmaan merkittävästi enemmän. Kun kaasusta pitäisi luopua, niin ostavat varmasti kaiken sähkön pohjoismaista mikä siirtojohdoilla irtoaa.

Kesän tilanne on ollut muutama poikkeuspäivää lukematta, että ruotsin linjat suomeen ovat olleet täydessä käytössä koko ajan. Se tarkoittaa myöskin että Suomen sähköhinta ei olisi muuttunut yhtään vaikka Ruotsi/Norja/Tanska olisi pistänyt linjat Saksaan poikki ja Ruotsin aluehinta olisi ollut 0 euroa.

 

[Shajk]

Yritin vain korostaa sitä, että oikeasti pörssihinta ei ohjaa kysyntää ja tarjontaa juuri lainkaan

Sekä Kokkolan Sähkön että Vären toimitusjohtajat kirjoitti blogeissaan että tämä tilanne on kestämätön.

Jep. Kaikki on vakuutellu omaa tuotantotarvettaan erilaisilla menetelmillä ja lopputulos on se että pörssiin valuu vain ns. ohivuotoja. Periaatteessa ne TVO:n osakkaat voi halutessaan päättää että myyvät sähkönsä pörssiin, sen sijaan että itse käyttävät sen, mutta aika vaikea tietää että missä kohtaa jonku paperitehtaan alasajo on järkevä toimenpide.

Yli puolet Suomen kulutuksesta menee pörssin kautta, se on mielestäni enemmän kuin ohivuoto. Merkittävä on myös että esimerkiksi UPM myy sähköään pörssiin ja ostaa sitten takaisin.

Johdannaisilla suojattu sähkö ei itse vaikuta sähkön myyntimääriin ollenkaan, eli kun sähkölle ostaa hintasuojausta, ostat silti sähköä pörssistä (voihan se myös jättää ostamatta jos ilman sähköä pärjää). Laskennallisesti jälkeenpäin rahaa vaihtaa käsiä hintasuojattujen megawattimäärien ja hintaerotuksen verran. Se ei tarkoita että joku voimalaitos varaa osan tuotannostaan.

Tämä tarkoittaa että jos joku teollisuuslaitoksen johdannaisilla suojattu sähkönhinta olisi 30€/MW ne voisi pistä virrat poikki pääkytkimestä silloin kuin sähkö maksaa pörsissä 1030€/MW ja siitä tulisi voittoa 1000€.

Toisaalta jos sama teollisuuslaitos käyttäisi pörssisähköä, tehtaan sammuttaminen toisi nykypäivänä laskennallisesti vähemmän säästöä, koska yleinen hintataso onkin paljon korkeampi kuin jos olisi suojannut hintoja vuosi sitten. Ne jotka hankkivat kauan sitten hintasuojauksia tai ne joilla on suorat sopimukset voimalaitosten kanssa edullisesta sähköstä, tai ne joilla on omaa halpaa tuotantoa, ne hyötyisivät eniten jos ne joustaisi sähkön kulutuksessa.

Jotta teollisuus voisi joustaa kulutuksessa, sähköenergiaan menevät menot pitäisi olla huomattavasti isommat kuin henkilöstökulut (esim sellu), ja prosessi pitäisi voida pistää tauolle ja jatkaa nopeasti ilman että tuotteita menee pilalle tauon vuoksi.

Sellu ja paperi ei voi laittaa tauolle pariksi tunniksi. Muovikalvon extruderi käyttää valtavia määriä energiaa per työntekijää, mutta sekään ei voi laittaa tauolle. Mitä prosessejä käyttää paljon energiaa per työntekijää, mutta voisi silti pistää tauolle? En tiedä.

Eli mun ajatusmaailmassa teollisuus ei katso lyhyen aikavälin hintoja ollenkaan, vaan tarkastelee esimerkiksi koko vuoden toteutunutta hintatasoa, ja jos hintataso on liian kallis, tehdas muuttaa muualle.