Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[JCSH]

Siis pointti oli, että Jolla, Purism ja vastaavat ovat ihan oikeita kaupallisia tekijöitä, joilla ei ole vaan samanlaisia lihaksia kilpailla kuin suurimmilla. Harrastajaprojektit ovat eri juttu enkä niihin halua tässä ottaa kantaa. Puhelinten ohjelmistoissa on alustojen merkitys niin suuri, että verrattain isotkin pelaajat voidaan ajaa pois markkinoilta. Hyvä esimerkki on Huawei, joka ei saa ohjelmiaan Play-kauppaan. Huaweilla olisi ollut kykyä tehdä erittäin kovatasoisiakin laitteita spekseiltään. Sulkeminen Google-ekosysteemin ulkopuolelle on tehokkaasti kampittanut firman pois kisasta. Tässä digitaalista alustaa on käytetty tehokkaana aseena. Toki eräänlainen kauppasaarto myös on tepsinyt.

Ei tarvitse kovin montaa vuotta mennä taaksepäin, kun ihan harrastelijoiden Cyanogenmod-modit ja muut toimivat ihan hyvin pankkisoftankin kanssa. Esim. minulla oli Oneplus Onessa epävirallinen käyttis ja kaikki toimi (no, maksullisia elokuvia en katsonut puhelimella). Puhelimella sai kuitenkin Chromecastiin elokuvat. Nyt tilanne on paljon hankalampi. Kilpailu olisi mahdollinen, jos olisi avoimet rajapinnat ja realistinen mahdollisuus edes keskikokoisen firman toteuttaa jotain niille.

Huawein kohdalla kyse on puhtaasti USA:n ulkopolitiikasta, joten en nyt käyttäisi sitä esimerkkinä.

Avoimet rajapinnat ovat tietenkin aina kiva juttu, mutta niiden pitää olla kaupallisesti järkeviä niille valmistajille. Jos katsotaan nykyistä mobiili SoC markkinaa, niin isot kännykkävalmistajat ovat alkaneet siirtymään omiin SoC:eihin. Niillä ei ole juurikaan mitään motivaatioita julkaista niitä rajapintoja. QC:n on perinteisesti todennut, että ”Show me the money!”, ja puristanut kaikki mahdolliset dollarit irti asiakkailtaan, joten niidenkään markkinastrategiaan tuo ei sovi. Tai ainakaan ole sopinut, nykyään niillä alkaa olemaan jo sen verta kilpailua, että voivat muuttaa tapojaan. Mediatekin ja Unisocin kohdalla en tiedä, että minkälainen niiden lähestyminen on tuohon.

 

[Sompi]

Jos korporaatio ei suostu tekemään avoimia ratkaisuja, niin silloin korporaatiota ei pidä päästää rakentamaan mitään yhteiskunnan toimintaan liittyviä järjestelmiä.

 

[JCSH]

Jos korporaatio ei suostu tekemään avoimia ratkaisuja, niin silloin korporaatiota ei pidä päästää rakentamaan mitään yhteiskunnan toimintaan liittyviä järjestelmiä.

Mitenkä sä määritteleet ”yhteiskunnan toimintaan liittyvät järjestelmät”? Tuohan voi tarkoittaa kaikkea mitä löytyy, kerta kaikki ovat osa yhteiskuntaa.

 

[napsa]

Jos korporaatio ei suostu tekemään avoimia ratkaisuja, niin silloin korporaatiota ei pidä päästää rakentamaan mitään yhteiskunnan toimintaan liittyviä järjestelmiä.

Päteekö myös esim terveyspalveluihin ja niiden tietojärjestelmiin? Tai kaikki valtion järjestelmä? Pitäisikö niidenkin olla avoimia järjestelmiä kaikille?

 

[Sompi]

Päteekö myös esim terveyspalveluihin ja niiden tietojärjestelmiin? Tai kaikki valtion järjestelmä? Pitäisikö niidenkin olla avoimia järjestelmiä kaikille?

Pitäisi. Se estää vendor lockit ja muun vastaananlaisen perseilyn varsin tehokkaasti.

 

[pertsavk]

Juuri muutamaa viestiä aiemmin linkkasin uutiseen, jonka otsikkona oli "Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua".

En minä ole puhunut mistään yksittäisestä syystä, vaan kommentoin sitä, kun Pisa-tulosten heikkenemisen syyksi tuputetaan juuri niitä kännyköitä niin kuin ne oppilailta poistamalla kaikki muut ongelmat katoaisivat. Tuo on varmaankin yksi pieni syy muiden pienten syiden joukossa, mutta ne laajemmat ongelmat kannattaisi korjata ensin, kun ei ole mahdollista muuttaa kaikkea kerralla. Koulujärjestelmän muuttamisesta keskustelu ei tänne kuulu muuten kuin tuon digitalisaation osalta.

Sitä paitsi, miksi ne kännykät olisivat ongelma vain meillä Suomessa?

 

[Vaateri]

Sitä paitsi, miksi ne kännykät olisivat ongelma vain meillä Suomessa?

PISA-tulosten lasku on aika laaja ilmiö:

https://www.economist.com/cdn-cgi/image/width=720,quality=80,format=auto/content-assets/images/20231209_LDC609.png

 

[love_doctor]

Jos katsotaan nykyistä mobiili SoC markkinaa, niin isot kännykkävalmistajat ovat alkaneet siirtymään omiin SoC:eihin. Niillä ei ole juurikaan mitään motivaatioita julkaista niitä rajapintoja. QC:n on perinteisesti todennut, että ”Show me the money!”, ja puristanut kaikki mahdolliset dollarit irti asiakkailtaan, joten niidenkään markkinastrategiaan tuo ei sovi. Tai ainakaan ole sopinut, nykyään niillä alkaa olemaan jo sen verta kilpailua, että voivat muuttaa tapojaan. Mediatekin ja Unisocin kohdalla en tiedä, että minkälainen niiden lähestyminen on tuohon.

Laitevalmistajilla on tietenkin oikeus tehdä mitä haluavat IP:llään ja esim. Purismin Librem-puhelin, Jollan puhelimet ja Pinephonet ovat esimerkkejä siitä, että periaatteessa voidaan yhä tehdä jotain muuta, mutta kompromisseja joudutaan tekemään. On tietenkin tosi valitettavaa että laitepuoli on niin suljettua. RISCV on jonkinlainen valopilkku tuolla puolella. Toisaalta mainstream-laitteet ovat niin bloattia, että vähän vanhemmallakin raudalla pääsee kyllä peliin mukaan, jos softa on vaan tehty hyvin.

Isompi ongelma on kuitenkin korkealla tasolla, jos esim. duopolin ulkopuolelta on mahdoton isollakin rahalla tulla markkinoille ja tehdä puhelin, jossa toimisi esim. pankkiohjelmat, mediaohjelmista puhumattakaan. Roottauksen kielto on ihan absurdi ajatus, kun samaan aikaan PC:n voi rootata miten rankasti haluaa ja verkkopankki toimii silti. Miksi puhelinkäyttäjiä pitää rangaista? Osa voisi haluta vaan jatkaa esim. Samsungin 2000 euroa maksaneen lippulaivapuhelimen elinaikaa custom rommilla. Mutta sekään ei käy. Jossain vaiheessahan PWA ja puhelimella(kin) web-teknologioilla toimivat appsit oli hypetetty uusi juttu, mutta ei se oikein valmistajille sitten käykään. Parempi paketoida se 99.99% web-appikin apk:n sisään, niin alustalukitus on sentään paikallaan.

Taitaa webin kohdalla monimutkaisuuden ongelma tulla siitä, että siinä pitää tukea jokaista legacy formaattia viimeisen 30 vuoden ajalta. Kerta sillä nettiselaimen enginellä et saa juurikaan mitään kilpailuetua enää, niin sitten kannattaa tuollainen ei-arvoa tuottava työ tehdä mahdollisimman helpolla. Joka tarkoittaa sitä webkitin käyttöä.

Jos meinaat erilaisia mediaformaatteja, avoimella koodilla on melkein joka formaattiin kyllä saatavilla purkukirjastoja. Webistä on myös NPAPI:n lopettamisen myötä suljettu pois pluginit. Ihan HTML/CSS/JS-tuki riittäisi jo pitkälle, mutta näiden kunnollinen tukeminen sekä rikkinäisten sivukoodien parserointi on erittäin työläs tehtävä. Tähän päälle on sitten jatkuvasti kasvava Web APIen valikoima ja muut käyttäjälle näkymättömät taustatekniikat. En minä tuota väitettä keksinyt, että olisi mahdoton toteuttaa, mutta siitä löytyy jo vuosien takaa useita viitteitä pitkin nettiä. Microsoftin päätös lopettaa oma selainengine myös puhui tämän puolesta.

 

[herra57]

Roottauksen kielto on ihan absurdi ajatus, kun samaan aikaan PC:n voi rootata miten rankasti haluaa ja verkkopankki toimii silti.

Verkkopankkiin sisään loggautuminen toimii eri tavalla puhelimen ja tietokoneen välillä siten että puhelin on enemmän luotettu pankin taholta ja siten käyttäjän ei puhelinta käyttäessään tarvitse todistaa itseään puhelimen pankkisovellukselle yhtä monimutkaisesti kuin se pitää tehdä käyttäessään pc tietokonetta jota käyttäessään voi joissakin pankeissa todistaa itsensä puhelinta varsin yksinkertaisella tavalla käyttäen.

Luulisin että jos markkinoille tulee puhelin joka tunnetusti voidaan rootata ja asentaa sinne mitä tahansa softia niinkuin pc tietokoneisiin voi niin pankki lopettaa luottamasta tähän puhelimeen ja jos tässä puhelimessa toimii joku verkkopankkisofta niin sen käyttämiseksi joutuu todistamaan itsensä käyttäen esim jotakin toista puhelinta jota ei ole rootkitattu.

Rootkitattu puhelin toimii siis täsmälleen samoin kuin pc tietokoneen hiukan vaikeahko verkkopankki kenties www browserilla ja siis eri tavalla kuin puhelimien nykyiset helpot pankkisovellukset joihin pankit luottavat varsin paljon että niissä on juttuja joita ei vihulainen pysty kopioimaan puhelimesta toiseen ja siis tämän salaisen jutun olemassaolo rootkittaamattomassa puhelimessa toimii juttuna johon pankki voi luottaa osana tunnistautumista.

Eikö tämä toimi tänäkin päivänä just näin? Jos joku puhelin rootkitataan niin siinä voi käyttää verkkopankin www versiota täsmälleen samallatavalla kuin pc:ssäkin eli en edes ymmärrä valitusta?

 

[love_doctor]

Eikö tämä toimi tänäkin päivänä just näin? Jos joku puhelin rootkitataan niin siinä voi käyttää verkkopankin www versiota täsmälleen samallatavalla kuin pc:ssäkin eli en edes ymmärrä valitusta?

Voi sitä web-versiota käyttää, mutta kaikilla pankeilla ei ole välttämättä mobiiliversiota webbisivusta eli se sivu näyttää todella kankealta ja saa zoomata sormet kipeäksi. Myös tietojen syöttäminen pieniin laatikoihin on työn takana. Tosiaan on lisäksi vielä tarvii kantaa mukana jotain avainlukulistaa, niin käyttö menee aika kankeaksi. Joo, ymmärrän että se appsi luottaa käyttäjään hiukan enemmän. S-pankilla näytti nyt olevan responsiivinen etusivu, mutta esim. Danske bankin verkkopankki oli kirjautumisruudusta asti optimoitu isoille näytöille.

 

[JCSH]

Isompi ongelma on kuitenkin korkealla tasolla, jos esim. duopolin ulkopuolelta on mahdoton isollakin rahalla tulla markkinoille ja tehdä puhelin, jossa toimisi esim. pankkiohjelmat, mediaohjelmista puhumattakaan. Roottauksen kielto on ihan absurdi ajatus, kun samaan aikaan PC:n voi rootata miten rankasti haluaa ja verkkopankki toimii silti. Miksi puhelinkäyttäjiä pitää rangaista? Osa voisi haluta vaan jatkaa esim. Samsungin 2000 euroa maksaneen lippulaivapuhelimen elinaikaa custom rommilla. Mutta sekään ei käy. Jossain vaiheessahan PWA ja puhelimella(kin) web-teknologioilla toimivat appsit oli hypetetty uusi juttu, mutta ei se oikein valmistajille sitten käykään. Parempi paketoida se 99.99% web-appikin apk:n sisään, niin alustalukitus on sentään paikallaan.

Toki nyt on vaikea lähteä puskemaan uutta mobiilikäyttistä markkinoille, kerta se vaatisi todella paljon töitä 3rd party devaajilta jotta se appis ekosysteemi saavuttaisi riittävän koon. Mutta tuo nyt on vain miten markkinat toimii, eikä niinkään mikään teknologinen kysymys.

Roottauksen kiellossa lienee yksinkertaisesti kyse siitä, että siitä hyötyvien käyttäjien määrä on niin pieni, että valmistajat mielummin ottaa sen extran tietoturvan mitä saa sen blokkaamisesta.

Jos meinaat erilaisia mediaformaatteja, avoimella koodilla on melkein joka formaattiin kyllä saatavilla purkukirjastoja. Webistä on myös NPAPI:n lopettamisen myötä suljettu pois pluginit. Ihan HTML/CSS/JS-tuki riittäisi jo pitkälle, mutta näiden kunnollinen tukeminen sekä rikkinäisten sivukoodien parserointi on erittäin työläs tehtävä. Tähän päälle on sitten jatkuvasti kasvava Web APIen valikoima ja muut käyttäjälle näkymättömät taustatekniikat. En minä tuota väitettä keksinyt, että olisi mahdoton toteuttaa, mutta siitä löytyy jo vuosien takaa useita viitteitä pitkin nettiä. Microsoftin päätös lopettaa oma selainengine myös puhui tämän puolesta.

Formaatit oli huono sanavalinta, tarkoitin enemmänkin kaikkia eri webteknologioita. Kerta niitä on niin paljon erilaisia, ja vanhojen deprekointi on vähän kinkkistä, niin todellakin sen täysin uuden browser enginen väsääminen on aika suuri työmäärä.
Microsoftin päätös taaskin selittyy enemmänkin sillä, että niillä ei vain ole mitään tarvetta ylläpitää sitä omaa engineä, kun voi forkata sen Googlen ylläpitämän. Riippumatta siitä, että onko se jonkin verran työtä vai todella paljon työtä, se on kuitenkin työtä, mitä Microsoftin ei kannata tehdä, kun sillä omalla enginellä ei saa mitään isompaa kilpailuetua.

 

[pulatunnus]

Käännät tämän asian taas väärin päin, ja todennäköisesti teet sen tahallasi.

Laitevalmistajan ei tarvitse eikä ole mahdollistakaan aktiivisesti tukea jokaista "marginaali harrastelija käyttistä" tekemällä niille ajureita. Sen sijaan laitevalmistajan pitäisi julkaista laitteensa rajapinnan speksit, jotta ne harrastelijat voisivat itse koodata omat ajurinsa niille laitteille. Valitettavasti laitevalmistajat nykyään tekevät jostain syystä kaikkensa sen eteen, ettei omien ajurien tekemiseen tarvittava tieto tulisi julkiseksi.

Yksittäisessä tapauksessa varmaan voisi olla montaa mieltä. Mutta en ymmärrä mitä ajat takaa laitevalmistajan rajapintojen speksien julkaisemisella ja sen perään harrasta ajureista.

Jos puhutaan Android / Apple puhelimista niin eikä siinä mukana tule ohjelmisto ajureineen ja käyttöjärjestelmineen ja sovelluskehittäjille julkaistut rajapinnat.

Laitevalmistaja on voinut hankkia komponentteja ja ajureita tarpeen mukaan. Avoin Android on sinänsä esimerkki missä iso(t) korporaatio julkaisee koodia avoimesti.

Jos korporaatio ei suostu tekemään avoimia ratkaisuja, niin silloin korporaatiota ei pidä päästää rakentamaan mitään yhteiskunnan toimintaan liittyviä järjestelmiä.

Sen verran ehdoton ja mielikuvaa luova mielipide, että pakko olla erimieltä.
Tuollainen ehdottomuus tulisi yhteiskunnalle kalliiksi, heikentäisi hyvinvointia, julkisia palveluita.

Sen verran olen samaa mieltä että julkisen ja miksei myös yksityisen puolen pitää tukea kilpailua ja sitä että ei synny asetelmia missä jokin taho saa määräävänasema ja jos saa niin pitää huoli ettei voi käyttää sitä hyväksi. (*

Tässä toki arvailen mitä tarkoitat, avoimet ratkaisut termillä


(*
Jos jollekkin taholla syntyy liian "määräväasema" niin viranomaisila (valitoilta) tullut päätöksiä mitkä esim pakottaa avaamaan asioita, tai pilkkomaan asioita jne. viranomaisten reagointi nopeuteen ja tehokkuuteen varmaan moni kaipaa lisäystä. Pienille on tärkeää että ne voivat käyttää kehittämäänsä ja päättää sen käytöstä, kilpailla isoja vastaa. ja tai ainakin saada siitä korvauksen.

 

[teppo mörkö]

Roottauksen kielto on ihan absurdi ajatus, kun samaan aikaan PC:n voi rootata miten rankasti haluaa ja verkkopankki toimii silti.

Minkälainen tunnuslukusovellus sulla on PC:llä?

 

[love_doctor]

Minkälainen tunnuslukusovellus sulla on PC:llä?

Mulla ei ole nyt tässä rootattua puhelinta, mutta muistelen, että kun testasin, niin se esto kategorisesti esti käynnistämästä sitä appsia. Vaikka olisi joka kerta kirjautunut avainlukulistalla. Silloin siinä sovelluksessa ei ollut edellisestä sessiosta muuta muistissa kuin käyttäjätunnus, joka monella on selaimessakin automaattitäydennyksissä eri sivuille. Koska monet mobiiliappsit on käytännössä vaan webkit-komponentissa webbisivua ajavia, se mobiilisovellus voisi toimia niin, että olisi se sama responsiivinen UI sekä selaimelle että appsille. Appsilla voisi olla käytössä ne lisätoiminteet mitä sitä kautta voi tarjota turvallisesti. Muilta osin ihan peruskäyttöä ei tarvitsisi tarpeettomasti vaikeuttaa.

 

[kasa]

Ei tuolla ole mitään muuta mainintaa kuin sivulla 19 geneerisesti heitettynä muutama sähköisen seisontajarrun hyvä puoli tilansäästön lisäksi ja perään myös lähteetön maininta siitä, että vikatilanteessa se voi toimia hätäjarruna (vaikka näin ei kaikissa automalleissa olisikaan).




No niinpä tietenkin. Onneksi kerroit tämän aukottoman ja lopullisen faktan meille kaikille pesanteille, niin tiedetään sitten jatkossa, että kaiken takana on todellisuudessa aina vain korporaatioiden loputon halu alistaa ja kyykyttää.

Jännä juttu, mutta minusta tämä kuulostaa edelleen siltä, että sinulla on päässäsi tietty ideologia, jota haluat tuputtaa kaikille ja nämä salaliitot ja kaiken maailman stratosfääristä noukitut kaukaiset skenaariot ovat vain apuväline siinä.


Varmaan tuossa tarkoitettiin sitä, että ilman jatkuvaa korjausta ja huolenpitoa vaativa järjestelmä on parempi.

Kautium vaikuttaa tyypiltä, joka on läpeensä teknologiauskovainen ja menee huoletta esimerkiksi vain elektroniikalla ohjattuun kulkuneuvoon ensimmäisten joukossa. Tämänkaltaiset ihmiset testaa sitten näitä järjestelmiä 737 Max crashes: Boeing says not guilty to fraud charge tai https://www.washingtonpost.com/technology/interactive/2023/tesla-autopilot-crash-analysis/ .

Ei siinä mitään, se on tapa elää. Yleensähän järjestelmät toimivat erittäin hyvin, kunnes jossain harvinaisessa hankalassa vikatilanteessa ne toimivat ihan perseelleen. Monille ihmisille tämä riittää. Itse luotan mieluummin analogiateknologiaan tuplavarmennuksena mm. ohjelmointivirheiden, sähköpiirien vikojen, hakkeroinnin, sähkömagneettisten häiriöiden tai muuten vaan paskan suunnittelun vuoksi. Ne järjestelmät eivät ole mitään aukottomia. Toivon, että teknologiakiima ei mene liian pitkälle vain ihmiskunnan hedonismin vuoksi. Olin tyytyväisempi gsm-puhelimen omistaja kuin 5g-puhelimen.

Aiheeseen. Olen tästä aiemminkin valittanut että tosiaan väen vängällä yritetään kaikki digitoida, nyt tätä satoa sitten korjataan: Viranomaisten valtavasti maksaneet järjestelmät menevät roskiin – ”Epäonnistuvat vuodesta toiseen”, professori tylyttää .

 

[Kautium]

Kautium vaikuttaa tyypiltä, joka on läpeensä teknologiauskovainen ja menee huoletta esimerkiksi vain elektroniikalla ohjattuun kulkuneuvoon ensimmäisten joukossa. Tämänkaltaiset ihmiset testaa sitten näitä järjestelmiä 737 Max crashes: Boeing says not guilty to fraud charge tai https://www.washingtonpost.com/technology/interactive/2023/tesla-autopilot-crash-analysis/ .

Ei siinä mitään, se on tapa elää.

En ole "teknologiauskovainen", mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakaan. En itse asiassa usko mihinkään muuhun kuin tieteeseen. Foorumilla joka tapauksessa on keskustelijoista keskusteleminen kielletty, joten yritetään pysyä aiheessa, vaikka asialliset argumentit loppuisivatkin.

Yleensähän järjestelmät toimivat erittäin hyvin, kunnes jossain harvinaisessa hankalassa vikatilanteessa ne toimivat ihan perseelleen. Monille ihmisille tämä riittää. Itse luotan mieluummin analogiateknologiaan tuplavarmennuksena mm. ohjelmointivirheiden, sähköpiirien vikojen, hakkeroinnin, sähkömagneettisten häiriöiden tai muuten vaan paskan suunnittelun vuoksi. Ne järjestelmät eivät ole mitään aukottomia. Toivon, että teknologiakiima ei mene liian pitkälle vain ihmiskunnan hedonismin vuoksi. Olin tyytyväisempi gsm-puhelimen omistaja kuin 5g-puhelimen.

Käytännössä kaikissa teknisissä järjestelmissä on jotain vikoja, tai ainakin parannettavaa. Tiedän tämän oikein hyvin, kun kaikenlaista kikkaretta työkseni säädän ja kehittelen. En ole sitä täällä kiistänyt, eikä tietääkseni ole kukaan muukaan. Olennaista on silti ymmärtää, että kehitys kehittyy ja vaikka ihan kaikki ei olekaan aina aukottomasti parempaa, eikä varsinkaan kertalaakista täydellistä, niin riittää että kokonaisuus menee enemmän eteen-, kuin taaksepäin. Mustekynäkin oli varmasti sulkakynien aikakaudella monien mielestä suurin perkele päällä maan, mutta aika harva sinne aikaan siltikään enää haluaisi palata muuten kuin hetkellisesti fiilistelemään. Kyllä sieltä ne itseajavat autotkin vielä tulevat, vaikka kuinka pyristelisi kehitystä vastaan. Niiden kanssa sattuu varmasti varsinkin aluksi kaikenlaista, mutta vähitellen tekniikka kypsyy. Olennaista niissäkin on ymmärtää, että ei niiden tarvitsekaan olla 100% täydellisiä, vaan riittää kun ne tekevät vähemmän virheitä kuin ihmiset. Vielä ei olla siinä tilanteessa.

Se, että keksimällä keksitään vikoja, koska itse ei pidä kehityksestä tai ylipäätään uudesta teknologiasta, ei ole mielestäni järkevää, eikä sellainen asenne varsinkaan tee kaikesta digitalisaatiosta huonoa. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta tuollainen on mielestäni vain älyllistä epärehellisyyttä.

 

[love_doctor]

Olennaista on silti ymmärtää, että kehitys kehittyy ja vaikka ihan kaikki ei olekaan aina aukottomasti parempaa, eikä varsinkaan kertalaakista täydellistä, niin riittää että kokonaisuus menee enemmän eteen-, kuin taaksepäin. Mustekynäkin oli varmasti sulkakynien aikakaudella monien mielestä suurin perkele päällä maan, mutta aika harva sinne aikaan siltikään enää haluaisi palata muuten kuin hetkellisesti fiilistelemään.

Jos katsotaan esim. koulujärjestelmää tai noita äsken linkattuja valtion tietojärjestelmiä, niissä ei pelkästään riitä että uusi on parempaa kuin vanha. Koulutusjärjestelmän hyvyyden mittarina oleellisempi on se, miten meillä menee suhteessa muihin. Nythän kehitys on ollut pelkästään negatiivista tällä mittaristolla. Samoin jos poliisin ja muiden viranomaisten tietojärjestelmät epäonnistuvat, pitäisi katsoa, miten julkinen sektori on tehostanut muualla tai miten toimii suhteessa yksityiseen. Esim. tämän mittarin mukaan julkisella sektorilla menee vertailukohtaa heikommin. Eli näistä tietojärjestelmäsekoiluista on osaltaan haittaa. Kaikki kehitys ei siis mene eteenpäin.

 

[Kautium]

Jos katsotaan esim. koulujärjestelmää tai noita äsken linkattuja valtion tietojärjestelmiä, niissä ei pelkästään riitä että uusi on parempaa kuin vanha. Koulutusjärjestelmän hyvyyden mittarina oleellisempi on se, miten meillä menee suhteessa muihin. Nythän kehitys on ollut pelkästään negatiivista tällä mittaristolla. Samoin jos poliisin ja muiden viranomaisten tietojärjestelmät epäonnistuvat, pitäisi katsoa, miten julkinen sektori on tehostanut muualla tai miten toimii suhteessa yksityiseen. Esim. tämän mittarin mukaan julkisella sektorilla menee vertailukohtaa heikommin. Eli näistä tietojärjestelmäsekoiluista on osaltaan haittaa. Kaikki kehitys ei siis mene eteenpäin.

Jos esim. kymmenestä järjestelmästä yksi tai kaksi ei onnistu tavoitteissaan ja loput ylittävät ne, niin olisiko niiden epäonnistuneiden vuoksi pitänyt heittää hanskat tiskiin ja perua ne kaikki muutkin? Joo, kaikki ei aina onnistu, mutta tuota nimenomaan tarkoitin sillä, että riittää kun mennään kokonaisuutena enemmän eteenpäin.

Noissa perseelleen menneissä projekteissa vikaa voi olla hyvin monella tasolla kilpailutuksesta toteutukseen ja kaikkialla sillä välillä. Ei sekään ole suoranaisesti digitalisaation vika, jos organisaatio ei kykene määrittelemään ja/tai hankkimaan tarvitsemaansa tuotetta ja toisaalta jos projektin toteuttaja ei kykene toteuttamaan sitä mitä on luvannut. Noissa julkishallinnon projekteissa on kuitenkin käytänössä aina joku ulkoinen toimittaja ja hankinta on ollut pakko kilpailuttaa. Niistä vaan tulee monesti niin pitkiä ja isoja himmeleitä, ettei kokonaisuus pysy hallussa. Se on johtamisongelma enemmän kuin digitalisaation vika.

 

[love_doctor]

Jos esim. kymmenestä järjestelmästä yksi tai kaksi ei onnistu tavoitteissaan ja loput ylittävät ne, niin olisiko niiden epäonnistuneiden vuoksi pitänyt heittää hanskat tiskiin ja perua ne kaikki muutkin? Joo, kaikki ei aina onnistu, mutta tuota nimenomaan tarkoitin sillä, että riittää kun mennään kokonaisuutena enemmän eteenpäin.

Noissa perseelleen menneissä projekteissa vikaa voi olla hyvin monella tasolla kilpailutuksesta toteutukseen ja kaikkialla sillä välillä. Ei sekään ole suoranaisesti digitalisaation vika, jos organisaatio ei kykene määrittelemään ja/tai hankkimaan tarvitsemaansa tuotetta ja toisaalta jos projektin toteuttaja ei kykene toteuttamaan sitä mitä on luvannut. Noissa julkishallinnon projekteissa on kuitenkin käytänössä aina joku ulkoinen toimittaja ja hankinta on ollut pakko kilpailuttaa. Niistä vaan tulee monesti niin pitkiä ja isoja himmeleitä, ettei kokonaisuus pysy hallussa. Se on johtamisongelma enemmän kuin digitalisaation vika.

Tämän uutisjutun ja monien vastaavien pointti on tuoda esille, että tietojärjestelmien hankinnassa on toistuva kuvio, samoja ongelmakohtia. Perusasetelma on: on huomattu olevan digitalisaatiota ja halutaan hankkia sitä omaankin organisaatioon aiempien käytäntöjen tilalle, koska nähty sen tehostavan toimintaa. Aihepiiristä on jo vuosikymmeniä tieteellistä tutkimusta ja kaikkeen tiedettyyn suhteutettuna projektit ovat edelleen epäonnistuneet merkittävästi. Ongelmia on joka vaiheessa: suunnittelussa, toteutuksessa ja uutisoinnin mukaan siinä, miten tuloksien pohjalta reflektoidaan. Organisaatioissa on vajaavaisuuksia, mutta tulevia hankintojen pitäisi kyllä ottaa opiksi virheistä pikku hiljaa. Vastuuta pakoillaan ja kukaan ei ota opiksi.

Hankinnat vaikuttavat vielä paljolti tuuripeliltä, ihan sokeana rämpimiseltä. Digitalisaatioon ne kytkeytyvät tietenkin, koska ilman digitalisaatiota ei olisi tällaisia ongelmia. Minun on hankala ainakin erotella, mikä osa tästä olisi digitalisaatiota, jos se ei ole sitä kokonaisuudessaan. Digitalisaatiolla siis meinaan mitä vaikka Wikipediassa sanotaan: "Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa.". Digitalisaatioon ei voi vaan maagisesti siirtyä ilman tätä tietojärjestelmien hankinta- ja kehitystyötä. Joten näkisin että se on kaikki osa tätä laajempaa prosesssia.

Kuten sanot, asiaa voi ajatella kuin sijoituksia - sopivalla hajauttamisella tulee voittoja, vaikka osa ei tuottaisi. Minusta tämä on väärä tapa ajatella asiaa. Sijoittaja säätää rahaa sijoitusten välillä sen mukaan, mikä tuottaa. Osakeyhtiöissä myös vastuilla on rajat ja sijoittamisen ja tekemisen voi nähdä pelinä, jota tekee jos on haluja ottaa riskejä. Toisin kuin startuppien kohdalla, näillä järjestelmillä on tarve, joka ei poistu. Näillä järjestelmillä on ihan ennalta tiedetty tarve. Niitä on pakko kehittää. Osa järjestelmistä on ihan perusluonteeltaan hyvin määriteltyjä. Hankinta vaan kusee. Jos kaupallisilla perseensuristimilla ei ole kysyntää, joku startup menee kumoon ja samaa ei enää yritetä. Jos yksi toimittaja ei pysty tuottamaan julkista tietojärjestelmää, jonkun toisen pitää sitten yrittää. Eihän esim. poliisi voi toimia ilman asianmukaisia tietojärjestelmiä 2020-luvulla. Tässä pitäisi tehostaa tekemistä ja säästää veronmaksajien rahoja.

Sinänsä hyvä jos etsitään syyllistä ja löydetään ongelmakohtia, mutta pohjimmiltaan tässä on haasteena palvelujen digitalisoinnin läpivienti. Ei se edistä mitään, että saadaan tästä tulokseksi, että digitalisaatio toimii 100% ja vain ihmisissä on vikaa. Jostain syystä julkiselle puolelle ei saada parhaita tekijöitä koordinoimaan hankintoja. Tämä on se toimintaympäristö, jossa pitää toimia.

 

[Sompi]

Minusta noiden pankkiäppien suhteen olisi ihan hyvä kyseenalaistaa sekin, että kannattaako johonkin oletettavasti melko reikäiseen puhelimeen laittaa mitään sellaista, jolla pääsee käsiksi pankkitiliinsä ilman kertakäyttöisen salasanan syöttämistä. (Roottaamattomiin) puhelimiin kuitenkin tulee tietoturvapäivityksiä melko satunnaisesti sen mukaan, miten puhelinvalmistajaa huvittaa niitä julkaista, ja käyttäjällä itsellään ei ole niiden tietoturvaan mitään sananvaltaa. Sen lisäksi niissä on varmasti loputon määrä takaovia sekä puhelinvalmistajalle että valtiollisille tiedustelupalveluille, ja on vain ajan kysymys, milloin joku paha hakkeri löytää ne ja oppii niitä myös käyttämään.

Rootatuissa puhelimissa on mahdollisuus paljon parempaan tietoturvaan ja sen takia ihmetyttää roottauksesta puhuminen kuin se olisi jokin tietoturvariski. Roottauksella kuitenkin tarkoitetaan sitä, että laitteen omistajalla itsellään on pääkäyttäjän oikeudet, minkä pitäisi muutenkin olla asioiden normaalitila, ja pöytäkoneissa se sitä on myös tähän asti aina ollut. Kuitenkin se on monessa puhelimessa tehty mahdottomaksi ja pääkäyttäjän oikeudet on annettu laitteen tai sen käyttöjärjestelmän valmistajalle.

Kaikesta huolimatta kuitenkin rootattuunkaan puhelimeen en laittaisi pääsyä pankkitilille ilman kertakäyttöisen salasanan syöttämistä.

 

[Vaateri]

Kaikesta huolimatta kuitenkin rootattuunkaan puhelimeen en laittaisi pääsyä pankkitilille ilman kertakäyttöisen salasanan syöttämistä.

Jos tässä haluaisi olla oikein varovainen, voisi tämän toteuttaa niin, että se oma kertakäyttöinen salasana on vain puolikas kokonaisesta ja toisen puolikkaan saa esimerkiksi konttorista pankkivirkailijalta ja vain kasvotusten ja vain klo 9 - 17.

 

[JCSH]

Kautium vaikuttaa tyypiltä, joka on läpeensä teknologiauskovainen ja menee huoletta esimerkiksi vain elektroniikalla ohjattuun kulkuneuvoon ensimmäisten joukossa. Tämänkaltaiset ihmiset testaa sitten näitä järjestelmiä 737 Max crashes: Boeing says not guilty to fraud charge tai https://www.washingtonpost.com/technology/interactive/2023/tesla-autopilot-crash-analysis/ .

Ei siinä mitään, se on tapa elää. Yleensähän järjestelmät toimivat erittäin hyvin, kunnes jossain harvinaisessa hankalassa vikatilanteessa ne toimivat ihan perseelleen. Monille ihmisille tämä riittää. Itse luotan mieluummin analogiateknologiaan tuplavarmennuksena mm. ohjelmointivirheiden, sähköpiirien vikojen, hakkeroinnin, sähkömagneettisten häiriöiden tai muuten vaan paskan suunnittelun vuoksi. Ne järjestelmät eivät ole mitään aukottomia. Toivon, että teknologiakiima ei mene liian pitkälle vain ihmiskunnan hedonismin vuoksi. Olin tyytyväisempi gsm-puhelimen omistaja kuin 5g-puhelimen.

On kyllä täysin virheellistä väittää, että esim. 60-luvun täysin analogiset 707:t olisivat turvallisempia, kuin huippumodernit fly-by-wire A320:t joista löytyy GPS:t, EGPWS:t, AMASS:t, alpha suojaukset, jne. jne. (*edit* AMASS taitaa olla enemmänkin lentokentän teknologiaa, mutta sitä kuitenkin)
Tai että 60 luvun analogiset autot olisivat liikenteessä turvallisempia, kuin modernit autot joista löytyy ESC:t, ABS:t, tutkapohjaiset ennakoivat vakkarit ja hätäjarrut, jne.

Toki ihmisten on psykologisesti helpompi luottaa johonkin mekaaniseen, kerta sen toiminta on konkreettisesti helpompi hahmoittaa. Mutta onneksi meillä on objektiivisia tapoja mitata tuota, joista nähdään, että se turvallisuus on parantunut radikaalisti tuon teknologian kehityksen mukana.

 

[kasa]

En ole "teknologiauskovainen", mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakaan. En itse asiassa usko mihinkään muuhun kuin tieteeseen. Foorumilla joka tapauksessa on keskustelijoista keskusteleminen kielletty, joten yritetään pysyä aiheessa, vaikka asialliset argumentit loppuisivatkin.


Käytännössä kaikissa teknisissä järjestelmissä on jotain vikoja, tai ainakin parannettavaa. Tiedän tämän oikein hyvin, kun kaikenlaista kikkaretta työkseni säädän ja kehittelen. En ole sitä täällä kiistänyt, eikä tietääkseni ole kukaan muukaan. Olennaista on silti ymmärtää, että kehitys kehittyy ja vaikka ihan kaikki ei olekaan aina aukottomasti parempaa, eikä varsinkaan kertalaakista täydellistä, niin riittää että kokonaisuus menee enemmän eteen-, kuin taaksepäin. Mustekynäkin oli varmasti sulkakynien aikakaudella monien mielestä suurin perkele päällä maan, mutta aika harva sinne aikaan siltikään enää haluaisi palata muuten kuin hetkellisesti fiilistelemään. Kyllä sieltä ne itseajavat autotkin vielä tulevat, vaikka kuinka pyristelisi kehitystä vastaan. Niiden kanssa sattuu varmasti varsinkin aluksi kaikenlaista, mutta vähitellen tekniikka kypsyy. Olennaista niissäkin on ymmärtää, että ei niiden tarvitsekaan olla 100% täydellisiä, vaan riittää kun ne tekevät vähemmän virheitä kuin ihmiset. Vielä ei olla siinä tilanteessa.

Se, että keksimällä keksitään vikoja, koska itse ei pidä kehityksestä tai ylipäätään uudesta teknologiasta, ei ole mielestäni järkevää, eikä sellainen asenne varsinkaan tee kaikesta digitalisaatiosta huonoa. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta tuollainen on mielestäni vain älyllistä epärehellisyyttä.

Teknologiauskovainen uskoo tieteen ja teknologian olevan vastaus kaikkiin ongelmiin ja suhtautuu niihin lähes uskonnollisessa hurmassa vailla kritiikkiä. Tieteessä on hyviäkin puolia, mutta kannattaa aina muistaa kuka maksaa tutkimuksen. Ja jos jollekin tiedealalle muodostuu yleinen mielipide, et voi noin vaan käydä sitä vastaan vaikka olisitkin oikeassa. Yllättävän moni puolustaa omia näkemyksiään mieluummin kuin etsii totuutta. Ja tiedelehtiin etsitään klikkiotsikkotutkimuksia ihan niinkuin seiskaankin.

Niin herkullinen ajatus kuin se onkin, monet asiat vaan eivät mene parempaan päin. Älypuhelimet ovat toki parempia älypuhelimia, mutta huononnuksia ajatellen ihmisten keskittymiskykyä ja aivoja. Tiktok opettaa sinut keskittymään sen 10 sekuntia. Se muuttaa aivojesi välittäjäaineiden toimintaa, halusit tai et. Koululaitoksen digitalisaatio ja "kehitys" on jo vuosia edennyt huonompaan suuntaan. Nyt siellä kaivataan kirjoja takaisin ipadien multimediaohjelmien tilalle. Tänäkin vuonna on lähikaupassa ollut tietoliikennekatkoksia niin että maksukortit eivät toimi. Itse maksoin lompakossani olleella käteisellä myhäillen, vaikka yleensä kortteja käytänkin. Saksalaiset ovat tässä asiassa hyvin fiksuja.

On kyllä täysin virheellistä väittää, että esim. 60-luvun täysin analogiset 707:t olisivat turvallisempia, kuin huippumodernit fly-by-wire A320:t joista löytyy GPS:t, EGPWS:t, AMASS:t, alpha suojaukset, jne. jne. (*edit* AMASS taitaa olla enemmänkin lentokentän teknologiaa, mutta sitä kuitenkin)
Tai että 60 luvun analogiset autot olisivat liikenteessä turvallisempia, kuin modernit autot joista löytyy ESC:t, ABS:t, tutkapohjaiset ennakoivat vakkarit ja hätäjarrut, jne.

Toki ihmisten on psykologisesti helpompi luottaa johonkin mekaaniseen, kerta sen toiminta on konkreettisesti helpompi hahmoittaa. Mutta onneksi meillä on objektiivisia tapoja mitata tuota, joista nähdään, että se turvallisuus on parantunut radikaalisti tuon teknologian kehityksen mukana.

Siksi en sitä väitäkään. Sanoin että yleensä ne toimivat loistavasti ja itse mieluummin käytän analogiavarmennettuja järjestelmiä. 737 MAX-tapauksessa sitten taas mitään ei ollut tehtävissä, koska kone olikin fiksumpi kuin lentäjänsä ja päätti laskeutua kesken lennon. Samoin voi katsoa Netflixistä Fukushima-dokumentin, ja miettiä haluaako ydinvoimalan, jossa ei olisi mitään analogisia varmennuksia? Toimii todella hyvin, koska aina on sähköä. Spoiler: Eikun.. Itselläni kokemuksia on mm. autohuollosta laina-autoksi saadusta peugeotista, jonka kaistavahti ei ilmaise lainkaan päälläoloa ja vetää yllättäen ratista kesken kaistanvaihtoni. Hyvin perseestä ja voi aiheuttaa onnettomuusvaaran. Teknologia on renki, ei isäntä. Sillä on saavutettavissa etuja, mutta enemmän ei aina ole parempi.

 

[Sonic Empire]

Jos tässä haluaisi olla oikein varovainen, voisi tämän toteuttaa niin, että se oma kertakäyttöinen salasana on vain puolikas kokonaisesta ja toisen puolikkaan saa esimerkiksi konttorista pankkivirkailijalta ja vain kasvotusten ja vain klo 9 - 17.

Jos tätä haluaa kokeilla ihan konkreettisesti, osta kämppä Espanjasta ja unohda maksaa sähkölasku ajoissa. Tällöin pitää perintälasku maksaa tietyssä pankissa tiettyyn aikaan tietyllä tiskillä. Sitä ennen pitää hakea dokumentti asiasta kaupungintalolta A ja hakea saatuun dokumenttiin leima kaupungintalolta B.

Mutta hei, webbiäpit on perseestä ja tätähän me kaikki halutaan.

 

[Kautium]

Teknologiauskovainen uskoo tieteen ja teknologian olevan vastaus kaikkiin ongelmiin ja suhtautuu niihin lähes uskonnollisessa hurmassa vailla kritiikkiä. Tieteessä on hyviäkin puolia, mutta kannattaa aina muistaa kuka maksaa tutkimuksen. Ja jos jollekin tiedealalle muodostuu yleinen mielipide, et voi noin vaan käydä sitä vastaan vaikka olisitkin oikeassa. Yllättävän moni puolustaa omia näkemyksiään mieluummin kuin etsii totuutta. Ja tiedelehtiin etsitään klikkiotsikkotutkimuksia ihan niinkuin seiskaankin.

En ole sanonut, että tiede olisi aina ja loputtomiin saakka oikeassa. Tieteen perusajatus on, että sitä tarkennetaan ja korjataan koko ajan.

Tiede kuitenkin on paras, tutkittu ja toistettavissa oleva totuus kullakin hetkellä. Uskonnot, uskomukset, ideologiat ja mutu ovat sitten jotain muuta.

 

[pulatunnus]

Minusta noiden pankkiäppien suhteen olisi ihan hyvä kyseenalaistaa sekin, että kannattaako johonkin oletettavasti melko reikäiseen puhelimeen laittaa mitään sellaista, jolla pääsee käsiksi pankkitiliinsä ilman kertakäyttöisen salasanan syöttämistä.

Tässä nyt viittaat puhelimien pankkien tunnistusohjelmiin. Ne ovat osoittautuneet merkittäväksi turvallisuus harppaukseksi. Jos mietit kertaluokkaa suurempaa turvallisuutta vaativia kirjautumisia, niin sitten oletus että arviot ja ohjeet sen mukaan.

Mutta ns kaksivaiheinen tunnistus, missä toinen on puhelimessa pyörivä tunnistuohjelma , niin sillä pääsee varsin pitkälle, ja jos vielä vähän pidemmälle, niin siinäkin eri tasoja, pankkien osalta ollaan jo pitkällä ja taholtaan jatkuva arviointi.

Rootatuissa puhelimissa on mahdollisuus paljon parempaan tietoturvaan ja sen takia ihmetyttää roottauksesta puhuminen kuin se olisi jokin tietoturvariski....

Lähtökohtaisesti se on riski. iso riski. PK, ja yksityiskäytössä ei ole resursseja arvioida riskejä.

Enemmän tuossa harrastajaa harmittaa se että Google ja Apple estävät toiminnallisuuksia joista olisi hyötyä, ja tarpeellisia perinteisessä älypuhelinajattelussa. ja niiden toteuttaminen vaatisi ns "roottauksen", joka taasen sitten "tappaa" sovelluksia, esim pankki ohjelmia, joitain sisältö juttuja, tunnistusohjelmia/palveluta jne.

 

[pulatunnus]

On kyllä täysin virheellistä väittää,...

Samaa mieltä, yllätyin että tuollaista väitetään, aikana jolloin on niin paljon tilastoa siitä miten digitaaliajan turvaratkaisut ovat lisänneet turvallisuutta/vähentäneet onnettomuuksia. vaikka samaan aikaan on siitä suuri osa ulosmitattu tehokkuuden parantamiseen, niin itse laitteissa, kuin ilmatilassa.

 

[leffo]

Kautium vaikuttaa tyypiltä, joka on läpeensä teknologiauskovainen ja menee huoletta esimerkiksi vain elektroniikalla ohjattuun kulkuneuvoon ensimmäisten joukossa.

Sanoo tyyppi joka käyttää hissejä

Tuossa muuten aiemmin oli juttuja autojen jarrujen kaksipiirisyydestä. Tietääkseni kaikissa ABS jarruissa on etujarrut myös yksittäin omana piirinä, eli niissä on kolme piiriä. ABS jarrut ovat lähes vakio nykyään kaikissa katsastetuissa autoissa.(tulivat pakolliseksi 2005, taisivat olla jo lähes kaikissa vakioina tuolloin)

 

[kasa]

Sanoo tyyppi joka käyttää hissejä

Näemmä missasit pointtini täysin. Rautalangasta väännettynä: teknologiasta on hyötyä, mutta sen kanssa voidaan mennä ojasta allikkoon. Hisseissä on käsittääkseni mekaaninen kiilajarru. Päivitä toki tietoni jos ne ovat vanhentuneet.

 

[leffo]

Näemmä missasit pointtini täysin. Rautalangasta väännettynä: teknologiasta on hyötyä, mutta sen kanssa voidaan mennä ojasta allikkoon. Hisseissä on käsittääkseni mekaaninen kiilajarru. Päivitä toki tietoni jos ne ovat vanhentuneet.

Hyvä kun vain minä missasin pointin. Hissit ovat mielestäni vain elektroniikalla ohjattuja. Hissien mekaaniset osat ovat vain varajärjestelmä. Oletko koskaan nähnyt sellaisten kytkeytyvän? Mä luulen että useimmat ihmiset eivät, edes vanhuksena.

Lisäksi hissit on hieno esimerkki automaattisesti ohjattavista laitteista. Ihmiset vastustuvat automaattimetroa sillä perusteella että ohjaajana ei ole ihminen, mutta silti käyttävät automatiikan ohjaamaamia hissejä. He kun sopivasti ovat unohtaneet että hissejä alunperin operoi ihminen.

 

[Kautium]

Rautalangasta väännettynä: teknologiasta on hyötyä, mutta sen kanssa voidaan mennä ojasta allikkoon.

Niin voidaan. Pääsääntöisesti kuitenkin tapahtuu edistystä. Vai pysäytetäänkö kaikki kehitys, koska aina ja kaikessa ei onnistuta saman tien täydellisesti? Todetaan vaan, että nyt on hyvä, tai että oikeastaan voitaisiin palata muutama pykälä taaksepäin, kun silloin oli kaikki paremmin.

 

[kasa]

Hyvä kun vain minä missasin pointin. Hissit ovat mielestäni vain elektroniikalla ohjattuja. Hissien mekaaniset osat ovat vain varajärjestelmä. Oletko koskaan nähnyt sellaisten kytkeytyvän? Mä luulen että useimmat ihmiset eivät, edes vanhuksena.

Lisäksi hissit on hieno esimerkki automaattisesti ohjattavista laitteista. Ihmiset vastustuvat automaattimetroa sillä perusteella että ohjaajana ei ole ihminen, mutta silti käyttävät automatiikan ohjaamaamia hissejä. He kun sopivasti ovat unohtaneet että hissejä alunperin operoi ihminen.

Missasit taas pointin. Nimenomaan sanoin että analoginen varmennus olisi paras. Kyllä siinä hississa saa toki digitaaliset moottorit olla, mutta jos se vikaantuu tai sähkönsyöttö loppuu niin kunhan se pysähtyy mekaanisesti.

Niin voidaan. Pääsääntöisesti kuitenkin tapahtuu edistystä. Vai pysäytetäänkö kaikki kehitys, koska aina ja kaikessa ei onnistuta saman tien täydellisesti? Todetaan vaan, että nyt on hyvä, tai että oikeastaan voitaisiin palata muutama pykälä taaksepäin, kun silloin oli kaikki paremmin.

Tuo on kyllä totta. Osasta asioista näkee jo etukäteen ettei olis kannattanut edes yrittää. Tietenkin saa yrittää jos haluaa (vaikka e-oppikirjat), mutta pitäisi tutkia kunnolla vaikutukset ennenkuin nuo ladataan kaikille ekaluokkalaisille. Valtiolta edellyttäisi vastuuta tässä asiassa. Paljon tehdään kehitystä vain kehityksen takia, kun noissa ministeriöissä on töissä helvetinmoiset armeijat porukkaa, jonka ainoa työnkuva on kehitys ja digitaalisuuden lisääminen. Leikkaukset pitäisi kohdistaa sinne.

 

[kasa]

Jälleen lisää heikennyksiä julkisiin digipalveluihin. Yle Areena -sovellukseen tuli pakollinen muutos

 

[pulatunnus]

Missasit taas pointin. Nimenomaan sanoin että analoginen varmennus olisi paras. Kyllä siinä hississa saa toki digitaaliset moottorit olla, mutta jos se vikaantuu tai sähkönsyöttö loppuu niin kunhan se pysähtyy mekaanisesti.

Taisi osa lukijoista ymmärtää väärin tuo analogi postauksen. Eli sinä luotat mielimunnin analogitegnologiaan varmennuksissa. No ei se analoginenkaan ole varma, mutta jos tuon vääntää niin että kriittisissä kohteissa joissa kahdennettuja niin toteuttaa erilaiset toteuksilla voidaan hakea jotain etuja. Ja jotkin asiat voi luoda turvallisuudentunnetta joka voi olla tärkempää kuin se turvallisuus. Vahinkoja on tapahtunut myös sen kahdennuksentakia.



No GSM 5G vertausta en ihan varma tajusinko. asianyhteydessä harmittiko niissä itse tegnologia kehitys, vai se mitä palveluita tegnologian yli tarjotaan.

No siinä mobiilissa ei sentäs kaipailla analogi aikaa.

 

[kasa]

Taisi osa lukijoista ymmärtää väärin tuo analogi postauksen. Eli sinä luotat mielimunnin analogitegnologiaan varmennuksissa. No ei se analoginenkaan ole varma, mutta jos tuon vääntää niin että kriittisissä kohteissa joissa kahdennettuja niin toteuttaa erilaiset toteuksilla voidaan hakea jotain etuja. Ja jotkin asiat voi luoda turvallisuudentunnetta joka voi olla tärkempää kuin se turvallisuus. Vahinkoja on tapahtunut myös sen kahdennuksentakia.



No GSM 5G vertausta en ihan varma tajusinko. asianyhteydessä harmittiko niissä itse tegnologia kehitys, vai se mitä palveluita tegnologian yli tarjotaan.

No siinä mobiilissa ei sentäs kaipailla analogi aikaa.

Jep. Mobiilissa kaipuu vanhaan on ihan vain oma henkilökohtainen mielipiteeni. Mainostykitys, tosi-tv ja some ei kiinnosta pätkääkään. Oli mukavampaa kun kaikki ei olleet puhelimella kaiken aikaa. Änkyrä mikä änkyrä (minä siis).

 

[pulatunnus]

Jälleen lisää heikennyksiä julkisiin digipalveluihin. Yle Areena -sovellukseen tuli pakollinen muutos

AI, ja digitalisaatio voisi hoitaa esim sen referoinnin ja selostuksen miksi linkki kannattaa avata.

Mutta en tiedä mitä ajattelit, mutta linkissä kerrottin että Ylen Yle Areenan mobiilisovellus vaatii nyt kirjatumisen.

Artikkellin mukaan Yle pyrkii parantamaan ymmärrystä miten sen pitäisi tarjota ihmisille sisältöä. Kirjautumis vaihtoehto on ollut tieskuinka kauan, joten ne käyttäjät jotka niitä etuja haluaa se on ollut mahdollista.

Yksittäisen mobiilisovelluksen käyttöä voi profiloida ilman kirjautumistakin, kirjautumispakkoa ei saa minullta kannatusta.

Tästä kannusta antamaan palautetta, jos ei tuohon herätä, niin se kirjautumispakko saatta levitä selinversioon ja muihin sovelluksiin.

 

[kasa]

AI, ja digitalisaatio voisi hoitaa esim sen referoinnin ja selostuksen miksi linkki kannattaa avata.

Mutta en tiedä mitä ajattelit, mutta linkissä kerrottin että Ylen Yle Areenan mobiilisovellus vaatii nyt kirjatumisen.

Artikkellin mukaan Yle pyrkii parantamaan ymmärrystä miten sen pitäisi tarjota ihmisille sisältöä. Kirjautumis vaihtoehto on ollut tieskuinka kauan, joten ne käyttäjät jotka niitä etuja haluaa se on ollut mahdollista.

Yksittäisen mobiilisovelluksen käyttöä voi profiloida ilman kirjautumistakin, kirjautumispakkoa ei saa minullta kannatusta.

Pakollinen kirjautuminen ja datan keruu on ehdoton heikennys.

 

[pulatunnus]

Tästä kannusta antamaan palautetta, jos ei tuohon herätä, niin se kirjautumispakko saatta levitä selinversioon ja muihin sovelluksiin.

Kirjautumisesta siis seuraa se että tunnuksen toimintaa tallennetaan YLEn palvelimille ja ne on ladattavissa sieltä, ei ehkä haittaa jos laite ja ohjelma on henkilökohtaisessa käytössä, mutta jos laite/ohjelma on kimppakäytössä, niin saako edes tietoja ladata ja tiedostaa että joku toinen salasana/tunnusparin tietävä voi ne ladata.

Ymmärtääkseni mobiili sovelluksessa ei ole asetusta millä voisi estää tallentamisen, tai edes pyyhkiä tietoja. joku hakuhistoria siivous on.

 

[love_doctor]

Niin voidaan. Pääsääntöisesti kuitenkin tapahtuu edistystä. Vai pysäytetäänkö kaikki kehitys, koska aina ja kaikessa ei onnistuta saman tien täydellisesti? Todetaan vaan, että nyt on hyvä, tai että oikeastaan voitaisiin palata muutama pykälä taaksepäin, kun silloin oli kaikki paremmin.

Nämä termit ovat hieman huonosti määritettyjä, mutta digitalisaatioon on vuosikymmeniä liittynyt esim. sellainen kehityskulku, että laitteistotekniikka on kehittynyt eksponentiaalisesti, mutta saavutetut hyödyt ovat vesittyneet ohjelmistopuolen "teknisen velan" kasvaessa.

Esim. Dan Luu on tehnyt selvitystä syöttölaitteiden latenssista. Ihan perusohjelmatkin myös muuttuvat raskaammiksi. Ongelma tässä on ajattelutavassa. Jos lähtökohdaksi otettaisiin Doherty thresholdin tapainen käsite ja perusvaatimus, käytettävyys ei heikkenisi ohjelmistopäivitysten myötä. Laitteelle ei tarjottaisi ohjelmistoa, joka on profiloinnin ja kompleksisuusanalyysin kautta nähtävissä liian raskaaksi sille. Esim. minulla on nyt 7 nm:n Snapdragon 865 -puhelin ja sitä käyttäessä alkaa pikkuhiljaa huomaamaan, että jodelit, pankkiappsit ja muut tuntuvat jonkin verran lagisilta. Olisi aika päivittää puhelin. Johan tuolla on pian ikää 4 vuotta. Taitavat päivityksetkin loppua.

Toinen hieman kyseenalainen kehityskulku on erilaiset rinnakkaiset formaatit. Esim. kotiteatterin AV-vahvistin on esimerkki laitteesta, jonka pitää tukea hyvin suurta joukkoa erilaisia ääni- ja videoformaatteja. Kuitenkaan näistä ei monellakaan ole käytössä kuin pari. Voi argumentoida, että eikö ole hyvä että kaikkien tarpeita kuunnellaan - tavallaan joo, mutta eri formattien tukea myös ollaan vauhdilla poistamassa mm. tietoturvasyihin vedoten. AV-vahvistin ei välttämättä riitä, vaan osa formaateista on toistettavissa erillisilä streamer-laitteilla. Esimerkiksi häviöttömiä formaatteja on tehtailtu paljon viime vuosina. Näissä hyöty on varsin kyseenalainen, koska kaikkien häviöttömien formaattien idea on olla muuttamatta ääntä yhtään. Formaatilla ei pitäisi olla vaikutusta laatuun. Tarkoitus lieneekin saada lisenssimaksuja patenttipoolin käytöstä. Formaateista moni tukee myös niitä näytteenottotaajuuksia ja kanavamääriä, mitä yleensä käytetään. FLAC on vanha, avoin formaatti, joka tukee varsin laajaa skaalaa käyttötarpeita. Bluetooth-koodekeita on myös valtava määrä. Häviöllisiä formaatteja yleisesti ottaen on tehty hyvin iso määrä. Aiemmin häviöllisten koodekkien kehitykseen oli teknisiä syitä, mutta nykyisin esim. nettiyhteydet ja laitteiden energiatehokkuus on parantunut sen verran, että formaattien kehityksen merkitys vähenee.

Kolmas iso ongelma on koodin tehokkuus ja energiatehokkuus. Tämä on asia, josta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutten nyt ehdi. Ylipäänsä abstraktiotasojen määrän kasvaessa ja muista vastaavista syistä tehokkuus voi laskea. Kun uusia laitteita kehitetään, erityisesti rinnakkaisia prosessoreita, koodi hyödyntää näitä heikosti. Nykyisin myös usein tyydytään vain laskuttamaan käyttökustannukset asiakkaalta ja koodin energiatehokkuuteen ei panosteta. Erilainen koodin vihreys on hitaasti, mutta pikku hiljaa nousemassa esiin.

 

[pulatunnus]

Kun hissikin mainittu
Yle.fi

Tukholmassa harvinainen hissionnettomuus – ainakin viisi ihmistä putosi 20 metriä

Edit: Raksatyömaa hissi

 

[ravallo]

Kun hissikin mainittu
Yle.fi

Nyt voi sitten veikata oliko vika digitaalinen vai mekaaninen

 

[Hyrava]

Nyt voi sitten veikata oliko vika digitaalinen vai mekaaninen

Itse veikkaisin että vika oli ulkomaalainen. Sen verran hurjia turvalaitteiden ohituksia on tullut nähtyä tiettyjen ulkomaalaisten duunariryhmien tekemänä eri työmailla etten yhtään ihmettelisi etteikö tuossakin olisi jotain sellaista taustalla.

 

[Sompi]

Minä ainakin haluan ajaa sellaisella autolla, jossa kaikki on kokonaan mekaanista ja mikään tietokonejärjestelmä ei puutu ajamiseen. Tässäkin asiassa kaikenlainen pakottaminen on vastenmielistä. Tehdastekoisten autojen digijärjestelmät ovat melkoisen huonosti koodattuja ja bugisia. Saisin itse varmasti koodattua paremmat, mutta ei kiinnosta. Auton pitää olla auto eikä tietokone.

Sitä olen ihmetellyt, miksi hisseissä ei ole mitään mekaanista varmennusta, kuten esim. pyöritettävää kampea, josta hissin saisi vikatilanteessa kelattua lähimpään kerrokseen ja sen jälkeen avattua oven. Sen sijaan sähkökatkoksen tai muun vikatilanteen sattuessa hissin sisällä olevat ihmiset ovat vain siellä sisällä loukussa huoltomiehen saapumiseen asti. Ei ole mitenkään mahdottoman vaikea keksiä skenaarioita, joissa tuollaisella loukkuun jäämisellä voi olla fataalitkin vaikutukset.

Jarruthan nykyaikaisissa hisseissä toimivat keskipakoisvoimalla ja ovat melkoisen varmatoimisia, joten sellaista vapaan pudotuksen nopeudella alas tippumista hissin mekaniikka ei salli.

Toinen hieman kyseenalainen kehityskulku on erilaiset rinnakkaiset formaatit. Esim. kotiteatterin AV-vahvistin on esimerkki laitteesta, jonka pitää tukea hyvin suurta joukkoa erilaisia ääni- ja videoformaatteja. Kuitenkaan näistä ei monellakaan ole käytössä kuin pari

Näihin liittyy sellainenkin "hauska" fakta, että universaalimpia kuvansiirtoformaatteja ovat ne analogiset formaatit, joista vieläpä yleisimmät pystyy passiivisesti muuntamaan muihin analogisiin formaatteihin, mutta jostain syystä juuri niistä analogisista formaateista pyritään parhaillaan eroon. Tai onhan se syy sille tiedossa, ja se on se, että analogisissa signaalistandardeissa ei ole DRM-toiminnallisuuksia.

 

[null]

Minä ainakin haluan ajaa sellaisella autolla, jossa kaikki on kokonaan mekaanista ja mikään tietokonejärjestelmä ei puutu ajamiseen. Tässäkin asiassa kaikenlainen pakottaminen on vastenmielistä. Tehdastekoisten autojen digijärjestelmät ovat melkoisen huonosti koodattuja ja bugisia. Saisin itse varmasti koodattua paremmat, mutta ei kiinnosta. Auton pitää olla auto eikä tietokone.

Sitä olen ihmetellyt, miksi hisseissä ei ole mitään mekaanista varmennusta, kuten esim. pyöritettävää kampea, josta hissin saisi vikatilanteessa kelattua lähimpään kerrokseen ja sen jälkeen avattua oven. Sen sijaan sähkökatkoksen tai muun vikatilanteen sattuessa hissin sisällä olevat ihmiset ovat vain siellä sisällä loukussa huoltomiehen saapumiseen asti. Ei ole mitenkään mahdottoman vaikea keksiä skenaarioita, joissa tuollaisella loukkuun jäämisellä voi olla fataalitkin vaikutukset.

Jarruthan nykyaikaisissa hisseissä toimivat keskipakoisvoimalla ja ovat melkoisen varmatoimisia, joten sellaista vapaan pudotuksen nopeudella alas tippumista hissin mekaniikka ei salli.


Näihin liittyy sellainenkin "hauska" fakta, että universaalimpia kuvansiirtoformaatteja ovat ne analogiset formaatit, joista vieläpä yleisimmät pystyy passiivisesti muuntamaan muihin analogisiin formaatteihin, mutta jostain syystä juuri niistä analogisista formaateista pyritään parhaillaan eroon. Tai onhan se syy sille tiedossa, ja se on se, että analogisissa signaalistandardeissa ei ole DRM-toiminnallisuuksia.

Millä autolla siis ajat

 

[Kautium]

Millä autolla siis ajat

Olisko joku tällainen?

On kammet ja kaikkee, eikä sekoile paskojen koodaajien bugiset softat.

 

[Antw]

Minä ainakin haluan ajaa sellaisella autolla, jossa kaikki on kokonaan mekaanista ja mikään tietokonejärjestelmä ei puutu ajamiseen. Tässäkin asiassa kaikenlainen pakottaminen on vastenmielistä.

Saat jo "aika" vanhoja karvalakkivarusteltuja autoja katsoa, jotta tämmöiset ehdot täyttyisivät. Ja nämä autot eivät ole millään muotoa parempia kuin nykyiset, joista löytyy turvallisuutta oleellisesti parantavia, tietokoneohjattuja järjestelmiä. Mutta jo mikäs siinä jos haluaa ideologiansa vuoksi tuommoisella pommilla ajella.

Tehdastekoisten autojen digijärjestelmät ovat melkoisen huonosti koodattuja ja bugisia. Saisin itse varmasti koodattua paremmat, mutta ei kiinnosta.

Juu, aivan varmasti.
Trollaamisen taso sen kuin kiihtyy...

 

[Sompi]

Taas alle kymmenen minuutin kuluessa viimeisimmän viestini lähettämisestä viestiketju on täynnä olkiukkoja. On se ihmeellistä.

Ja käyttäjistä keskustelemisenhan piti olla täällä kiellettyä.

 

[Antw]

Taas alle kymmenen minuutin kuluessa viimeisimmän viestini lähettämisestä viestiketju on täynnä olkiukkoja. On se ihmeellistä.

Ja käyttäjistä keskustelemisenhan piti olla täällä kiellettyä.

Ihan itse sinä se olkiukot rakennat noilla utopistisilla ja provokatiivisilla heitoillasi. Sitten, kun "yllättäen" kukaan ei näitä allekirjoita, vedetään henkilökohtaisuuskortti esiin Liioittelemalla ja ylikorostamalla näkemyksiäsi et saa rakentavaa keskustelua aikaan.

 

[Kautium]

Taas alle kymmenen minuutin kuluessa viimeisimmän viestini lähettämisestä viestiketju on täynnä olkiukkoja. On se ihmeellistä.

Sulla on nyt olkiukon määritelmä hakusessa.

Ja siis ketju täynnä? Ei sentään, tuossa oli kolme viestiä, joista yksi oli kysymys, yksi oli sarkastinen arvaus esittämiisi ehtoihin sopivasta ajopelistä ja kolmas oli kommentti, jossa muuten vain ihmeteltiin epärealististisia lausuntojasi ja kykyäsi koodata itse paremmin nykyaikaisen auton tietojärjestelmät, mutta "kun ei vaan kiinnosta".

Kannattaa kirjoittaa vähän vähemmän provosoiden ja muutamaa kertaluokkaa realistisemmalla otteella, jos et halua että vastaukset vaikuttavat hassuilta.

Tässäkin asiassa kaikenlainen pakottaminen on vastenmielistä.

Kukaan ei pakota sinua ajamaan yhtään minkäänlaisella ajoneuvolla. Sinulla on kovin vääristynyt käsitys pakottamisesta, jos se tarkoittaa mielestäsi sitä, että on ihan pakko hankkia viimeisintä tekniikkaa, vaikka ei siitä pitäisikään.

Sitä olen ihmetellyt, miksi hisseissä ei ole mitään mekaanista varmennusta, kuten esim. pyöritettävää kampea, josta hissin saisi vikatilanteessa kelattua lähimpään kerrokseen ja sen jälkeen avattua oven.

Jaa, siis siellä hissin sisälläkö siis pitäisi olla joku kampi, jolla matkustaja voisi veivailla hissiä ylös/alas esim. sähkökatkon sattuessa?

Näihin liittyy sellainenkin "hauska" fakta, että universaalimpia kuvansiirtoformaatteja ovat ne analogiset formaatit, joista vieläpä yleisimmät pystyy passiivisesti muuntamaan muihin analogisiin formaatteihin, mutta jostain syystä juuri niistä analogisista formaateista pyritään parhaillaan eroon. Tai onhan se syy sille tiedossa, ja se on se, että analogisissa signaalistandardeissa ei ole DRM-toiminnallisuuksia.

Vai haluttaisiinko niistä sittenkin eroon ihan vain siksi, kun ovat kömpelömpiä? Olisiko mitenkään mahdollista, että syy olisikin näin yksinkertainen? Se on toki siinä mielessä huono teoria, ettei se tue ketjun aihetta, mutta ehkä sitä olisi hyvä silti miettiä että josko tässä olisi poikkeus, joka vahvistaa säännön salaliittojen synkässä maailmassa?

 

[love_doctor]

Näihin liittyy sellainenkin "hauska" fakta, että universaalimpia kuvansiirtoformaatteja ovat ne analogiset formaatit, joista vieläpä yleisimmät pystyy passiivisesti muuntamaan muihin analogisiin formaatteihin, mutta jostain syystä juuri niistä analogisista formaateista pyritään parhaillaan eroon. Tai onhan se syy sille tiedossa, ja se on se, että analogisissa signaalistandardeissa ei ole DRM-toiminnallisuuksia.

Analogista käytetään yhä audioon, mutta balansoimattomien liitäntöjen kanssa on omia ongelmia äänentasojen ja maaluuppien kanssa. Hifitason kaapeleilla on myös aika kovia hintoja. Videokuvassa ongelma on, että jo fullhd-tarkkuudella (juovamääräisesti siis) määritetyt kuluttajatason kaapelitekniikat (VGA, DVI analogisena) eivät tue kai yli 5-15 m vetoja. Kuitenkin televisioiden koon kasvaessa ja tykkien yleistyessä tarvittaisiin kaapelia. Nuo aiemmat analogiformaatit eivät riitä kuin dvd-laadulle jos sillekään.