Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[petepeluri]

Muutamia toimenpiteitä joilla vähennetään suomalaisten elämisen kustannuksia keventämällä verotusta kun seuraavia raskaita rakenteita ei tarvitse ylläpitää:

• Tulospalkkaus julkiseen sektoriin. Aluksi koskee hallintoa, mutta voi harkita myös mm. opetuksen ja SOTE-alalle myös, jos piloteissa näkyy positiivista kehitystä. Palkka määräytyy yksilön tuottavuuden mukaan. Jos ei pääse tulostavoitteisiin useamman yrityksen jälkeen niin työsopimuksen irtisanominen. Voidaan lähteä piloteilla liikkeelle eri kunnissa ja valtion virastoissa, ja näin voidaan testata mikä palkkaus- ja irtisanomismalli nostaa parhaiten työn laatua ja laskee kustannuksia. Tällä toimenpiteellä uskoisin että hallinnosta lähtisi puolet kilometritehtaalle ja palkkakustannukset tippuisivat 30-40% ja turhista hankinnoista johtuvat kustannukset laskisivat useita kymmeniä prosentteja.
• Ansiosidonnaisen tiputtaminen 180 päivään. Korvaus laskisi porrastetusti.
• Irtisanomissuojan poisto Tanskan malliin.
• Hankintalain uudistus siten että hankinnat tehdään oikeasti kohtuullisesti. Hankinnoista vastaavat voidaan irtisanoa jos tehdään huonoja hankintoja tai sopimuksia. Apotti ja Helsingin palkanmaksun ongelmat esimerkkeinä.

Ja ei pelkkää keppiä vaan myös porkkanaa, jolla vahvistetaan talouskasvua ja suomalaisten ostovoimaa:

• Luodaan kansallinen kasvustrategia
  • Nostetaan T&K investointien määrää oikeasti 4% BKT:sta. Perustutkimukseen reilu satsaus mm. luonnontieteissä, tekniikassa, kauppatieteissä yms. Yritykset jotka haluavat kasvaa ja haluavat olla markkinajohtajia omalla alallaan voidaan tukea lisää. Huonosti johdettuja yrityksiä ei kuitenkaan tuettaisi T&K investoinneissa vaan niiden annettaisiin taantua pois niin kuin markkinataloudessa kuuluukin olla.
  • Korkeakoulupaikkojen lisääminen merkittävästi. Globaalissa maailmantaloudessa ei pärjätä enää edes toisen asteen tutkinnolla.
  • Kansalaisille pitäisi nykyistä paremmin tarjota kasvumahdollisuuksia työelämässä. Oppisopimusjärjestelmään sekä työn ohella opiskelemiseen kunnon kannusteet jossa valtio voisi tukea.
  • Syntyvyyden tukeminen mm. verotusta vähentämällä niiltä jotka hankkivat lapsia. Ansio- ja pääomaveroprosentit laskisivat sitä mukaa mitä enemmän hankkisi lapsia.

Lopuksi voisi lainata suoraan Bladekillin pointteja jotka eivät ole mielestäni Natsi-Saksasta ellei satu olemaan vasemmiston tai kepun kannattaja. Maahanmuuttoon liittyvät ehdotukset ovat aika lähellä Tanskan todellisuutta. Ovatko tanskalaiset natseja? He varmaankin mielellään muistelevat natseja ja haluavat olla samanlaisia. Natsi-Saksa miehitti Tanskaa vuosina 1940-1945.
Jos on tottunut elämään kuppaamalla muilta rahaa tekemättä itse mitään tuottavaa yhteiskunnan eteen niin varmasti nämä saattavat harmittaa kun joutuisi oikeasti jotain tekemään. Tässä mainitut toimenpiteet eivät mielestäni romuta yhteiskuntaa yövartijamalliin vaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita siten, että voidaan jatkossakin taata tasapuoliset lähtökohdat kaikille ihmisille sekä yhteiskuntana tukea heikommassa asemassa olevia. Nykyinen yhteiskunnallinen malli nimenomaan saattaa johtaa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamiseen kun koko touhun rahoitus muuttuu mahdottomaksi.





Tottakai kaikki edellä mainitut ovat täyttä haaveilua sillä meillä yksinkertaisesti on liikaa äänestäjiä jotka ovat nykyisestä mallista riippuvaisia. Ostovoiman laskeminen ei siis jää pelkästään tähän nykyiseen kriisiin vaan tulee jatkumaan sen jälkeenkin, sillä yhteiskunnallista ja poliittista tahtoa rakenteiden muuttamiseen ei ole ja seinään päin ajaminen on vääjäämätöntä.

Tulospalkkaus toimii huonosti julkisella sektorilla koska työn arvoa ei voi mitata suoraan rahassa. Palkkakustannukset eivät myöskään ole kaikilla sektoreilla oleellisia, rahat menevät älyttömiin projekteihin. Ihan vaan koska rahat eivät ole omia, eikä siitä seuraa mitään vaikka tuhlaisi miljardeja.

 

[Pete88]

Muutamia toimenpiteitä joilla vähennetään suomalaisten elämisen kustannuksia keventämällä verotusta kun seuraavia raskaita rakenteita ei tarvitse ylläpitää:

• Tulospalkkaus julkiseen sektoriin. Aluksi koskee hallintoa, mutta voi harkita myös mm. opetuksen ja SOTE-alalle myös, jos piloteissa näkyy positiivista kehitystä. Palkka määräytyy yksilön tuottavuuden mukaan. Jos ei pääse tulostavoitteisiin useamman yrityksen jälkeen niin työsopimuksen irtisanominen. Voidaan lähteä piloteilla liikkeelle eri kunnissa ja valtion virastoissa, ja näin voidaan testata mikä palkkaus- ja irtisanomismalli nostaa parhaiten työn laatua ja laskee kustannuksia. Tällä toimenpiteellä uskoisin että hallinnosta lähtisi puolet kilometritehtaalle ja palkkakustannukset tippuisivat 30-40% ja turhista hankinnoista johtuvat kustannukset laskisivat useita kymmeniä prosentteja.
• Ansiosidonnaisen tiputtaminen 180 päivään. Korvaus laskisi porrastetusti.
• Irtisanomissuojan poisto Tanskan malliin.
• Hankintalain uudistus siten että hankinnat tehdään oikeasti kohtuullisesti. Hankinnoista vastaavat voidaan irtisanoa jos tehdään huonoja hankintoja tai sopimuksia. Apotti ja Helsingin palkanmaksun ongelmat esimerkkeinä.

Ja ei pelkkää keppiä vaan myös porkkanaa, jolla vahvistetaan talouskasvua ja suomalaisten ostovoimaa:

• Luodaan kansallinen kasvustrategia
  • Nostetaan T&K investointien määrää oikeasti 4% BKT:sta. Perustutkimukseen reilu satsaus mm. luonnontieteissä, tekniikassa, kauppatieteissä yms. Yritykset jotka haluavat kasvaa ja haluavat olla markkinajohtajia omalla alallaan voidaan tukea lisää. Huonosti johdettuja yrityksiä ei kuitenkaan tuettaisi T&K investoinneissa vaan niiden annettaisiin taantua pois niin kuin markkinataloudessa kuuluukin olla.
  • Korkeakoulupaikkojen lisääminen merkittävästi. Globaalissa maailmantaloudessa ei pärjätä enää edes toisen asteen tutkinnolla.
  • Kansalaisille pitäisi nykyistä paremmin tarjota kasvumahdollisuuksia työelämässä. Oppisopimusjärjestelmään sekä työn ohella opiskelemiseen kunnon kannusteet jossa valtio voisi tukea.
  • Syntyvyyden tukeminen mm. verotusta vähentämällä niiltä jotka hankkivat lapsia. Ansio- ja pääomaveroprosentit laskisivat sitä mukaa mitä enemmän hankkisi lapsia.

Lopuksi voisi lainata suoraan Bladekillin pointteja jotka eivät ole mielestäni Natsi-Saksasta ellei satu olemaan vasemmiston tai kepun kannattaja. Maahanmuuttoon liittyvät ehdotukset ovat aika lähellä Tanskan todellisuutta. Ovatko tanskalaiset natseja? He varmaankin mielellään muistelevat natseja ja haluavat olla samanlaisia. Natsi-Saksa miehitti Tanskaa vuosina 1940-1945.
Jos on tottunut elämään kuppaamalla muilta rahaa tekemättä itse mitään tuottavaa yhteiskunnan eteen niin varmasti nämä saattavat harmittaa kun joutuisi oikeasti jotain tekemään. Tässä mainitut toimenpiteet eivät mielestäni romuta yhteiskuntaa yövartijamalliin vaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita siten, että voidaan jatkossakin taata tasapuoliset lähtökohdat kaikille ihmisille sekä yhteiskuntana tukea heikommassa asemassa olevia. Nykyinen yhteiskunnallinen malli nimenomaan saattaa johtaa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamiseen kun koko touhun rahoitus muuttuu mahdottomaksi.





Tottakai kaikki edellä mainitut ovat täyttä haaveilua sillä meillä yksinkertaisesti on liikaa äänestäjiä jotka ovat nykyisestä mallista riippuvaisia. Ostovoiman laskeminen ei siis jää pelkästään tähän nykyiseen kriisiin vaan tulee jatkumaan sen jälkeenkin, sillä yhteiskunnallista ja poliittista tahtoa rakenteiden muuttamiseen ei ole ja seinään päin ajaminen on vääjäämätöntä.

Yritän ennättää kommentoida muitakin kohtia myöhemmin täsmällisemmin, mutta laitan sanasen tuosta tulospalkkiosta. Ensinnäkin teen nyt tässä olettaman, että julkisen sektorin palkat olisivat vahvasti tulospalkkiovetoisia, eikä yksityiseltä sektorilta tuttuja hyvä peruspalkka + tulospalkkio ratkaisu, jossa tulospalkkion saaminen ei ole edellytys toimeentulon turvaamiseksi. Sitten oletan, ettei kovin moni taida olla vastaavaa työtä tehnyt taikka ei ole tehnyt sitä kauhean kauaa. Nimittäin tuollainen palkkamalli olisi saajalleen varsin kuluttava tapa elää ja jos ammattiin kuten vaikkapa lääkärin kohdalla työhön vaaditaan vuosien koulutus ja erikoistuminen, moniko olisi valmis em. työtä tekemään? Lopputulos voisi olla, että tekijät loppuisivat kesken, palvelut jäisivät tuottamatta ja jäljelle jääville pitäisi maksaa moninkertaisia palkkoja tekijöiden vähyyden vuoksi.

Sitten kun oikeasti ruvetaan miettimään tulospalkkauksen mielekkyyttä kaikkiin julkishallinnon töihin, tullaan valtavaan määriin ongelmia. Miten ja millä mittareilla mitataan työn tehokkuutta ja mikä on tarpeeksi hyvä taso? Kuka tämän tason päättää? Miten esimerkiksi erikoissairaanhoidossa työskentelevän terapeutin tarjoama apu psykiatrisessa hoidossa vertautuu vaikkapa kaupungin infrassa työskentelevään kaveriin, joka talvella aurailee kaupungin katuja lumista? Miten vaikkapa jälkimmäiselle määritetään, että nyt olet aurannut tarpeeksi ja sinua ei irtisanota? Kriteeristöjen pitäisi olla valtavia ja joka ikiselle allalle ja ammattinimikkeelle omansa. Sitten ovat ne ei mitattavissa olevat työt kuten kirjastovirkailijan työ taikka nuorison hyvinvointipalveluja tuottavan työntekijän työt.

Hankinnoista mainitsit. Kuinka hyvin tunnet hankintalain ja sen yksityiskohdat? Voin sanoa, että minä käyn sitä leipätyössäni vähintään viikoittain läpi ja en edes työskentele julkisella sektorilla. Laki ei ensinnäkään loppupeleissä anna kuin raamit, miten julkisen puolen hankintoja tulisi kilpailuttaa ja miten pyritään varmistamaan tasapuolinen kilpailu julkisissa hankinnoissa. Se ei mitenkään ota kantaa hankinnan järkevyyteen, sen päättävät poliittiset elimet. Perseily julkisissa hankinnoissa on toki hyvin ikävää ja välillä hyvin käsittämättömiä, mutta useimmiten asiakokonaisuudet ovat valtavia ja hyvin vaikeita organisoida. Usein näihin käytetään myös runsaasti yksityisiä konsulttipalveluja, mutta hekään eivät välttämättä tee hankkeesta ruusuista. Tie on usein kivinen ja kallis. Mutta jokainen hanke on kuitenkin siinä määrin yksilöllinen, että niistä pitäisi jokaisesta keskustella erikseen, ettei tämä mene yleiseksi huuteluksi.

 

[sahtimonni]

Yritän ennättää kommentoida muitakin kohtia myöhemmin täsmällisemmin, mutta laitan sanasen tuosta tulospalkkiosta. Ensinnäkin teen nyt tässä olettaman, että julkisen sektorin palkat olisivat vahvasti tulospalkkiovetoisia, eikä yksityiseltä sektorilta tuttuja hyvä peruspalkka + tulospalkkio ratkaisu, jossa tulospalkkion saaminen ei ole edellytys toimeentulon turvaamiseksi. Sitten oletan, ettei kovin moni taida olla vastaavaa työtä tehnyt taikka ei ole tehnyt sitä kauhean kauaa. Nimittäin tuollainen palkkamalli olisi saajalleen varsin kuluttava tapa elää ja jos ammattiin kuten vaikkapa lääkärin kohdalla työhön vaaditaan vuosien koulutus ja erikoistuminen, moniko olisi valmis em. työtä tekemään? Lopputulos voisi olla, että tekijät loppuisivat kesken, palvelut jäisivät tuottamatta ja jäljelle jääville pitäisi maksaa moninkertaisia palkkoja tekijöiden vähyyden vuoksi.

Sitten kun oikeasti ruvetaan miettimään tulospalkkauksen mielekkyyttä kaikkiin julkishallinnon töihin, tullaan valtavaan määriin ongelmia. Miten ja millä mittareilla mitataan työn tehokkuutta ja mikä on tarpeeksi hyvä taso? Kuka tämän tason päättää? Miten esimerkiksi erikoissairaanhoidossa työskentelevän terapeutin tarjoama apu psykiatrisessa hoidossa vertautuu vaikkapa kaupungin infrassa työskentelevään kaveriin, joka talvella aurailee kaupungin katuja lumista? Miten vaikkapa jälkimmäiselle määritetään, että nyt olet aurannut tarpeeksi ja sinua ei irtisanota? Kriteeristöjen pitäisi olla valtavia ja joka ikiselle allalle ja ammattinimikkeelle omansa. Sitten ovat ne ei mitattavissa olevat työt kuten kirjastovirkailijan työ taikka nuorison hyvinvointipalveluja tuottavan työntekijän työt.

Hankinnoista mainitsit. Kuinka hyvin tunnet hankintalain ja sen yksityiskohdat? Voin sanoa, että minä käyn sitä leipätyössäni vähintään viikoittain läpi ja en edes työskentele julkisella sektorilla. Laki ei ensinnäkään loppupeleissä anna kuin raamit, miten julkisen puolen hankintoja tulisi kilpailuttaa ja miten pyritään varmistamaan tasapuolinen kilpailu julkisissa hankinnoissa. Se ei mitenkään ota kantaa hankinnan järkevyyteen, sen päättävät poliittiset elimet. Perseily julkisissa hankinnoissa on toki hyvin ikävää ja välillä hyvin käsittämättömiä, mutta useimmiten asiakokonaisuudet ovat valtavia ja hyvin vaikeita organisoida. Usein näihin käytetään myös runsaasti yksityisiä konsulttipalveluja, mutta hekään eivät välttämättä tee hankkeesta ruusuista. Tie on usein kivinen ja kallis. Mutta jokainen hanke on kuitenkin siinä määrin yksilöllinen, että niistä pitäisi jokaisesta keskustella erikseen, ettei tämä mene yleiseksi huuteluksi.

Eipä ole tulospalkkiot helppoja yksityiselläkään puolella. Olen itse nähnyt moneen kertaan, mitä seuraa, kun esimerkiksi bonukset maksetaan KPI-lukujen perusteella. Käytännössä osa KPI:sta on sellaisia, minkä toteutumiseen yksilö ei voi juuri vaikuttaa. Osa on taas sellaisia, että lukuja aletaan tavallaan manipuloimaan, että saavutettaisiin haluttu taso, vaikka homma saattaa johtaa todellisuudessa jopa huonompaan lopputulokseen.

Esimerkkinä nyt vaikka asiakastuen suorituskyky, jota mitataan sillä kuinka pitkään tiketit ovat avoinna. Vähemmän yllättäen tämä johtaa siihen, että aletaan roiskimaan asiakkaalle jotain pikaratkaisuja eikä perehdytä asiaan, jolloin laatu huononee, mutta luvut näyttävät erinomaiselta

 

[renee]

Esimerkkinä nyt vaikka asiakastuen suorituskyky, jota mitataan sillä kuinka pitkään tiketit ovat avoinna. Vähemmän yllättäen tämä johtaa siihen, että aletaan roiskimaan asiakkaalle jotain pikaratkaisuja eikä perehdytä asiaan, jolloin laatu huononee, mutta luvut näyttävät erinomaiselta

Et kai ole ollut tekemisissä kaukomailla toimivien IT-palveluyritysten kanssa? Avaa tiketti ongelmasta X -> Tiketti otetaan käsittelyyn nanosekunnissa -> Tiketti on laitettu tilaan: "Odottaa lisätietoja asiakkaalta" ja kommenttikentässä joku idioottimainen kysymys: "Onko toinen nimesi Johannes?" -> Laita vastaus -> Tiketti taas nanosekunnissa käsittelyyn -> Palveluhenkilö esittää jonkun toisen irrelevantin kysymyksen -> Vastaile -> Tätä toistetaan kunnes hermot menevät -> Asiakaspalvelija kuittaa ongelman ratkaistuksi, vaikka mitään ei tapahdu ja pyytää avaamaan uuden tiketin, jos ongelma ei selvinnyt

 

[renee]

Inflaation petollinen ominaisuus alkaa näkyä firmojen tuloksissa, eli esim. öljy-yhtiö Shell ja kotimainen Neste ovat tehneet valtavia voittoja, vaikka Venäjän pakotteet ovat aiheuttaneet niille suuriakin kuluja. Nyt siis nostetaan hintaa ja kerätään kunnon katteita, koska ihmisille on opetettu, että kaikki on kallista ja kallistuu vaan. Veikkaanpa että yritykset tekevät tänä vuonna kunnolla tulosta Juhlapuheissa toki sanotaan, että pakko nostaa hintaa, koska kulut ovat nousseet.

 

[pulatunnus]

Inflaation petollinen ominaisuus alkaa näkyä firmojen tuloksissa, eli esim. öljy-yhtiö Shell ja kotimainen Neste ovat tehneet valtavia voittoja, vaikka Venäjän pakotteet ovat aiheuttaneet niille suuriakin kuluja. Nyt siis nostetaan hintaa ja kerätään kunnon katteita, koska ihmisille on opetettu, että kaikki on kallista ja kallistuu vaan. Veikkaanpa että yritykset tekevät tänä vuonna kunnolla tulosta Juhlapuheissa toki sanotaan, että pakko nostaa hintaa, koska kulut ovat nousseet.

Tavallaan, mutta esimerkkisi oli toimialoista joiden takia inflaatio on korkealla, oli onko seuras, vai syy.

Nesteen tuloskasvu taisi johtu jalosteiden korkeista hinnoista, joita vauhditti koronasta elpyminen, siitä tullut kysynnän kasvu, ja ukrainan kriisi vauhditti edelleen tilannetta. En tiedä missä vaiheesa tuloskautta Neste irtautui venäjän öljystä, se vei vähän kilpailuetua.
Neste takoo rahaa uusituvilla, ja Euro yhtiöillä sekottaa lisäksi valuutta muutokset.

Shellin juttuja en edes tuon vertaa lukenut, oliko siellä enään venäjän riskejä. Edit, ilmeisesti viitisen miljardia kirjannut tänävuonna alas, mutta oliko tulosneljännes ? Shell jalostuksen lisäksi hyötyy muiden öljylaatujen kysynnän (hintojen kasvusta).
Shellilla myös valuutta kurssit vaikuttaa.

 

[renee]

Tavallaan, mutta esimerkkisi oli toimialoista joiden takia inflaatio on korkealla, oli onko seuras, vai syy.

Nesteen tuloskasvu taisi johtu jalosteiden korkeista hinnoista, joita vauhditti koronasta elpyminen, siitä tullut kysynnän kasvu, ja ukrainan kriisi vauhditti edelleen tilannetta. En tiedä missä vaiheesa tuloskautta Neste irtautui venäjän öljystä, se vei vähän kilpailuetua.
Neste takoo rahaa uusituvilla, ja Euro yhtiöillä sekottaa lisäksi valuutta muutokset.

Shellin juttuja en edes tuon vertaa lukenut, oliko siellä enään venäjän riskejä. Edit, ilmeisesti viitisen miljardia kirjannut tänävuonna alas, mutta oliko tulosneljännes ? Shell jalostuksen lisäksi hyötyy muiden öljylaatujen kysynnän (hintojen kasvusta).
Shellilla myös valuutta kurssit vaikuttaa.

Tässä avattu Shellin tulosta: Osavuosikatsaukset | Shell takoo miljardivoittoja korkeilla energiahinnoilla

 

[akse]

Jos palataan takaisin hieman yleisvaltiollisiin ongelmiin. Onko porukka huomannut kuinka paljon ruisleipä, viljatuotteet ja muut ns perusjutut kuten vaikka tortillalätyt kallistuneet? Itseä ei juurikaan hetkauta energia, koska tein jo ennen tätä maksimit ettei kulu ns turhaan sähköä jne ja sillä tiellä jatkan, mutta ruoka on kyllä noussut hinnoissa aika paljon. Juustot kallistuneet, kurkkujen hintaa menee lähemmäs 5€ kilo ja niin edelleen.

Kahvin ja muiden hintoja katsellessa vaan tulee lähes heti paha mieli ja jopa rooibos on kallistunut liki eurolla per teepakkaus. Jesus pelasta. Ei sillö että tekkipalkalla tekee tiukkaa, mutta itse tykkään esim käydä ravintoloissa ja muissa mestoissa ja tämä hinnannnousu näkyy sillä, että yksi raflailta kuussa jää poes.

Viimeset 12 pakettia ostanut Arvid Nordqvistia 4,5€ / paketti.
Cittareissa ollu alennuksia, pidän tuota ihan hyvänä kahvina jopa. Maksoiko toi ennen hinnan nousujakin välillä 6€ välillä 5+.

Mutta joo on moni tuote kyllä kallistunu.

 

[Lucas]

Monikohan normaaleista ihmisistä ymmärtää, että jos inflaatio on 10 prosenttia vuodessa ja palkat nousevat 2,5 prosenttia, niin sehän reaaliansiot laskevat silloin 7,5 prosenttia vuodessa?

Tuollainen on jo iso elintason lasku. Iso osa tuloista menee asumisen kaltaisiin välttämöttömyyksiin ja muihin pakollisiin menoihin, niin se osuus minkä kuluttamisesta tai säästämisestä "voi itse päättää" pienenee huomattavasti enemmän. Tyyliin kuukaudessa jäänyt aiemmin 600 euroa ylimääräistä, jonka kuluttamisesta tai säästämisestä voi päättää vapaasti, niin nyt se määrä voi olla kutistunut 100 euroon kuussa tai osalla esimerkiksi sähkölämitteisessä paljon energiaa kuluttavassa asunnossa asuvalla se +600 euroa kuussa voi vaihtua -500 euroa lukuun.

Kesä- heinäkuussa sähkölaskut ei lämmityksen osalta kirpaise, koska lämmitysta ei juuri tarvi, mutta tammi- helmikuussa se iskee sitten senkin edestä.

 

[Mikkos]

Monikohan normaaleista ihmisistä ymmärtää, että jos inflaatio on 10 prosenttia vuodessa ja palkat nousevat 2,5 prosenttia, niin sehän reaaliansiot laskevat silloin 7,5 prosenttia vuodessa?

Tuollainen on jo iso elintason lasku. Iso osa tuloista menee asumisen kaltaisiin välttämöttömyyksiin ja muihin pakollisiin menoihin, niin se osuus minkä kuluttamisesta tai säästämisestä "voi itse päättää" pienenee huomattavasti enemmän. Tyyliin kuukaudessa jäänyt aiemmin 600 euroa ylimääräistä, jonka kuluttamisesta tai säästämisestä voi päättää vapaasti, niin nyt se määrä voi olla kutistunut 100 euroon kuussa tai osalla esimerkiksi sähkölämitteisessä paljon energiaa kuluttavassa asunnossa asuvalla se +600 euroa kuussa voi vaihtua -500 euroa lukuun.

Kesä- heinäkuussa sähkölaskut ei lämmityksen osalta kirpaise, koska lämmitysta ei juuri tarvi, mutta tammi- helmikuussa se iskee sitten senkin edestä.

Ei varmaan kukaan mutta talven myötä ymmärtää.. ja sitten alkaakin melkoinen savotta että tää koko maa ei mene konkurssiin.

 

[pulatunnus]

Monikohan normaaleista ihmisistä ymmärtää, että jos inflaatio on 10 prosenttia vuodessa ja palkat nousevat 2,5 prosenttia, niin sehän reaaliansiot laskevat silloin 7,5 prosenttia vuodessa?

En ymmärrä, en väitä olevani normaali.

Edit:
102,5/110 = 0,932

No se kai ajatuksesi, että kannattaa budjetoida reilummin energiamenoja, varsinkin jos lämmityksen maksaa suoraan itse tai esim. vastikkeen tyyppisesti epäsuoraan. Auton polttoaineissa ei kannata tuudittautua nykyiseen "halpuuteen":

Kädestä suuhun eläjät elää samaan malliin jatkossakin.

 

[Lucas]

En ymmärrä, en väitä olevani normaali.

Edit:
102,5/110 = 0,932

No se kai ajatuksesi, että kannattaa budjetoida reilummin energiamenoja, varsinkin jos lämmityksen maksaa suoraan itse tai esim. vastikkeen tyyppisesti epäsuoraan. Auton polttoaineissa ei kannata tuudittautua nykyiseen "halpuuteen":

Kädestä suuhun eläjät elää samaan malliin jatkossakin.

Seison korjattuna. Aivotkin minulla näköjään lomalla kun ei yläkoulun yksinkertainen prosenttilaskukaan ota sujuakseen.

Suuruusluokka oli kuitenkin oikea. Ja se, että nyt reaaliansiot laskevat ennätyksellistä tahtia käytännössä lähes kaikilla suomalaisilla.

Sähkölämmitteisissä taloissa on tulossa todellisia pommeja sähkölaskujen muodossa. Tyypillinen rintamiestalo vie lämmitykseen sen 40 tuhatta kWh vuodessa. Kallis tikki jos lämmittää sähköllä ja sähkön hinta pompsahtaa siirtomaksuineen entisestä 11 senttiä per kWh tasolta 35-40 senttiin per kWh.

Sitten on myös taloja jotka kuluttaa lämmitykseen yli 100.000 kWh vuodessa energiaa. Yksi esimerkki jonka tiedän on noin 400 neliöinen sähkölämmitteinen kivitalo 1970-luvun alkupuolikkaalta. Varmaan veisi enemmänkin uima-altaan kanssa, mutta tuon verran vie uima-allas pois käytöstä. Sitten tietämäni reilu pari sataa neliöinen iso hirsitalo 1900-luvun alusta vie yli 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen, mutta se lämpenee hakkeella. Miehekkään kokoinen sähkölasku jos kulutus 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen ja sähkölämmitys ja sähkö maksaa vaikka 35 senttiä per kWh siirtomaksuineen. Se tekee silloin 35 tuhatta euroa vuodessa. Taitaa olla edessä monella sitten osan huoneista pistäminen kylmilleen ja toppavaatteiden ja makuupussien osto.

EDIT: Lisäys: Toppavaatteiden ja makuupussien osto jos on enää rahaa millä niitä ostaa.

 

[Janishell]

Seison korjattuna. Aivotkin minulla näköjään lomalla kun ei yläkoulun yksinkertainen prosenttilaskukaan ota sujuakseen.

Suuruusluokka oli kuitenkin oikea. Ja se, että nyt reaaliansiot laskevat ennätyksellistä tahtia käytännössä lähes kaikilla suomalaisilla.

Sähkölämmitteisissä taloissa on tulossa todellisia pommeja sähkölaskujen muodossa. Tyypillinen rintamiestalo vie lämmitykseen sen 40 tuhatta kWh vuodessa. Kallis tikki jos lämmittää sähköllä ja sähkön hinta pompsahtaa siirtomaksuineen entisestä 11 senttiä per kWh tasolta 35-40 senttiin per kWh.

Sitten on myös taloja jotka kuluttaa lämmitykseen yli 100.000 kWh vuodessa energiaa. Yksi esimerkki jonka tiedän on noin 400 neliöinen sähkölämmitteinen kivitalo 1970-luvun alkupuolikkaalta. Varmaan veisi enemmänkin uima-altaan kanssa, mutta tuon verran vie uima-allas pois käytöstä. Sitten tietämäni reilu pari sataa neliöinen iso hirsitalo 1900-luvun alusta vie yli 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen, mutta se lämpenee hakkeella. Miehekkään kokoinen sähkölasku jos kulutus 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen ja sähkölämmitys ja sähkö maksaa vaikka 35 senttiä per kWh siirtomaksuineen. Se tekee silloin 35 tuhatta euroa vuodessa. Taitaa olla edessä monella sitten osan huoneista pistäminen kylmilleen ja toppavaatteiden ja makuupussien osto.

EDIT: Lisäys: Toppavaatteiden ja makuupussien osto jos on enää rahaa millä niitä ostaa.

Eipä nämä io-techilaisia kiinosta. Koska heillä on hyvät palkat, asuvat jossain uusissa kerrostaloissa pienillä sähkökulutuksilla ja cruisailevat sähköautoilla.

 

[zepi]

Viimeset 12 pakettia ostanut Arvid Nordqvistia 4,5€ / paketti.
Cittareissa ollu alennuksia, pidän tuota ihan hyvänä kahvina jopa. Maksoiko toi ennen hinnan nousujakin välillä 6€ välillä 5+.

Mutta joo on moni tuote kyllä kallistunu.

Kahvin hinta on heilunut "aina" reippaasti.

Tässä on globaali hintataso per pauna vähän pidemmältä aikaväliltä. Ihan perusraaka-aineen hinnan vaihtelu on huomattava - yksi merkittävä tekijä ovat tuottajamaiden paikalliset sääolot. Huonot sadot ovat nostaneet aikaisemminkin hintoja reippaasti.

 

[zepi]

Eipä nämä io-techilaisia kiinosta. Koska heillä on hyvät palkat, asuvat jossain uusissa kerrostaloissa pienillä sähkökulutuksilla ja cruisailevat sähköautoilla.

Jos on ostanut 400 neliöisen kivilinnan uimahallilla ja tulot eivät meinaa riittää ympäristötuhojen rahoittamiseen, niin syyllistä saa katsella kyllä lähinnä peilistä - jos riittää rahat led-valon sähköön että näkee itsensä talven pimeillä...

 

[pulatunnus]

Kahvin hinta on heilunut "aina" reippaasti.

Tässä on globaali hintataso per pauna vähän pidemmältä aikaväliltä. Ihan perusraaka-aineen hinnan vaihtelu on huomattava - yksi merkittävä tekijä ovat tuottajamaiden paikalliset sääolot. Huonot sadot ovat nostaneet aikaisemminkin hintoja reippaasti.

Lisäksi, Jos ihan sormimutulla tuosta käyrästä arpoo, eurokurssilla piikissä. (edellinen dollari piikki oli kalliin euron, halvan dollarin aikaan, nyt päinvastoin)
Vähänä sama tilanne öljytuotteissa miksi nyt piikki tuntuu meillä enemmän kuin edellinen.

Jos on ostanut 400 neliöisen kivilinnan uimahallilla ja tulot eivät meinaa riittää ympäristötuhojen rahoittamiseen, niin syyllistä saa katsella kyllä lähinnä peilistä - jos riittää rahat led-valon sähköön että näkee itsensä talven pimeillä...

No noin isoon tietenkin puhdasta halpaa Mankalasähköä, ja itse rakennus "ikuinen" , jonka rakennusaikaiset päästöt alkaa olla haihtuneita (50v vs 60v).
Nuukailaan vain sen takia että saadaan siitä kahden sentin sähköstä markkinoilla 20 senttiä.

No, ihan tosissaan, on noita joutunut sellaistenkin käsiin joilla se on oikeastikkin taloudellinen ongelma, vähän sellainen kehä, ei rahaa, tai rahoitusta energia saneeraukseen, tai siis se ei ole ollut laskentahetkellä kovin kannattava. usein tarkoittaa myös heikkoamarkkina-arvoa, ja tai vaikeutta mukaanlukien haluttomuutta myydä.

Tosin kulutukset viittaa sellaiseen että jos oikea hätä, niin mahdollisuudet säästää, ilman että samalla tuhoaa rakennusta, jos on noin muuten pidetty kunnossa.

 

[zepi]

Lisäksi, Jos ihan sormimutulla tuosta käyrästä arpoo, eurokurssilla piikissä. (edellinen dollari piikki oli kalliin euron, halvan dollarin aikaan, nyt päinvastoin)
Vähänä sama tilanne öljytuotteissa miksi nyt piikki tuntee meillä enemmän kuin edellinen.

Tosiaan, tuohon jos vielä laittaa korjaukset euro/usd kurssilla, niin nyt euron romahdus + kahvin dollarihinnan nousu -> tuntuu tosi pahalta.

 

[Lucas]

Ilmeisesti nykyisen inflaation syynä ei ole pääasiassa Ukrainan sota vaan ne biljoonat eurot ilmaista rahaa, jota on pumpattu keskuspankeista. Perustelen tätä väitettä muun muassa sillä, että Yhdysvalloissa inflaatio alkoi raketoida lähemmäs kymmeneen prosenttiin jo muutama kuukausi ennen koko Ukrainan sotaa.

Tietenkään se Ukrainan sota ei helpota inflaatiota, mutta se selittää vain kenties alle puolet nykyisestä EU-alueen inflaatiosta.

 

[Pete88]

Seison korjattuna. Aivotkin minulla näköjään lomalla kun ei yläkoulun yksinkertainen prosenttilaskukaan ota sujuakseen.

Suuruusluokka oli kuitenkin oikea. Ja se, että nyt reaaliansiot laskevat ennätyksellistä tahtia käytännössä lähes kaikilla suomalaisilla.

Sähkölämmitteisissä taloissa on tulossa todellisia pommeja sähkölaskujen muodossa. Tyypillinen rintamiestalo vie lämmitykseen sen 40 tuhatta kWh vuodessa. Kallis tikki jos lämmittää sähköllä ja sähkön hinta pompsahtaa siirtomaksuineen entisestä 11 senttiä per kWh tasolta 35-40 senttiin per kWh.

Sitten on myös taloja jotka kuluttaa lämmitykseen yli 100.000 kWh vuodessa energiaa. Yksi esimerkki jonka tiedän on noin 400 neliöinen sähkölämmitteinen kivitalo 1970-luvun alkupuolikkaalta. Varmaan veisi enemmänkin uima-altaan kanssa, mutta tuon verran vie uima-allas pois käytöstä. Sitten tietämäni reilu pari sataa neliöinen iso hirsitalo 1900-luvun alusta vie yli 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen, mutta se lämpenee hakkeella. Miehekkään kokoinen sähkölasku jos kulutus 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen ja sähkölämmitys ja sähkö maksaa vaikka 35 senttiä per kWh siirtomaksuineen. Se tekee silloin 35 tuhatta euroa vuodessa. Taitaa olla edessä monella sitten osan huoneista pistäminen kylmilleen ja toppavaatteiden ja makuupussien osto.

EDIT: Lisäys: Toppavaatteiden ja makuupussien osto jos on enää rahaa millä niitä ostaa.

Kylläpäs esimerkit keksit, kun tuollaiset sadan tonnin vuosikulutukset lienevät aika marginaalissa kun katsotaan kokonaiskuvaa. Uskoisin myös, että jossain määrin nuo 40.000 kwh kulutukset alkavat jo olla hieman vähenemään päin, jos jotain energiaremontteja on ylipäätään tehty. Jos ei, uskallan epäillä, että talo muutenkin lienee aika heikossa hapessa.

 

[pulatunnus]

Ilmeisesti nykyisen inflaation syynä ei ole pääasiassa Ukrainan sota vaan ne biljoonat eurot ilmaista rahaa, jota on pumpattu keskuspankeista. Perustelen tätä väitettä muun muassa sillä, että Yhdysvalloissa inflaatio alkoi raketoida lähemmäs kymmeneen prosenttiin jo muutama kuukausi ennen koko Ukrainan sotaa.

Tietenkään se Ukrainan sota ei helpota inflaatiota, mutta se selittää vain kenties alle puolet nykyisestä EU-alueen inflaatiosta.

- Elvytys, se vähän viivästy, joten osu lokistiikka kriisiin
- Koranan aikainen kysyntä patouman purkautuminen.
- Toistuvat lokistiikka ongelmat.
- Ukrainen kriisi tehosti tilannetta. Nouseva energian kysyntä, ja samaanaikaan äkillinen tarjonnan leikkaus.
- Ukrainen kriisi toi lokistiikka ja tuotanto ongelmia nimenomaan eurooppaan.
- Pakotteet.

Ukraina iskee erityisesti eurooppaan. Toki sitä devalvaatiota on huudettu apuun pitkään, vaikka siinä taustalla jenkkien koronostot, niin se kuitenkin vähän kompensoi eurooppalaista kustannus painetta mailman markkinoilla. Ennehän se oli vienti juttu, mutta taitaa nykyään olla tuonti juttu, eli kotimainen työ (tuotanto) pärjää paremmin, tai no palkka inflaatio perään.

 

[Lucas]

Kylläpäs esimerkit keksit, kun tuollaiset sadan tonnin vuosikulutukset lienevät aika marginaalissa kun katsotaan kokonaiskuvaa. Uskoisin myös, että jossain määrin nuo 40.000 kwh kulutukset alkavat jo olla hieman vähenemään päin, jos jotain energiaremontteja on ylipäätään tehty. Jos ei, uskallan epäillä, että talo muutenkin lienee aika heikossa hapessa.

100 tuhannen kWh:n vuosikulutuksen omakotitalossa lämmitykseen on kyllä hyvin marginaalinen osuus.

Sen sijaan tuo 40 tuhatta kWh on aika tavallista. Normitalon kulutus jostain 1950-luvulta. Tuon verran kuluttavia taloja on reilun 10 vuodenkin takaa kun on tehty joku pari sataa neliöinen Siporex-harkkotalo ja asukkaina on joku perhe joka tykkää ottaa pitkiä suihkuja.

Kuulin läheiseltä juttua siitä, että 1980-luvulla hänen työkaveri oli uutta omakotitaloa rakentanut ja kehunut, että kyllä se 5 senttimetriä villaa seinässä riittää eikä enempää kannata laittaa kun öljy on niin halpaa. Ei harmainta hajuakaan, että saiko siihen aikaan tehdä edes puutaloja noin ohuella eristekerroksella, mutta tuskinpa sitä kunnan rakennusmesteri on ollut vieressä kyttäämässä paljonko sinne villoja oikeasti pistää levyjen taakse ja onko sama määrä kuin rakennuspiirrustuksissa.

 

[Lucas]

- Elvytys, se vähän viivästy, joten osu lokistiikka kriisiin
- Koranan aikainen kysyntä patouman purkautuminen.
- Toistuvat lokistiikka ongelmat.
- Ukrainen kriisi tehosti tilannetta. Nouseva energian kysyntä, ja samaanaikaan äkillinen tarjonnan leikkaus.
- Ukrainen kriisi toi lokistiikka ja tuotanto ongelmia nimenomaan eurooppaan.
- Pakotteet.

Ukraina iskee erityisesti eurooppaan. Toki sitä devalvaatiota on huudettu apuun pitkään, vaikka siinä taustalla jenkkien koronostot, niin se kuitenkin vähän kompensoi eurooppalaista kustannus painetta mailman markkinoilla. Ennehän se oli vienti juttu, mutta taitaa nykyään olla tuonti juttu, eli kotimainen työ (tuotanto) pärjää paremmin, tai no palkka inflaatio perään.

Onhan tuo euro devalvoitunut kymmeniä prosentteja US dollaria vastaan parissa vuodessa. Ja Suomessa inflaatio ollut tänä vuonna puolet EU:n keskimääräisestä suunnilleen.

Eli periaatteessa Suomen hintakilpailukyky on parantunut huimasti kilpailijamaihin verrattuna. Tosin kun Suomessa ollaan, niin eiköhän sekin onnistuta sössimään alta aikayksikön.

 

[pulatunnus]

Eli periaatteessa Suomen hintakilpailukyky on parantunut huimasti kilpailijamaihin verrattuna. Tosin kun Suomessa ollaan, niin eiköhän sekin onnistuta sössimään alta aikayksikön.

Energiakriisi iskee Suomeen, mutta hyvin epätasaisesti, osaan tuotannosta hyvin ikävästi, ilmeisen kovasti jännittää kaasuriippuvaiset, riittävyyteen on uskoa, mutta hinta. Osa paljon kaasua käyttävästä tuotannosta on kotimarkkinatuotantoa joka voi saada se hintoihin, siitä huolimatta iskee. Sähköriippuvaisista osalla on halpaa atomi ja vesisähköä, joillain myös halpaa biovoimaa. Tosin, jos markkinoilla saa hyvän hinnan, niin kannattaa miettiä, osa taasen voi käyttää tilaisuuden markkinoiden uusjakoon. Mutta paljon sellaista jotka ostaa markkinahinnalla. Jos Olkiluoto 3 testit takkuaa niin paljon että tulee pitkiä katkoja, niin voi olla aika raastavaa. Vakaaseen tuotantoon pääsykään mitään autuutta tuo. Maalämpöä rakennettu paljon, eikä sillä ole pelkästään sähkölämmitystä korvattu, vaan öljyä ja kaukolämpöä, uus tuotannon lisäksi.

Maalämpö, ilmalämpä on sähköverkolle ja tuotannolla pakkasilla ikäviä, isot kuluttajat antaa omastaan hyvään hintaan.

Putinin pakotteet.

Tosin kun Suomessa ollaan, niin eiköhän sekin onnistuta sössimään alta aikayksikön.

Palkka inflaatio, jos sitä meinaat, niin sitä jo starttailtu, vähän etukenossa sieltä missä jakovaraa ei ole tulossa enne muita.

 

[Lucas]

Maalämpö, ilmalämpä on sähköverkolle ja tuotannolla pakkasilla ikäviä, isot kuluttajat antaa omastaan hyvään hintaan.

Eihän se maalämpöpumppukaan pyöri ilman sähköä. Tosin se kuluttaa 1/3-1/4 osan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Huippupakkasilla, vaikka sähkö maalampöpumpuun tuotetaan öljyä syövässä huipputehovoimalassa, niin silloinkin sen öljynkulutus on samalla hehtaarilla öljylämmityksen kanssa.

Sitä en ymmärrä miksei valtio ole antanut energia-avustuksia sähkölämmityksestä luopuville, kuten se on öljylämmityksestä luopuville tarjonnut. Nyt alkaa olla sähkön hinta sillä tasolla, että sähkölämmitys kannattaa vaihtaa maalämpöön ihan omalla rahalla eikä takaisinmaksuaika ole vuosikymmeniä. Eli vaikka olisi sähköpatterit ja sähköinen lattialämmitys, niin se alkaa kannattaa päivittää maalämpöön ja vesikiertoiseen lämmönjakoon.

 

[ChatGPT]

Sitten tietämäni reilu pari sataa neliöinen iso hirsitalo 1900-luvun alusta vie yli 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen, mutta se lämpenee hakkeella. Miehekkään kokoinen sähkölasku jos kulutus 100 tuhatta kWh vuodessa lämmitykseen

Aikamoinen harakanpesä taitaa olla jos tuollaisia kulutuksia tulee. Ja vielä hakkeella lämpiää? Mihin se sähkö menee?
Itsellä reilut 200m lämmitettävää tilaa, hirsirakennuksia ilman mitään ylimääräisiä eristeitä pohjoissuomessa. Vuodessa _kaikki_ sähkö 15000kwh. Toki päärakennus on maalämmössä.

 

[Lucas]

Aikamoinen harakanpesä taitaa olla jos tuollaisia kulutuksia tulee. Ja vielä hakkeella lämpiää? Mihin se sähkö menee?
Itsellä reilut 200m lämmitettävää tilaa, hirsirakennuksia ilman mitään ylimääräisiä eristeitä pohjoissuomessa. Vuodessa _kaikki_ sähkö 15000kwh. Toki päärakennus on maalämmössä.

Ei se sähkö mene hakkeella lämpenevässä talossa muuta kuin kiertovesipumppuihin. Prosentti pari niiden kulutus koko lämmöntarpeesta.

Sellaisia harakanpesiä ja tuulentupia ne tahtoo olla 1900-luvun alun ja vanhemmat hirsitalot, että 100 tuhatta kWh menee helposti lämmittämiseen vuodessa jos pinta-ala on 200 m2.

Mitä tunnen sellaisissa luokkaa 50+ v. sitten asuneita, niin talvisin lämpötila sisällä oli sellainen, että yöksi seinän viereen jätetty juoma- tai kusiastia jäätyi. Eli niissä ollut ympäri vuoden mitään +23C. Ja joka huoneessa oli tulisija. Ilmeisesti myös talvisin osa huoneista pidettiin kylmillään.

 

[pulatunnus]

Eihän se maalämpöpumppukaan pyöri ilman sähköä. Tosin se kuluttaa 1/3-1/4 osan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Huippupakkasilla, vaikka sähkö maalampöpumpuun tuotetaan öljyä syövässä huipputehovoimalassa, niin silloinkin sen öljynkulutus on samalla hehtaarilla öljylämmityksen kanssa.

Pointtini oli siinä että huippupakkasilla maalämpö on ongelmallinen sähköverkolle ja tuotannolle.
Eli kun pakkaset kiristyy niin lähdetään tuottaan lisälämpöä suoralla sähköllä.
Eli jos se aiemmin oli öljylämmitys, niin ei paljo heilutellut kovat pakkaset sähkönkulutusta.
Jos se oli kaukolämpä, niin ei paljoa heilutellut sähkönkulutusta pakkaset, mutta pakkaset lisäsi sähköntarjontaa.
Jos se on uuttatuotantoa, niin lisää kulutus piikkejä. No nykyään energiatehokkaita taloja, joten ei yhtä ongelmallinen kuin rempatut.

Sitä en ymmärrä miksei valtio ole antanut energia-avustuksia sähkölämmityksestä luopuville, kuten se on öljylämmityksestä luopuville tarjonnut. Nyt alkaa olla sähkön hinta sillä tasolla, että sähkölämmitys kannattaa vaihtaa maalämpöön ihan omalla rahalla eikä takaisinmaksuaika ole vuosikymmeniä. Eli vaikka olisi sähköpatterit ja sähköinen lattialämmitys, niin se alkaa kannattaa päivittää maalämpöön ja vesikiertoiseen lämmönjakoon.

Kaksi mahdollista syytä, co2 päästöjen takia tehokkaampaa poistaa ne öljykattilat, puhdas sähkö, jossa vain kulutetaan vähemmän pudasta sähköä, ei yhtä tehokas.

Toinen, suorasähkökohteissa ilmalämpöpumput niin kilapailukykyisä ja pieniä investointeja että kotitalusvähennys olut tehokas tuki.
Varaavia Vesikiertoisssa , onko niihin jaettu jotain tukea ? ainakin niitä on maalämpöö siirtynyt sen jälkeen kun halpaa yösähköä ei vanhaan malliin saanut. Energia tuet toki veti hinnat ylös (no vitsi).

toki vanhat vesikiertoiset, öljy ja sähkö, ei ihan yhtä optimeja kuin uudiskohteet/lattialämmitukset.

Ei se sähkö mene hakkeella lämpenevässä talossa muuta kuin kiertovesipumppuihin. Prosentti pari niiden kulutus koko lämmöntarpeesta.

Sellaisia harakanpesiä ja tuulentupia ne tahtoo olla 1900-luvun alun ja vanhemmat hirsitalot, että 100 tuhatta kWh menee helposti lämmittämiseen vuodessa jos pinta-ala on 200 m2.

Mitä tunnen sellaisissa luokkaa 50+ v. sitten asuneita, niin talvisin lämpötila sisällä oli sellainen, että yöksi seinän viereen jätetty juoma- tai kusiastia jäätyi. Eli niissä ollut ympäri vuoden mitään +23C. Ja joka huoneessa oli tulisija. Ilmeisesti myös talvisin osa huoneista pidettiin kylmillään.

Eiköhän niitä ole sen jälkeen tilkitty,
Vanhojen talojen idea oli se että ne on harvoja ja tultapoltettiin, ja ilma tili seinänraosta, mitä kovempi pakkanen, niin sitä kylmpää ilmaa tuli.

Vedontunteesta päästiin kun tehtii keskuslämmitys, lisäksi energian tarve romahti, Sitten tuli energiakriisi, niin hädissään tukittiin osittain tarpeettomiksi jääneitä reikiä.

 

[JaniKari]

Pointtini oli siinä että huippupakkasilla maalämpö on ongelmallinen sähköverkolle ja tuotannolle.
Eli kun pakkaset kiristyy niin lähdetään tuottaan lisälämpöä suoralla sähköllä.
Eli jos se aiemmin oli öljylämmitys, niin ei paljo heilutellut kovat pakkaset sähkönkulutusta.
Jos se oli kaukolämpä, niin ei paljoa heilutellut sähkönkulutusta pakkaset, mutta pakkaset lisäsi sähköntarjontaa.
Jos se on uuttatuotantoa, niin lisää kulutus piikkejä. No nykyään energiatehokkaita taloja, joten ei yhtä ongelmallinen kuin rempatut.


Kaksi mahdollista syytä, co2 päästöjen takia tehokkaampaa poistaa ne öljykattilat, puhdas sähkö, jossa vain kulutetaan vähemmän pudasta sähköä, ei yhtä tehokas.

Ei maalämpö enään juurikaan alimitoiteta joten sähkövastukset on lähinnä laiterikkojen varalta.

 

[pulatunnus]

Ei maalämpö enään juurikaan alimitoiteta joten sähkövastukset on lähinnä laiterikkojen varalta.

Se hyvä, tosin viimevuonnakkin suunnettelluissa ja tänä vuonna tehdyissä saneerauskohteissa sitä vielä tehty. Sähkö oli vielä niin halpaa.

 

[brainsurgery]

Se hyvä, tosin viimevuonnakkin suunnettelluissa ja tänä vuonna tehdyissä saneerauskohteissa sitä vielä tehty. Sähkö oli vielä niin halpaa.

Minkälainen käsitys ihmisillä on tästä paljonko maalämpö kuluttaa sähköä kun vastuskäyttö menee päälle?

 

[pulatunnus]

Minkälainen käsitys ihmisillä on tästä paljonko maalämpö kuluttaa sähköä kun vastuskäyttö menee päälle?

Tuo kai tapauskohtaista
Osa ilmeisen kiinnostuneita, tuoreissa seuraavat lokeista energiankultusta, ovat valmiita olemaan tarvittaessa viileämmässä. vähän sellaista energian pihistelyä, ei aina välttämättä rahan.
Mitään tietämättä, niin tuoreissa enemmän sellaisten kohteiden ongelma missä päivitetty öljy/sähkö vesikiertoinen lämmitys edukkaasti maalämpöön.

 

[potero]

Ilmeisesti nykyisen inflaation syynä ei ole pääasiassa Ukrainan sota vaan ne biljoonat eurot ilmaista rahaa, jota on pumpattu keskuspankeista. Perustelen tätä väitettä muun muassa sillä, että Yhdysvalloissa inflaatio alkoi raketoida lähemmäs kymmeneen prosenttiin jo muutama kuukausi ennen koko Ukrainan sotaa.

Tietenkään se Ukrainan sota ei helpota inflaatiota, mutta se selittää vain kenties alle puolet nykyisestä EU-alueen inflaatiosta.

Varmaan riippuu vähän siitä että mitä tuotteita tarkastelee. Kyllähän tämä energian hinnan voimakas nousu taitaa johtua pitkälti nimenomaan Ukrainan sodasta ja pakotteista. Joka tietysti heijastuu pikkuhiljaa kaikkeen, kun melkein kaikkeen toimintaan modernissa maailmassa tottakai tarvitaan energiaa.

Varmasti mainittu ketjussa jo aiemmin, mutta on olemassa erillinen pohjainflaation käsite. Tuosta on pyritty poistamaan energian ja ruuan vaikutus. Tällä hetkellä myös pohjainflaatio on merkittävästi koholla joka varmasti johtuu pitkälti tuosta korona-ajan rahapolitiikasta.

 

[Tonnin Seteli]

Sellaisia harakanpesiä ja tuulentupia ne tahtoo olla 1900-luvun alun ja vanhemmat hirsitalot, että 100 tuhatta kWh menee helposti lämmittämiseen vuodessa jos pinta-ala on 200 m2.

Joku alkuperäiskuntoinen, alunperin kitsaasti tehty ja huonokuntoinen voi ollakin harakanpesä, mutta melko äärimmäinen saavutus on silti kuluttaa 100 000 kWh vuodessa 200 neliöön. Sanoisin että vaatii kovaa yrittämistä.

Voisin antaa toisenlaisen esimerkin. Hirsitalo, rakennettu noin 1890, lämmitettävää alaa noin 220 m^2, lisäeristetty viimeksi 1980 eli ei nykynormin mukaisesti lainkaan, huollettu ja vuoraukset kunnossa. Ikkunat huollettu, kunnossa ja vähintään tuplat, muutamissa modernit ulkolasit 80-luvulta, mutta ei ensimmäistäkään nykytasoista ikkunaa. Maalämpö runsaalla seinäradiaattorivarustuksella, ei lattialämmitystä. MLP:n kokonaiskulutus juoksevana 360 päivän kumulatiivisena määränä tällä hetkellä alle 5000 kWh sisältäen käyttöveden. Lukema on oikea ja kaksi erillistä laadukasta mittaria täsmäävät.

Mitä tästä saadaan? Lämmitykseen kulunut osuus alle 4000. Jos lasketaan vähän lisää yläkanttiin eli oletetaan COP 4, on lämmitysenergian tarve alle 16 000. Tulisijojen käyttö tarkastelujaksolla olemattoman vähäistä ja niiden kokonaislämmityskäyttöön tarvittava valtava työmäärä tiedossa. Yksi sähköpatteri on kylpyhuoneessa ja taloussähköä menee muuhunkin, mutta valaistus on energiatehokas. Talon todellinen energiantarve on siis enintään noin 20 000 kWh/a. Eikä ole tiivis tai moderni eikä iglulämmöissä.

Ne 100 000 kWh tönöt ovat varmaankin enimmäkseen ulkoasu edellä tehtyjä 70-luvun ökytaloja, joissa on syystä tai toisesta jäänyt parannustyöt tekemättä.

 

[Lucas]

Joku alkuperäiskuntoinen, alunperin kitsaasti tehty ja huonokuntoinen voi ollakin harakanpesä, mutta melko äärimmäinen saavutus on silti kuluttaa 100 000 kWh vuodessa 200 neliöön. Sanoisin että vaatii kovaa yrittämistä.

Voisin antaa toisenlaisen esimerkin. Hirsitalo, rakennettu noin 1890, lämmitettävää alaa noin 220 m^2, lisäeristetty viimeksi 1980 eli ei nykynormin mukaisesti lainkaan, huollettu ja vuoraukset kunnossa. Ikkunat huollettu, kunnossa ja vähintään tuplat, muutamissa modernit ulkolasit 80-luvulta, mutta ei ensimmäistäkään nykytasoista ikkunaa. Maalämpö runsaalla seinäradiaattorivarustuksella, ei lattialämmitystä. MLP:n kokonaiskulutus juoksevana 360 päivän kumulatiivisena määränä tällä hetkellä alle 5000 kWh sisältäen käyttöveden. Lukema on oikea ja kaksi erillistä laadukasta mittaria täsmäävät.

200 millinen puu/hirsi vastaa 50mm villaa lämmöneristykseltä. Tiiviysluku niissä vanhoissa hirsitaloissa voi olla jotain 20 tms. Yläpohjassa eristeenä jotain sahanpurua tai kutterinlastua. Alapohjassa suunnilleen samat. Ikkunoina sitten yksin- tai kaksikertaiset peruslasit.

Noilla eväillä pääsee helposti 100 tuhannen kWh lämmitysenergiankulutukseen vanhassa 200 neliöisessä hirsitalossa.

 

[Jan11]

Kuopion kaupunki on tästä toista mieltä:

Siis edelleen kaupunki voi määritellä kaavoituksessa kaukolämmön alueelle. Se ei kuitenkaan koske KHO:n linjauksen mukaan ainakaan maalämpöä - mahdollisesti voi olla muitakin lämmitysmuotoja, jotka katsottaisiin vähäpäästöisiksi (VILP, PILP jne). Ja kyseessä on siis ihan vuosikirjapäätös. Eli kaukolämpöön ei enää voi pakottaa.
Sellainen porsaanreikä kunnille jäi, että voivat kieltää maalämpökaivon poraamisen - siis mikäli siihen on perusteet.

KHO: Omakotitaloon saa laittaa maalämmön, vaikka kaava velvoittaa kaukolämpöön

PORVOO | Maalämpö on sellainen uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeaman asemakaavaan m...

www.uusimaa.fi

KHO:2017:48

 

[Osku]

Halpaa sähköä piti tulla tänne Ruotsista:

Ruotsi saattaa joutua säännöstelemään sähköä Ukrainan sodan takia

Sähkönjakelua saatetaan rajoittaa Etelä-Ruotsissa tulevana talvena.

www.iltalehti.fi

 

[pulatunnus]

Halpaa sähköä piti tulla tänne Ruotsista:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/01b8ac12-16eb-4c00-aae2-40b605f26b90

Juonipaljastus

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät varoittaa, että Etelä-Ruotsissa voidaan joutua säännöstelemään sähköä ensi talven aikana.

Eli olisi ihan kiva jos se oleellinen juttu kerrottaisi, selviää toki linkkiä klikkaamalla....

Suomen tuonnista ei kerrottu mitään, joten eiköhän sitä vesivoima sähköä tule, jos altaat normaalit tai täydemmät. (tuotantoa pohjoisessa ja Ruotsilla tiettävästi ei kapasiteettia siirtää etelään, aiemminkin tuotu pohjoisesta Suomeen ja viety etelästä Ruotsiin, silti voimme olla nettotuoja)

Eteläruotsissa sitten lämitellään kylmenneiden ydinvomaloiden katveessa ja imetään Suomesta ja muista naapureista, sen mitä saavat. Eli siinä mielessä ei paranna meidän kuluttajien tilannetta, mutta tätä on ennustettu jo keväästä asti. Kaasun niukkuuden takia euroopassa kysyntää siirtyy sähköön, ja kaasun niukkuus nostaa kaasusähkön hintaa, jopa rajoittaa tuotantoa. Venäjän tuonti suomessa ollut seis jo jonkinaikaa, iso siivu. OL3lla täys työ paikata kaikki toiveet.

Helen tuurilla ei ole sulkenut Hanasaaren voimalaitosta, tosin ko linkin mukaan on sen tekemässä ensikeväänä.

 

[Tonnin Seteli]

Halpaa sähköä piti tulla tänne Ruotsista:

Ruotsi saattaa joutua säännöstelemään sähköä Ukrainan sodan takia

Sähkönjakelua saatetaan rajoittaa Etelä-Ruotsissa tulevana talvena.

www.iltalehti.fi

Pitikö Suomeen tulla halpaa sähköä Ruotsista? Milloin? Eihän tuo uutinen siihen niinkään ota kantaa. Se oli jo tiedossa, että Ruotsista tuodaan jatkossakin Suomeen sähköä ja viedään samaan aikaan etelämmässä toiseen suuntaan.

 

[Ekaros]

Katselin että kaukolämpö ei mahdottomia nouse. Ei se kaukolämpö halvimpaan sähköön verrattuna Turussa ole ollut edullista, mutta verraten aika maltillinen tuo 10% nousu hinnoissa. Ainakin öljyyn, kasuun ja sähköön verrattuna.

Kaukolämpöhinnasto | Turku Energia

Kaukolämpöhinnasto kertoo mihin tilaamasi tehon perusmaksun sekä käyttämäsi lämpöenergian energiamaksun hinnoittelu perustuu.

www.turkuenergia.fi

 

[elmo]

Kerrostalojen lämmityskustannukset nousevat aivan samalla tavalla ja tämä näkyy ennen pitkää vastikkeissa ja sitä myötä vuokrissa. Kaukolämmössä on ilmeisesti aika hurjia nousupaineita ja siitähän ei pääse välttämättä edes (järkevästi) eroon.

Tämäpä. Okt:ssä sulla on mahdollisuus puljata todella paljon oman kulutuksen kanssa. Pinotaloissa mennään kolhoosissa ja liian suuressa osassa taloista on sosialistinen kaikki maksaa ei mun tartte säästää mittausperuste. Toki sähkönsä on aina saanut maksaa, mutta yleisestiottaen asunnon ja veden lämmitys jos vastikkeessa niin näkyvät viiveillä kun niitä ei voida heti nostaa.

Omassa sijoituskämpässä nousee vastike 35% ensi vuoden alusta. Ja sille en voi yhtään mitään omilla teoilla, muutta kuin 'yrittää' siirtää vuokraan.

Eipä tämä ole helppoa aikaa missään asumismuodossa. Sanoisin, että omakotitalossa ehkä helpointa silti kun pystyt omilla teoilla niin paljon vaikuttamaan kaikkiin kustannuksiin.

 

[TheNotoriousT]

Tämäpä. Okt:ssä sulla on mahdollisuus puljata todella paljon oman kulutuksen kanssa. Pinotaloissa mennään kolhoosissa ja liian suuressa osassa taloista on sosialistinen kaikki maksaa ei mun tartte säästää mittausperuste. Toki sähkönsä on aina saanut maksaa, mutta yleisestiottaen asunnon ja veden lämmitys jos vastikkeessa niin näkyvät viiveillä kun niitä ei voida heti nostaa.

Omassa sijoituskämpässä nousee vastike 35% ensi vuoden alusta. Ja sille en voi yhtään mitään omilla teoilla, muutta kuin 'yrittää' siirtää vuokraan.

Eipä tämä ole helppoa aikaa missään asumismuodossa. Sanoisin, että omakotitalossa ehkä helpointa silti kun pystyt omilla teoilla niin paljon vaikuttamaan kaikkiin kustannuksiin.

Näinpä, nyt kaikki jälkiviisaat kaukolämmöllä asuvat kertovat kuinka eivät ymmärrä suorasähköllä asuvia. Juuri katsoin tässä menneellä viikolla, että saman kokoinen, saman ikäinen (noin) ja pinnat samassa kunnossa niin kämppä maksaa 135000€ enemmän täällä Espoossa kaukolämmöllä. Tämän lisäksi vastike on joka kuukausi melkeen 200€ kalliimpi, eikä tuossa ole vieläkään sitä käyttösähköä.. Ennen oli siis paljonkin halvempaa tommosella 4,7c sopparilla asua tässä, mutta ei se kyllä vieläkään ökykallista tule olemaan 13,3c/2v sopparilla ja Helenillä vielä max 200€ purkusakko

 

[elmo]

Mutta eikös jokainen pääsääntöisesti maksa as oy:ssa osakekohtaisen mittarin mukaan veden kulutuksesta?

Täynnä on tämä maa vielä niitä taloja joissa ei ole asuntokohtaista mittausta käyttöveden suhteen. Huoneistolämpötilan asuntokohtainen laskutus onkin sitten ihan jossian promille luokassa.

 

[elmo]

Näinpä, nyt kaikki jälkiviisaat kaukolämmöllä asuvat kertovat kuinka eivät ymmärrä suorasähköllä asuvia. Juuri katsoin tässä menneellä viikolla, että saman kokoinen, saman ikäinen (noin) ja pinnat samassa kunnossa niin kämppä maksaa 135000€ enemmän täällä Espoossa kaukolämmöllä. Tämän lisäksi vastike on joka kuukausi melkeen 200€ kalliimpi, eikä tuossa ole vieläkään sitä käyttösähköä.. Ennen oli siis paljonkin halvempaa tommosella 4,7c sopparilla asua tässä, mutta ei se kyllä vieläkään ökykallista tule olemaan 13,3c/2v sopparilla ja Helenillä vielä max 200€ purkusakko

Jep markkinataloudessa kun eletään niin ei siellä yksikään energialuokka pääse merkittävästi halvemmalla. Nousut tulee viiveellä, mutta kyllä ne sieltä tulee. Joku paikallinen persnetolla toimiva jonka periaatteisiin ei kuulu tehdä voittoa voi olla markkinoita halvempi, mutta kyllä niilläkin kulut nousee ei vaan niin paljoa. Näissä tilanteissa asukkaat saa joko ristiinnaulita tai kiittää niitä kunnan isejä ja äitejä jotka sopivaa voitelurahaa/omaa tyhmyyttään myyneet paikalliset kaukolämmöt voitoa tavoitteleville tahoille tai sitten pitäneet ne kunnan omassa omistuksessa.

 

[Griffin]

Kuinkahan käy nyt niille asunnoille, joissa sähkönhinta on kuulunut vuokraan tai vastikkeeseen. Veikkaan, että mittareita alkaa jatkossa löytymään.

Vuokria nostetaan tai mennään konkkaan. Ja jos siellä on mainaajia syuömässä sähköä tulpat punaisena, niin vuokria nostetaan paljon.

 

[Jan11]

Täynnä on tämä maa vielä niitä taloja joissa ei ole asuntokohtaista mittausta käyttöveden suhteen. Huoneistolämpötilan asuntokohtainen laskutus onkin sitten ihan jossian promille luokassa.

Yhden sijoituskämpän taloyhtiössä siirryimme tällaiseen malliin. Eli jokaiseen asuntoon laitettiin lämpötila-anturi, joka lähettää langattomasti tiedon kaukolämpöyhtiölle. Kaukolämpöyhtiön kanssa sovittiin tavoitelämpötilat asunnoille ja muille tiloille.
Laskutusmallissa kaukolämpölasku on kiinteä ja erittäin ennakoitavissa, riskin (ja toki tuotot) kantaa kaukolämpöyhtiö.
Ihme kyllä osakkaat ei vastustaneet, foliohattuilleet, syyttäneet sosialismista tai oman kontrollin menetyksestä. Itse odotin, että joku alkaisi änkyröidä.

Megawatit ovat historiaa - °Kauko Elo | Savon Voima

Taloyhtiön ei tarvitse kuin päättää asuntojen sopivasta sisälämpötilasta ja me huolehdimme, että kaikki toimii tasaisesti ja ennakoidusti vuodesta toiseen.

savonvoima.fi

 

[Jan11]

Vuokria nostetaan tai mennään konkkaan. Ja jos siellä on mainaajia syuömässä sähköä tulpat punaisena, niin vuokria nostetaan paljon.

Ei nuo ole pelkästään vuokrataloja. Ainakin erään lähisukulaisen taloyhtiö, jossa ei ole sähkön huoneistokohtaista mittausta on kaikkea muuta, enemmänkin eläkeläispainotteinen omistus-asoy. On kyllä sen ikäinen yhtiö, että olisi sähkösaneerausiässä.

 

[Zacksa]

Monikohan normaaleista ihmisistä ymmärtää, että jos inflaatio on 10 prosenttia vuodessa ja palkat nousevat 2,5 prosenttia, niin sehän reaaliansiot laskevat silloin 7,5 prosenttia vuodessa?

Tuollainen on jo iso elintason lasku. Iso osa tuloista menee asumisen kaltaisiin välttämöttömyyksiin ja muihin pakollisiin menoihin, niin se osuus minkä kuluttamisesta tai säästämisestä "voi itse päättää" pienenee huomattavasti enemmän. Tyyliin kuukaudessa jäänyt aiemmin 600 euroa ylimääräistä, jonka kuluttamisesta tai säästämisestä voi päättää vapaasti, niin nyt se määrä voi olla kutistunut 100 euroon kuussa tai osalla esimerkiksi sähkölämitteisessä paljon energiaa kuluttavassa asunnossa asuvalla se +600 euroa kuussa voi vaihtua -500 euroa lukuun.

Kesä- heinäkuussa sähkölaskut ei lämmityksen osalta kirpaise, koska lämmitysta ei juuri tarvi, mutta tammi- helmikuussa se iskee sitten senkin edestä.

palkkojen pitäisi nousta noin 20% jotta se korvaisi edes 10% kustannusten nousun. Ne kustannukset kun maksetaan netolla eikä brutolla. Aika harva firma voi tuollaisia korotuksia tehdä kaikille. Varsinkin kun se yritys maksaa 20% korotuksesta paljon enemmän kuin 20% koska sivukulut.

 

[jarhu]

palkkojen pitäisi nousta noin 20% jotta se korvaisi edes 10% kustannusten nousun. Ne kustannukset kun maksetaan netolla eikä brutolla. Aika harva firma voi tuollaisia korotuksia tehdä kaikille. Varsinkin kun se yritys maksaa 20% korotuksesta paljon enemmän kuin 20% koska sivukulut.

Tokikin suurin osa sivukuluista on kiinteitä eli korotus ei suoraan nouse 1:1 suhteessa palkan korotukseen. Ay-neuvottelukierroksia odotellessa... Ensitalvena on varmasti hurja menot ja kovat vaatimukset varsinkin kun julkinen puoli sai normaaliin nähden huomattavat korotukset. Todennäköisesti inflaatio jatkaa ensivuonna nousuaan palkankorotuskierrosten jälkeen.

 

[pulatunnus]

Kuinkahan käy nyt niille asunnoille, joissa sähkönhinta on kuulunut vuokraan tai vastikkeeseen. Veikkaan, että mittareita alkaa jatkossa löytymään.

Vastikkeet yleensä mitoitetaan tarpeen mukaan, jos budjetti pettää, niin sitten kerätään ylimääräisiä vastikkeita. Sähkösopparin luulisi olevan ennustettava, ja niillä joissa sopimuksen uusiminen ajoittuu seuraavaan puoleenvuoteen, niin luulis kevään kokouksissa varauduttu.

Vuokrat yleensä sidottu sopivaan idexiin, joten se sitten tapauskohtaista kuinka hyvin yksittäisen kohteen kustannuskehitystä seuraa. Vuokria vastaavasti voi painaa alueellisen kysynnän kehitys ja vuokranmaksuhalukkuus. Eli jos lähtee irtisanoon sopparia ja laittamaan tarjolla uutta sopparia korkeammalla hinnalla voi jäädä vuokraisännälle tyhjä arpa käteen. Ja jos pitkäaikainen asukas, niin ritisanosmisajatkin niin pitkiä että talvimennään vanhoilla soppareilla.

(Oletin että vuokrilla tarkoitataan asunnon vuokraajia, ei osakkaiden vastikkeita)

 

[elmo]

Yhden sijoituskämpän taloyhtiössä siirryimme tällaiseen malliin. Eli jokaiseen asuntoon laitettiin lämpötila-anturi, joka lähettää langattomasti tiedon kaukolämpöyhtiölle. Kaukolämpöyhtiön kanssa sovittiin tavoitelämpötilat asunnoille ja muille tiloille.
Laskutusmallissa kaukolämpölasku on kiinteä ja erittäin ennakoitavissa, riskin (ja toki tuotot) kantaa kaukolämpöyhtiö.
Ihme kyllä osakkaat ei vastustaneet, foliohattuilleet, syyttäneet sosialismista tai oman kontrollin menetyksestä. Itse odotin, että joku alkaisi änkyröidä.

Megawatit ovat historiaa - °Kauko Elo | Savon Voima

Taloyhtiön ei tarvitse kuin päättää asuntojen sopivasta sisälämpötilasta ja me huolehdimme, että kaikki toimii tasaisesti ja ennakoidusti vuodesta toiseen.

savonvoima.fi

Luulis, että tolla periaatteella olisi myös mahdollista toteuttaa asuntokohtainen laskutuskin?