Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[Griffin]

Eikö se ois firmoille halvempaa antaa työntekijöiden olla etätöissä (niillä työpaikoilla missä se on mahdollista), kuin että pidetään toimistossa lämmitys, koneet jne. päällä. Tokihan siinä tulis kuluja työntekijöille kun kotona on koko päivän, mutta säästäisi rahaa matkustuskuluissa ja päästöt mahdollisesti alentuis myös kun vähemmän jengiä liikenteessä?

Jos työpaikalla tarvitaan agrikaatti , joka antaa satoja kilowatteja tai megawatin tehon, niin ei, etätyöt eivät kyseisellä työpaikalla vaikuta energiankulutukseen mainittavassa määrin. Ja tuskin ovat edes mahdollisia, muutakuin toimistohenkilöuden osalta, jota on muutama / ei yhtään..

Aurinkosähkön kanssa ainankin muutamille on laskettu takaisinmaksuaika tietyin myyntihinnoin tai annettu ymmärtää, kertomatta, että hinta on ensin se tietty taattu ja sen jälkeen mennään markkinoiden mukaan, eli yleensä kesällä on halpaa ja juuri mitään ei saa. Talvella taas on ihanan kallista, mutta paneelit hyytyvät totaalisesti, jos päällä on esim yhtään lunta tai pinta on jäässä. Eli kannattaa miettiä vuoden kulkua. Jos katolla on lunta tai tuulilasi on parkkipaikalla jäässä, niin tehoa ei tule, paistoipa aurinko talvella tai ei. Pilvisellä säällä tuotto on kehno ja talvisydäntä kohti kehnonee, koska maapallo kääntyy siten, että auringon valo joutuu kulkemaan putkän matkaa ilmakehässä, jolloin teho tippuu murto.osaan jo siitä syystä.

Invertterinkin kestoikä on ihan tuurissaan. On niitä hajonnut esim jo 3:ssa vuodessa, eikä ole tarvittu edes syyksi ukkosta.
Ja jos on asennettu huolimattomasti, niin kattovauriot voivat johtaa katon remonttitarpeeseen, kun lumi ja jäätyminen tuhoaa katon paneelien kiinitysten kohdalta esim 5:ssä vuodessa.

Huiputus aurinkosähköllä jatkuu | Pääkirjoitus & mielipide | Savon Sanomat

Tässä on sivulla 50 hieman suuremman (kervan) aurinkovoimalan tuotantokäyrät:
Diplomityö_Toni_Nevalainen.pdf (lut.fi)
Lokakuun alusta - helmikuun loppuun olevan ajan voi unohtaa..
Ja tuo on siis KERAVALLA, eli Helsingin lähistöllä, eli todella eteläsuomessa.

 

[Jan11]

Jos työpaikalla tarvitaan agrikaatti , joka antaa satoja kilowatteja tai megawatin tehon, niin ei, etätyöt eivät kyseisellä työpaikalla vaikuta energiankulutukseen mainittavassa määrin. Ja tuskin ovat edes mahdollisia, muutakuin toimistohenkilöuden osalta, jota on muutama / ei yhtään..

Aurinkosähkön kanssa ainankin muutamille on laskettu takaisinmaksuaika tietyin myyntihinnoin tai annettu ymmärtää, kertomatta, että hinta on ensin se tietty taattu ja sen jälkeen mennään markkinoiden mukaan, eli yleensä kesällä on halpaa ja juuri mitään ei saa. Talvella taas on ihanan kallista, mutta paneelit hyytyvät totaalisesti, jos päällä on esim yhtään lunta tai pinta on jäässä. Eli kannattaa miettiä vuoden kulkua. Jos katolla on lunta tai tuulilasi on parkkipaikalla jäässä, niin tehoa ei tule, paistoipa aurinko talvella tai ei. Pilvisellä säällä tuotto on kehno ja talvisydäntä kohti kehnonee, koska maapallo kääntyy siten, että auringon valo joutuu kulkemaan putkän matkaa ilmakehässä, jolloin teho tippuu murto.osaan jo siitä syystä.

Invertterinkin kestoikä on ihan tuurissaan. On niitä hajonnut esim jo 3:ssa vuodessa, eikä ole tarvittu edes syyksi ukkosta.
Ja jos on asennettu huolimattomasti, niin kattovauriot voivat johtaa katon remonttitarpeeseen, kun lumi ja jäätyminen tuhoaa katon paneelien kiinitysten kohdalta esim 5:ssä vuodessa.

Huiputus aurinkosähköllä jatkuu | Pääkirjoitus & mielipide | Savon Sanomat

Tässä on sivulla 50 hieman suuremman (kervan) aurinkovoimalan tuotantokäyrät:
Diplomityö_Toni_Nevalainen.pdf (lut.fi)
Lokakuun alusta - helmikuun loppuun olevan ajan voi unohtaa..
Ja tuo on siis KERAVALLA, eli Helsingin lähistöllä, eli todella eteläsuomessa.

1)
Tuo vuoden 2020 Savon Sanomien mielipidekirjoituksen esimerkki ei nyt kyllä ole enää lainkaan ajankohtainen, koska hieman siirtoyhtiöstä riippuen (kokonaishinnasta laskien) siinä laskelmien pohjalla on sähkö, jonka hinta on silloin ollut 5-5,50 snt/kWh.
Jo siitä voi päätellä, mikä takaisinmaksuaika olisi näillä nykyhetken 20-30snt/kWh sähkön hinnalla, ja erityisesti, mitä se olisi maltillisella 10 snt/kWh arviolla tulevaisuudesta.
Ts. Puolet ainakin voi höylätä pois hänen takaisinmaksuajastaan, ja jos sähkön hinnat pysyy korkeina, enemmänkin - siellä lienee siis varsin iloinen kaveri nyt.

2) Invertteri voi rikkoontua, paneelit voi rikkoutua, katto voi rikkoutua, jos on asennettu huonosti. Ja vaikka ei, meteoriitti voi osua. Mikä tahansa voi milloin tahansa rikkoontua. Sitä varten hyvänen aika on takuut, virhevastuut ja vakuutukset. Ja niillä asennusfirmoillakin vastuuvakuutukset.

3) Viimeinen asia on päivän selvä. Paneelien tuotto tehdään 7-8 kuukauden aikana. Ihmettelen, jos tänä päivänä ostajat ei sitä tajua.

 

[renee]

Akut ovat kalleita / kapasiteetti ja yleensä uusittava 5-10 vuoden välein.
Lisäksi akkujen kanssa toimiva paneelijärjestelmä on invertterin osalta selkeästi kalliimpi, kuin verkkoon syöttävä. Eli jotta muuttuisi kannattavaksi, niin pitää saada huomattavan suuri LISÄhyöty...

Totta juu, mutta ainakin voisi optimoida liikkumiseen käytettävän energian hinnan, onhan sekin suht merkittävä määrä. Auto kuitenkin pääasiassa parkissa, joten hintaoptimoinnille olisi mahdollisuus.

 

[Shajk]

Olin ennen sitä mieltä että paneelit ovat turhia koska sähköä tulee vain kesällä, ja sähkö on muutenkin ilmaista kesällä.
Tulevaisuudessakin kesä on huoltoseisokkien aika, ja koska tuontisähkösta ollaan riippuvaisia, pitää ottaa huomioon että kesä on liian lyhyt että Suomen ja Ruotsin ydinvoimalat voisi huoltaa yksi kerralla. Nyt kesällä oli Suomessa ja Ruotsissa yli 2000MW edestä ydinvoimaa huollossa samaan aikaan, ja OL kolmosen myötä tällaiset tilanteet tulevat lisää. Eli sähköstä luultavasti maksetaan ensi kesänäkin.

 

[Shajk]

Jos työpaikalla tarvitaan agrikaatti , joka antaa satoja kilowatteja tai megawatin tehon, niin ei, etätyöt eivät kyseisellä työpaikalla vaikuta energiankulutukseen mainittavassa määrin. Ja tuskin ovat edes mahdollisia, muutakuin toimistohenkilöuden osalta, jota on muutama / ei yhtään..

Kyllä, "hotellikuorma" on aika mitätön. Toimistohenkilökunnan poissaolo lähinnä nostaa sähkön kulutusta kun tuotanto saa tuottaa rauhassa xD

 

[Lämpöpumppu]

Energiankulutustilastoja katselemalla voisi sanoa, että ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, eli 2000-luvun puolivälissä energiankulutus Suomessa oli korkeimmillaan ja siitä eteenpäin on hienoista laskua. Paljonko kulutus sitten laskee jatkossa, niin enpä tiedä. 90-luvun alun kulutustasoon pääsemiseksi pitäisi tehdä energiatalkoita roimasti, lama varmaan jelppaisi... Jos on rahaa, niin silloin yleensä kulutetaan kaikkea, myös energiaa.

Osittain energiankulutuksen laskussa vuodesta 2008 taitaa näkyä myös kaikki alasajetut paperikoneet ynnä muu raskas tuotanto.

 

[Griffin]

Totta juu, mutta ainakin voisi optimoida liikkumiseen käytettävän energian hinnan, onhan sekin suht merkittävä määrä. Auto kuitenkin pääasiassa parkissa, joten hintaoptimoinnille olisi mahdollisuus.

Kun perusasioiden hinta nousee, niin yhä harvemmalla on varaa hommata täyssähköauto tai ladattava hybridi. jos sähkö maksaa talvella esim 40 snt, niin tulemme myös näkemään huimaa inflaation kiihtymistä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tullaan sukeltamaan syvään taantumaan ja vuoden -parin päästä on rankkoja konkurssiaaltoja, jos tilanne energian hinnan suhteen on jetkuva.

 

[Taneli-]

Kun perusasioiden hinta nousee, niin yhä harvemmalla on varaa hommata täyssähköauto tai ladattava hybridi. jos sähkö maksaa talvella esim 40 snt, niin tulemme myös näkemään huimaa inflaation kiihtymistä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tullaan sukeltamaan syvään taantumaan ja vuoden -parin päästä on rankkoja konkurssiaaltoja, jos tilanne energian hinnan suhteen on jetkuva.

Tämähän tarkoittaa kääntäen sitä että kohta hinnat halpenevat, asuntoja saa edullisesti huutokaupoista ja sähkönkin hinta tulee taas mukavasti takaisin tuonne 4-6sentin välille.
Toki työttömiä tulee taas lisää mutta muistelisin että sitten Kekkoslovakkia ajan ei Suomessa ole ollut täystyöllisyyttä enkä usko että siihen ihan heti palataan joten ei mitään uutta auringon alla.

Toki siihen helposti päästäisiin mutta moniko sitten suostuu siihen että palkka on mallia "saat asua tässä kuutiossa ilmaiseksi. Työsi on hoitaa tätä kerrostaloa, saat muutaman satasen käteen, ilmaiset sähköt ja ruokakuponkeja lähikauppaan". Eli jokaiseen kerrostaloon ja kouluun omat talonmiehet. Ratikkaan, jokaiseen bussiin erillinen rahastaja joka istuu rahastajan penkissä, vähintään 3 miehen tiimi jäädyttämään kiekkokaukaloa jne.

 

[Faraya]

Lisäisin tähän vielä, että on myös säästöjä saatavilla, jotka eivät vaadi juuri muutoksia elintapoihin. Minua kiinnostaa älytermostaatit, joita voi ajastaa kännykän apilla. Perheissä ollaan usein päivällä töissä/koulussa, viikonloppuna voidaan mökkeillä ja vielä öisin on hyvin varaa pudottaa jokunen aste lämpöä. Käsin säädettävät termarit vain tuntuvat olevan liian työläitä.

Oletko sattunut lukemaan termostaateista enempi? Ihan pikaisesti googletin, niin esim. Ebecolla on termostaatissa avoin API. Siihen voisi koodata ohjelman joka lukasis hinnat etukäteen verkosta ja säätäis lämmöt seuraavalle päivälle. Ei olis pakko käsipelillä hiplata koko ajan.

Vaan esim. tämä ei riitä, koska vaatii vielä wifi-kortin

Yhdistelmätermostaatti Ebeco EB-THERM 500, Wifi ready

EB-Therm 500 on täysin uusi termostaatti, jossa on WiFi-valmius, ja se antaa asentajalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarjota asiakkailleen joustavia ratkaisuja. Uudella WiFi-konseptillamme annamme nimittäin asiakkaalle valinnanvapauden. Yksi termostaatti – useita mahdollisuuksia.

www.netrauta.fi

joka maksaakin ~70 € lisää.

Wifi moduulikortti Ebeco EB 500 termostaattiin

EB-Connect WiFi on tärkeässä roolissa Ebecon WiFi READY -konseptissa. Tämän lisävarusteen avulla lattialämmitystä voidaan ohjata helposti Ebeco Connect -sovelluksen tai avoimen API:n kautta. Helppo ja selkeä sovellus.

www.netrauta.fi

Tulee hintaa jos kaikki termostaatit vaihtaa.
Tosin voi maksaa itsensä takaisin näillä energia hinnoilla. Mietin ottaa riskin ja mennä spot-sähköllä, ku loppuu 4,59 ¢/kWh hinnat. En haluaisi sitoutua vielä 24 kk soppariin, jossa maksais paljon myös, ku energia o halapaa.

 

[Osku]

Viime talvena ei juuri takkaa tullut käytettyä, kun ilmalämpöpumppu on niin paljon kätevämpi. Eikä tuo päästöille hirveän hyvää tekee, kun aletaan taas polttamaan puuta. Tässä lähinaapureissa on useita jotka polttaa märkää puuta ja kitumalla. Tekisi mieli käydä sanomassa, mutta naapurisopu pitäisi säilyttää. Ihan oman suvun sisällä on jo pari, jotka rakentavat takkaa. Taitaa olla myös takkabuumi tulossa? Kuulostaa jotenkin järjettömältä, että siirrytään sähköautoihin, mutta siinä samalla sitten siirrytään päästöjä lisääviin lämmitystapoihin. Toisaalta paperilla ei taida kotitalouksien lämmitysten päästöt näkyä, joten vihreäsiirtymä toteutuu.

Piti vielä Googlata päästöistä ja takoista lisää.

Takkojen ja kiukaiden romutuspalkkiolla päästöt kuriin – tällainen olisi realistinen kannustinsumma

Suuri osa haitallisista pienhiukkasista on peräisin kotitalouksien puun poltosta. Näin ei ole pelkästään maaseudulla vaan myös kaupungeissa. Yksi keino alentaa päästöjä voisi olla takkojen ja kiukaiden romutuspalkkio.

www.is.fi

 

[Jan11]

Viime talvena ei juuri takkaa tullut käytettyä, kun ilmalämpöpumppu on niin paljon kätevämpi. Eikä tuo päästöille hirveän hyvää tekee, kun aletaan taas polttamaan puuta. Tässä lähinaapureissa on useita jotka polttaa märkää puuta ja kitumalla. Tekisi mieli käydä sanomassa, mutta naapurisopu pitäisi säilyttää. Ihan oman suvun sisällä on jo pari, jotka rakentavat takkaa. Taitaa olla myös takkabuumi tulossa? Kuulostaa jotenkin järjettömältä, että siirrytään sähköautoihin, mutta siinä samalla sitten siirrytään myös fossiilisiin lämmitystapoihin. Toisaalta paperilla ei taida kotitalouksien lämmitysten päästöt näkyä, joten vihreäsiirtymä toteutuu.

Puu ei ole fossiilinen. Sen ainoat ongelmat on oikeastaan pienhiukkaspäästöt, joita syntyy sytytyksen yhteydessä ja kitupoltossa.

 

[Osku]

Puu ei ole fossiilinen. Sen ainoat ongelmat on oikeastaan pienhiukkaspäästöt, joita syntyy sytytyksen yhteydessä ja kitupoltossa.

Joo. My bad. Olisi pitänyt laittaa päästöjä lisääviin. Korjattu.

 

[petepeluri]

Ainakin puunpoltto tasaa kulutushuippua, sitähän nuo haluavat. Onhan noita muutenkin hyvä olla jos tulisi pidempi sähkökatko syystä x.

 

[petepeluri]

Puu ei ole fossiilinen. Sen ainoat ongelmat on oikeastaan pienhiukkaspäästöt, joita syntyy sytytyksen yhteydessä ja kitupoltossa.

Pitäisi perustaa takkapartioita valvomaan millaista savua piipusta tulee

 

[Osku]

Pitäisi perustaa takkapartioita valvomaan millaista savua piipusta tulee

Välillä tulee noista vanhusten piipuista sellaista savua, että välillä joutuu katsomaan pitääkö palokunta kutsua paikalle. Ei tuollainen touhu voi olla tervettä? Varmaan olisi joku taho mihin noistakin pitäisi ilmoittaa?

 

[noreth]

Oletko sattunut lukemaan termostaateista enempi? Ihan pikaisesti googletin, niin esim. Ebecolla on termostaatissa avoin API. Siihen voisi koodata ohjelman joka lukasis hinnat etukäteen verkosta ja säätäis lämmöt seuraavalle päivälle. Ei olis pakko käsipelillä hiplata koko ajan.

Vaan esim. tämä ei riitä, koska vaatii vielä wifi-kortin

Yhdistelmätermostaatti Ebeco EB-THERM 500, Wifi ready

EB-Therm 500 on täysin uusi termostaatti, jossa on WiFi-valmius, ja se antaa asentajalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarjota asiakkailleen joustavia ratkaisuja. Uudella WiFi-konseptillamme annamme nimittäin asiakkaalle valinnanvapauden. Yksi termostaatti – useita mahdollisuuksia.

www.netrauta.fi

joka maksaakin ~70 € lisää.

Wifi moduulikortti Ebeco EB 500 termostaattiin

EB-Connect WiFi on tärkeässä roolissa Ebecon WiFi READY -konseptissa. Tämän lisävarusteen avulla lattialämmitystä voidaan ohjata helposti Ebeco Connect -sovelluksen tai avoimen API:n kautta. Helppo ja selkeä sovellus.

www.netrauta.fi

Tulee hintaa jos kaikki termostaatit vaihtaa.
Tosin voi maksaa itsensä takaisin näillä energia hinnoilla. Mietin ottaa riskin ja mennä spot-sähköllä, ku loppuu 4,59 ¢/kWh hinnat. En haluaisi sitoutua vielä 24 kk soppariin, jossa maksais paljon myös, ku energia o halapaa.

Seuraan näitä ihan mielenkiinnosta kun koko ajan tulee uusia tuotteita, kuten Ebeko. Minusta avoin koodi on näissä se, millä mennään.

Meillä on taloyhtiössä kaukolämpö ja patterit nyt Danfossin käsin säädettävillä venttiileillä. Olen katsellut Allyä,

Danfoss Ally™

Danfoss Ally ™ tarjoaa sinulle täydellisen älykkään lämmitysjärjestelmän edut - yksinkertaisella ja helppokäyttöisessä sovelluksella. Danfoss Ally ™ -sovelluksella saat täyden hallinnan patterilämmyksestä ja vesikiertoisesta lattialämmityksestä - sekä lämmityslaskustasi. Lähes missä tahansa ja...

www.danfoss.com

 

[Jan11]

Välillä tulee noista vanhusten piipuista sellaista savua, että välillä joutuu katsomaan pitääkö palokunta kutsua paikalle. Ei tuollainen touhu voi olla tervettä? Varmaan olisi joku taho mihin noistakin pitäisi ilmoittaa?

Moni taitaa polttaa myös pahvit yms., saunan kiukaassa järeämpääkin roskaa. Ihan jo pitääkseen tyhjennysvälit pidempinä.
Mutta yleensähän se savutus on hetken sytyttäessä, varsinkin jos alta sytyttää. Päältä, sytykkeillä, sytytyspaloilla tai laiskan miehen tyyliin toholla niin eipä sitä savua enää tulekaan. Puu on ihan hyvä energianlähde.

 

[petepeluri]

Paljon siinä säästää energiaa jos esim. 50m2 annetaan jäähtyä 8 tunnin aikana +18c lämpötilaan, ja aamulla taas nostetaan +21?

 

[Spoeghe]

Miten ihmeessä se ulkoilman lämpötila vaikuttaa siihen maalämmön COP kertoimeen?

Ilmalämpöpumpuissa se vaikuttaa, mutta uusissa laadukkaissa ilmalämpöpumpuissa se COP voi olla vielä luokkaa 1,4 siinä -30C lämpötilassa.

Ainakin patterivesikierto-maalämpöjärjestelmissä vaikuttaa, mikäli vanhaan pieneen patteriin joudutaan ajamaan kuumaa vettä. COPhan laskee mitä kuumempaa vettä joutuu hakkamaan, vanhalla tulistinpumpulla käyttövesi onneksi tulee siinä sivussa ylävaraajaan. Itelläkin on pääasiassa patterijärjestelmä, mutta niin isoa patteria 2-lehtisenä kuin seinille mahtuu, niin taitaa 3-pisteisen käyräsäädön korkein menovesipyynti (parinkympin pakkasilla) olla maltillinen 32 tai 34 astetta.

 

[renee]

Tässä inflaatiohuumassa on sähkön hinnan tolkuton nousu jäänyt vielä toistaiseksi aika vähäiselle näkyvyydelle mediassa. Otetaanpa vertailukohdaksi Saksa, jossa maakaasuvetoisen energian tuotantokustannukset ovat nousseet aidosti satoja prosentteja. No, mitäs uusien kaasusopimusten hinnat Saksassa sitten ovat? Kölnin kaasutoimittaja Rheinenergien uusien soppareiden hinta on lokakuusta alkaen 18,30 c/kWh, aiempi hinta on 7,87 c/kWh. Saksassa on todellisen energiakriisin mahdollisuus, koska kaasun tuonti Venäjältä voi loppua kokonaan.

Onkos tuo nyt sitten kova hinta? Niin no onhan se, mutta hetkinen, sähköhän maksaa uusilla soppareilla meillä saman verran, vaikka mitään vastaavaa kriisiä ei ole näköpiirissä

Germany's Rheinenergie to double gas prices from October

German utility Rheinenergie, the energy supplier to the city of Cologne, said on Monday prices to some customers would more than double from Oct. 1, due to a 450% jump in gas procurement costs.

www.reuters.com

 

[Boulder]

Olen ymmärtänyt, että Saksassa on toisaalta talojen eristykset suunnilleen tasoa Iso-Britannia, eli lämmitykseen kuluu tolkuttomasti turhaa energiaa?

 

[pomk]

Puu ei ole fossiilinen. Sen ainoat ongelmat on oikeastaan pienhiukkaspäästöt, joita syntyy sytytyksen yhteydessä ja kitupoltossa.

Ja tietty jos se puu käytettäis esim. rakentamiseen, tai annettais kasvaa pidempään, niin hiilet poistuis kierrosta paljon pidemmäksi aikaa. 200 vuoden aikaskaalalla jotakuinkin hiilidioksidineutraalia juu.

Hiilenkin polttaminen on vähempipäästöistä n. 30 vuoden aikajänteellä tarkasteltaessa. Jos vaihtoehtona on antaa puiden kasvaa.

 

[petepeluri]

Olen ymmärtänyt, että Saksassa on toisaalta talojen eristykset suunnilleen tasoa Iso-Britannia, eli lämmitykseen kuluu tolkuttomasti turhaa energiaa?

Ei siellä ole myöskään niin kylmä kuin täällä.

 

[pomk]

Paljon siinä säästää energiaa jos esim. 50m2 annetaan jäähtyä 8 tunnin aikana +18c lämpötilaan, ja aamulla taas nostetaan +21?

Riippuu eristeistä ja ilmankierrosta, sekä ilman ulkolämpötilasta.

Kärjistetysti jos ulkolämpötila on 18 astetta, niin säästetään 100% lämmitysenergiasta, n. 8 tunnin ajalta, eli noin kolmannes kokonaislämmityskuluista.

Jos ilmastoinnissa on korkean hyötysuhteen lämmönvaihdin, niin ero on jotakuinkin ulkoilma-sisäilma lämpötilaerojen prosentuaalinen erotus. Esim. jos ulkona on 0 astetta, niin ero lämmitysenergian käytössä on antamillasi sisälämpötiloilla 15% siltä ajalta kun sisälämmöt on 18 eikä 21.

Sit jos ilma kiertää painovoimaisesti, tai pakotettuna, ja lämmönvaihdinta ei ole välissä, niin homma menee monimutkaisemmaksi laskea.

 

[zepi]

Jep markkinataloudessa kun eletään niin ei siellä yksikään energialuokka pääse merkittävästi halvemmalla. Nousut tulee viiveellä, mutta kyllä ne sieltä tulee. Joku paikallinen persnetolla toimiva jonka periaatteisiin ei kuulu tehdä voittoa voi olla markkinoita halvempi, mutta kyllä niilläkin kulut nousee ei vaan niin paljoa. Näissä tilanteissa asukkaat saa joko ristiinnaulita tai kiittää niitä kunnan isejä ja äitejä jotka sopivaa voitelurahaa/omaa tyhmyyttään myyneet paikalliset kaukolämmöt voitoa tavoitteleville tahoille tai sitten pitäneet ne kunnan omassa omistuksessa.

Jos kunta myy tuottamansa energiat alihintaan, niin sitten sen on otettava enemmän kunnallisveron muodossa. +-0:lle menee kuntatalous oman tuotannon hinnoittelun suhteen.

 

[pomk]

Jos kunta myy tuottamansa energiat alihintaan, niin sitten sen on otettava enemmän kunnallisveron muodossa. +-0:lle menee kuntatalous oman tuotannon hinnoittelun suhteen.

Ja periaatteessa tulonsiirtoina paljon sähköä/lämpöä kuluttaville (suora sähkölämmitys, isot ja vanhat talot).

 

[Shajk]

Seuraan näitä ihan mielenkiinnosta kun koko ajan tulee uusia tuotteita, kuten Ebeko. Minusta avoin koodi on näissä se, millä mennään.

Meillä on taloyhtiössä kaukolämpö ja patterit nyt Danfossin käsin säädettävillä venttiileillä. Olen katsellut Allyä,

Danfoss Ally™

Danfoss Ally ™ tarjoaa sinulle täydellisen älykkään lämmitysjärjestelmän edut - yksinkertaisella ja helppokäyttöisessä sovelluksella. Danfoss Ally ™ -sovelluksella saat täyden hallinnan patterilämmyksestä ja vesikiertoisesta lattialämmityksestä - sekä lämmityslaskustasi. Lähes missä tahansa ja...

www.danfoss.com

Suurin vika Danfossissa on Danfoss-hinta.. Suomessa Danfoss venttiili omaa jo standardin asemaa, muualla vähän harvinaisempi. Elikkä halvimmat wifi/äly/jne patteritermostaatit Kiinasta mistä voisi helposti sorvata omaan makuun sopiva älylämmitys eivät sovi Danfossin venttiilin päälle.

 

[pulatunnus]

Sähkön hinta tulee palautumaan lähelle tuotantokustannuksia. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tuotantokustannusten selvää nousua, joten itse sanoisin, ...

Jos puhut pörssisähköstä, niin se edellyttää sitä että halpaa sähköä on tarjolla kysyntää tyydyttävästi.

Tuotanto suunitien kehitys suunnat voi johtaa siihen että sitä on välillä, ja välissä on niukkuutta ja sitten mennään yli sen kalleimman tuotantokustannuksen , tai sen mukaan millä hinnalla joku toinen on valmis luopumaan omasta kulutuksesta/tarpeesta.

Perusvoiman osalta ukrainan kriisin myötä tilanne otti takapakkia, Hanhikivi kaatuu tai parhaimillaan viivästyy. Markkinoilta katosi Venäjän tuonti, joka aiemmin leikkasi hyvin piikkihintoja, mutta ei häirinnyt "ylitarjontaa". Kaksoivoima (lämpö/sähkö) voimaloita katoaa markkinoilta, tai hiilivetoisia korvataa biomassoja käyttävillä voimaloilla. Bioaineista on taasen "pulaa", joten voimaloiden päivitykset nostaa niitä kustannuksia, ja käytetyt polttoaineet ovat kalliimpia kuin halpojen päästöoikeusien hiili.

Kohtuuhintainen kaasu on poismarkkinoilta, ja ei ole varmuutta palautuuko, lisäksi se kaasukaan halpaa ollut vs halpojen päästöoikeuksien hiili.

Kysyntä paineita, mm kaukolämmön tuottoa siirtyy sähkön tuotannosta kohti sähkönkuluttajaa. Kaukolämpö lämittäjä, kuten öljy lämittävät siirtyvät sähkön käyttöön.
Lisäksi yhden ydinvoimalan (* verran liikenettä tulossa sähkönkuluttajaksi.

Halpaa tuulivoimaa rakenennetaan, se heiluttee pörrsisähkön hintaa, koska markkinoille tulee kysyntää halvalle sähkölle, niin se vie pörssimarkkinoilta niitä hintaniijauksia. Jos joku iso vetyprojekti etenee suurinpiirtein kaavailujen mukaan, niin se tarvii "valtavan" määrän sitä halpaa sähköenergiaa., se myös sen edellytys, eli jos sitä halpaa ei tule, niin ei nuokaan etene suunnitellusti.

Lähimarkkinoilla myös kysyntä painetta, ja lähimarkkinoiden lähimarkkinoilla sama, eli ne keskieurooppa heijastelee tänne asti, ja en yllätty jos esim Ruotsi parantaa omaa siirtokapasiteettia, jolloin emme pääse nauttiin vanhalla tavalla halvasta pohjoisesta vesivoimasta.

 

[elmo]

Oletko sattunut lukemaan termostaateista enempi? Ihan pikaisesti googletin, niin esim. Ebecolla on termostaatissa avoin API. Siihen voisi koodata ohjelman joka lukasis hinnat etukäteen verkosta ja säätäis lämmöt seuraavalle päivälle. Ei olis pakko käsipelillä hiplata koko ajan.

Vaan esim. tämä ei riitä, koska vaatii vielä wifi-kortin

Yhdistelmätermostaatti Ebeco EB-THERM 500, Wifi ready

EB-Therm 500 on täysin uusi termostaatti, jossa on WiFi-valmius, ja se antaa asentajalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarjota asiakkailleen joustavia ratkaisuja. Uudella WiFi-konseptillamme annamme nimittäin asiakkaalle valinnanvapauden. Yksi termostaatti – useita mahdollisuuksia.

www.netrauta.fi

joka maksaakin ~70 € lisää.

Wifi moduulikortti Ebeco EB 500 termostaattiin

EB-Connect WiFi on tärkeässä roolissa Ebecon WiFi READY -konseptissa. Tämän lisävarusteen avulla lattialämmitystä voidaan ohjata helposti Ebeco Connect -sovelluksen tai avoimen API:n kautta. Helppo ja selkeä sovellus.

www.netrauta.fi

Tulee hintaa jos kaikki termostaatit vaihtaa.
Tosin voi maksaa itsensä takaisin näillä energia hinnoilla. Mietin ottaa riskin ja mennä spot-sähköllä, ku loppuu 4,59 ¢/kWh hinnat. En haluaisi sitoutua vielä 24 kk soppariin, jossa maksais paljon myös, ku energia o halapaa.

Joku tällänen vaihtoehto kiinnostais täälläkin.

Mulla alkaa releet rallatella taas kylppärin ja khh lattia termareissa. Kertaalleen vaihtanut nuo jo ja nyt siellä on hinnat alkaen erbeleet. Olis kiva jos sais jotain dataa sähkönkäytöstä ja lämpötilasta sun muusta mahdollisesta. Ei mitään koodaamista vaan ihan plug and play juttu omalla kohdalla. Tai olishan se päheetä jos sais jotain pörssi sähköohjausta jos sellaseen joskus siirtyy. Yöllä paahtaa lattia kuumaksi jne.

 

[pulatunnus]

Niin, oikeastaan hinnoittelumallia pitää varmasti muokata siihen suuntaan, että kuluttajille tulee intressi käyttää sähköä suuren tuotannon aikaan. Tällainen malli on pörssisähkö, mutta sen hinnoittelu ei ole kuluttajaystävällinen, eli sisältää aivan liikaa hintavaihtelua. Tai sitten pitää rakentaa paljon lisää ydinvoimaa, se kyllä kävisi Vesivoimaa ei voi ainakaan Pohjoismaissa paljon enää lisätä, muiden maiden tilanteesta en osaa sanoa.

Kuluttajan ei kannata pörssisähköön turvautua sen kuvaa markkinan ääripäitä, silloin kun tarvii sähköä, niin maksetaan kallaimman sähkön mukaan, silloin kun ei tarvita sähköä, niin saisi kärjistäen halvimman mukaan. (siis jos markkinoilla ylimääräistä joka jonnekkin pitää tuupata).

Sä sekotat nyt kaksi asiaa, vesivoima on päästötöntä, koska niin on päätetty. Käytännössä ei ole päästöttömiä energianmuotoja, mutta paperilla mikä hyvänsä saadaan päästöttömäksi, onhan kai maakaasukin tyyliin vihreää energiaa EU:n mukaan ja ilman Venäjän sekoiluja sitä käytettäisiin edelleen kuin viimeistä päivää hyvällä omallatunnolla

Päästötäntä energiaa voi olla, ei edes mikään ihme teke, sitä ei vaan ole riittävästi kohtuu hintaan. Ja ei kannata panostaa kokonaan päästöttömään, tai siis kokonais päästöjen kannalta tehokkaampaa tuottaa enemmän vähäpäästöistä.

Polttopuista puhetta , niin jos hiilipäästöistä puhutaan, niin se voi olla päästötöntä, tai jopa nielu. Lokiikka se että se energia metsä nielee hiiltä ja sitoo sitä pysyvästi maahan, jos sen poltettavan puun jatkojalostaa hiilitehokkaasti ja sen energian käyttää tehokkaasti, niin ei mikään taidonnäyte.

Jos vesivoiman rakentamisen päästöjä mietit, niin vanhoissa voimaloissa ne on menneitä, jos pidetään jotain 60v vaikutusaikana, toki huolto ja ylläpito aiheuttaa päästöjä, vaikka itse säännöstely patoaminen ei sitä tekisikään. Se voisi silti olla jopa netto nielu, jos tuotetaan sähköä hyvin minimaalisin päästöin, niin sähkö on sellaista millä voidaan hiiltä sitoa, mutta se on senverran kallista että nyky päästöhinnoilla siinä ei ole järkeä, tehokkaampaa käyttää se tuotettu sähköenergia asioihin jotka vähentää päästöjä.

Akut ovat kalleita / kapasiteetti ja yleensä uusittava 5-10 vuoden välein.
Lisäksi akkujen kanssa toimiva paneelijärjestelmä on invertterin osalta selkeästi kalliimpi, kuin verkkoon syöttävä. Eli jotta muuttuisi kannattavaksi, niin pitää saada huomattavan suuri LISÄhyöty...

Akkulla on jokin kwh varastointi hinta, eli sen hinta paljonko se varasto maksaa per Kwh, (tyyliin kustannus/(akun kapasiteetti * kerrat).
Aiemmin olisi vaatinut negatiivisen sähkön hinnan, akkut on halventunut (no tänävuonna ehkä vähän vaikeampia arivoida), ja jos ja kun sähkön hintanoussut niin on lähentynyt, ainakin niitä tilanteita missä voi säästää veroja + siirtokustannuksia. Jos sillä akustolla voit heittää 1500 sykliä, kymmenessä vuodessa. Niin ei mene ihan päivähinta vaihtelujen hyödyntämiseen, vaan jopa 2-3 päivän heittelyihin. Se sitten onko 10v 1500 oikea, vai 5v ja 1000. Jälkimmäisessä pienemmät riskikertoimet, mutta markkinahinta hyöty rajusti pienempi.

Tänäpäivänä llisäarvoa tuo huoltovarmuus, riippuen sen arvosta, tarpeesta niin se voi muuttaa kannattavuutta edullisemamksi. hintapuskuroinnissa. Tässä skenaariossa huomioitava se että jos hakee 24/7/365 varmuutta, niin se rapsiseen siihen etttä jos haluaa lisäksi kikkailla markkinahinnoilla, niin tarvitaan lisää kapasiteettia. Mutta jos varavoiman energia tarve vaihtelee, niin ne pienemmän tarpeen ajat voi hyödyntää markkinoiden voittamiseen.

Viime talvena ei juuri takkaa tullut käytettyä, kun ilmalämpöpumppu on niin paljon kätevämpi. Eikä tuo päästöille hirveän hyvää tekee, kun aletaan taas polttamaan puuta. Tässä lähinaapureissa on useita jotka polttaa märkää puuta ja kitumalla. Tekisi mieli käydä sanomassa, mutta naapurisopu pitäisi säilyttää. Ihan oman suvun sisällä on jo pari, jotka rakentavat takkaa. Taitaa olla myös takkabuumi tulossa? Kuulostaa jotenkin järjettömältä, että siirrytään sähköautoihin, mutta siinä samalla sitten siirrytään päästöjä lisääviin lämmitystapoihin. Toisaalta paperilla ei taida kotitalouksien lämmitysten päästöt näkyä, joten vihreäsiirtymä toteutuu.

Jos taajamissa aletaan polttaa säännöllisesti puuta lämmittämiseen, niin se on tosiaan ongelma niiden ilmanlaadullisten päästöjen takia.

Tietenkin jos siitä ei tule pysyvä ilmiö, vaan "kriisiajan" tilapäisratkaisu, niin ei mailmoja kaatava juttu, ja opastuksella ja yrittämisellä voi haittoja saada vähennettyä.

Mutta tuosta puunpolttamisesta, kumpi olisi tehokkaampaa, se että ne massa käsiteltäisiin tehokkaammin ja poltettaisiin sähkö/lämpövoimaloissa, vai tuo koti pesäpuuhastelu. Jos ei ylivoimasta etua voimalaitos mallissa, niin sitte voi tehdä halutunlaisia käppyröitä.

Yksi varmaan se netto teho. siis se paljonko sitä lämpöä/sähköä/muuta saadaan - kulutettu.

Eli olisiko tehokkaampaa itse polttamisen sijaan käyttää kaukolämpöä ja sähkö (maalämpö, ilP, suora)

Hinta/kustannus (veroton), jos kuluttaja ostaa tavaran valmiiksi jalostettuna, klapeina, pelettinä, niin se varmaan helppoa arvioida, sitten päällä se koti lokistiikka, siis varastot. Mutta osa "jalostaa" itse, ehkä omaa "energia metsää", voi jopa pitää touhua niin antoisana että laskee arvon sille puuhastelu kokemukselle. + se pesässä palava tuli niin hieno juttu, että siitäkin valmis maksamaan.

 

[Jan11]

Joku tällänen vaihtoehto kiinnostais täälläkin.

Mulla alkaa releet rallatella taas kylppärin ja khh lattia termareissa. Kertaalleen vaihtanut nuo jo ja nyt siellä on hinnat alkaen erbeleet. Olis kiva jos sais jotain dataa sähkönkäytöstä ja lämpötilasta sun muusta mahdollisesta. Ei mitään koodaamista vaan ihan plug and play juttu omalla kohdalla. Tai olishan se päheetä jos sais jotain pörssi sähköohjausta jos sellaseen joskus siirtyy. Yöllä paahtaa lattia kuumaksi jne.

Edullinen, osaa seurata myös sääennusteita ja spot -hintoja. Itsellä ei sen enempää kokemusta, mutta työkaveri tällaiset laittoi (osto muistaakseni Verkkiksestä tosin). Viime talvena ainakin kehui.

https://www.themo.io/fi/

 

[elmo]

Edullinen, osaa seurata myös sääennusteita ja spot -hintoja. Itsellä ei sen enempää kokemusta, mutta työkaveri tällaiset laittoi (osto muistaakseni Verkkiksestä tosin). Viime talvena ainakin kehui.

https://www.themo.io/fi/

Täältä näemmä saa halvemmalla jos useamman kappaleen tilaa:

Themo-älytermostaatti sähköiseen lattialämmitykseen

Themo on ensimmäinen älytermostaatti, joka osaa ottaa huomioon sähkön pörssihinnan! Pörssisähköä käytettäessä Themo pienentää sähkölaskua keskimäärin 32,5 %. Themo huomioi myös muut optimiin lämmitysaikatauluun vaikuttavat tekijät kuten sääennusteet. Soveltuu parhaiten suorasähköiseen lattia- ja...

www.broshop.fi

Ihan mielenkiintoinen kyllä varsinkin kun ajattelin vuodenvaihteessa siirtyä pörssisähkön perään jos kiinteät on pilvissä.

 

[Zener]

Viime talvena ei juuri takkaa tullut käytettyä, kun ilmalämpöpumppu on niin paljon kätevämpi. Eikä tuo päästöille hirveän hyvää tekee, kun aletaan taas polttamaan puuta. Tässä lähinaapureissa on useita jotka polttaa märkää puuta ja kitumalla. Tekisi mieli käydä sanomassa, mutta naapurisopu pitäisi säilyttää. Ihan oman suvun sisällä on jo pari, jotka rakentavat takkaa. Taitaa olla myös takkabuumi tulossa? Kuulostaa jotenkin järjettömältä, että siirrytään sähköautoihin, mutta siinä samalla sitten siirrytään päästöjä lisääviin lämmitystapoihin. Toisaalta paperilla ei taida kotitalouksien lämmitysten päästöt näkyä, joten vihreäsiirtymä toteutuu.

Piti vielä Googlata päästöistä ja takoista lisää.

Takkojen ja kiukaiden romutuspalkkiolla päästöt kuriin – tällainen olisi realistinen kannustinsumma

Suuri osa haitallisista pienhiukkasista on peräisin kotitalouksien puun poltosta. Näin ei ole pelkästään maaseudulla vaan myös kaupungeissa. Yksi keino alentaa päästöjä voisi olla takkojen ja kiukaiden romutuspalkkio.

www.is.fi

Ei taida kukaan maksaa niin isoa romutuspalkkiota, että tässä tilanteessa tekisi mieli luopua takoista tai kiukaista. Joku 10 000-20 000 euroa alkaisi jo ehkä kiinnostamaan.

Itsekin harkitsen, että näillä hinnoilla taas otan vuosia vähällä käytöllä olleen puukattilan ahkeraan käyttöön. Siellä kyllä palaa hiilikin, kun on vanha Högforssin koksikattila alunperin.
Virosta saisi tilata hiiltä tai turvebrikettejä edullisesti.

 

[Zener]

Eli olisiko tehokkaampaa itse polttamisen sijaan käyttää kaukolämpöä ja sähkö (maalämpö, ilP, suora)

Hinta/kustannus (veroton), jos kuluttaja ostaa tavaran valmiiksi jalostettuna, klapeina, pelettinä, niin se varmaan helppoa arvioida, sitten päällä se koti lokistiikka, siis varastot. Mutta osa "jalostaa" itse, ehkä omaa "energia metsää", voi jopa pitää touhua niin antoisana että laskee arvon sille puuhastelu kokemukselle. + se pesässä palava tuli niin hieno juttu, että siitäkin valmis maksamaan.

Itse asun normaalikokoisessa suomalaiskaupungissa. Kaukolämpöputki kulkee ehkäpä 50-100 metrin päässä. Lämmitysjärjestelmää remontoidessa kyselin vajaa 10 vuotta sitten mahdollisuutta liittyä verkkoon. Eipä tullut muuta, kuin ylimielinen vastaus kaupungilta, että lämmittele sillä sähköllä.

Nykyisin on ilmasta veteen pumppu, puukattila tai 9 kW vastus varaajassa.
Lisäksi kiertoilmatakka olohuoneessa.

 

[petepeluri]

Kuluttajan ei kannata pörssisähköön turvautua sen kuvaa markkinan ääripäitä, silloin kun tarvii sähköä, niin maksetaan kallaimman sähkön mukaan, silloin kun ei tarvita sähköä, niin saisi kärjistäen halvimman mukaan. (siis jos markkinoilla ylimääräistä joka jonnekkin pitää tuupata).


Päästötäntä energiaa voi olla, ei edes mikään ihme teke, sitä ei vaan ole riittävästi kohtuu hintaan. Ja ei kannata panostaa kokonaan päästöttömään, tai siis kokonais päästöjen kannalta tehokkaampaa tuottaa enemmän vähäpäästöistä.

Polttopuista puhetta , niin jos hiilipäästöistä puhutaan, niin se voi olla päästötöntä, tai jopa nielu. Lokiikka se että se energia metsä nielee hiiltä ja sitoo sitä pysyvästi maahan, jos sen poltettavan puun jatkojalostaa hiilitehokkaasti ja sen energian käyttää tehokkaasti, niin ei mikään taidonnäyte.

Jos vesivoiman rakentamisen päästöjä mietit, niin vanhoissa voimaloissa ne on menneitä, jos pidetään jotain 60v vaikutusaikana, toki huolto ja ylläpito aiheuttaa päästöjä, vaikka itse säännöstely patoaminen ei sitä tekisikään. Se voisi silti olla jopa netto nielu, jos tuotetaan sähköä hyvin minimaalisin päästöin, niin sähkö on sellaista millä voidaan hiiltä sitoa, mutta se on senverran kallista että nyky päästöhinnoilla siinä ei ole järkeä, tehokkaampaa käyttää se tuotettu sähköenergia asioihin jotka vähentää päästöjä.


Akkulla on jokin kwh varastointi hinta, eli sen hinta paljonko se varasto maksaa per Kwh, (tyyliin kustannus/(akun kapasiteetti * kerrat).
Aiemmin olisi vaatinut negatiivisen sähkön hinnan, akkut on halventunut (no tänävuonna ehkä vähän vaikeampia arivoida), ja jos ja kun sähkön hintanoussut niin on lähentynyt, ainakin niitä tilanteita missä voi säästää veroja + siirtokustannuksia. Jos sillä akustolla voit heittää 1500 sykliä, kymmenessä vuodessa. Niin ei mene ihan päivähinta vaihtelujen hyödyntämiseen, vaan jopa 2-3 päivän heittelyihin. Se sitten onko 10v 1500 oikea, vai 5v ja 1000. Jälkimmäisessä pienemmät riskikertoimet, mutta markkinahinta hyöty rajusti pienempi.

Tänäpäivänä llisäarvoa tuo huoltovarmuus, riippuen sen arvosta, tarpeesta niin se voi muuttaa kannattavuutta edullisemamksi. hintapuskuroinnissa. Tässä skenaariossa huomioitava se että jos hakee 24/7/365 varmuutta, niin se rapsiseen siihen etttä jos haluaa lisäksi kikkailla markkinahinnoilla, niin tarvitaan lisää kapasiteettia. Mutta jos varavoiman energia tarve vaihtelee, niin ne pienemmän tarpeen ajat voi hyödyntää markkinoiden voittamiseen.



Jos taajamissa aletaan polttaa säännöllisesti puuta lämmittämiseen, niin se on tosiaan ongelma niiden ilmanlaadullisten päästöjen takia.

Tietenkin jos siitä ei tule pysyvä ilmiö, vaan "kriisiajan" tilapäisratkaisu, niin ei mailmoja kaatava juttu, ja opastuksella ja yrittämisellä voi haittoja saada vähennettyä.

Mutta tuosta puunpolttamisesta, kumpi olisi tehokkaampaa, se että ne massa käsiteltäisiin tehokkaammin ja poltettaisiin sähkö/lämpövoimaloissa, vai tuo koti pesäpuuhastelu. Jos ei ylivoimasta etua voimalaitos mallissa, niin sitte voi tehdä halutunlaisia käppyröitä.

Yksi varmaan se netto teho. siis se paljonko sitä lämpöä/sähköä/muuta saadaan - kulutettu.

Eli olisiko tehokkaampaa itse polttamisen sijaan käyttää kaukolämpöä ja sähkö (maalämpö, ilP, suora)

Hinta/kustannus (veroton), jos kuluttaja ostaa tavaran valmiiksi jalostettuna, klapeina, pelettinä, niin se varmaan helppoa arvioida, sitten päällä se koti lokistiikka, siis varastot. Mutta osa "jalostaa" itse, ehkä omaa "energia metsää", voi jopa pitää touhua niin antoisana että laskee arvon sille puuhastelu kokemukselle. + se pesässä palava tuli niin hieno juttu, että siitäkin valmis maksamaan.

Varaavalla takalla hyötysuhde on 80-85%.

 

[Norsu]

Tiedän todella paljon ihmisiä/pariskuntia/perheitä, joiden kulutustottumukset ovat edellä mainitsemiani. Saunotaan päivittäin, perheessä muksut leikkivät lämpimällä vedellä suihkussa yli puoli tuntia päivässä ja sisälämpötilat ovat lähempänä 25 astetta kuin 20 astetta. Omaa tyhmyyttä, jos edes noista ei lähde karsimaan, vaikka pelkää energiahintojen nousua. Monilla pystyisi helposti leikkaamaan 20-40% kulutuksesta, kun vähän miettisivät omia toimiaan jatkuvan valittamisen sijaan.

Tottahan tämä. Suihkun voi ottaa vaikka kylmänä, niin äkkiä sieltä sitten haluaa poiskin.

 

[Taneli-]

Tottahan tämä. Suihkun voi ottaa vaikka kylmänä, niin äkkiä sieltä sitten haluaa poiskin.

Mikäli on käynyt missään budojutuissa on varmaan tottunut noihin kylmiin suihkuihin. Parantaa verenkiertoa ja ei tule sitten ns. jälkihikeä kun tulee suihkusta pois.

Mutta siis, yleensä itse otan aina kylmää suihkua, ennen ja jälkeen saunaa jne. Tosin kun pesen hiukset käytän lämpimämpää vettä ihan mukavuussyistä (jääkylmällä rupeaa helposti huippaamaan).

Erityisesti itselläni ei ole tarkoituksena säästää lämmintä vettä tuossa mutta se tulee bonuksena. Tietysti myös itse pesun (ja saunomisen jne) aikana se suihku on kiinni. Niitäkin löytyy jotka tykkäävät pitää sen veden juoksevana samalla kun vaahdottavat ja pesevät itseään. Tai jopa kuten täälläkin muistaakseni mainittu laittavat kuuman suihkun päälle noin 30min ennen saapumistaan että saavat "höyrykylpyä" ja säästävät sitten saunanlämmityksessä (jos on yhteinen vesilasku).

 

[pulatunnus]

Varaavalla takalla hyötysuhde on 80-85%.

Motivan mukaan voi olla jopa, enään puuttuu kymmenen muuta arvoa

Onko jollain heittää arvioita siitä miinuspuolesta (paljonko energiaa kuluu että saadaan pesään), jos nyt vedetään ihan optimilinjaa kotipoltosta.

Joku voimalaitos luvuista tietävä voi heitellä siltä puolelta, optimi ja toki meitä kiinnostaa vähemmän optimi niin kotipoltossa kuin voimalaympäristössä.

Mutta mahdollisesti se energia puu kannattaa kierrättää voimalankautta, ja vaikka jäisi kolmannekseen niin ILP/Maalämmöllä enemmän lämpöä tupaan, ja parempi ilman.


Mutta se kanannattaako omassa lompakossa, verojen, siirto ja energiamaksujen myötä, riippuu paljonko se puu pesään maksaa saman lämmön saamiseksi, ja tuskin kannattaa käyttää optimihyötysuhteita., vaikka hyvä varaaja olisikin.

 

[petepeluri]

Motivan mukaan voi olla jopa, enään puuttuu kymmenen muuta arvoa

Onko jollain heittää arvioita siitä miinuspuolesta (paljonko energiaa kuluu että saadaan pesään), jos nyt vedetään ihan optimilinjaa kotipoltosta.

Joku voimalaitos luvuista tietävä voi heitellä siltä puolelta, optimi ja toki meitä kiinnostaa vähemmän optimi niin kotipoltossa kuin voimalaympäristössä.

Mutta mahdollisesti se energia puu kannattaa kierrättää voimalankautta, ja vaikka jäisi kolmannekseen niin ILP/Maalämmöllä enemmän lämpöä tupaan, ja parempi ilman.


Mutta se kanannattaako omassa lompakossa, verojen, siirto ja energiamaksujen myötä, riippuu paljonko se puu pesään maksaa saman lämmön saamiseksi, ja tuskin kannattaa käyttää optimihyötysuhteita., vaikka hyvä varaaja olisikin.

Lauhdevoimalan hyötysuhde on 45%, yhteistuotannossa yli 90%.
Eiköhän nuo motivan lukemat ole realistisia.

 

[Griffin]

Varaava leivinuuni ja puita vähintään vuodeksi on erittäin hyvä olla.
Toimii, ompa sähköä tai ei. Antaa erinomaisesti lämpöä myös pakkasella.
Pienentää muun lämmityksen tarvetta radikaalisesti, jos sijoitettu taloon järkevästi. Eli kun lämmittää pakkasella, niin sähköä säästyy rutkasti.

Mitä taas tulee hiukkaspäästöihin, niin alueella, joissa talot eivät ole kylkikyljessä ja monikerroksisia, kokonaismäärä on niin vähäinen, että eipä ole mitään käytännön merkitystä. Kaupungissa on kuitenkin humattavasti enemmän pienhiukkasia esim rengaspölystä (moottorit on saatu senverran puhtaaksi, että niiden pienhiukkaspäästöt ovat pienempi osa.)

Lisäksi sopiva puu kasvaa jo melko paksuksi 20 vuodessa, joten on hyvin uusiutuva. Vaatii tosin moottorisahan kanssa ja kirveen / halkaisu + katkaisulaitteen ahkeraa käyttöä muutaman viikon vuodessa, jos tekee puut itselleen talveksi omasta metsästä (tai sopimuksella muun metsästä) itse. (siis jos tekee roskapuusta). Sopivan paksusta koivusta tulee melko nopeasti isompi määrä puuta, mutta se kasvaa hitaammin.. Tosin jos puusta ei makseta kunnolla ja verottaja vie tuotoista suurimmanosan, niin kannattaa pistää energiaksi omaan uuniin..

Ainut miinus puu-uunin lämmittämisessä on, että siinä menee muutama 10 minuuttia päivässä (silloin, kun lämmittää) ja sitä pitää käydä vahtimassa välillä / lisäilemässä puita pikkasen..

 

[pulatunnus]

Lauhdevoimalan hyötysuhde on 45%, yhteistuotannossa yli 90%.

Puulla ? kiitos tiedosta mutuilin vähän pienempiä, ehkä vähän heikkoa dataa mutupohjana.

Eiköhän nuo motivan lukemat ole realistisia.

Se minkä itse luin, niin käytettiin "jopa" sanaa, en tavannut tarkkaan mitä se prosentti tarkoitti, mutta jos ajatus että pesään laitetun puun energiasta voi jopa 80-85% luopua sisälle. Siitä sitten jotain pois.

Sitten pitäs arvioida paljonko metästä sitä energiaa saadaan kanettua pesään asti, ja peljonko siihen kantamiseen menee energiaa.
Sama sitten jos se viedään voimalaan, jälkimäiseen ilmeisesti saadaan enemmän vietyä (vähemmän hukkuu matkalla) ehkä myös vähemmällä energialla, en tiedä.

Jos siis sinne kotitakkaan (pihaan) klapit tai pelletit hommattaan kaupallisesta toimitusketjusta.

Mutta jos siitä energiasta saadaan voimalan kautta 30 prosenttia sähköksi, ja pesän kautta 70% lämmöksi , niin kannattaa kierrättää voimalan kautta pumpulle (ILP, maalämpö ym), mutta luvut ei perustu mihinkään.

 

[pulatunnus]

Mitä taas tulee hiukkaspäästöihin, niin alueella, joissa talot eivät ole kylkikyljessä ja monikerroksisia, kokonaismäärä on niin vähäinen, että eipä ole mitään käytännön merkitystä.

Kriisin aikana hetkellinen varmaan kestetään. Ja haja-astuselueella juju kai siinä että pitää huolen ettei niitä itse hengittele.

Toki ne isossa kuvassa on muutenkin haitallisia, eli kannattaa silti pyrkiä puhtaaseen palamiseen.

Kaupungissa on kuitenkin humattavasti enemmän pienhiukkasia esim rengaspölystä (moottorit on saatu senverran puhtaaksi, että niiden pienhiukkaspäästöt ovat pienempi osa.)

Metsän keskellä kun polttelee puita, niin juju ei ole se onko jossain läheisessä mittauspisteessä enemmän tai vähemmän kuin kaupungissa, vaan se että hengitteleekö niin itse. Jos puhdas tuuli tuo puhdasta ilmaan ja vie likaisen pois, niin ei vaaraksi.

Taajamissa tilanne toinen, se kaupunki/taajama ilma on nykyään niin puhdasta että sillä paikallisella puun kotipoltolla on merkitystä ja jos puhutaan jatkuvasta puunpoltosta niin kansantrveydellinen merkitys. Puusauna on toki sellainen kansallinen juttu, että sitä varten ollaan valmiita uhraamaan, mutta jotta sitä voidaan tehdä myös taajamissa, niin kannattaa panostaa siihen palamisen puhtauteen.

Lisäksi sopiva puu kasvaa jo melko paksuksi 20 vuodessa, joten on hyvin uusiutuva. Vaatii tosin moottorisahan kanssa ja kirveen / halkaisu + katkaisulaitteen ahkeraa käyttöä muutaman viikon vuodessa, jos tekee puut itselleen talveksi omasta metsästä (tai sopimuksella muun metsästä) itse. (siis jos tekee roskapuusta). Sopivan paksusta koivusta tulee melko nopeasti isompi määrä puuta, mutta se kasvaa hitaammin.. Tosin jos puusta ei makseta kunnolla ja verottaja vie tuotoista suurimmanosan, niin kannattaa pistää energiaksi omaan uuniin..

Taloudellinen etu perustuu pitkälti veroetuihin. Siinä ei verotuksen ohjaus tavoitteet mene ihan kohdille. Tosin voidaan ajatella että etu on tarkoitettu kriisivalmiuden tukemiseen, niin joo.

 

[Lämpöpumppu]

Lauhdevoimalan hyötysuhde on 45%, yhteistuotannossa yli 90%.
Eiköhän nuo motivan lukemat ole realistisia.

Harva lauhdevoimala pääsee 45% hyötysuhteeseen. Meri-Porin voimalaitos taitaa olla Suomessa ainoa, joka yltää siihen ylikriittisen läpivirtauskattilan kanssa.

 

[Griffin]

Mutta jos siitä energiasta saadaan voimalan kautta 30 prosenttia sähköksi, ja pesän kautta 70% lämmöksi , niin kannattaa kierrättää voimalan kautta pumpulle (ILP, maalämpö ym), mutta luvut ei perustu mihinkään.

Milläs sähköyhtiöllä on "puusähkösopimus"? Siis jos sinne toimittaa läjän puuta, niin siitä saa sitten mainitun sähkömäärän omaan taloon vastikkeeksi (ei enää muita kuluja)?

 

[petepeluri]

Puulla ? kiitos tiedosta mutuilin vähän pienempiä, ehkä vähän heikkoa dataa mutupohjana.


Se minkä itse luin, niin käytettiin "jopa" sanaa, en tavannut tarkkaan mitä se prosentti tarkoitti, mutta jos ajatus että pesään laitetun puun energiasta voi jopa 80-85% luopua sisälle. Siitä sitten jotain pois.

Sitten pitäs arvioida paljonko metästä sitä energiaa saadaan kanettua pesään asti, ja peljonko siihen kantamiseen menee energiaa.
Sama sitten jos se viedään voimalaan, jälkimäiseen ilmeisesti saadaan enemmän vietyä (vähemmän hukkuu matkalla) ehkä myös vähemmällä energialla, en tiedä.

Jos siis sinne kotitakkaan (pihaan) klapit tai pelletit hommattaan kaupallisesta toimitusketjusta.

Mutta jos siitä energiasta saadaan voimalan kautta 30 prosenttia sähköksi, ja pesän kautta 70% lämmöksi , niin kannattaa kierrättää voimalan kautta pumpulle (ILP, maalämpö ym), mutta luvut ei perustu mihinkään.

Hakkeella tms.

Takan lisäksi myös piippu varaa lämpöä, että luulisi hyötysuhteen olevan ok.

Puiden polttaminen takassa laskee kulutushuippua, voimalassa poltettu ei.

Puulla lämmittäminen om halvempaa kuin ostaa +20c sähköä...

 

[pulatunnus]

Harva lauhdevoimala pääsee 45% hyötysuhteeseen.

Sekin taitaa olla hiilivoimala ? Jonkavoisin kuvitella olevan helpompi kuin "biomassa" laitos.

Hakkeella tms.

Lämpöpumpun kommentti oli vähän lukuihisi kriittinen, jos Suomessa hyvällä hiilivoimalalla päästään tuollaiseen, niin miten se hakkellaa onnistuisi , saati noin yleisenä kuvaavana lukuna.

Puiden polttaminen takassa laskee kulutushuippua, voimalassa poltettu ei.

Puulla lämmittäminen om halvempaa kuin ostaa +20c sähköä...

Nyt vähän lähti rönsyileen , ymmärtääkseni yhteistutantolaitos vastaa kulutushuippuihin, kun lämpöä kysytään, niin sähköäkin tuotetaan, ja biovoimalalla voi tyydyttää säätötarvetta.

Jos klapit maksaa pihaan tuotuna 4-12 senttiä tuotettu lämpö Kw/h, niin verotuesta huolimatta alkaa se sähkö tuntua kilpailukykyiseltä pumpun kautta jo ihan yksittäisen lompakon kohdalta.


Mutta, jos luvuistasi johdatellaan, niin on mahdollista että että tehokkaampaa puun käyttöä olisi polttaa voimaloissa.

 

[petepeluri]

Harva lauhdevoimala pääsee 45% hyötysuhteeseen. Meri-Porin voimalaitos taitaa olla Suomessa ainoa, joka yltää siihen ylikriittisen läpivirtauskattilan kanssa.

Joo, parhaimmillaan. Riittää karkeaan arviointiin.

 

[Taneli-]

Milläs sähköyhtiöllä on "puusähkösopimus"? Siis jos sinne toimittaa läjän puuta, niin siitä saa sitten mainitun sähkömäärän omaan taloon vastikkeeksi (ei enää muita kuluja)?

Eihän noilla taida olla kuin "rahasähkösopimuksia". Eli jos toimitat rahaa he toimittavat sähköä.
Eli vaikka lupaisit että tuot turvetta, tuulta, vettä, radioaktiivista materiaalia, kaasua, hiiltä tai muuta eivät taida sinulle sähköä luvata...

 

[Lämpöpumppu]

Joo, parhaimmillaan. Riittää karkeaan arviointiin.

Kyllä, mutta tyypillisesti lauhdevoimalat yltävät siihen 35% hyötysuhteeseen. Ei tässä kontekstissa kuitenkaan aivan merkittävä ero.

 

[Griffin]

Kriisin aikana hetkellinen varmaan kestetään. Ja haja-astuselueella juju kai siinä että pitää huolen ettei niitä itse hengittele.

Toki ne isossa kuvassa on muutenkin haitallisia, eli kannattaa silti pyrkiä puhtaaseen palamiseen.


Metsän keskellä kun polttelee puita, niin juju ei ole se onko jossain läheisessä mittauspisteessä enemmän tai vähemmän kuin kaupungissa, vaan se että hengitteleekö niin itse. Jos puhdas tuuli tuo puhdasta ilmaan ja vie likaisen pois, niin ei vaaraksi.

Taajamissa tilanne toinen, se kaupunki/taajama ilma on nykyään niin puhdasta että sillä paikallisella puun kotipoltolla on merkitystä ja jos puhutaan jatkuvasta puunpoltosta niin kansantrveydellinen merkitys. Puusauna on toki sellainen kansallinen juttu, että sitä varten ollaan valmiita uhraamaan, mutta jotta sitä voidaan tehdä myös taajamissa, niin kannattaa panostaa siihen palamisen puhtauteen.



Taloudellinen etu perustuu pitkälti veroetuihin. Siinä ei verotuksen ohjaus tavoitteet mene ihan kohdille. Tosin voidaan ajatella että etu on tarkoitettu kriisivalmiuden tukemiseen, niin joo.

Olkoompa kriisi tai ei, niin savupiipusta ulos se savu tulee ja jo parinkymmenen metrin matkalla se leviää senverran rajusti, että saa varmasti vähemmän paskaa keuhkoon parissa tunnissa VS esim jos kuljeksii aktiivisesti käytössä olevan ostoskeskuksen parkkihallin läpi..

Isossa kuvassa luonnossa on kaikenlaisia pölyjä ja hiukkasia siinämäärin, että haja-asutusalueella uunissa puunpolton hiukkaset hukkuvat täysin taustakohinaan. Eriasia, jos jossain kaupungissa kaikki kävisivät lämmittämään puulla. Mutta kaupungin tapauksessa ne puut voidaan pistää sinne voimalan kattilaan ja savukaasuja putsata, jos ahdistaa muuten..