Ilmeisesti aika pieni osuus venäjän kaasua, mutta iso osa kaasusta tulee kuitenkin UK ulkopuolelta Euroopasta ja LNG mistä lie, niin markkinahinta ratkaisee. Norskit ja muut myyvät kaasunsa eniten tarjoavalle ja ottajia varmasti olisi, niin hinta nousee. Lisäksi briteillä on jonkinlainen vuosikattohintahimmeli kotitalouksille joka ilmeisesti kaatoi energiafirmoja jo viime talvena. Vai oliko niilläkin pöljiä kiinteitä sopimuksia…
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)
- Keskustelun aloittaja Mikkos
- Aloitettu
Inflaation piti alkaa taittua Suomessa, mutta näin ei käynyt, vaikka bensan ja dieselin hinta lähti laskuun. Nyt inflaation moottorina toimii sähkö ja ruoka.
”Odotuksissa oli, että bensan hinnan tuntuva alentuminen olisi tuonut heinäkuussa edes vähän helpotusta keskimääräiseen inflaatiovauhtiin. Näin ei käynyt, sillä erityisesti sähkön ja ruuan hintojen kallistuminen painoi vaakaa toiseen suuntaan”, sanoo Appelqvist tiedotteessa.
”Ei ole oikein mahdollista pärjätä ilman sähköä ja ruokaa, eli inflaatiota on yhä vaikeampi paeta. Aikaisemmin hintojen nousu keskittyi pitkälti polttoaineisiin, jolloin saattoi olla mahdollista helpottaa tilannetta vähentämällä autoilua. Nyt sekään ei riitä”, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
www.hs.fi
”Odotuksissa oli, että bensan hinnan tuntuva alentuminen olisi tuonut heinäkuussa edes vähän helpotusta keskimääräiseen inflaatiovauhtiin. Näin ei käynyt, sillä erityisesti sähkön ja ruuan hintojen kallistuminen painoi vaakaa toiseen suuntaan”, sanoo Appelqvist tiedotteessa.
”Ei ole oikein mahdollista pärjätä ilman sähköä ja ruokaa, eli inflaatiota on yhä vaikeampi paeta. Aikaisemmin hintojen nousu keskittyi pitkälti polttoaineisiin, jolloin saattoi olla mahdollista helpottaa tilannetta vähentämällä autoilua. Nyt sekään ei riitä”, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Inflaatio | Suomen inflaatio pysyi odotuksia kovempana – ekonomisti luonnehtii hintojen nousuvauhtia ”täysin poikkeukselliseksi”
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan hinnat olivat heinäkuussa 7,8 prosenttia vuodentakaista kalliimpia.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Mielenkiintoista nähdä miten inflaatio vaikuttaa palveluiden käyttöön, esim. huvipuistojen kävijämääriin. Saati kun ensi kesänä hinnat lienevät vähintään 10% kalliimpia.
Eiköhän se ole selvä, että tuollaiset karsitaan suunnilleen ensimmäisenä pois. Samoin esimerkiksi ravintolassa syöminen vähenee, parturissa käydään entistä harvemmin ja värjätään tukkaa itse ja niin edelleen.
Siirtoyhteyksien kautta UK kaasuuhinta nousi jo viime vuonna kun Venäjältä tuli vähemmän kaasua eurooppaan. Vaikka heillä (UK) on omaa kaasutuotantoakin, sielläkin vihreä siirtymä on johtanut kaasutuotannon supistamiseen. Öljy-yhtiöt eivät ole edes kovin kiinnostuneita vanhojen kenttien uudelleenavaamisesta "Vuosikausia meitä patistettu sulkemaan kenttiä, ja vaikka niitä nyt avaisi, nehän pitäisi kuitenkin laittaa kiinni sitten kun kriisi on ohi, ei siinä nyt mitään järkeä vaikka myyntihinnat olisi sitten minkälaisi", ja investoivat vihreään siirtymään, joka ei nyt ratkaise tämän vuoden ongelmaa. UK rakentaa kahta OL3 tyyppistä reaktoria joka tuottaisi 13% heidän sähköntarvesta, ja niiden kanssa on ollut samanlaisia ongelmia kuin suomessa. Niiden tuottaman sähkön hinnaksi on ennakoitu 93 puntaa / MWh, ja vissiin on luotu jonkinlainen syöttötarifi..
UKssa hintakatto vissiin ollut olemassa pidemmän aikaa, se tuli sen jälkeen kun energiayhtiöt tajusi että ne jotka eivät viitti kilpailuttaa sähkön ja kaasun hankintaa pysyy asiakkaina vaikka toistaiseksien voimassa olevien soppareiden hinnat ruuva kuinka korkealle. UKn energiavirasto loi hintakaton näitä varten, ettei laiskoista kuluttajista voisi kiskoa minkälaiset hinnat tahansa. Hintakatto on yleensä ollut reilusti yläkanttiin ja kallein mahdollinen sopimustyyppi tuo toistaiseksi voimassa oleva. Kaikki yhtiöt tottakai nosti hinnat siihen hintakaton sallimaan maksimiin, koska nythän se oli viranomaisten hyväksymä hintataso. Hintakatto seuraa markkinahintoja jotenkuten, virkamiesten toimesta tarkastetaan ja säädetään muutama kerta vuodessa.
UKn markkinoilla oli moni yhtiö jolla ei ollut omaa tuotantoa, osti spot markkinoilta, möi kiinteitä sopimuksia, ja luotti siihen että hinnat pysyvät edullisina "aina". Sitten hinnat nousi, hintakaton takia hinnankorotuksia oli estetty, ja yhtiöt teki miinusta jokaista myytyä kilowattia kohden. Konkurssiyhtiöden asiakkaat siirrettiin viranomaisten käskyllä muihin yhtiöiden asiakkaaksi (yhtiöt eivät olisi vapaaehtoisesti ottanut uusia asiakkaita vastaan vallitsevassa markkinatilanteessa). Niiden yhtiöiden tilanne paheni, koska nyt olikin enemmän asiakkaita joille oli pakko myydä tappiolla. Joka viikko useampi energiayhtiö teki konkursin.
Hintakatto on tarkastettu sen jälkeen muutama kerta ja nostettu kunnolla ylöspäin.
Koronavuodet taisi olla uusi ennätys meidän perheessä. Kun ravintolassa syöminen oli yhtäkkiä "kielletty", niin piti sitten mennä aina kun se välillä vapautui, ja tuli käytyä moninkertainen määrä normivuosiin verrattuna. Nyt on sellarinen "paluu arkeen" ja "säästetään että lämmöt pysyy päällä talvella" meininki päällä. Eväät mukaan autossa matkoilla jne..
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Niinhän sitä luulisi. Tosin ensi talvi vaikuttaa varmaan enemmän kuin nykyinen inflaatio.
Täällä ja muutamassa muussa ketjussa joku aina päivittelee, että "kannattiko muuttaa sähkölämmitteiseen omakotitaloon". Ei voinut kyllä 12/2017 ennustaa sähköön 600-700% korotuksia, samoin polttoaineet jne. Jos joku olisi tiennyt sanoa, että muutaman vuoden kuluttua sähkö maksaa muuten sitten 30-40c/kwh, niin olisi voinut jäädä okt ostamatta. Kyllä itse varautunut sähkön hinnan maltilliseen n. 1-5c nousuun, ruan muutaman prosentin nousuun, euriborin lievään nousuun ja polttoaineen jatkuvaan, hitaaseen nousuun. Mutta ei nyt jumalauta näin valtavia kustannusten nousuja osannut ennustaa millään. Siksi ihmettelen, että täälläkin näitä ihmettelijöitä riittää. Näillä hinnoilla on kyllä kriisi käsillä.
Se mikä Suomessa on hyvä, niin aina voin heittäytyä työttömäksi yhteiskunnan suojatiksi. Masennuksen, ahdistuksen ja unettomuuden kautta eläkkeelle, tiedän tasan mitä jutella lääkäreille. Ei tässä ole mitään mieltä käydä töissäkään, jos viivan alle jää miinusmerkkinen tulos pelkistä pakollisista menoista.
Se mikä Suomessa on hyvä, niin aina voin heittäytyä työttömäksi yhteiskunnan suojatiksi. Masennuksen, ahdistuksen ja unettomuuden kautta eläkkeelle, tiedän tasan mitä jutella lääkäreille. Ei tässä ole mitään mieltä käydä töissäkään, jos viivan alle jää miinusmerkkinen tulos pelkistä pakollisista menoista.
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista nähdä miten suoralla sähköllä lämpenevien omakotitalojen ja rivitalon kaupat ja myyntihinnat kehittyvät. Varsinkin sellaista talojen, joissa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa. Ehkä ne vielä menevät kaupaksi kohtuullisesti, mutta talvella niiden kaupat voivat olla aivan seis kun jokaiselle suomalaiselle on alkanut valkenemaan sähkön hintakriisin vaikutukset ja jokainen tuntee jonkun jolla on tullut niin ja niin monen tuhannen euron sähkölaskuja kuukaudessa.
Jos paikka on sellainen, että sinne voi asentaa maalämmön, niin ei kait siinä kun alentaa sitä omakotitalosta maksettavaa hintaa sellaisessa tapauksessa sen luokkaa 50 tuhatta euroa, jonka maalämmön asennus ja vesikiertoisen lattialämmityksen toteuttaminen koko asuntoon maksaa. Jossain Helsingissä ja Espoossa omakotitalot ovat usein niin kalliita, että tuo ei tee välttämättä kuin 10 prosenttia talon käyvästä arvosta. Sitten taas jossain muuttotappioalueella ja pienemmillä paikkakunnilla tuo 50 tonnin investointi voi ylittää koko talon käyvän arvon. Ja sitten monessa kaupungissa se on äkkiä yli puolet talon käyvästä nykyarvosta.
Ilmalämpöpumpunkin pitäisi auttaa melko paljon lämmityskulujen hillitsemisessä, ja sen asennus on selvästi halvempaa lystiä.
Lyhin takaisinmaksuaika eli paras kustannustehokkuus on yleensä yläpohjan lisäeristämisellä, jos sitä ei vielä ole tehty. Mutta en usko että sillä juuri myyntihintaan on vaikutusta.
No ei se ihmeisiin pysty silti. Meillä siis 136m2 okt, iso varaava takka, puukiuas ja ilp. Tallissa peruslämpö(7c) ja 18700kwh meni viime vuonna. Mielenkiintoista olisi tietää tallin osuus, joka siis menee kylmäksi näillä hinnoilla kyllä. Oma veikkaus on joku 14000 -15000kwh ilman tallia. Siitä on sitten paha enää säästää.. ehkä johonkin 13000kwh voisi päästä puristamalla. Kämpässä ei kuitenkaan talvellakaan lattialämpöjä muualla, kuin pesuhuoneessa, ellei sitten ole -10c alapuolella.
Jos pystyt vähentämään sähkönkulutusta noin paljon, niin olet poikkeuksellisen hyvä säästämään. Tuossa toisessa ketjussa jo laskeskelinkin, että keskimääräinen sähkönkäyttö asukasta kohden on n. 15 000 kWh vuodessa (koko Suomen sähkönkulutus jaettuna asukasluvulla), joten vaikka saat sen oman sähkölaskusi miltei inhimillisiin lukemiin, niin lastesi päiväkoti, koulu, työpaikkasi, kuntapalvelut, infra, kaupat, käyttämäsi palvelut jne. joko maksavat enemmän tai säästävät myös. Ja jos säästävät liikaa, niin kellään ei ole kohta kivaa.
Sähkön hintakriisi on yhteiskunnallinen ongelma.
"Paha enää säästää" ja "iso varaava takka" mainittu samassa kappaleessa, paljonko sitten tavallisesti poltat puuta talvessa, ns. maksimit jo? Sellaisen 3-4 pinokuutiota/5-7 irtokuutiota talvessa pystyy polttamaan yhdessä tulipesässä kohtuullisella vaivalla, vaikka olisi työssäkäyvä jolla puunpoltto ei ole arjen pääharrastus. (Vuolukivitakassa ei paljon enempää kannatakaan polttaa, vähän mallista riippuen voi tulla ylikuumenemista)
Neljässä pinokuutiossa sekapuuta on 4 * 1500 kWh lämpöenergiaa, mikä modernin takan 80 % hyötysuhteella tekee 4800 kWh lämmitykseen. Joten kyllä sun luulisi puuta polttamalla ja talli kylmentämällä pääsevän lähemmäs 10 000 kWh:ta, ellei sitten puunpoltto jo ennestään ollut runsasta.
Puunpoltto ja ilp syövät toistensa tehoa, ja pikkupakkasilla puunpoltto ei välttämättä ole kovin kannattavaa. Ilppitalossa optimaalinen puunkäyttötapa on, että puunpoltto tavallaan "ylireagoi" lämmitystarpeeseen eli lisätään polttoa rajusti mitä enemmän pakkanen kiristyy, koska samalla sekä ilpin COP putoaa että lämmitystarve nousee. Ehkä monella se ajatusmaailma on että "-25 pakkasellakin yksi pesällinen päivässä riittää, kun onhan meillä tuo uusi tehokas ilmalämpöpumppu".
Kovemmilla pakkasilla aamuin illoin, jos ehtii. Muuten n. 1.5 pesällistä(isohko pesä) päivässä. N. 6-7 irtokuutiota menee kaudessa. Toki siinä on myös sauna mukana, jota lämmitellään talvella -3x/vko. Varmaan siis vähän voisi vielä lisätä polttoa, mutta näin se on pysynyt vielä mielekkäänä. Mutta joo. Ehkä 12000kwh voisi olla vielä mahdollinen niin, ettei lueta pelkkiä kirjoja kynttilänvalossa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Ei tuo kulutus kuulosta kovin pahalta.
Ei ole kovinkaan "varaava" laitos, jos on tarpeen lämmitellä paristi päivässä tai sitten on todella lämpöä paljon vuotava tila, jossa uuni /takka on... Eikö joka toinen päivä riitä se lämmitys?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Vaikuttaahan tuohon takan koko ja se mihin lämpö johtuu siitä.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 895
Toisaalta sen pinokuution sekapuuta hinta on sellainen (varsinkin nyt), että edes näillä nykyisillä sähkönhinnoilla ei ole kannattavampaa polttaa takkaa, kuin huudattaa modernia ILPiä ennen kuin pakkasta alkaa olemaan jo aika reippaasti.
Ensinnäkin, 1500 kWh on _todella_ optimistinen lämpöarvo sekapuulle. Oikeasti 1300 kWh lienee realistisempi. Sitten kun vilkaisee, niin tällä hetkellä monessa paikkaa irtokuutio sekapuuta maksaa n. 60€, eli käyttäen suurinpiirteistä muuntokerrointa 0.6, saadaan pinokuutiolle hinnaksi 100€. Tällöin 80% hyötysuhteella (myös kohtuullisen optimistinen) kilowattitunti puulämpöenergiaa maksaa n. 9.5 snt/kWh.
Tämä toki pieksee suorasähkön varsinkin nykyhinnoilla, mutta kun lähdetään siitä, että modernien ILPien COP pyörii vielä -10:ssakin helposti jossain kolmen tienoilla (esim. Mitsun LN25, joka ei edes enää ole uusinta uutta), niin käytännössä puun poltolla alkaa "säästämään" vasta kun pakkasta on alle tuon ja sähkön hinta yli 30 snt/kWh.
Toki sitten jos puut saa "ilmaiseksi", niin laskutoimitukset menee uusiksi, mutta toisaalta suurin osa takanlämmittäjistä ei sellaisessa asemassa ole, että moista olisi tarjolla ja siksi toisekseen, "ilmaista" ei ole olemassakaan, ainakaan siinä vaiheessa kun mukaan laskutoimitukseen tulee vaihtoehtoiskustannukset.
(toki jos takka on ja varsinkin jos puita on saanut edullisesti, niin sitä lämmitystä kannattaa ehdottomasti tehostaa puun poltolla kovemmilla pakkasilla)
Aika hyvät tulokset. Jopa niissä täällä puhutuissa -30C paukkupakkasissa tiputtaa energiantarpeen puoleen vrt. suora sähkö.
Nykyaikaisilla ILPeillä ei tosiaan ole sitä ihan täyttä romahdusta kovilla pakkasillakaan vaan hyötysuhde pysyy päälle yhden. En tiedä sitten, minkälaisissa lämpötiloissa eri koneet alkaa oikeasti sammuttelemaan itseään, riittääkö -30C vai käykö vielä vaikka -35C asti. Yöllähän lämpötila voi hyvinkin käydä etelässäkin tuolla hyvin kireissä lukemissa.
toisaalta satunnaisilla piikkipäivillä ei ole kokonaisuuden kannalta juuri merkitystä.
Viime vuonna tais etelässä -20c alittavat minimit olla yhden käden sormilla laskettavissa.
Ton linkatun Mitsubishin keskimääräinen kerroin olis ollu (silmämääräisesti) tammikuussaki n. 3.
Kyse oli pinokuutioista. Kyllä tuo ~1500 kWh/p-m3 sekapuulle on ihan mittauksiin perustuva tehollinen lämpöarvo. Löydät tämän tiedon netistä helposti.
80 % hyötysuhde myöskään ei ole lainkaan optimistinen arvo modernille takalle, vaan esim. VTT:n tutkimusten mukainen. Löytyy nämäkin prujut netistä.
Nykyhinnoista juurikin oli kyse, ks. alkuperäinen viesti johon vastasin. Käsitin tuon nykyhinnan niin että kyse on siis tämän hetken 24 kk tarjouksista, joka voi olla esim. 27 c sähkö + 8 c siirto+vero = 35 c/kWh.
Aika optimistisia ovat puolestaan yleensä viralliset COP arvot. Tosielämässä mm. tiheään toistuvat sulatussyklit, epäoptimaalinen pyyntilämpötila ja puhallusteho sekä esim. ulkoilman kosteus pudottavat tehollista COPia, mitä ei ole noissa valmistajien COP luvuissa huomioitu.
Toisekseen, kyse oli myös siitä että kun lämmitystarve kasvaa, niin pumppu ei yksinkertaisesti riitä enää lämmittämään kämppää, jolloin sähköpatterien kulutus kasvaa merkittävästi vaikka ilpin COP olisi vielä sinänsä ok.
Olen kyllä itsekin omat laskelmani tehnyt puulämmityksen kannattavuudesta. Ne joutuu jokainen viime kädessä itse tekemään oman puun- ja sähkönhankintansa kustannusten sekä ilpin kapasiteetin perusteella.
Puut kannattaa ostaa keväällä/alkukesällä. En kyllä suosittele sekapuusta yli 50 €/i-m3 maksamaan, vaan etsimään puunmyyjä joka tuohon hintaan myy. Kyllä niitä on maaseutu täynnä.
Linkin takana tosiaan kolmannen osapuolen testi, eikä valmistajan lupaukset.
Älä osta liian pientä yksikköä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Kun kerran tiedät, niin linkkaa pumppu jolla saa vaikkapa 6kW -20C:ssä. Tuolla Mitsulla saa n. 2.75kW, jolla ei kyllä realistisesti mikään koti pysy lämmöissä.
Ja sekin tulee pätkimällä. Koko talven käytössä ulkoyksikkö jäätyy pahemmin ja sulatteluun menee enempi aikaa + todellinen lämmitysteho sitten maaliskuun alun pakkasyönä jäänee vielä alemmas.
Netti on täynnä valitusta kuinka mitsut ei vaan toimi ja ovat jumissa sulatusloopissa - vaikka se lyhyessä parin päivän testissä ”kuivana” VTT:n labrassa osasikin toimia.
No kun ei tiputa edes lähelle puoleen. Realistinen talo vaatii -30C:ssä 10kW lämpöä. Tuolla irtoaa hikisesti 2kW (tai vähän alle). Jää vielä 8kW lämmitettäväksi suoralla sähköllä.
Alentaahan se -30C:ssä sähkön kulutusta kokonaisen 10%.
Viimeksi muokattu:
Pakko kommentoida kun hiertää just nää testit ja mainokset välillä. Ei tutkimuslaitos varmasti tietoisesti lähde kusetusmittauksiin, mutta aika selvää on että mittausten maksaja voi neuvotella testiolosuhteista ainakin niin kauan kun ne ovat relevantteja tai perustuvat johonkin sinänsä asianmukaiseen standardiin. Tai sen suuremmin huutelematta virittää laitteensa testin mukaisesti, joko ”reilusti” tai vw-ryhmän tyylillä testifirmis sisään, hyshys. Eli vaikka mittaus on oikein tehty, mistä se kertoo ja mitä rajoitteita niissä on?
Enkä syytä ketään vilpistä tai epäeettisyydestä huom. Mutta on sääli että enempää kunnollista testidataa ei ole saatavilla, nää keskustelut kiertyy turhan usein näihin samoihin käppyröihin.
Toi on vasta kokoluokassa 25. 35 löytyy kans mallistosta, ja omakotitaloon tommosia tietty kannattaa laittaa se pari-kolme. Ethän sä yhdellä pumpulla kaksikerroksista taloa lämmitä, noin esimerkkinä. Jokaseen makkariinki melkeen vois laittaa oman sisäyksikön, niin saa muksutki mieleisensä sisälämpötilan ja rtx3090ti:n hukkalämmöt saa kesähelteillä ulos peliluolasta.
Ja ei alle -20C käyty pk seudulla viime talvena ku yhden käden sormilla laskettava määrä öitä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Alle ei paljoa mennyt pahemmin, mutta ~-18-20c päiviä oli kymmenkunta.
2016 tammikuussa oli 8 päivää alle -20c, kahtena päivänä -28c.
Viimeksi muokattu:
Ja kahden päivän lämmityskulujen takia ei kukaan mee konkkaan.
Ja jos uskoo että menisi, niin maalämpö tulille.
Jotkuthan osasivat ennustaa finanssikriisin etukäteen (siis silloin kun suurin osa ei vielä uskonut sen mahdollisuuteen). Fiksuimmat pystyivät perustamaan ennustuksensa raakoihin faktoihin, kun osasivat tutkia oikeita aineistoja.
Tuohon yllä olevaan liittyen olen koittanut itse miettiä, että mikä voisi laukaista seuraavan taantuman, finanssikriisin taikka jopa laman. Yksi melko varma taantuman riskiä kohottava tekijä jo ennen Ukrainaa oli talouden ylikuumentuminen, joka alkoi näkyä eri sektoreilla taloudessa. Ukrainan kriisin myötä tilanne sitten laajeni aivan uusiin mittasuhteisiin. Joka tapauksessa pitkään ajattelin, että edellisen finanssikriisin tavoin mahdollisen vakavamman taantuman aiheuttaisi rivikansalaisten ylivelkaantuminen, jota toistaiseksi kuitenkaan ei ole nähty siinä mittakaavassa kuin 2000-luvun lopulla. Nyt olen alkanut pitää mahdollisena, että tämä ankara inflaatio aiheuttaa taantuman ja jos tämä inflaatio kärjistyy energian puolella kriisiksi, voi lamakin olla periaatteessa mahdollinen.
Lumipallon ajattelisin lähtevän pyörimään pääpiirteissään näin:
- Syksyn myötä energiatilanne alati heikkenee (oli Olkiluotoa taikka ei, niin se ei Keski-Euroopan tilannetta helpota) ja talven tullen Putin varmaan sulkee kaasuhanat kokonaan --> Saksa joutuu ankaralle energiansäästökuurille, joka heijastuu laaja-alaisesti ympäri Eurooppaa.
- Suomessa palveluiden kysyntä laskee ensimmäisenä ja kestohyödykkeitä ostetaan aiempaa vähemmän --> kaupan alalla aletaan näkemään ensiksi YT-neuvotteluita, myöhemmin lomautuksia ja irtisanomisia
- Vientivetoiset alat ottavat osumaa Keski-Euroopan hankalasta tilanteesta, joten suhdanneherkillä aloilla alkaa porukkaa joutumaan lomautetuksi ja varmaan osa kilometritehtaalle
- Asuntojen, autojen yms. arvohankintojen kysyntä sakkaa voimakkaasti, asunnoissa saatetaan nähdä jopa arvonalennuksia
- Samaan aikaan en näe kauhean suurta riskiä kuitenkaan sille, että korot karkaisivat käsistä --> syynä erityisesti se, että valtioilla todennäköisesti valtavat paineet elvytykseen ja kansalaisten tukemiseen ja inflaatio, joka on energiavetoista, ei korjaannu korkoja nostamalla
- Ihmisten kipuilu nousevien juoksevien kulujen kanssa saa pihistelemään kaikesta --> YT:t lisääntyy ja porukkaa joutuu työttömäksi
- Jos tilanne menisi 90-luvulle asti, niin varmaan alkaisi yksityistalouksien konkursseja näkymään ja aiempaa selvästi enemmän pakkorealisointeja (toivottavasti tähän ei jouduta!)
- Inflaatio hellittänee monissa sellaisissa hyödykkeissä, jotka ovat tähän asti nauttineet kysyntäinflaatiosta, mutta energian korkea hinta ei välttämättä päästä näitä palautumaan pre covid aikoihin
Sitten näin tajunnanvirtana mietin niinkin hurjaa skenaariota kuin että, tämä ankana laman uhka antaa Venäjälle mahdollisuuden vetäytyä Ukrainasta ja länsimaat "unohtavat" kaikki venäläisten tekemät vääryydet, kunhan kaasuhanat aukeavat taas kokonaan ja halpaa energiaa alkaa virrata jälleen Eurooppaan. Toimipa Venäjä sitten miten tahansa, toivottavasti tämä skenaario ei kuitenkaan toteudu! Eli, että halvan energian varjolla myytäisiin kaikki ne arvot, joista meidät lähtokohtaisesti tunnetaan.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 895
Esim. Mitsun uudempi RW-sarjalainen lupailee 4kW lämpötehoa -25:ssä, Panasonicin HZ-sarja antaa saman suuntaista. Kun asteita on -15 niin molemmat lupailevat jo lähemmäs 5 kW tehoja. Olet sinänsä ihan oikeassa, että kylmemmällä kelillä yksittäisestä pumpusta ei riitä yksistään tarpeeksi lämpöä isomman asunnon ainoana lämmönlähteenä. Toisaalta mikään sääntö tai asetus ei sano, että pumppuja saa olla vain yksi. Esim. itsellä on sen verran iso kämppä, että oli ihan no-brainer tilata suoraan kaksi pumppua, joista pitäisi kyllä piisata ihan tarpeeksi lämpöä läpi koko Etelä-Suomen talven. Toki löytyy myös varaava takka, mutta sitä ajattelin polttaa lähinnä jos näyttää siltä, että ollaan oikeasti menossa reilusti alle -15 pidemmäksi aikaa.
Niin, tässä LN-sarjassa on tosiaan ollut pieniä suunnitteluvirheitä, jotka ovat johtaneet noihin katkokäyntiongelmiin. Sen ongelmat eivät kuitenkaan oikein ole yleistettävissä kaikkiin pumppuihin.
Niin, jos asuu alueella jossa on säännöllisesti -30 astetta pakkasta, eli käytännössä jossain Inarin tienoilla, niin yksi ilmalämpöpumppu ei tosiaan riitä yhtään isompaa torppaa lämmittämään. Toisaalta suurimmassa osassa Suomea talven keskilämpö ei ole lähelläkään tuota, ei edes ihan pohjoisimmassa Lapissa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Maalämmön kannattavuus riippuu kulutuksesta.
Ja sähkön hinnasta. Duh.
Luonnollisesti kannattaa tehdä sellaisia investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin. Oli se sit ilp, maalämpö, tai itsemurhayksiö kouvolasta.
Täällä on monet valitellu kuinka talvella tonnien sähkölaskut on ihan realistisia, jolloin on vaikea keksiä että miten se maalämpö ei maksaisi itseään takaisin järkevässä ajassa. Bonuksena mitä useampi noin tekee, niin sitä halvemmaksi sähkö muuttuu kulutuksen laskiessa.
Puhaltavalla sisäyksilöllä ei edes vaadi ilppiä kummempia muutoksia itse taloon.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Tonnien sähkölaskulla se tietenkin kannattaa. Mutta jos säästö on vuodessa vain satasia on takaisinmaksuaika pitkä.
Jotenkin olen ketjua seuratessa kuvitellut, että nousu on monilla hieman isompi kuin pari satasta vuodessa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Puhuin säästöstä.
Jep jep. Ja maalämmöllä luulet että saisi kulutusta leikattua vain muutamia prosentteja?
Jos maalämmöllä säästäis vuodessa vain satasia, niin sulla ei ole minkään sortin lämmityskuluongelmaa.
Vaikea sanoa vielä juurikaan mitään, mihin se sähkön hinta loppupelissä tulee asettumaan. Sinällään sähkö valttämättömyyshyödykkeenä on todella typerä pörssiväline, jos sen hinta pomppii kuin bitcoinilla. Sama kuin pelaisi, että kuivan kesän jälkeen kraanavesi maksaakin syksyllä euron litra.
bensan hintaankin tosi moni asiantuntija sanoi, että tänä kesänä 3 euroa ylittyy takuuvarmasti että heilahtaa ja pitää varautua jopa 3,5-4€ litrahintoihin. No se käväisi jossakin 2,6€ paikkeilla ja nyt alkaa painua alle 2€.
bensan hintaankin tosi moni asiantuntija sanoi, että tänä kesänä 3 euroa ylittyy takuuvarmasti että heilahtaa ja pitää varautua jopa 3,5-4€ litrahintoihin. No se käväisi jossakin 2,6€ paikkeilla ja nyt alkaa painua alle 2€.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
En.
Kuten sanoin riippuu kulutuksesta miten kannattava sijoitus se on. Pienellä kulutuksella ero on muutama tuhat kwh vuodessa verrattuna muihin lämmitysmuotoihin.
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 2 500
Auts, kallista on.
Miten ne noin paljon maksaa, kun koko yksikön saa tuohon hintaan?
Jännä kyl että jääkaappien ja ilppien kompurat kestää isältä pojalle, mut noissa ilmeisesti ei?
kuinkakohan todennäköistä tuo on, että kymmenen vuoden kuluttua tulee eteen kymppitonnin huolto?
Ei kai tässä kaukolämpöasiakkaille olla näitä suosittelemassa?
Jos kertoimen 4 härvelillä säästää vain parituhatta kilowattituntia, niin sun kokonaiskulutus on ilmankin vain muutama tuhat kwh.
Sama koskee poistoilmapumppuja, esimerkiksi Nibella on ollut historiassa ongelmallisia malleja, mistä on lahonnut paljonkin kompuroita. Niiden korjaaminen ei edes välttämättä kannata, koska uuden laitto maksaa usein saman verran. Jos vaikka yli kahdestakymmenestä laitteesta puolet lahoaa alle kymmenessä vuodessa ja osa jo viiden vuoden sisään, niin aika huonoja olleet. Vilpeistä en ole kuullut koskaan mitään.
Joka tapauksessa pumppujen kohdalla kannattaa arvioida eliniäksi 10 vuotta worst case ja 20 vuotta best case, ja ottaa se säästölaskelmissa huomioon.
Joka tapauksessa pumppujen kohdalla kannattaa arvioida eliniäksi 10 vuotta worst case ja 20 vuotta best case, ja ottaa se säästölaskelmissa huomioon.
Kompuran kesto riippuu aika pitkälle käynnistysten määrästä. Jos mlp:n lämmityskierto on mitoitettu liian pieneksi ja parametrit vielä päin p:tä, niin kompura käy 5 min, huilaa 10 min ja jatkaa tätä koko talvikauden. Tuolla saa muutamassa vuodessa kompuran rikki.
Mlp:ssä voi lisätä lämmityskiertoon puskurivaraajan ja invertteripumput helpottavat tuota pätkäkäyntiongelmaa automaattisesti. Myös parametreillä voi käynnin pituuteen vaikuttaa. Ehkä nyrkkisääntönä voisi pitää, että mlp:n kompura kestää 100 000 käynnistystä tai 100 000 tuntia käyntiä. Kumpi nyt sitten tulee ekana vastaan. Ei siis oikeastaan ikä vaikuta tuohon kompuran kestoon. Ennemminkin johonkin venttiileihin, jotka sinällään on halpoja vaihtaa.
Onhan noista mennyt lämminvesivaraajojakin, jos on paikalliselle vedelle laitettu väärään tyyppinen pytty.
Vanhemmissa pilpeissä taisi olla väistämätön ongelma tuo pätkäkäynti.
Mlp säästää ehkä varovaisesti arvioituna sähköä noin 60-70% lämmitykseen käytetystä sähköstä. Eli jos säästö on luokkaa 2000kwh, niin alkuperäinen kulutus on silloin luokkaa 3000kwh. Eli ei tuossa todellakaan pitäisi olla lämmityksen kustannuksien kanssa ongelmia ihan sama millä lämittää.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
15 000kwh energiantarpeella ero cop 2.2 ilppiin on 3000kwh.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
15 000kwh.
Ai nyt verrataan jo ilppiin eikä suoraan sähköön?
Ehdoitin koko maalämpöä vain koska eräs sankari keksi että ilp on paska, koska ei toimi hyvällä hyötysuhteella inarissa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 697
Ilppi on jokin muu lämmitysmuoto kuin mlp.Ai nyt verrataan jo ilppiin eikä suoraan sähköön?
Ehdoitin koko maalämpöä vain koska eräs sankari keksi että ilp on paska, koska ei toimi hyvällä hyötysuhteella inarissa.
Panasonic HZ35 esite kertoo että -25 C:ssä laitteen ottoteho on 1,66 kW ja lämmitysteho 3,53 kW (ja edelleenkin nämä ovat näitä labra-arvoja, todellisuus on useimmiten merkittävästi huonompi). Jos lämmitystarve on siis 10 kW niin tuolla laitteella saa vähennettyä siitä optimaalisissa olosuhteissa 1,87 kW eli sähköntarpeeksi jää vähintään 8,13 kW talossa jossa on yksi ilppi ja patterit. - Mielestäni muuten 3,53 on aika paljon vähemmän kuin se kysytty 6 kW.
Useammalla pumpulla takaisinmaksuaika karkaa helposti turhan pitkäksi, koska suurimman osan vuodesta yksi laite riittäisi. Ja yhteenkään makuuhuoneeseen en kyllä ikinä suostu ilppiä laittamaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Nimenomaan välttämättömyyshyödykkeiden tulee olla markkinahinnoiteltuja. Olisi hirveää jos ne loppuisivat kesken kun hintasäännöstelyllä pakotetaan hinta alas ja tuotanto loppuu kesken ja kulutus ei jousta, kun ei ole tarvetta joustaa.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
