Voi sen ajatella toisinpäinkin: monet teräviksi kehutut objektiivit ovat vain meh-tasoa.
Ja tosiaan kannattaa ajatella, vaikka rahaa olisikin, että joka vehje on kompromissi. Jos ostaa todella valovoimaisen objektivin, vaikka 80/1,2 niin se painaa paaaljon enemmän kuin vastaava 2,8 valovoimalla. Lisäksi käyttö, jos se supervalovoimainen on sillä täydellä aukollaan todella huono, ja sen joutuu himentämään siihen 2,8 arvoon, on menettänyt kaiken mistä maksoi. Toinen pointti, samaa käyttöä: kun sen supervalovoimaisen terävyysalue on niin ohut täydellä aukolla, joutuu sitä ujsein joka tapauksessa himmentämään, jos haluaa lisää syväterävyyttä. Tai "varoja" AF:n pieneenkin ohitarkentamisen. Minulla on matkoilla usein Tamronin halpa 28-75/2,8 Nikonissa, ja jos lampsin hämärään kirkkoon, en vaihdakaan 50-milliseeni....vaan kylmästi vain lisään laiskana herkyyttä. Omaan käyttööni saman objektiivin sisko 24-70/2,8 olisi optimaalinen kinokameraan, mutta tuo 24-laajuus nostaa hintaa jo merkittävästi.
Jos leikitään että ollaan siellä kirkossa ja minulla on tuo 2,8 valovoimainen, jonka himmennän, saadakseni siedettävää toistoa aukolle 5,6. Kuvaan herkkyydellä iso1600, ja ajaksi tulee 1/30s. JOS minulla olisi tarkka 2 valovoimainen 28mm, saisin samassa tilanteessa täydelä aukolla 1/250s...tai vaihtoehtoisesti iso 200 jos kuvaan staattisesti staattisia kirkon patsaita, enkä tarvitse nopeutta valotusaikaan. Kamerassani tuo herkkyyden lasku parantaa kuvanlaatua merkittävästi. Kirkkotapauksessa valitulla polttovälillä syväterävyys ei ole käsiteltävä asia, etu tai haitta, laajiksillahjan syväterävys on usein haitta, ja siksi kuvataan usein läheltä, jottei "kaikki olisi samaa flättiä" -mikä on tyypillistä aloittelijoiden laajiskuvissa, ei ole syvyyttä. Mutta se on taasen eri aihe...