[/QUOTE]
Eli RF 200-800:
637-800 mm/F9, fyysinen 70,8-88,9 mm
455-636 mm/F8, fyysinen 56,9-79,5 mm
268-454 mm/F7.1, fyysinen 37,7-63,9 mm
200-267 mm/F6.3, fyysinen 31,7-42,4 mm
Vs. Corexin nykyinen Tamron 100-400:
301-400/F6.3, fyysinen 47,8-63,5 mm
241-300/F6, fyysinen 40,2-50 mm
196-240/F5.6, fyysinen 35-42,9 mm
161-195/F5.3, fyysinen 30,4-36,8 mm
136-160/F5, fyysinen 27,2-32 mm
113-135/F4.8, fyysinen 23,5-28,1 mm
100-112/F4.5, fyysinen 22,2-24,9 mm
@Corex
Jos kohde sopii 800 mm:iin, niin sillä saa 96 % enemmän valoa kohteesta vs. nykyinen. Kinovastaava 640 mm on 1,6x-croppirungolla Tamronilla 63,5 mm aukko. Canonilla 1,6x-rungolla 640 mm kv. on aukoltaan pienempi 56,3 mm, eli takapakkia. Canon täyskennolla 640 mm kv. on aukoltaan 71,1 mm, eli sellainen 25 % enemmän valoa kohteesta vs. nykykalusto. Fiksumpi höllää 4 mm ja kuvaa täyskennolla 636 mm, koska silloin on vielä F8, eli aukko 79,5 mm. Se kerää jo 57 % (79,5 ^ 2 / 63,5 ^ 2) enemmän kuin nykyinen. Pitää arvioida millä polttoväleillä kuvaa. Sen voi sanoa, että croppirungolla Canon kerää enemmän valoa kohteesta vasta ~510 mm jälkeen, ~820 mm kv.
Täyskenno parantaa Canonia huomattavasti, aukot Tamron@1,6x/Canon FF:
Kv.
(800 mm, 63,5 mm/88,9 mm), +96 % valoa
(720 mm, 63,5 mm/80,0 mm), +59 %
640 mm, 63,5 mm/71,1 mm, +25 % (636 mm paree)
636 mm, 63,1 mm/79,5 mm, +59 %
480 mm, 50,0 mm/60 mm, +44 %
384 mm, 42,9 mm/54,1 mm, +59 %
312 mm, 36,8 mm/43,9 mm, +42 %
256 mm, 32,0 mm/40,6 mm, +61 %
216 mm, 28,1 mm/34,3 mm, +49 %
Viimeistä laajempaan kuvakulmaan Canon ei kykene edes täyskennolla, joten RF 200-800 kerää täyskennolla kaikilla polttoväleillään enemmän valoa kohteesta kuin Tamron 100-400/F4.5-6.3 1,6x-croppikennolla. Valitsin vielä erikoiset polttovälini Tamronia suosiviksi, eikä se silti pärjännyt, paitsi että sillä on mahdollista kuvata 160-199 mm kv, mikä ei Canonilla onnaa.
Canon RF 200-800 päihitti täyskennolla helposti Tamronin cropilla. Jos vertailuun otetaan täyskenno + 100-500/F7,1 (70,4 mm) tai 400/F5,6 (71,4 mm) tai 200/F2,8 (71,4 mm), niin 200-800 voittaa vain 572-636 mm ja >643 mm. Pitää siis olla lähes kokonaan pikkutirppakuvaaja, jotta 200-800 on perusteltu.
Sitten on yksi erittäin oleellinen juttu. Ei paljon lohduta, että 200-800:lla saa xx % enemmän valoa kohteen alueelta, jos silläkin kuva on liian rupuinen omaan käyttöön. Jos ei halua ostaa uutta putkea/voi pidentää aikaa/mennä lähemmäs, niin rajausta pitää höllätä/laajentaa kuvakulmaa niin paljon, että rupu pienenee siedettävälle tasolle. Huomasin nimittäin juuri, että olit Corex puhunut ISO 20000 haluamissasi kuvaustilanteissa, vaikka aika oli jo optimoitu. Meinaan RF 200-800:lla tulisi vastaavassa tilanteessa olemaan ISO 32k-40k. Jos omalla kamerallasi ISO 16k tuottaa riittävän siistiä jälkeä, niin joo, sillon FF + 32k-40k kelpaa sinulle. Luin kuitenkin rivien välistä, että haluaisit selvästi alle 20k, jolloin RF 200-800 + FF ei ole sinulle ollenkaan hyvä ratkaisu.
Tilanteessasi pitää joko kaivaa ~5-10 tonnia/opetella hiiviskelemään jollain 200/F2.8:lla tai sitten käyttää 200-300 mm putkea F2.8-4.0:lla ja tyytyä vähemmän tiukkaan rajaukseen kohteesta, jotta saat kohinan pysymään pienenä.
Muita vaihtoehtoja:
-400 mm/F4 (se varmaan on jo tuota 5 k€)
-400 mm/F5.6 (liian pieni parannus 1/3-aukkoa)
-Sigma 150-600 täyskennolla (aukko peräti 95,2 mm, ISO toki huitelisi samoissa kuin nykyinen, mutta FF jeesaa, valoa +125 % vs. Tamron 1,6x)
Jostain syystä kaikki valmistajat ovat hinnoitelleet kaikki >=100 mm aukkoiset vain ammattilaisten/isolompsaisten ulottuville. Siihen nähden Sigman 95,2 mm@~1,5 k€ tai Sony 200-600:n 95,2 mm@2 k€ ovat edullisia.
@pannu Päättelysi menivät kaikki oikein.
Uma-kuvien tarkoitus oli vain osoittaa, että vakioetäisyydellä ja -valotusajalla vain aukon halkaisija merkkaa. ISO ja F saavat olla melkein mitä vain, ja kohteen kohina on silti sama.