• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Alakerran hukkalämmöllä myös yläkerta pikkuisen lämpeää, sekä samoin mahdollinen kellarikerros saa hieman lämpöä asuinkerroksesta. Tai ainakaan ei ole niin kylmä kuin olisi, jos koko talo olisi kylmillään.
Välipohjassa on alunperin melkeinpä enemmän eristystä kuin yläpohjassa. Riippuu kuinka paljon on laitettu kutteria/sahanpurua yläpohjaan. Joissain tapauksissa yläkerrassa ei ole eristyksiä lainkaan, vaan on eristetty hieman myöhemmin tai vasta nykyaikana.

Itteä alkanu ärsyttää tuo rapuissa kulkeminen ja yläkerran kopina lasten myötä reilun 10 vuoden aikana. Sen takia vähän tökkii nykyään tämä ok-tyyppi. Sekä ei viiti enempää remppailla, kun ei saa omiaan sitten pois jos lähiaikoina kuitenkin päättää myydä (ts. Löytyy niin kiinnostava kohde, että pakko vaihtaa). Lapsena oli jännää kun oli yläkerta ja kellari.
Edullinen tässä on asua, kun kiinteistövero ihan pähkinöitä, sähköä menee n. 7000 kW lämmitykseen. Sekä lainasta ei korkoa juurikaan. Lainan lyhennys on sama kuin vuokra RT kolmiosta olisi. Jäte- ja vesimaksut kulutuksen mukaan ja toki uudemmassakin talossa olivat samaa luokkaa, sekä osakkeessa nämä on leivottu vastikkeeseen.
En ole yläkerrassa tavannut lämpöjä pitää. Siellä on kaksi makuukamaria. Seinissä sekä yläpohjassa on 10 cm puruja. Välipohjassa on taas 30 cm kutteria. Alakerrasta nouseva lämpö ja lämmin muuri pitää yleensä ne yläkerran kamarit plussan puolella, niin pysyy kosteus kurissa.
Tarkoituksena olisi viimeinkin lisäeristää tuo yläpohja selluvillalla. En tiedä onko sillä sitten juurikaan vaikutusta sähkölaskuun.
Alakerrassa takat ja ILP.
 
VTT saanut aika tasaiset sulatusvälit tuohon ja sitä kautta hyvät arvot. Minullakin tuollainen ja yli 10 asteen pakkasilla sulatusväli on se 40 minuuttia. Eli sisäyksikkö puhaltaa 30 minuuttia kuumaa ja sen jälkeen hönkäisee kennon lämmöt taivaan tuuliin "sulattaessaan" rutikuivaa ulkoyksikön kennoa.
Joo, kannattaa tutustua lampopumput.info mitsu LN ketjuun :) Loputtomasti molinaa ja itkua tuosta samasta aiheesta. Loputonta pään seinään hakkaammista ja kieltäytymistä tekemästä mitään asian eteen. Suurimmassa osassa tuota ominaisuutta ei ole ja muutama harva on tehnyt pikkufiksauksen, jolla se on poistunut. Minulla toiminut hyvin. Toki sulatusväli ihan normaalistikin vaihtelee kelienkin mukaan.
 
Naksautin eilen töissä 7300 kiintolevyn storage-clusterin pois päältä ja tein osani sähkön säästämiseksi. Tässä kuvaajassa ei edes näy ilmastoinnin sähkönkulutus ja silti 100kW droppia.
2022-07-21.jpg


Menkääs muutkin IT-hermannit konsolidoimaan palvelimia ja lähettäkää vanhimmat romut SER:iin, niin riittää sähköä talveksi.
 
Joo, kannattaa tutustua lampopumput.info mitsu LN ketjuun :) Loputtomasti molinaa ja itkua tuosta samasta aiheesta. Loputonta pään seinään hakkaammista ja kieltäytymistä tekemästä mitään asian eteen. Suurimmassa osassa tuota ominaisuutta ei ole ja muutama harva on tehnyt pikkufiksauksen, jolla se on poistunut. Minulla toiminut hyvin. Toki sulatusväli ihan normaalistikin vaihtelee kelienkin mukaan.
Olen lukenut tuota loputonta ketjua ja myös kokeillut joitain siinä ehdotettuja toimenpiteitä, mutta mikään ei ole auttanut. Yksi mahdollisuus on, että takka sotkee pumpun toimintaa siinä määrin, ettei sisäkenno lämpeä tarpeeksi ja näin ollen ulkokennokaan sulatus ei käy tarpeeksi nopeasti pumpun sumean logiikan mielestä. Mutta ongelma on silti niin yleinen, ettei tuo VTT:n testi anna mielestäni todellista kuvaa laitteen suoritusarvoista.
 
Eikö pumppua saa toimimaan oikein ihan sillä, että pistää sisäilman pyynnin johonkin 28 asteeseen tjsp mitä se ei pysty pakkasella saavuttamaan ja tällöin pumppu jauhaa täysiä?

Jos sisäilman pyynti on jotain 20-22 ja lämmittää takkaa, niin pumppu pistää itsensä välillä pois päältä kun se kokee tavoitelämmön saavutetuksi, joka sotkee varmasti sen optimaalisen kierron.
 
Ongelma-Mitsuissa se sumea logiikka menee jumiin ja jää 30 minuutin sulatusralliin ja silloin ei auta kuin virtabootti. Sehän se iso ongelma on kun siihen ei vaikuta asetukset.
 
Ei mene mihinkään sulatusralliin ainakaan minulla. Minulla siis kaksi mitsua.
 
Ongelma-Mitsuissa se sumea logiikka menee jumiin ja jää 30 minuutin sulatusralliin ja silloin ei auta kuin virtabootti. Sehän se iso ongelma on kun siihen ei vaikuta asetukset.

Eikö siihen saa mitään softapäivityksiä? Tuo kuulostaa sellaiselta ongelmalta.
 
Naksautin eilen töissä 7300 kiintolevyn storage-clusterin pois päältä ja tein osani sähkön säästämiseksi. Tässä kuvaajassa ei edes näy ilmastoinnin sähkönkulutus ja silti 100kW droppia.
2022-07-21.jpg


Menkääs muutkin IT-hermannit konsolidoimaan palvelimia ja lähettäkää vanhimmat romut SER:iin, niin riittää sähköä talveksi.
Vähän pienimuotoisempaa toimintaa täällä. Kotiserveri hurisi pyörittämässä Zoneminderiä ja NextCloudia noin 50w teholla. Pääkone (R5 1600 + RX 480) taas vei noin 100w nettiä selatessa. Päivitin tähän pääkoneeseen Ryzen 5600g prosessorin ja luovuin erillisestä näytönohjaimesta, niin kulutus tippui sinne 35w hujakoille. Vääntöäkin on sen verran enemmän, että nyt pyörii tässä pääkoneella virtuaaleissa nuo em. palvelut ja kotiserveri on vain tarvittaessa päällä esim. varmuuskopioinnin aikana.
Vanhat tuplanäytöt vaihtui yhteen (käytettyyn) 27" ruutuun, joka vie mittarin mukaan 24w.
Tämä ja muutenkin yleinen nuukailu sähkön suhteen on saanut energiaraportoinnin mukaan kulutukseni tippumaan ihan mukavasti.

kulutuksen_muutokset.png
 
Vähän pienimuotoisempaa toimintaa täällä. Kotiserveri hurisi pyörittämässä Zoneminderiä ja NextCloudia noin 50w teholla. Pääkone (R5 1600 + RX 480) taas vei noin 100w nettiä selatessa. Päivitin tähän pääkoneeseen Ryzen 5600g prosessorin ja luovuin erillisestä näytönohjaimesta, niin kulutus tippui sinne 35w hujakoille. Vääntöäkin on sen verran enemmän, että nyt pyörii tässä pääkoneella virtuaaleissa nuo em. palvelut ja kotiserveri on vain tarvittaessa päällä esim. varmuuskopioinnin aikana.
Vanhat tuplanäytöt vaihtui yhteen (käytettyyn) 27" ruutuun, joka vie mittarin mukaan 24w.
Tämä ja muutenkin yleinen nuukailu sähkön suhteen on saanut energiaraportoinnin mukaan kulutukseni tippumaan ihan mukavasti.

kulutuksen_muutokset.png

Täällä vaihtui jo keväällä i7 6700k/ GTX 1070 yhdistelmä MacBook Pro 13 M1:een. Eiköhän tässä pieni säästö ainakin tule.
 
Eikö siihen saa mitään softapäivityksiä? Tuo kuulostaa sellaiselta ongelmalta.
Softassahan tuo pitäisi korjata, ja sen se ns. huijausboksi tekeekin. Mitsulta ei siihen ole tullut mitään virallista korjausta, voi tietysti olla, että uusimmissa malleissa ei ongelmaa enää esiinny. Suuri ongelma on tainnut olla välinpitämätön maahantuoja, joka on vain lakaissut asian maton alle.
 
Softassahan tuo pitäisi korjata, ja sen se ns. huijausboksi tekeekin. Mitsulta ei siihen ole tullut mitään virallista korjausta, voi tietysti olla, että uusimmissa malleissa ei ongelmaa enää esiinny. Suuri ongelma on tainnut olla välinpitämätön maahantuoja, joka on vain lakaissut asian maton alle.
Mitäs se huijausboxi sitten tekee?
 
Mitäs se huijausboxi sitten tekee?
Ilmeisesti siinä on joku vastuksilla toteutettu logiikka, jolla korjataan sulatusanturin toimintaa ja softa toimii sitten sen kanssa yhteispelissä. Eli periaatteessa on myös mekaaninen ongelma, mutta muistaakseni läheskään kaikki eivät ole havainneet sulatusanturin jäätyneen tms.
 
Softassahan tuo pitäisi korjata, ja sen se ns. huijausboksi tekeekin. Mitsulta ei siihen ole tullut mitään virallista korjausta, voi tietysti olla, että uusimmissa malleissa ei ongelmaa enää esiinny. Suuri ongelma on tainnut olla välinpitämätön maahantuoja, joka on vain lakaissut asian maton alle.
Todennäköisesti ei edes ole mikään softavika. Sulatuksen ajoitusta ja kestoa säätää lämpöanturi ulkoyksikön putkessa. Logiikka mittaa sulatuksen kestoa anturin lämpötilasta ja siitä päättää seuraavan sulatuksen ajankohdan. Jos sulatus kestää kauan = kennossa paljon jäätä-> sulatetaan seuraavan kerran aikaisemmin.

Joissakin yksilöissä kompressorin eristehuopa ottaa kiinni sulatusanturiin ja alkaa kastua kondenssivedestä. Vesi jäätyy ja sulatuksessa jäinen huopa on kiinni anturissa ja logiikka luulee, että kenno ei sula millään. Tihentää sulatusväliä, kunnes ollaan siinä 30min "loopissa". Korjaantuu kun seuraavan kerran keli lämpenee, huopa sulaa ja kuivuu. Asiaa huonontaa se, jos pumppu on sellaisessa paikassa, että tuiskulunta pääsee sisälle.

Toimiva korjaus on ollut järjestellä huopa siten, että se ei ole kiinni anturissa ja samalla kääntää anturia vähemmän ottavalle paikalle. Softa sinällään osaa hommansa, mutta jäinen anturi antaa softalle väätää tietoa.
 
Toimiva korjaus on ollut järjestellä huopa siten, että se ei ole kiinni anturissa ja samalla kääntää anturia vähemmän ottavalle paikalle. Softa sinällään osaa hommansa, mutta jäinen anturi antaa softalle väätää tietoa.
On toiminut joillakin, ja joillakin taas ei. Ko. foorumin parista pitkästä ketjusta löytyy melkoinen määrä vaihtelevia onnistumisia kun anturia on siirrelty.
 
On toiminut joillakin, ja joillakin taas ei. Ko. foorumin parista pitkästä ketjusta löytyy melkoinen määrä vaihtelevia onnistumisia kun anturia on siirrelty.
Jossain mitsun mallissahan Joku (lie tuo vastaava) anturi kävi vuotamaan runkoon, joka sitten poltti muistaakseni sieltä sulakkeen.. Jospa nuokin vuotavat tai muuten antavat väärän arvo?. Ehkä anturi kannattaisi siirtämisen lisäksi vaihtaa?
 
Jossain mitsun mallissahan Joku (lie tuo vastaava) anturi kävi vuotamaan runkoon, joka sitten poltti muistaakseni sieltä sulakkeen.. Jospa nuokin vuotavat tai muuten antavat väärän arvo?. Ehkä anturi kannattaisi siirtämisen lisäksi vaihtaa?
Vähintään tarkistaa, jos laitetta lähtee modaamaan.

Ketjun aiheeseen liittyen, kuinkahan monta noita vammaisia Mitsuja onkaan ympäri Pohjolaa kun on kuitenkin aika suosittu merkki. Välillähän noita on jotkut naureskelleet kun jollain naapurilla ei ole tullut lämmityskaudella sulatusvesiä kuin hyvin vähän ja itsellä iso palju täyttyy vedestä päivissä. Melkoinen määrä täytyy mennä energiaa ihan harakoille, ja tuotahan on sikäli vaikea tunnistaa, että pitää ymmärtää sitä ILPin toimintaa jonkin verran paremmin.
 
Vähintään tarkistaa, jos laitetta lähtee modaamaan.

Ketjun aiheeseen liittyen, kuinkahan monta noita vammaisia Mitsuja onkaan ympäri Pohjolaa kun on kuitenkin aika suosittu merkki. Välillähän noita on jotkut naureskelleet kun jollain naapurilla ei ole tullut lämmityskaudella sulatusvesiä kuin hyvin vähän ja itsellä iso palju täyttyy vedestä päivissä. Melkoinen määrä täytyy mennä energiaa ihan harakoille, ja tuotahan on sikäli vaikea tunnistaa, että pitää ymmärtää sitä ILPin toimintaa jonkin verran paremmin.
Joku tuolla foorumilla joskus totesikin, ettei kilpailevien merkkien yksittäisistä malleista löydy tuhansien viestien valitusketjuja. Eli joko LN25 on suosittu, tai sitten erityisen ongelmallinen. Luultavasti molempia.
Käsittääkseni moni kilpaileva malli sulattaa ulkokennoa 90 minuutin välein tarpeesta riippumatta, eli usein joko turhaan, tai sitten kenno saattaa jäätyä umpeen.
 
Onko asiantuntijaraadin mielestä järkeä ostaa kiertoilmatakkaa maalämpötaloon (60 -luku), jos haluaa pitää sitä varalämpönä / tasaamassa mahdollisesti tulevaa kylmää jaksoa? Vai meneekö maalämpö sekaisin ja takka olisi vain tunnelmamielessä? Varaavaa takkaa ei taida saada rakennettua.
 
Onko asiantuntijaraadin mielestä järkeä ostaa kiertoilmatakkaa maalämpötaloon (60 -luku), jos haluaa pitää sitä varalämpönä / tasaamassa mahdollisesti tulevaa kylmää jaksoa? Vai meneekö maalämpö sekaisin ja takka olisi vain tunnelmamielessä? Varaavaa takkaa ei taida saada rakennettua.

On se hyvä joku varalämmönlähde olla. Kiertoilmatakka toimii hyvin siinä tarkoituksessa.

Maalampö ei mene sekaisin mistään takasta tai uunista tai muustakaan tulipesästä.
 
Onko asiantuntijaraadin mielestä järkeä ostaa kiertoilmatakkaa maalämpötaloon (60 -luku), jos haluaa pitää sitä varalämpönä / tasaamassa mahdollisesti tulevaa kylmää jaksoa? Vai meneekö maalämpö sekaisin ja takka olisi vain tunnelmamielessä? Varaavaa takkaa ei taida saada rakennettua.
Kannattaa miettiä miten sitä käyttää ja minkä verran siihen kannattaa laittaa fyrkkaa kiinni. Edullinen kamiina voi olla järkevämpi sijoitus, kuin parin tonnin kiertoilmatakka. Maalämpö on kuitenkin niin edullista, etten helposti näe tarvetta muuta kuin hätävaratulisijalle.
 
Kannattaa miettiä miten sitä käyttää ja minkä verran siihen kannattaa laittaa fyrkkaa kiinni. Edullinen kamiina voi olla järkevämpi sijoitus, kuin parin tonnin kiertoilmatakka. Maalämpö on kuitenkin niin edullista, etten helposti näe tarvetta muuta kuin hätävaratulisijalle.
Tai aggregaatti ja sähköpatterit varastoon pahaa päivää odottamaan, tulee vielä halvemmaksi varautuminen pitkiin sähkökatkoksiin. Ei tarvi alkaa tekemään piippua talon rakenteisiin paitsi jos haluaa niin laittaa tunnelmakamiinan.
 
Tai aggregaatti ja sähköpatterit varastoon pahaa päivää odottamaan, tulee vielä halvemmaksi varautuminen pitkiin sähkökatkoksiin. Ei tarvi alkaa tekemään piippua talon rakenteisiin paitsi jos haluaa niin laittaa tunnelmakamiinan.
Kuvittelisin, että 60-luvun talossa on piippu valmiina. Määräyksissä on vaadittu varatulisija tuolloin, jos en ihan väärin muista.
 
Ehkä väärä ketju, mutta osui silmiin eikä ymmärrys riitä.

Uniper-kriisi iskee saksalaisten lompakkoon 200–300 eurolla

Eli Saksassa juurisyyn ratkaisu kaikkeen tuohon Uniper kriisin liittyen on se, että nelihenkinen perhe saattaa joutua maksamaan muutaman satasen vuodessa lisää kaasusta? Ja heidän hallitus on hyvin huolissaan siitä + tekevät erinäisiä järjestelyjä tilanteen helpottamiseksi.

Samaan aikaan täällä sähkö nousee, polttoaine nousee, kaasunhinta nousee ja ainoa mistä nuo keskustelevat on saksan tilanne. Mitään (pl. polttoaineen jakeluvelvoitteen lasku) nuo eivät ole saaneet tehdyksi.


Vihtori mää sanon...
 
Ehkä väärä ketju, mutta osui silmiin eikä ymmärrys riitä.

Uniper-kriisi iskee saksalaisten lompakkoon 200–300 eurolla

Eli Saksassa juurisyyn ratkaisu kaikkeen tuohon Uniper kriisin liittyen on se, että nelihenkinen perhe saattaa joutua maksamaan muutaman satasen vuodessa lisää kaasusta? Ja heidän hallitus on hyvin huolissaan siitä + tekevät erinäisiä järjestelyjä tilanteen helpottamiseksi.

Samaan aikaan täällä sähkö nousee, polttoaine nousee, kaasunhinta nousee ja ainoa mistä nuo keskustelevat on saksan tilanne. Mitään (pl. polttoaineen jakeluvelvoitteen lasku) nuo eivät ole saaneet tehdyksi.


Vihtori mää sanon...
Kun valtio tekee jotain se on aina hölmöläisten peiton jatkoa. Parempi vaan kun eivät yritä tehdä mitään.

Kun Saksa edellisen kerran ”reagoi” isommin energia-alalla, se oli päätös sulkea ydinvoimalat. Sitä edellinen päätös oli sijoittaa satoja miljardeja energiewendeen ja tuloksena euroopan kallein sähkö ja pahin Venäjäriippuvuus jota myöhempi ydinvoimapäätös vain synkensi.

Kun Suomessa päätetään tehdä jotain energiaan liittyen, niin se tarkoittaa setelirekkojen lähettämistä Siperiaan ja Saksalaisiin lämpövoimaloihin.

Mitä vähemmän julkisyhteisö / poliitikot tekevät, sitä paremmin kansalaisilla on asiat.
 
Ehkä väärä ketju, mutta osui silmiin eikä ymmärrys riitä.

Uniper-kriisi iskee saksalaisten lompakkoon 200–300 eurolla

Eli Saksassa juurisyyn ratkaisu kaikkeen tuohon Uniper kriisin liittyen on se, että nelihenkinen perhe saattaa joutua maksamaan muutaman satasen vuodessa lisää kaasusta? Ja heidän hallitus on hyvin huolissaan siitä + tekevät erinäisiä järjestelyjä tilanteen helpottamiseksi.

Samaan aikaan täällä sähkö nousee, polttoaine nousee, kaasunhinta nousee ja ainoa mistä nuo keskustelevat on saksan tilanne. Mitään (pl. polttoaineen jakeluvelvoitteen lasku) nuo eivät ole saaneet tehdyksi.


Vihtori mää sanon...
Suomessa saa laittaa lukuihin nollan perään ja vassarihallitus ei tee mitään...
 
Ehkä väärä ketju, mutta osui silmiin eikä ymmärrys riitä.

Uniper-kriisi iskee saksalaisten lompakkoon 200–300 eurolla

Eli Saksassa juurisyyn ratkaisu kaikkeen tuohon Uniper kriisin liittyen on se, että nelihenkinen perhe saattaa joutua maksamaan muutaman satasen vuodessa lisää kaasusta? Ja heidän hallitus on hyvin huolissaan siitä + tekevät erinäisiä järjestelyjä tilanteen helpottamiseksi.

Samaan aikaan täällä sähkö nousee, polttoaine nousee, kaasunhinta nousee ja ainoa mistä nuo keskustelevat on saksan tilanne. Mitään (pl. polttoaineen jakeluvelvoitteen lasku) nuo eivät ole saaneet tehdyksi.


Vihtori mää sanon...
Onko tietoa minkälaisia kaasusopimuksia Uniper myy Saksassa? 10-vuotisia joiden hinta päätetään valtion puolesta? Kai nuo sopimukset raukeaa joskus ja uusia tehtäviä tilalle. Hinnat ylös uusiin niin että saadaan vanhojen soppareiden kulut katettua. Näinhän Suomessa sähkön hinnat katetaan.
 
Suomessa saa laittaa lukuihin nollan perään ja vassarihallitus ei tee mitään...
Mitä hallitus voisi edes teoriassa tehdä? Lisätä veroja 2000€/kotitalous, että voi antaa 2000€/kotitalous tukiaisia? Mitä hyötyä tästä on?

Vai meinasitko, että ”rikkaisiin” kohdistetaan 20000€/kotitalous extravero, että kaikille saadaan maksettua 2000€/kotitalous tukea?
 
Mitä hallitus voisi edes teoriassa tehdä? Lisätä veroja 2000€/kotitalous, että voi antaa 2000€/kotitalous tukiaisia? Mitä hyötyä tästä on?

Vai meinasitko, että ”rikkaisiin” kohdistetaan 20000€/kotitalous extravero, että kaikille saadaan maksettua 2000€/kotitalous tukea?
Kyllä hallitus voi tehdä asialle sen, että aletaan kaikin voimin tekemään sähköä miten vain on mahdollista. Olkoon se puhdasta taikka fossiilista energiaa.
 
Kyllä hallitus voi tehdä asialle sen, että aletaan kaikin voimin tekemään sähköä miten vain on mahdollista. Olkoon se puhdasta taikka fossiilista energiaa.
Meinaat, että historiallisen korkea sähkön hinta ei ole jo kannustanut kaikkia tekemään niin paljon sähköä kuin suinkin pystyvät?

Että jos oikein kovasti käsketään, niin patoaltaisiin alkaa sataa enemmän, tuulivoimaloihin tuulee kovempaa ja ydinvoimaloissa ei tarvita huoltoja?
 
Kyllä hallitus voi tehdä asialle sen, että aletaan kaikin voimin tekemään sähköä miten vain on mahdollista. Olkoon se puhdasta taikka fossiilista energiaa.
Meinaat, että historiallisen korkea sähkön hinta ei ole jo kannustanut kaikkia tekemään niin paljon sähköä kuin suinkin pystyvät?

Että jos oikein kovasti käsketään, niin patoaltaisiin alkaa sataa enemmän, tuulivoimaloihin tuulee kovempaa ja ydinvoimaloissa ei tarvita huoltoja?
Meillä seisoo lähes käynnistysvalmiita hiilivoimaloitakin tyhjänpanttina. Näidenkin tilapäiskäyttöönottoa olisi fiksua harkita.
 
Meillä seisoo lähes käynnistysvalmiita hiilivoimaloitakin tyhjänpanttina. Näidenkin tilapäiskäyttöönottoa olisi fiksua harkita.
Niin kauan meidän pitäsi käyttää fossiilista energiaa tehokkaasti, kun saadaan puhdas energia järjestelmä kuntoon että päästään sitten fossiili energiasta eroon.
 
Meillä seisoo lähes käynnistysvalmiita hiilivoimaloitakin tyhjänpanttina. Näidenkin tilapäiskäyttöönottoa olisi fiksua harkita.
Monikossa voimaloita? Laitatko listan.

Käsittääkseni on vain Meri-Porin voimala jonka tehoreservisopimus umpeutui kesäkuun lopussa. Sitä on perinteisesti pidettt fingridin tehoreservinä tehopulan varalta.

En tunne sähköverkkoa ja sen stabiiliuden ylläpitoa kovin hyvin, joten en lähde arpomaa, että miten riskitasot kasvaisivat jos tehoreservit otettaisiin käyttöön jo keskikesällä. Ehkä Meri-Porin hiilikasoist arvioidaan saatavan paremmat hyödyt keskitalvella.
 
Monikossa voimaloita? Laitatko listan.

Käsittääkseni on vain Meri-Porin voimala jonka tehoreservisopimus umpeutui kesäkuun lopussa. Sitä on perinteisesti pidettt fingridin tehoreservinä tehopulan varalta.

En tunne sähköverkkoa ja sen stabiiliuden ylläpitoa kovin hyvin, joten en lähde arpomaa, että miten riskitasot kasvaisivat jos tehoreservit otettaisiin käyttöön jo keskikesällä. Ehkä Meri-Porin hiilikasoist arvioidaan saatavan paremmat hyödyt keskitalvella.
Ei mulla listaa ole.

Meri-Pori ei taida olla nopeassa reservissä, vaan käyttöönotto kestää vähintään päiviä tai viikkoja, joten verkon akuuttia epästabiiliutta tuolla ei varsinaisesti hoideta. Paremmat hyödyt verkon kannalta säädön suhteen voi olla keskitalvella, mutta näillä sähkönhinnoilla taloudellinen hyöty olisi ilmeinen. Naantalin vanhoista kattiloista en ole aivan varma, onko purkutoimet alkaneet vai onko prosessi vain turvallisessa tilassa, josta käyttöönotto olisi mahdollista tehdä varmasti kuukaudessa tarpeen vaatiessa.

Tällä hetkellä meidän kaikki tuotantokäytössä olevat hiilikattilatkin seisovat osittain siksi, että tuottavat myös kaukolämpöä ja sen tarvetta ei juurikaan ole. Näistäkin varmaan jokainen laitos pystyisi olemaan pelkässä sähköntuotannossa kesäaikaan.
 
Ei mulla listaa ole.

Meri-Pori ei taida olla nopeassa reservissä, vaan käyttöönotto kestää vähintään päiviä tai viikkoja, joten verkon akuuttia epästabiiliutta tuolla ei varsinaisesti hoideta. Paremmat hyödyt verkon kannalta säädön suhteen voi olla keskitalvella, mutta näillä sähkönhinnoilla taloudellinen hyöty olisi ilmeinen. Naantalin vanhoista kattiloista en ole aivan varma, onko purkutoimet alkaneet vai onko prosessi vain turvallisessa tilassa, josta käyttöönotto olisi mahdollista tehdä varmasti kuukaudessa tarpeen vaatiessa.

Tällä hetkellä meidän kaikki tuotantokäytössä olevat hiilikattilatkin seisovat osittain siksi, että tuottavat myös kaukolämpöä ja sen tarvetta ei juurikaan ole. Näistäkin varmaan jokainen laitos pystyisi olemaan pelkässä sähköntuotannossa kesäaikaan.
Hiilivoima ei vielä ole mitenkään kiellettyä; silloin kysymys varmaan on liiketaloudellinen (johon toki päästöoikeuden hinnalla on merkitystä, mutta se määräytyy markkinoilla - toki EU:n säätämän mekanismin puitteissa).
 
Hiilivoima ei vielä ole mitenkään kiellettyä; silloin kysymys varmaan on liiketaloudellinen (johon toki päästöoikeuden hinnalla on merkitystä, mutta se määräytyy markkinoilla - toki EU:n säätämän mekanismin puitteissa).

Tilanne näyttää kyllä sen verran pahalta, että en yllättyisi jos ensi talvena viitataan kintaalla EU:n päästökaupoille. Suomessa todennäköisesti ei ole edes pahin tilanne, mutta Keski- ja Itä-Eurooppa todennäköisesti on aivan kusessa.
 
Tilanne näyttää kyllä sen verran pahalta, että en yllättyisi jos ensi talvena viitataan kintaalla EU:n päästökaupoille. Suomessa todennäköisesti ei ole edes pahin tilanne, mutta Keski- ja Itä-Eurooppa todennäköisesti on aivan kusessa.
Jep, en myöskään yllättyisi siitä. Tarvitsisi ensin vaan sen yhdessä EU:ssa tehtävän päätöksen eli päästökauppadirektiivin tilapäisen muutoksen, asia kun ei ole kansallisesti päätettävissä.
 
Meri-Pori ei taida olla nopeassa reservissä, vaan käyttöönotto kestää vähintään päiviä tai viikkoja, joten verkon akuuttia epästabiiliutta tuolla ei varsinaisesti hoideta.
Talvikaudella 12h valmiudessa, kesällä up-to kuukausi tjsp.

Tai siis tämä oli sopimus 30.6.2022 asti. Sen jälkeisestä ajasta en tiedä, enkä löytänyt lehdistötiedotteita.
 
Jep, en myöskään yllättyisi siitä. Tarvitsisi ensin vaan sen yhdessä EU:ssa tehtävän päätöksen eli päästökauppadirektiivin tilapäisen muutoksen, asia kun ei ole kansallisesti päätettävissä.

Kyllä sen voisi myös kansallisesti päättää, jos vaan ei kiinnosta ja kieltäytyy tekemästä yhteistyötä tai maksamasta sakkoja. EU on sen verran hampaaton, että ei se voisi useamman maan lakikapinalle mitään. Toki olisi parempi, jos päästökauppa oikeasti saataisi pistettyä virallisestikin tauolle.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä sen voisi myös kansallisesti päättää, jos vaan ei kiinnosta ja kieltäytyy tekemästä yhteistyötä tai maksamasta sakkoja. EU on sen verran hampaaton, että ei se voisi useamman maan lakikapinalle mitään. Toki olisi parempi, jos päästökauppa oikeasti saataisi pistettyä virallisestikin tauolle.
Siitähän Putin ja kumppanit taputtaisivat tyytyväisinä karvaisia käsiään.
Useamman maan kapina EU:lle sinällään tärkeässä asiassa saattaisi tarkoittaa koko unionin rapautumista. ja nimenomaan tukisi Putinin tavoitteita (siksipä hän energiasotaa käy), ja sen tietävät kyllä ihan kaikki.
Siksipä nekin itäosan maat, jotka muuten saattaisivat olla taipuvaisia sooloiluun, ymmärtänevät nyt olla sooloilematta - varsinkin kun se Venäjä on lähinnä nimenomaan heitä.
 
Talvikaudella 12h valmiudessa, kesällä up-to kuukausi tjsp.

Tai siis tämä oli sopimus 30.6.2022 asti. Sen jälkeisestä ajasta en tiedä, enkä löytänyt lehdistötiedotteita.
Joo taisi olla aktiivisessa reservissä tähän kesään saakka. Viimeisimmän markkinatiedotteen mukaan 30.6. eteenpäin 30 päivän käynnistysvalmius. Päivätty lokakuun puoleen väliin saakka, jonka jälkeen huoltotiedote. Toivoa sopii, että laitos pysyy reservissä.
 
Siitähän Putin ja kumppanit taputtaisivat tyytyväisinä karvaisia käsiään.
Useamman maan kapina EU:lle sinällään tärkeässä asiassa saattaisi tarkoittaa koko unionin rapautumista. ja nimenomaan tukisi Putinin tavoitteita (siksipä hän energiasotaa käy), ja sen tietävät kyllä ihan kaikki.
Siksipä nekin itäosan maat, jotka muuten saattaisivat olla taipuvaisia sooloiluun, ymmärtänevät nyt olla sooloilematta - varsinkin kun se Venäjä on lähinnä nimenomaan heitä.

Riippuu siitä, että kuinka paljon muut EU-maat yrittäisivät pakottaa rankaisutoimenpiteitä ja käyttää energiaa yleiseen periaatteista ja arvoista mouhoamiseen. Sinänsähän EU:n yhtenäisyydellä tai sen puutteella tuollaisissa sisäpoliittisissa asioissa ei ole juuri arvoa Putinille, kunhan se ei laajenee laajemmaksi riitelyksi.
 
Meillä seisoo lähes käynnistysvalmiita hiilivoimaloitakin tyhjänpanttina. Näidenkin tilapäiskäyttöönottoa olisi fiksua harkita.

Ja lähtee varmaan käyntiin kunhan hinnat nousee sellaiselle tasolle ettö kivihiilen käyttö olisi kannataavaa. Oma arvioni on että raja on noin 30snt/kWh, siis että kuukauden keskihinta olisi vähintään 30snt.
 
Ja lähtee varmaan käyntiin kunhan hinnat nousee sellaiselle tasolle ettö kivihiilen käyttö olisi kannataavaa. Oma arvioni on että raja on noin 30snt/kWh, siis että kuukauden keskihinta olisi vähintään 30snt.
Meillä on ollut viime talvena muutaman sadan megawatin edestä hiilivoimalla tuotettua sähköä, vaikka pörssisähkö oli reilusti halvempaa kuin nyt. Tietenkin kaukolämmöntarve ja kysyntä tässä vaikuttaa, mutta uskoisin näillä nykyisillä 200€/MWh hinnoilla olevan jo reilusti kannattavaa.
 
200€ riittää ehkä yhteistuotannolle.

Pelkästään polttoaine maksaa vuoden 2023 hinnoilla 150-200€/MWh. Nyt syksyllä ja talvella maksaneet enemmänkin. Päälle sitten vielä päästö oikeudet noin 60€/MWh hiilivoimaaa, ja päälle marginaali että saa huollot ja henkilöstön kuluja katettu.
 
Mitä hallitus voisi edes teoriassa tehdä? Lisätä veroja 2000€/kotitalous, että voi antaa 2000€/kotitalous tukiaisia? Mitä hyötyä tästä on?

Vai meinasitko, että ”rikkaisiin” kohdistetaan 20000€/kotitalous extravero, että kaikille saadaan maksettua 2000€/kotitalous tukea?
Leikataan jostain turhasta, vaikka kehitysavusta. 2000e on pienituloiselle suuri summa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 268
Viestejä
4 863 671
Jäsenet
78 634
Uusin jäsen
SamuelM

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom