Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[JCSH]

Minä en kyllä ymmärrä, miten siitä saadaan minun syy, että auton automatiikka tekee täysjarrutuksen, vaikka painan jarrua vain sen verran, että poljinvoiman perusteella jarruvoimaa pitäisi olla vain vähän. Mitä minä mahdan sille, että auto toimii noin? Pitäisikö minun siis vain painaa jarrupoljinta jotenkin teennäisen hitaasti, vaikka olen tottunut painamaan sitä nopeammin?

Sanotaan nyt näin, että jos on 99 henkilöä joilla ei ole mitään ongelmia autojen kanssa, joissa on hätäjarruavustin, mutta sulla on, niin sitten todennäköisesti vika on sinussa ja sinun kannattaisi muuttaa sitä ajotyyliä nykyaikaisiin autoihin sopivaksi.
Teknologia muuttuu ja se miten sitä käytetään muuttuu siinä samalla. Esimerkiksi aikoinaan autokouluissa opetettiin jarrujen pumppaamista, kun autoissa ei ollut ABS:ia. Nykyään ohjeistus on, kerta käytännössä kaikissa autoissa on ABS:t, on että hätäjarrutuksessa paina jarru pohjaan äläkä nosta sitä jalkaa ennen kuin auto pysähtyy.

 

[Paapaa]

Minä en kyllä ymmärrä, miten siitä saadaan minun syy, että auton automatiikka tekee täysjarrutuksen, vaikka painan jarrua vain sen verran, että poljinvoiman perusteella jarruvoimaa pitäisi olla vain vähän.

Kuulostaa käyttäjävirheeltä tai rikkinäiseltä autolta. Tsekkaisin kummatkin.

 

[Sompi]

Sanotaan nyt näin, että jos on 99 henkilöä joilla ei ole mitään ongelmia autojen kanssa, joissa on hätäjarruavustin, mutta sulla on, niin sitten todennäköisesti vika on sinussa ja sinun kannattaisi muuttaa sitä ajotyyliä nykyaikaisiin autoihin sopivaksi.
Teknologia muuttuu ja se miten sitä käytetään muuttuu siinä samalla. Esimerkiksi aikoinaan autokouluissa opetettiin jarrujen pumppaamista, kun autoissa ei ollut ABS:ia. Nykyään ohjeistus on, kerta käytännössä kaikissa autoissa on ABS:t, on että hätäjarrutuksessa paina jarru pohjaan äläkä nosta sitä jalkaa ennen kuin auto pysähtyy.

Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

Tuossa jarrujen pumppaamisessa ei ole kyllä mitään järkeä, ja se on asia joka autokoulussa opetetaan väärin. Siellähän opetetaan painamaan jarrua vuorotellen "täysillä pohjaan" niin, että varmasti kaikki renkaat menevät lukkoon, ja sitten aina välissä vapauttaa jarru kokonaan.

Oikeastihan jarrupoljinta pitäisi renkaiden mentyä lukkoon vain keventää sen verran, että renkaat alkavat taas pyörimään, jonka jälkeen jarruvoimaa voi taas varovaisesti lisätä. Sellainen autokoulussa opetettu koko liikeradan pumppaaminen kuluttaa kolmen-neljän painaisun jälkeen alipaineetkin jarrutehostimesta, jolloin jarrupolkimen painaminen alkaa vaatia enemmän voimaa. Bensiinimoottorinen auto saattaa sammua moottorin saadessa liikaa ilmaa tehostimen kautta.

 

[Sompi]

Poliisin kanssa ei yksinkertaisesti joudu Suomessa ongelmiin, ellei itse niitä kerjää tai käy joku todella uskomaton sattumien sarja.

Poliisin kanssa joutuu Suomessa helposti ongelmiin esimerkiksi joutumalla rikoksen uhriksi. Välttämättä paikallispoliisi ei halua selvittää rikosta ja muutama poliisi ottaakin rikoksen uhrin silmätikukseen. Suomen poliisissa on kaikenlaisia venkuloita, ja motiivina olla tutkimatta rikosta voi olla esimerkiksi se, että tekijät ovat tiedossa, mutta poliisilla onkin laillisen työnsä ohessa sivubisnes myydä huumeita rikoksen tekijöille, joiden saattaminen vastuuseen teostaan pilaisi oman sivubisneksen. Aarnio-case lukuisine sivuhaaroineen liittyy näihin.

Esim tuo auton kanssa kikkailu kuulostaa siltä, että ihminen joka ihan tahallaan kikkailee että "voi olla oikeassa/näyttää muille" ja sen vuoksi aiheuttaa muille vaaratilanteita tekemällä jotain paniikkujarrutuksua kun steppaa polkimia, ei kuulu auton rattiin.

Vai on moottorijarrutuskin jo "kikkailua" ja "muille näyttämistä"?

 

[Francis Ford Mondeo]

Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

Tuossa jarrujen pumppaamisessa ei ole kyllä mitään järkeä, ja se on asia joka autokoulussa opetetaan väärin. Siellähän opetetaan painamaan jarrua vuorotellen "täysillä pohjaan" niin, että varmasti kaikki renkaat menevät lukkoon, ja sitten aina välissä vapauttaa jarru kokonaan.

Oikeastihan jarrupoljinta pitäisi renkaiden mentyä lukkoon vain keventää sen verran, että renkaat alkavat taas pyörimään, jonka jälkeen jarruvoimaa voi taas varovaisesti lisätä. Sellainen autokoulussa opetettu koko liikeradan pumppaaminen kuluttaa kolmen-neljän painaisun jälkeen alipaineetkin jarrutehostimesta, jolloin jarrupolkimen painaminen alkaa vaatia enemmän voimaa. Bensiinimoottorinen auto saattaa sammua moottorin saadessa liikaa ilmaa tehostimen kautta.

Käsittääkseni kukaan ei ole pyytänyt välttämään moottorijarrutuksia vaan lähinnä toimimaan tilanteen mukaan. Jarrujen pumppaus tuskin on oleellinen osa esimerkiksi autokouluopetusta nykypäivänä, kun lähes 25 vuotta sitten tätä tekniikkaa harjoiteltiin kertaluontoisesti muistaakseni suljetulla alueella kytkemällä opetusautosta ABS:t pois.

Kaikella kunnioituksella, mutta sinä tunnut tämän ketjun perusteella törmäävän mitä eksoottisempiin ongelmiin asioissa, jossa on käytetty kuparijohtoa monimutkaisempaa "digitalisaatiota". Jossain kohdassa saattaisi olla kriittisen itsetarkistelun paikka, jos tuntuu että muut eivät jaa kokemuksiasi tai näkemyksiäsi. Ja ennen kuin tartut tähän enempää, niin edellämainittu ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi mennä sen isommin ajattelematta massan mukana tai vaieta. Tunnut jääräpäisesti toistavan vain omia näkemyksiäsi.

 

[JCSH]

Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

En nyt tiedä miksi sekoitat sitä moottorijarrustusta tähän mukaan, hätäjarrutusavustin nojaa siihen jarrupolkimen painamiseen, joten moottorijarrutus ei vaikuta siihen. Tosin moderneilla autoilla moottorijarrutus taitaa olla hyödyiltään hyvin pieni, mahdollisesti jopa kulutuksen kannalta haitallinen, mutta se on nyt sitten jo täysin eri asia.

Et varmasti ole ainoa, mutta kyseisiä avustimia on ollut käytössä jo vuosikausia, ja olet aikalailla ainoa henkilö, jonka olen nähnyt valittavan noin paljon esimerkiksi hätäjarruavustimesta. Jos 99%:lla ei ole mitään ongelmia tuollaisen teknologian käytössä, niin sitten sen 1%:n joilla on niitä ongelmia pitäisi katsoa peiliin, että mitä tekee väärin. Etenkin kun kyse ei ole mistään fyysisestä esteestä, vaan opituista toimintatavoista.

 

[Sompi]

En nyt tiedä miksi sekoitat sitä moottorijarrustusta tähän mukaan, hätäjarrutusavustin nojaa siihen jarrupolkimen painamiseen, joten moottorijarrutus ei vaikuta siihen. Tosin moderneilla autoilla moottorijarrutus taitaa olla hyödyiltään hyvin pieni, mahdollisesti jopa kulutuksen kannalta haitallinen, mutta se on nyt sitten jo täysin eri asia.

Moottorijarrutusta tavallisesti tehostetaan painamalla myös jarrupoljinta samalla, varsinkin pitkissä alamäkijarrutuksissa.

Miksi moottorijarrutus olisi "kulutuksen kannalta haitallinen"? Moottorijarrutuksen aikana auton moottori pyörii ilmaiseksi liike-energialla eikä sen silloin tarvitse kuluttaa ollenkaan polttoainetta. Joissain vanhoissa kaasutinautoissa moottorijarrutus suurilla kierroksilla saattaa kuluttaa enemmän polttoainetta kuin rullaaminen, mutta kaikissa dieseleissä ja ruiskuissa moottorijarrutus on hyödyllistä sekä polttoaineen että jarrujen kuluttamisen kannalta. Varsinkin peräkärryä paljon vetävänä moottorijarrutuksella voi säästää jarrupintoja aika paljonkin.

 

[Francis Ford Mondeo]

Kyllä moottorijarrutus on käsittääkseni moderneimmillakin otto- ja dieselmoottoreilla varustetuilla autoilla ihan toimiva kikka.

Auton jarruja olisi silti hyvä käyttää säännöllisesti ja jarrutella hieman voimakkaamminkin. Varsinkin levyjarrujen tapauksessa takajarrut tuppaavat hiukan merkistä riippuen olemaan enemmän tai vähemmän vikaherkkiä kun kilometrejä alkaa olemaan takana tarpeeksi. Toki säännöllisellä jarrujen huollolla/herkistelyllä tätäkin pystyy ennaltaehkäisemään, mutta moniko perusautoilija alkaa sitten tästä maksamaan erikseen. Huolto-ohjelmaan tuollaiset toimenpiteet eivät pääsääntöisesti kuulu.

 

[Freeze]

Kuuluisiko tämä jarrukeskustelu enemmän tuonne autopuolelle?

 

[JCSH]

Moottorijarrutusta tavallisesti tehostetaan painamalla myös jarrupoljinta samalla, varsinkin pitkissä alamäkijarrutuksissa.

Ylivoimaiselle enemmistölle autoilijoista se alamäessä jarrun painaminen ei aiheuta mitään ongelmia hätäjarrutusavustimen kanssa. Eli sä olet nyt oppinut jonkun erittäin erikoisen tavan ajaa autoa ja valitat siitä, kun teknologia ei ole kehittynyt juurikin siten, että se tukisi tuota sun omaa idiosynkraattista tapaa.

 

[oongee]

Yksi asia, mitä tätä ketjua lukiessani aina suuresti ihmettelen on se, että miksi jääräpäisesti kaikkea digitaalista vastustava henkilö kuitenkin kirjoittaa näistä ajatuksistaan mutkikkaaseen digitaaliseen tekniikkaan perustuvalla foorumilla.

Voisi kuvitella, että digitaalisia järjestelmiä henkeen ja vereen vastustavalle Esson baari olisi luontevampi paikka keskustella. Mikroprosessorien valmistuskaan kun ei taida ihan kotikonstein onnistua.

Mutta melkoista komediaa tämä ketju kyllä on. Viihdyttävää luettavaa tylsiin hetkiin. Jatkakaa.

 

[Francis Ford Mondeo]

Kuuluisiko tämä jarrukeskustelu enemmän tuonne autopuolelle?

Jarrukeskustelu nyt lähti rönsyilemään pienelle muutaman viestin sivuraiteelle ihan validista keskustelusta autojen aktiivisiin turvavarusteisiin liittyen.

Lähtökohtaisesti kannattaa varmaan raportoida epäasialliseksi kokemasi viestit siihen varatulla toiminnolla sen sijaan, että hyppäät puskista moderoimaan keskustelua rivikäyttäjänä.

 

[Varistin]

Tässä mielenkiintoinen näkökulma digitalisaatioon julkisten palveluiden osalta. Digitalisoituva hallinto tekee kansalaisesta laadunvalvojan | Helsingin yliopisto

Uutisessa kerrotaan tutkimuksesta, jossa käytiin läpi automaattisen päätöksenteon esimerkiksi veropäätöksissä mahdollistavan lakimuutoksen käsittelyä. Uutisessa kiinnitetään huomiota siihen, että kansalaisnäkökulma tuossa muutoksessa unohdettiin lähes kokonaan. Muutama lainaus uutisesta:

" Halusimme yksinkertaisesti katsoa, näkyykö kansalaisen näkökulma ja miten puhutaan heistä, jotka ovat automaattisten päätösten kohteena. Johtopäätöksemme oli, että kansalaiskulma loistaa hälyttävästi poissaolollaan", " Tutkijoille piirtyi kuva prosessista, jonka tarkoitus oli käytännössä varmistaa, että jo käytössä olevat automatisoidut päätösmenettelyt voivat jatkua. Kriittistä keskustelua laista ei juurikaan käyty", " Digitalisaatio tuo mukanaan riskin siitä, että kansalaisten vastuulle jää lisääntyvässä määrin ei vain omien oikeuksien valvonta vaan vastuu myös siitä, että koko järjestelmä toimii" ja "Mitä jos kaikkea ei digitalisoidakaan? Se on keskeinen kysymys, joka ei saa oikein missään tilaa. Suomessa ei käydä oikeuspoliittista keskustelua siitä, missä digitalisaation rajat menevät"

Etenkin viimeinen sitaatti on hyvä. Ei voida olettaa, että teknologian kehittäjät ja sen kehityksestä hyötyvät yritykset lähtisivät itsenäisesti rajoittamaan tekemisiään, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa pitäisi pitää esillä myös teknologialle asetettavia rajoja. Mielestäni EU tekee kohtuullisen hyvää työtä asian kanssa, esimerkkinä vaikka GDPR tai tällä hetkellä pinnalla olevat rajoitukset AI:n käyttöön.

 

[Sompi]

Yksi asia, mitä tätä ketjua lukiessani aina suuresti ihmettelen on se, että miksi jääräpäisesti kaikkea digitaalista vastustava henkilö kuitenkin kirjoittaa näistä ajatuksistaan mutkikkaaseen digitaaliseen tekniikkaan perustuvalla foorumilla.

Jos minuun viittaat, niin minä en kyllä missään vaiheessa ole vastustanut "kaikkea digitaalista". Kyseenalaistan vain tiettyjen asioiden digitalisoimisen järkevyyden ja joissakin selvästi epäonnistuneissa digitalisointitapauksissa tarkoitus on myös herättää keskustelua siitä, olisiko eri tavalla digitalisoimalla päästy oikeasti alkuperäistä analogista tai mekaanista ratkaisua parempaan lopputulokseen.

 

[love_doctor]

Ehkä pitäisi myös miettiä siltä kantilta että jos porukka ihan tosissaan pitää noita ajonvakautuksia sun muita lähes välttämättöminä varusteina tänä päivänä, niin olisiko siinä ajotavassa yhtään viilausvaraa? Itse en ole mikään Räikkönen mutta on tullut aikanaan harjoiteltua autolla ajoa sen verran että se ajaminen tulee selkärangasta, mukaan lukien kaikki reagointi äkkinäisiin tilanteisiin jos sellaisia tielle sattuu. Toisaalta olen sen verran hämäläinen, että jos joudun alkaa ajattelemaan kesken tilanteen että miksi auto tekee näin vaikka minä teen näin, niin siihen kuluu kalliita sekunnin sadasosia hukkaan joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa. Sillä ei ole väliä onko auto etu- taka- vai nelivetoinen, automaatilla vai manuaalilla, tai polttomoottorilla / sähkömoottorilla, kunhan se tottelee käskyjä.

Ajan autoa aina sillä mielellä että kyseessä on mekaaninen laite, ja mekaanisen laitteen kuuluu totella mekaanisia käskyjä. Sille en ole niin allerginen onko sen käsissä pidettävän renkulan tai pylpyrän ja mekaniikan välissä jotain helpottamassa liikerataa tms. kunhan se reagointi on välitöntä ja antaa sopivan palautteen kuljettajalle, jolloin tekeminen on luonnollista. Jos siellä on taas joku sähköinen jutska miettimässä kaikenlaista ennen kuin käsky toteutetaan, tai jopa sellainen joka vaikuttaa vaikkapa ohjaukseen tai renkaisiin, eikä ole minkäänlaista perstuntumaa, niin ei kiva.

Itse vaihdoin vasta tänä vuonna ekaan autoon, jossa on ESC ylipäänsä. Nyt talvella on valoa näkynyt kojelaudassa melko tiheään. Syy lienee osin sekin, että auton renkaat on melkoisen loppu. Ostin kyllä uudet kesärenkaat, mutta ajattelin, että noin 5-6 vuotta vanhat talvirenkaat vielä menisi, kun talvella tulee ajettua muutenkin hyvin vähän. Tietenkin on ihan tyhmää säästää turvallisuudesta, mutta kun on asuntolainat ja muutakin menoa. Kuitenkin, renkaat on ihan koomisen paskat ja vähänkään ylämäkeen lähtevistä valoista aika vaikea lähteä edes liikkeelle.

Pakko sanoa, että kun on tottunut "manuaalisempaan" tuntumaan, tuo on jopa vähän yllättävästi toimiva ominaisuus. Esim. tehonsäätö tuntuu elävän ihan omaa elämäänsä ja eteen tulee ihan yllättäviä tilanteita, kun kevyellä kaasulla auto voi ohjautua aika aggressiivisestikin ja isommalla kaasulla luistonestot aktiivisena hiljemmin. Kun on tottunut siihen, että auto vaatii aktiivista ajamista, tuohon tottuu, mutta ihan hyvin voin myös uskoa, että tottumaton kuski voi ajaa penkkaan, kun auto lähteekin käsistä yhtäkkiä vaikka ensin ei meinannut liikkua mihinkään.

Ainakin itsellä isoin allergia teknologiaan esim. autossa liittyy siihen, että korjauskustannukset nousevat. Varsinkin Suomessa kun kaikki on kallista ja palkat monella pienet, on vaikea ymmärtää, miten tuota yhtälöä saa mitenkään balanssiin. Ihan perushintainenkin uusi auto voi maksaa 2-2,5 vuoden nettopalkat. Päälle käyttökulut ja vanhoissa korjauskulut. Jos on muutakin kulua elämässä, maksuaika venyy useisiin vuosiin. Vanhemmissa autoissa korjauskulut merkkihuollossa olisi isommat kuin koko auton hinta. Ja monet systeemit on kuitenkin niin alkeellisia ja ei-kriittisiä, että jos jaksaisi, ne pystyisi osaava rakentaja koodaamaan Arduinolla itse yhdessä tai kahdessa illassa. Varmasti uuden auton omistajalla on ihan erilainen näkemys tekniikan kätevyydestä kuin elinkaarensa loppupäässä vanhoilla ajavalla, joka joutuu manailemaan milloin minkäkin järjestelmän hajoamista.

Ja vielä huono puoli on se, että mitä uudempi ja digimpi se auto on, sitä vaikeampia ja kalliimpia korjaukset ovat. Jos ottaa yhden esimerkin, 2000-luvun alun autoon akunvaihto voisi olla esim. 70 euroa ja akkuja löytyy monista kaupoista. Jos akku alkaa olla huonossa kunnossa, sen lataa vielä kerran sisällä niin, että pääsee ostamaan uuden. Työkaverilla taas auto meni pimeäksi akkua vaihtaessa ja sai hinata korjaamoon. Kyseinen autokin oli 2010-luvun alusta eli jo melkein 15 vuotta vanha. 5-10 vuoden sisään noissa 2010-luvun autoissa on se tilanne, että akunvaihdon takia voi olla kannattavampi romuttaa koko auto kun vaihto maksaa niin paljon. Tässäkin kustannusrakenne voi olla 70 eur akku + 300 eur digitaalinen kuittaus auton tietokoneelle siitä, että akku vaihdettu. Tämä ei tietenkään ole ongelma, jos auto menee peltoautoksi, mutta voi olla jos haluaa katsastaa tieliikennekäyttöön.

 

[takomo]

Noin 20 vuotta liki päivittäin ajettuani ja jälkimmäisen puolen siitä modernilla ajoapuelektroniikalla olen oppinut arvostamaan erityisesti ajonvakautusta, joka on ainoa "game changer" autotekniikassa oikeastaan ikinä. Kaikki muu on ollut hidasta hyvää kehitystä ja asteittaista parannusta erinäisten uusien kiusojen laimentamana.

Nostan itsekin ajonvakautuksen kärkeen autotekniikan kehityksessä. Sen hyödyt nähtiin hyvinkin nopeasti suoraan onnettomuustilastoista. Toinen "game changer" on kyllä ollut tavallisten autojen passiivisen turvallisuuden kehitys. Vaikka se onkin ollut vähittäistä, siinä otettiin iso, nopea loikka v. 2000 tienoilla, kun EuroNCAP-testejä (ym) alettiin tehdä. Ennen sanottiin, että voisi autot tehdä kovemmiksi mutta ihmiset ei kestäisi törmäyksiä. Kyllä muuten kestää, kun tiedetään miten kroppa pidetään turvavöillä paikoillaan.

Kolmanneksi "game changer":ksi nostaisin sähköisen moottorinohjauksen, etenkin polttoaineen syötön. Tätä moni kiroaa mutta kyllähän ruiskut toimivat ihan jäätävän hyvin kaasareihin verrattuna - kunhan anturoinnit ja niiden johdotukset on kunnossa. Tämä on ehkä sukupolvikysymys: kaasareita ja virranjakajia on säädelty korvakuulolta mutta nykyään katsotaan läppärillä mitä moottorille kuuluu. Teknologia on muuttanut vianetsinnän erilaiseksi.

Ja vielä huono puoli on se, että mitä uudempi ja digimpi se auto on, sitä vaikeampia ja kalliimpia korjaukset ovat. Jos ottaa yhden esimerkin, 2000-luvun alun autoon akunvaihto voisi olla esim. 70 euroa ja akkuja löytyy monista kaupoista. Jos akku alkaa olla huonossa kunnossa, sen lataa vielä kerran sisällä niin, että pääsee ostamaan uuden. Työkaverilla taas auto meni pimeäksi akkua vaihtaessa ja sai hinata korjaamoon. Kyseinen autokin oli 2010-luvun alusta eli jo melkein 15 vuotta vanha. 5-10 vuoden sisään noissa 2010-luvun autoissa on se tilanne, että akunvaihdon takia voi olla kannattavampi romuttaa koko auto kun vaihto maksaa niin paljon. Tässäkin kustannusrakenne voi olla 70 eur akku + 300 eur digitaalinen kuittaus auton tietokoneelle siitä, että akku vaihdettu. Tämä ei tietenkään ole ongelma, jos auto menee peltoautoksi, mutta voi olla jos haluaa katsastaa tieliikennekäyttöön.

En ole ihan samaa mieltä tästä. Vikadiagnostiikka on toki erilaista mutta aika yleisesti saa hankittua vähintään vikakoodinlukijat ja monesti jopa valmistajan diagnostiikkasoftat. Tarvittava osaaminen on toki muuttunut: mekaniikkaosaamisen ohella elektroniikka- ja IT-osaamisesta on ainakin hyötyä. Vanhan liiton automekaanikot voi olla vaikeuksissa sähköjen kanssa.

Toisaalta ei nykyautojen mekaniikka ole sen kummempaa kuin ennenkään. Ihan samanlaisia jarrupalat, tukivarret ja iskarit on kuin ennenkin.

 

[love_doctor]

Toisaalta ei nykyautojen mekaniikka ole sen kummempaa kuin ennenkään. Ihan samanlaisia jarrupalat, tukivarret ja iskarit on kuin ennenkin.

Ihan alkeellisestakin mekaniikasta voi tulla lisäkuluja. Esim. itselle on tullut vanhoissa autoissa ajovalojen korkeussäädöstä varmaan 100-200 euron kulut varaosien ja katsastushylkyjen takia. En ole ikinä tarvinnut ko. ominaisuutta, mutta kun se autosta löytyy, sen pitää toimia. Olen esim. joutunut ostaa korkeussäädön moottoreita, kun vanhat leikanneet kiinni, kojelautaan sisänappi toiminnolle ja jos tuosta tulee hylky, niin uusintakatsastus bensoineen voi olla parin kympin luokkaa. Tuosta ei yksistään vielä tule hylkyä, mutta yhdessä jonkun muun kanssa voi aiheuttaa.

Sama juttu vaikka mainitun ESC:n/luistoneston kanssa. Siinä on lisää elektroniikkaa, joka vikaantuu 15-20-vuotiaassa autossa ja tarvii uusimista. Jotkut manaavat EGR-venttiilinkin uusintatarvetta kun sen voisi vaan ohittaakin.

 

[whiskee]

Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.

Luettuani vuodatukseni uudelleen kuulostan kyllä digivastaiselta, mitä en ole. Taidan olla uupunut tähän äpsimaailmaan, koska jos nyt vaikka en koe käteisellä maksamista mitenkään vaivalloisena, en kaipaa siihen muutosta. Joka asiassa luovutat luottokortti/sotu/säpo/numerotietojasi jollekin.

Vähän turha vuodatus. En oikeastaan keksi hemmetisti mitään kodinkoneita joista sovelluksella ohjattaessa olisi hyötyä, mutta onhan niitä IoT-maailmassa vaikka mitä jossain olemassa.

 

[love_doctor]

Luettuani vuodatukseni uudelleen kuulostan kyllä digivastaiselta, mitä en ole. Taidan olla uupunut tähän äpsimaailmaan, koska jos nyt vaikka en koe käteisellä maksamista mitenkään vaivalloisena, en kaipaa siihen muutosta. Joka asiassa luovutat luottokortti/sotu/säpo/numerotietojasi jollekin.

Vähän turha vuodatus.

Kyllähän osa noista älyominaisuuksista on aika väkisin keksittyjä. Netistä löytyy monta listaa älyttömimmistä älylaitteista. On esim. kaikkea älyhiusharjaa jne. En lähtisi tuomitsemaan mitään lähtökohtaisesti - ihan hyvä että uuttakin kehitellään. Varsinkin korjattavuuden menetys on ärsyttävää. Minusta tämä on ihan käytännöllinen näkökulma. Kun joku asia tehdään digillä, on iso riski että se hajoaa ja korjaus on mahdotonta tai kallista.

Otetaan esimerkiksi vaikka kahvinkeitin. Moniko on lukenut vaikka Moccamasterin takuusta, mitä osia se koskee. Perinteinen kahvinkeitinhän on aika pomminvarma. Jos jokin mekaaninen osa hajoaa, se on korjattavissa. Moccamasteriin on myös voinut upgreidata osia kuten paremman juoksuputken. Samoin on tehty vaikkapa mekaanisia pesukoneita, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä. Joku hakkeri teki Arduinolla vanhaan pesukoneeseen ohjaussysteemin. Uusissa digilaitteissa digiosan vedeneristys on voitu laiminlyödä ja koneen ohjelmointi ja piirien saatavuus voi olla rajattua niin että muuten 30 vuotta kestävä kone hajoaakin vaikka vuodessa. Olen nähnyt juttuja monista kodinkoneista, missä ohjainpiirilevyt hajoavat heikkolaatuisen suunnittelun takia. Ihan jo tuossa kahvinkeittimessä jos sen EU:n vaatima ajastettu sammuminen on tehty digillä, korjaaminen voi muuttua melkoisen vaikeaksi. Pelkästään virtalähde voi maksaa jo 75 euroa + postit. Tosiaan kun keittimiä saa noin 100 eurolla Black Fridaynä, tuollaisen korjaamisessa ei ole paljon järkeä.

Joskushan esim. telkkareihin sai ihan kytkentäkaaviot, joiden perusteella pystyit vaikka itse valmistamaan piirilevyjä laitteeseen varaosiksi. Nyt absoluuttisesti mihinkään ei saa mitään korjausohjetta tai speksiä. Hyvä jos käyttöohjeilla tekee jotain. Nekin voivat olla täysin vanhentuneet, kun digiohjelmisto päivittyy laitteeseen.

 

[Tonnin Seteli]

Työkaverilla taas auto meni pimeäksi akkua vaihtaessa ja sai hinata korjaamoon. Kyseinen autokin oli 2010-luvun alusta eli jo melkein 15 vuotta vanha. 5-10 vuoden sisään noissa 2010-luvun autoissa on se tilanne, että akunvaihdon takia voi olla kannattavampi romuttaa koko auto kun vaihto maksaa niin paljon.

Tuollainen harvinainen friikki sattumus ei määritä arkitodellisuutta. Tyypillisesti(ja polttomoottorivoimalinjan tapauksessa lähes aina) 2010-luvun autoihin voi vaihtaa akun ilman mitään erikoisosaamista ja ongelmatapauksissakin tarvittavat erikoistaidot ovat melko vähäisiä. Toki akku maksaa enemmän kuin 70 euroa, mutta 150-300 euroa nyt ei tarkoita ihan romutuksen harkitsemista. Käytännössä mihinkään normaalin ikäiseen käyttöautoon ei saa alkuperäislaatuista vastaavaa akkua 70 eurolla. Tänä päivänä sen tyyppisiä tuotteita ostetaan pihatraktoreihin ja ruohonleikkureihin.

Akunvaihdon ja romutuspäätöksen yhteys toteutuu tulevaisuudessa käytännössä siten, sähköautot valtaavat markkinan valitettavan nopeasti.

 

[Sompi]

70 eurolla saa semmoisen 60 ampeeritunnin starttiakun, joka kestää takuuajan. Sen pitempään ne kalliimmatkaan akut eivät kestä, koska niissä ei ole enää korkkeja, joista voisi lisätä akkuvettä.

 

[love_doctor]

Toki akku maksaa enemmän kuin 70 euroa, mutta 150-300 euroa nyt ei tarkoita ihan romutuksen harkitsemista. Käytännössä mihinkään normaalin ikäiseen käyttöautoon ei saa alkuperäislaatuista vastaavaa akkua 70 eurolla. Tänä päivänä sen tyyppisiä tuotteita ostetaan pihatraktoreihin ja ruohonleikkureihin.

Tässä pätee vähän sama kuin että halpojen (esim. 200 eur) kuulokkeiden kanssa riittää 16b/48 kHz dacci. Harrastelijan korvat kuulevat vain 22 kHz asti. 2000-luvun alkupuolen auton kanssa riittää että se starttaa peruskäytössä seuraavat 10 vuotta. Siihen käyttöön vaikka tällainen SMF Käynnistysakku, 12 V, 60 Ah. Sitten jos haluaa hifimmän startin, niin ostaa kalliimman. Joku toinen tykkää 300 tai 600 euron akun saundista starttimoottorissa enemmän. Noita kuitenkin saa alkuperäisen hintaan 2-4 kpl, niin voi vaihtaa vaikka joka toinen vuosi, jos epäilee kestävyyttä.

 

[hkultala]

Miksi se olisi ongelma vain 1980-luvulla ja ennen sitä valmistetuille autoille? Varmasti ne synkrot kuluvat uudemmistakin, jos väkisin tasaat isoja pyörimisnopeuseroja niillä. Ei niitä ole sellaiseen mitoitettu.

Höpöhöpö.

Ne nimenomaan on mitoitettu siihen, että ne kestää sen normaalin alaspäin vaihtamisen niin pitkään kuin mikä tahansa muukin osa siinä autossa kestää.

Välikaasun käyttö alle 50 vuotta vanhassa henkilöautossa nyt on vaan lähinnä ihan puhdasta luddiittiutta.

 

[Tonnin Seteli]

70 eurolla saa semmoisen 60 ampeeritunnin starttiakun, joka kestää takuuajan. Sen pitempään ne kalliimmatkaan akut eivät kestä, koska niissä ei ole enää korkkeja, joista voisi lisätä akkuvettä.

Kummasti nykyaikaiset akut kestävät entisaikoja pidempään vaikka kantta ei yritä avata. Nolo juttu tavallaan joillekin.

Tässä pätee vähän sama kuin että halpojen (esim. 200 eur) kuulokkeiden kanssa riittää 16b/48 kHz dacci. Harrastelijan korvat kuulevat vain 22 kHz asti. 2000-luvun alkupuolen auton kanssa riittää että se starttaa peruskäytössä seuraavat 10 vuotta. Siihen käyttöön vaikka tällainen SMF Käynnistysakku, 12 V, 60 Ah. Sitten jos haluaa hifimmän startin, niin ostaa kalliimman. Joku toinen tykkää 300 tai 600 euron akun saundista starttimoottorissa enemmän. Noita kuitenkin saa alkuperäisen hintaan 2-4 kpl, niin voi vaihtaa vaikka joka toinen vuosi, jos epäilee kestävyyttä.

Niin tietysti ne kestävät ja toimivat siinä käytössä, että niillä vain startataan ja ladataan sitten taas. Juuri niinhän minä sanoin. Käytän itsekin samassa käytössä, kun kalustoa on kaikilta uusimmilta seitsemältä vuosikymmeneltä. Eivät ne toki normaalisti ihan kymmentä vuotta kestä nyt eivätkä kestäneet koskaan. Parhaat yksilöt vain. Omassa ruohonleikkurissakin alkoi akku kuolla jo reilun kuuden vuoden jälkeen vaikka ei talvikäyttöä olekaan ja osaan tehdä talvihuoltoa. Henkilöautoissa aikanaan kestivät hyvinkin kuusi vuotta myös talvikäynnistyksiä, tuskin olisivat 70-luvun akut samaan tapaan kestäneet btw. Aika kultaa muistot ja aikanaan oli ihan normaalia että joutui mäkistarttaamaan, hyppykäynnistämään ja jopa tekemään nuotiota auton alle.

Vittuilu tällaisessa yhteydessä asiakysymysten ja taikauskon törmätessä jostain hifistä kuuluu sitten taas suoli24-foorumeille tai rävään. Sellaisessa normaalin ikäisessä vanhassa käyttöautossa, kuten sanoin, sähköjärjestelmä ei enää yleensä toimi noin. Siinä vaaditaan vähän muutakin kuin käynnistyskuormitus silloin tällöin ja pelkkää latausta ja lepoa loppuaika. Se on sitä neuvostoaikaa. Voi toki olla, että 2010 Mazdassa valmistajan määrittämä akku ei ole AGM, mutta se näynnäisen tavallisen oloinen Yuasa ei todellakaan ole korvattavissa 60 euron Motoxilla muuten kuin myyntiakkuna.

 

[Sompi]

Höpöhöpö.

Ne nimenomaan on mitoitettu siihen, että ne kestää sen normaalin alaspäin vaihtamisen niin pitkään kuin mikä tahansa muukin osa siinä autossa kestää.

Välikaasun käyttö alle 50 vuotta vanhassa henkilöautossa nyt on vaan lähinnä ihan puhdasta luddiittiutta.

En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.

Kummasti nykyaikaiset akut kestävät entisaikoja pidempään vaikka kantta ei yritä avata. Nolo juttu tavallaan joillekin.

Ennen oli normaalia, että akku kesti kymmenen vuotta pelkillä nesteen lisäyksillä. Vanhaan aikaan pikikansiakut avattiin, vaihdettiin anodit ja koottiin akku ja vaihdettiin napaisuus. Vanhat anodit kierrätettiin. Niissä akuissa siis sai korkkien lisäksi myös itse kannen irti. Tuolla menetelmällä akku kestäisi periaatteessa ikuisesti, mutta nykyakkuja ei voi enää korjata noin, koska se kansi ei lähde ehjänä irti. Lisäksi EU kielsi rikkihapon ostamisen ilman kallista poliisilta anottavaa lupaa ja myös lyijyn ostamisesta tehdään koko ajan hankalampaa.

Nuo nykyaikaiset korkittomat "huoltovapaat" akut kestävät nelisen vuotta käyttöä. Saa niillä tietysti jonkun bensamoottorisen auton kesäsäällä ehkä käyntiin vähän sen jälkeenkin, mutta mihinkään sen vaativampaan käyttöön eivät enää sovi.

 

[hkultala]

En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.

Kannattaa katsoa peiliin miettiessään, että kuka tässä nyt vänkää, ja että miksi tästä pitää vängätä. Tätä ennen olin postannut tähän keskusteluun tästä aiheesta yhden viestin, mikä ei ole vänkäämistä, sinä sen sijaan olet postannut asiasta ties kuinka monta viestiä joissa et ole tuonut mitään lisäarvoa keskusteluun.

Olen omistanut oman manuaalivaihteisen auton yli kaksikymmentä vuotta ja sitä ennen muutaman vuoden ajan satunnaisesti lainaillut vanhempieni manuaalivaihteista autoa. Ja kaikki manuaalivaihteiset autoni ovat olleen käytettynä ostettuja, yhdelle tuli mittariin yli 300000 km. Että väittäisin omaavani aika paljon kokemusta (vanhoista) manuaalivaihteisista autoista.

Se, että sitä välikaasua alkaa moottorijarrutuksessa käyttämään vaihtaessaan monta kertaa pienemmälle on vaan typerää koska se välikaasun käyttö itse myös tuhlaa polttoainetta. Parempi vaan tehdä se moottorijarrutus isolla vaihtamatta turhaan pienemmälle montaa kertaa.

 

[rakotti]

En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.

Ennen oli normaalia, että akku kesti kymmenen vuotta pelkillä nesteen lisäyksillä. Vanhaan aikaan pikikansiakut avattiin, vaihdettiin anodit ja koottiin akku ja vaihdettiin napaisuus. Vanhat anodit kierrätettiin. Niissä akuissa siis sai korkkien lisäksi myös itse kannen irti. Tuolla menetelmällä akku kestäisi periaatteessa ikuisesti, mutta nykyakkuja ei voi enää korjata noin, koska se kansi ei lähde ehjänä irti. Lisäksi EU kielsi rikkihapon ostamisen ilman kallista poliisilta anottavaa lupaa ja myös lyijyn ostamisesta tehdään koko ajan hankalampaa.

Nuo nykyaikaiset korkittomat "huoltovapaat" akut kestävät nelisen vuotta käyttöä. Saa niillä tietysti jonkun bensamoottorisen auton kesäsäällä ehkä käyntiin vähän sen jälkeenkin, mutta mihinkään sen vaativampaan käyttöön eivät enää sovi.

Akku kestäisi ikuisesti? Onko tämä vähän sama asia kuin se oma onnenmaila golfissa mihin on vaihdettu lapa 7 kertaa ja varsi 10 kertaa. Mutta sama mailahan se on eikö vaan?

Eihän se akku ole se sama akku, jos sinne lisäillään nesteitä ja vaihdetaan sisuskaluja. Ei silloin voi väittää, että se sama akku kestää ikuisuuden

 

[hkultala]

Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.

Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

 

[Sompi]

Akku kestäisi ikuisesti? Onko tämä vähän sama asia kuin se oma onnenmaila golfissa mihin on vaihdettu lapa 7 kertaa ja varsi 10 kertaa. Mutta sama mailahan se on eikö vaan?

Eihän se akku ole se sama akku, jos sinne lisäillään nesteitä ja vaihdetaan sisuskaluja. Ei silloin voi väittää, että se sama akku kestää ikuisuuden

Menee jo filosofiseksi kysymykseksi, onko se akku enää sama akku sen jälkeen, kun kaikki osat on vaihdettu. Vähän kuin se vanha kirves, johon on vaihdettu varsi seitsemän kertaa ja pääkin kerran.

Mutta ainakin joka kerta on vaihdettu vain se rikkinäinen osa, eikä koko esinettä.

 

[Frankie]

Näin akkujen kokemusasiantuntijana on nykyautolla ihan sama, kuinka laadukas akku on, jos sillä autolla ei aja riittävästi, välikaasulla tai ilman. Auton oma elektroniikka syö seisonassa akkua, ja jos sitä ei esim. ylläpitolaturilla aktiivisesti lataile. Harvahkoa lyhyttä ajoa ja liikennevaloissa seisomista, akku on finaalissa kolmessa vuodessa. Siihen vielä joku webasto päälle, niin akkuliikkeen kaveri alkaa moikkailla kadulla vastaan tullessaan.

Ja ei, nykyauton akkua ei perusjantteri vaihda itse. 2019 Volvoon laitatin ylläpitolaturin ja sen jälkeen uusi akku. Jotain 10 minsaa tyyppi purki tavaraa, vilkaisi mua ja virnisti ”nyt voidaan ruveta vaihtamaan akkua”. Eikä se show siihen loppunut. Kyllä se kottero piti parittaa uuden akun kanssa yhteistyöhön. Kysyttiin bensa/diesel, vuosimalli, vaihteiden määrä ja kirjastokortin numero.

Noi etäohjaustoiminnot, avaimettomet kulut ja muut tykkäävät sähköstä.

 

[Paapaa]

se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä

Kuten sanottua, nyt on kuskin ajotavassa tai autossa pahasti jotain vialla. Kannattaa tarkastuttaa kummatkin jos ei saa vaihteita vaihdettua. Mitään tekemistä tällä ei ole digitalisaation kanssa. Automaattivaihteisto voisi auttaa heille, jotka eivät osaa vaihteita manuaalisesti vaihtaa. (Muutoinkaan en keksi juuri syitä myydä muuta kuin automaatteja.)

 

[teppo mörkö]

Mitkä on ne automerkit, joiden autoissa ei voi vaihtaa alempaan vaihteeseen ilman välikaasua ja joiden akku kestää vain neljä vuotta? Itselle ei ole tullut vastaan, mutta olisi hyvä tietää ettei jatkossakaan tule tehtyä autokaupoilla virhettä.

 

[Antw]

Mitkä on ne automerkit, joiden autoissa ei voi vaihtaa alempaan vaihteeseen ilman välikaasua ja joiden akku kestää vain neljä vuotta? Itselle ei ole tullut vastaan, mutta olisi hyvä tietää ettei jatkossakaan tule tehtyä autokaupoilla virhettä.

Trabant?

 

[Sompi]

Trabant?

Trabantin kaksitahtinen ajomoottori todennäköisesti pyörii melkoisen kevyesti rasittamatta juurikaan starttimoottoria tai käynnistysakkua, ja sähkölaitteitakin on vähänlaisesti, joten oletettavasti akku kuin akku kestää Trabantissa pitempään kuin useimmissa muissa autoissa.

 

[Paapaa]

Voisi alkaa raportoida tätä autokeskustelua, joka ei liity mitenkään ketjun aiheeseen. Täällä varmaan voi jatkaa välikaasuista ja vaikeuksista saada vaihteita vaihdettua:

Autot ja liikenne

Keskustelua autoista, moottoripyöristä ja muista ajoneuvoista sekä liikenteestä.

bbs.io-tech.fi

 

[Carmake]

Tosiaan OT, mutta minuakin aidosti kiinnostaa automerkit, joissa välikaasun käyttö on tarpeellista. Sompi vois muutenkin aina heti kärkeen kertoa yksityiskohdat, niin ei tarttis muiden silmät pyöreinä ihmetellä näitä ihmeellisyyksiä.

 

[Antw]

Tosiaan OT, mutta minuakin aidosti kiinnostaa automerkit, joissa välikaasun käyttö on tarpeellista. Sompi vois muutenkin aina heti kärkeen kertoa yksityiskohdat, niin ei tarttis muiden silmät pyöreinä ihmetellä näitä ihmeellisyyksiä.

Osaava trolli jättää aina pienen, mutta oleellisen osan kertomatta, eikä vahingossakaan vastaa vaikka asiasta myöhemmin suoraan kysyttäisiin.

 

[Kautium]

Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

Muutamia muita käteviä etätoimintoja ovat mm. saunan lämmitys, auton webaston/ilmastoinnin käynnistys, kodin valaistuksen tarkistus/hallinta.

Turhakkeisiin kuuluvat mm. hammasharjan ja keittiön yrttiruukun appsit.

 

[KeljuK]

Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

Sous Vide ja uuni on näppäriä kans. Plus se että tosiaan autoon saa yhteyden kännykällä esim navin reittien ja webaston laittoon.

 

[love_doctor]

Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

Etäkäynnistys on kätevä, mutta esim. itsellä robotti-imurissa tulee aika ajoin ongelmia niin että imuri kompuroi johtoon tai maton reunaan. Yleensä ei tästä toivu ilman että käy auttamassa paikan päällä. Esim. Dreame on kai tämän vuoden huippumallissaan pyrkinyt enemmän siihen, että imurin saa suoraan kiinni viemäri- ja vesiletkuihin, joten säiliöitä ei tarvi manuaalisesti vaihtaa. Siivouksen voi ajastaa. Kompurointiin auttaa että hankkiutuu eroon ongelmallisista kalusteista. Koitan itse diilata satunnaisten ongelmien kanssa, kun en haluaisi heittää pois uudehkoa mattoa, jonka ostin vajaa vuosi ennen imuria. Mutta tosiaan tämä ei ole mitenkään digitalisaation vastainen huomio vaan musta kätevää, että laite toimii autonomisestikin.

Vittuilu tällaisessa yhteydessä asiakysymysten ja taikauskon törmätessä jostain hifistä kuuluu sitten taas suoli24-foorumeille tai rävään. Sellaisessa normaalin ikäisessä vanhassa käyttöautossa, kuten sanoin, sähköjärjestelmä ei enää yleensä toimi noin. Siinä vaaditaan vähän muutakin kuin käynnistyskuormitus silloin tällöin ja pelkkää latausta ja lepoa loppuaika. Se on sitä neuvostoaikaa. Voi toki olla, että 2010 Mazdassa valmistajan määrittämä akku ei ole AGM, mutta se näynnäisen tavallisen oloinen Yuasa ei todellakaan ole korvattavissa 60 euron Motoxilla muuten kuin myyntiakkuna.

Kommentoin tähän vielä, vaikka OT. Eli veikkaan kokemusten eroavan perspektiivistä johtuen. Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen. Lisäksi etelässä ei ole kovin kylmiä talvia. Jos voi siirtää menot siihen päivään kun on lähtiessä enää -5 astetta, niin helpottaa paljon.

 

[PornReindeer]

Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

Asetusten laitto on ihan kiva tehdä puhelimella vs valikoita selaamalla mahdollisesti vielä joltain 7-segmenttinäytöltä. Etäkäynnistys on harvassa asiassa hirveän hyödyllinen, useimmissa laitteissa pelkkä käynnistäminen ei ongelma vaan tarvitaan myös valmistavia töitä...

Kommentoin tähän vielä, vaikka OT. Eli veikkaan kokemusten eroavan perspektiivistä johtuen. Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen. Lisäksi etelässä ei ole kovin kylmiä talvia. Jos voi siirtää menot siihen päivään kun on lähtiessä enää -5 astetta, niin helpottaa paljon.

Auton akku on kyllä itselläni ollut asia johon on auton ylläpidossa mennyt varmaan vähiten rahaa. Vaihdoin kyllä nykyiseen autoon kun akku (ja auto) täyttivät noin 10 vuotta. Eikä silloinkaan varsinaisia ongelmia ollut, vaimo sattui vain siskonsa kanssa ajelemaan ja jättivät sisävalon päälle ja akku tyhjäksi
Toimi kyllä kunhan latasi täyteen, mutta kun samalla näki vuosiluvun niin ajattelin että voi varmuuden vuoksi vaihtaa. Edellisessä taisin vaihtaa 15v ja 300tkm kohdilla kun alkoi pakkaisilla huomata ettei startti ole niin vauhdikas kuin ennen, mutta ei sekään estänyt käynnistämistä...

 

[Kautium]

Sous Vide ja uuni on näppäriä kans. Plus se että tosiaan autoon saa yhteyden kännykällä esim navin reittien ja webaston laittoon.

Uuni on ok jo turvallisuudenkin vuoksi, mutta Sous Vide-keittimen etäajastuksen laittaisin itse turhakkeiden puolelle.

 

[Tonnin Seteli]

Uuni on ok jo turvallisuudenkin vuoksi, mutta Sous Vide-keittimen etäajastuksen laittaisin itse turhakkeiden puolelle.

Ajastus ei ole ainoa liitettävyyteen liittyvä asia tai tavoiteltu toiminto. Taitaa olla peräti epärelevantti mainitussa käyttökohteessa.

Jos hidaskeitintä pitää vaarattomana koska siinähän kuuluu olla termostaatti ja ylikuumenemissuoja, niin samahan pätee myös uuniin.

 

[Kautium]

Ajastus ei ole ainoa liitettävyyteen liittyvä asia tai tavoiteltu toiminto. Taitaa olla peräti epärelevantti mainitussa käyttökohteessa.

En tarkoittanut uunin käynnistämistä etänä, vaan että voisi nähdä kotoa poistumisen jälkeenkin tarvittaessa, että muistiko sammuttaa hellan.

 

[KeljuK]

En tarkoittanut uunin käynnistämistä etänä, vaan että voisi nähdä kotoa poistumisen jälkeenkin tarvittaessa, että muistiko sammuttaa hellan.

Sama kun Sous Vide. Pitkissä patahaudutuksissa voi laittaa lämpöä pienemmälle/suuremmalle tai sitten tosiaan jos on sellaiseen tarvis niin laittaa valmiiksi lämpöseksi kun on tulossa kotiin. Pikkujuttuja, mutta ihan yhtä näppärää kun auton webaston etäkäynnistys.

 

[hkultala]

Uuni on ok jo turvallisuudenkin vuoksi, mutta Sous Vide-keittimen etäajastuksen laittaisin itse turhakkeiden puolelle.

IMHO uunin osalta täysin päin vastoin. Internet-yhteys uunissa on nimenomaan turvallisuusriki.

Ja ylikuumenemissuoja uunissa ei tarvi mitään internet-yhteyttä.

 

[Frankie]

Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.

 

[Vaateri]

Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.

Etähallinta sinänsä ei varmaan olekaan tarpeellinen, mutta hallinnan ulkoistaminen laitteesta toiseen mahdollistaa sen pitämisen yksinkertaisempana ja kustannustehokkaampana. Kahvikoneet, ruokaprosessorit yms. ovat tällaisia laitteita, joissa monipuolisemmasta ohjelmoinnista voi olla hyötyä, eivät niinkään uunit ja sous-videt. Kahvikoneen ohjelmia voi personalisoida ja ruokaprosessorin voi ohjelmoida vaikka kuinka mielikuvituksellisia reseptejä. Ei sillä että itsekään tuollaisia haluaisin, mutta voin hyvin kuvitella jonkun muun haluavan.

Omassa käytössä älyä on Tregrenin sisäpuutarhassa, jonka valoa ja kastelua ohjelmoidaan sovelluksen kautta. Tregren toki meni jo konkurssiin, mutta sovellus toimii ainakin vielä. Anovan sous-vide-laitetta voi ohjata sovelluksella, mutta eipä sitä juuri tule käytettyä, koska yksinkertainen käyttö onnistuu helpommin suoraan tikusta säätämällä.

 

[Frankie]

Emmä kahvikoneenkaan kohdalla hirveästi lämpene. Tietenkään en edes moista omista, kun ei ole käyttöä. Kahvinvalmistuksessa ollaan läsnä, se ei kestä kauan muutenkaan, ja kahvi nautitaan heti. Etähallinnalle ei siis vain ole mitään tarvetta. Mun ”kahvikone” ei edes toimi sähköllä, AeroPressiä kun käytän. Mylly on sähköinen, siihenkin mittaan täsmämäärän ja käytön jälkeen se menee kaappiin piiloon. Mun ruokaprosessori on nimeltään kokkiveitsi. Manuaalista raastinta tarvitsen säännöllisesti.

 

[Vaateri]

Niin, sä ajattelet vain omia käyttötapauksiasi 8 miljardin erilaisen joukosta.