Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit -yleisketju

[varonen]

Canon harrastaa nykyään muovibajonetteja siellä halpispäässä. Se on jotain, jota en voi hyväksyä järkkärissä. Niitä objektiiveja vaihdetaan parhaassa tapauksessa kymmeniä kertoja päivässä..

Harvemmin noissa entry level -vehkeissä sitä objektiiviä vaihdellaan koko ajan. Hintaahan sillä muovisella bajonetilla saadaan alas.

 

[Laquel]

Harvemmin noissa entry level -vehkeissä sitä objektiiviä vaihdellaan koko ajan. Hintaahan sillä muovisella bajonetilla saadaan alas.

Totakin vähän kyseenalaista että kuinka paljon canon voi säästää tossa? Niillä on kuitenkin jo tuotantolinjat niille metallisille jotka lienee ihan sama osa kaikissa...

 

[JuhaH]

Satkun objektiivista kun laskee pois alvin, myyjän katteet, tukkurin katteet, rahdin, varastoinnin, valmistajan katteet yms. niin valmistuskustannukset ei voi olla montaa euroa ja muovibanjonetti voi tehdä siinä jo merkittäviä säästöjä. Ja noita muovibanjonettejakin Canon on tehny jo kymmenkunta vuotta.

Noin Canonin halpisputket on rakenteeltaan täysin muovia ihan liukupintoja ja -tappeja myöten. Eli puolet linssistöstä lepää kolmen millinvahvuisen muovitapin varassa, joista yhdenkin vaurioituminen hajottaa tarkennuksen tai tiputtaa koko linssistön pihalle.

 

[hsalonen]

Kyllä kyseessä on vaan Canonin ominaisuus, joka pakottaa ihmiset päivittämään. Eikä pelkästään objektiiveja, vaan myös kameraa - tuossa on muovinen objektiivikiinnitys:
Canon EOS 4000D DSLR kamera + 18-55 DC III objektiivi - Järjestelmäkamerat

Spoileri: iso canon

Eihän se nyt käy, että ihmiset kuvaavat samalla kameralla tai objektiivilla yli takuuajan..

 

[Drinkkeri]

Kyllä kyseessä on vaan Canonin ominaisuus, joka pakottaa ihmiset päivittämään. Eikä pelkästään objektiiveja, vaan myös kameraa - tuossa on muovinen objektiivikiinnitys:
Canon EOS 4000D DSLR kamera + 18-55 DC III objektiivi - Järjestelmäkamerat

Spoileri: iso canon

Eihän se nyt käy, että ihmiset kuvaavat samalla kameralla tai objektiivilla yli takuuajan..

On noita muovibajonetillisia optiikoita muillakin, rungoissa en ole kyllä tuollaista kötöstystä ennen nähnyt.

edit: En jaksa uskoa, että mekaaninen kuluminen on järin suuri ongelma, enemmänkin iskunkestävyys. Nuo metalliset bajonettirenkaat usein ei kestä sitä iskua sen paremmin kun ne on ruuvattu kiinni muoviin. Piti kaivaa hyvä kirjoitus aiheesta: Are Metal Mounts Any Better than Plastic? LensRentals Investigates

 

[Sepek]

Canon EF-S 17-55 F2.8 tippui lattialle (1,5m, ei tarkoituksella), vastavalosuoja hajosi, putkisto kesti.

 

[Mixu]

Itselläni hajosi viikko sitten Canonin EF-S 18-55 F3,5-5,6 objektiivistä ilmeisesti tarkennusmoottorista jokin osa, koska nyt objektiivi tarkentaa vain kohti ääretöntä, mutta ei äärettömästä takaisinpäin. Objektiivillä on ikää jo 9 vuotta, niin en huoltoon sitä ala enää viemään, mutta pitää joku päivä avata objektiivi ja tarkistaa liitännät. Onko muilla ollut vastaavaa ongelmaa Canonin objektiivien kanssa?

 

[L2K2]

On noita muovibajonetillisia optiikoita muillakin, rungoissa en ole kyllä tuollaista kötöstystä ennen nähnyt.

edit: En jaksa uskoa, että mekaaninen kuluminen on järin suuri ongelma, enemmänkin iskunkestävyys. Nuo metalliset bajonettirenkaat usein ei kestä sitä iskua sen paremmin kun ne on ruuvattu kiinni muoviin. Piti kaivaa hyvä kirjoitus aiheesta: Are Metal Mounts Any Better than Plastic? LensRentals Investigates

En myöskään näe mitään erityistä syytä miksi se metallinen bajonettirengas olisi se mystinen hopealuoti. Itselläni on yksi muovinen Canonin halpalasi muovibajonetilla. (Koska en normaalisti pahemmin jaksa teleobjektiiveja käyttää, ja sen kropin uusimman 55–250 sai melkein puoli-ilmaiseksi uutena, alle 200 euroa sisältäen sen toissakesäisen ”Epic Summer” -kampanjan vesitiiviin langattoman merkkimatkakaiuttimen kaupan päälle (UE Roll 2).) Ei tuo näytä ottaneen mitenkään merkittävästi ”lämää” parissa vuodessa käyttöä. Sisältäen kaikennäköistä seikkailua vanhan Maltalaisen linnan katolla tehdystä seikkailusta lievään kalliokiipeilyyn... tarpeeksi halpa kalusto, niin ei tarvitse varoa kuin itseään. Enemmän hirvittää sen muun objektiivin kestävyys kuin tuon kolmella olemattoman pienellä ruuvilla kiinni olevan renkaan kestävyys. Ideaalisestihan vieläpä tuo muovirengas pettää ennen sitä objektiivin runkoa. Silloin tuo parin euron varaosa, jonka saa vieläpä niillä samoilla vielä objektiivissa olevilla ruuveilla kiinni, korjaa putken takasin pelikuntoon. Jos se metallinen bajonetti repii putken mutkalle, niin sieltä menee sisuskaluja ja sitä myöten osa kalibroinnista uusiksi.

Itse tosin jopa kerran 3d-tulostin yhteen optiikka-adapteriin bajonetin (OpenSCAD-malli on jossain varmaan tallella). Eikä ollut edes Nylon-sintraus, vaan ihan ABS (vai jopa PLA) ja halpis-FDM-tulostin. Ensin toki tulostin samalla tulostimella negatiiviset ja positiiviset toleranssitulkit, jotta sain koon mahdollisimman oikeaksi... Sekin kesti kaiken pahoinpitelyn mitä sille tohti ”studiossaan” tehdä...

 

[E.T]

Kyllä kyseessä on vaan Canonin ominaisuus, joka pakottaa ihmiset päivittämään. Eikä pelkästään objektiiveja, vaan myös kameraa - tuossa on muovinen objektiivikiinnitys:
Canon EOS 4000D DSLR kamera + 18-55 DC III objektiivi - Järjestelmäkamerat

Spoileri: iso canon

Eihän se nyt käy, että ihmiset kuvaavat samalla kameralla tai objektiivilla yli takuuajan..

No eiköhän tuossa ole laskettu sitäkin että nuo myydään niille, jotka luulevat tulevansa paremmiksi kuvaajiksi pelkästään sillä hypetetyn peilirungon hankkimisella.
Nämä kun vaihtavat harvoin jos koskaan objektiivia, niin ei se muovi kerkeä kulumaankaan.

 

[Siancarlo]

E-M10 Mark II runko +kitti 14-42mm tuli hankittua ja muutama muovitötterö siihen.. Mikä tämä olympuksen all-i video on?
Tuo on valittavissa fhd/25 moodissa. fhd/50 moodissa on vain näitä superfine, fine ym.. Lasiksi olen tulevaisuudessa ajatellut
hankkia 12-100mm f4 pro lasin. Tuolla kattaisi varmaan 90% minun kuvauksista. 45mm f1.8 löytyy nyt noiden parin halvemman
muovitötterön rinnalla.

Kokemuksia 12-100mm f4:sta?

 

[hsalonen]

E-M10 Mark II runko +kitti 14-42mm tuli hankittua ja muutama muovitötterö siihen.. Mikä tämä olympuksen all-i video on?
Tuo on valittavissa fhd/25 moodissa. fhd/50 moodissa on vain näitä superfine, fine ym.. Lasiksi olen tulevaisuudessa ajatellut
hankkia 12-100mm f4 pro lasin. Tuolla kattaisi varmaan 90% minun kuvauksista. 45mm f1.8 löytyy nyt noiden parin halvemman
muovitötterön rinnalla.

Kokemuksia 12-100mm f4:sta?

Se tallentaa kaiken intra-frameina, eikä osaa differenssinä, niinkuin yleensä tehdään. Vie paljon kaistaa ja tarvitsee nopean muistikortin.

12-100mm/4.0 kuulostaa kovin pimeltä. Mieluiten hankkisen semmoisen F/2.8-zoomin.

 

[Siancarlo]

Kyllä mutta vakaaja käsittääkseni olympuksella on huippuluokkaa. Eli
paikkaa valovoimaa aika hyvin. 12-40mm f2.8 on kyllä olemassa .

 

[Laquel]

Kyllä mutta vakaaja käsittääkseni olympuksella on huippuluokkaa. Eli
paikkaa valovoimaa aika hyvin. 12-40mm f2.8 on kyllä olemassa .

No toki mutta ei se läheskään kaikissa tilanteissa pelasta jos ei halua liike-epäterävyyttä kuvaan.

 

[Nakkivahvero]

...ja vaikka kohde olisi paikallaan, edes f/2.8 käy aika nopeasti turhan hämäräksi.

 

[Siancarlo]

Joo näin se on mutta tuollaisen zoomin ollessa kyseessä kompromisseja joutuu tekemään.

 

[emerik]

Kyllä itse harkitsisin vahvasti tuota 12-100mm 4.0, jos miettisin Olympusta. Kaveriksi sitten joku valovoimainen kiinteä. Toinen vaihtoehto olisi itsellä Panasonic 8-18mm 2.8-4.0 ja 12-60mm 2.8-4.0. Tuohonkin tarvittaessa valovoimainen kiinteä kaveriksi. Omaan makuuni sellaiset kaksi unelma settiä peilittömistä jossa on omat puolet ja vahvuudet..

 

[Siancarlo]

Niin 45mm f1.8 minulla on. Pansun 20mm hyvät kokemukset mutta tällä haavaa minulle ei ole sitä. Yksi vahvuus tuossa 12-100mm on muiden lisäksi se että se tarkentaa suht likelle
ja suurennuskerroin ei ole ihan surkea. Ei oikea macro mutta lähikuvia sillä saa.

 

[Nakkivahvero]

Tuo 12-100mm f/4 on melkoisen kehuttu putki laadultaan, ja jos joskus kalliimpi runko tulee niin se on niitä harvoja (toinen on 300mm f/4) jotka tukevat Olympuksen tuplakuvanvakausta.

Yksi putki jota MFT:lle suosittelen - oletuksella että polttoväli ei ole ongelma - on Panasonicin 15mm f/1.7, vaikka sen aukkosäätö objektiivissa ei Olympuksella toimikkaan. Tosin aukko säätyy kamerasta itsestään yhä ongelmitta. Tästä löytyy DJI:n versio, joka on elementeiltään sama mutta kai pinnoitteeltaan jotenkin eroava. Löysin itse sen eBaysta 300€ hintaan enkä ole ostosta katunut. Helvetin pieni myös.

 

[varonen]

...ja vaikka kohde olisi paikallaan, edes f/2.8 käy aika nopeasti turhan hämäräksi.

Aika pimeää saa olla, että f2.8 käy hämäräksi, paitsi jos on kohinaherkkä.

 

[hsalonen]

Aika pimeää saa olla, että f2.8 käy hämäräksi, paitsi jos on kohinaherkkä.

Ei tarvii kuule kuin mennä sisätiloihin. M4/3 suurin järkevä ISO on siellä 800 tuntumassa, tai 1600 jos ei halua yksityiskohtia..

 

[salamoi]

Aika pimeää saa olla, että f2.8 käy hämäräksi, paitsi jos on kohinaherkkä.

Ota huomioon, että puhe oli MFT kamerasta eli aukko vastaa f5,6:tta 35mm täydellä kennolla. Ei siis kovin valovoimainen.

 

[varonen]

Ota huomioon, että puhe oli MFT kamerasta eli aukko vastaa f5,6:tta 35mm täydellä kennolla. Ei siis kovin valovoimainen.

Okei. Aina täyskennolla kuvanneena en osannut edes ajatella asiaa.

 

[Nakkivahvero]

Kyllä ISO3200 vielä aika pitkälle pääsee jos ei croppaa ja käyttää kuvia netissä, ts. pienemmäksi skaalattuna, mutta joo, f/2.8 zoomini on olohuoneessani jo hieman hitaan tuntuinen.

 

[Siancarlo]

No niin nyt tuli sitten satsattua pienesti 12-40mm f2.8 pro ja Panasonic Leica DG Vario-Elmar 100-400mm f/4-6.3 Asph. Power O.I.S tulossa.

45mm f1.8 olen todennut hyväksi. Ostin noi pitkällä tähtäimellä koska pitäydyn tässä m43 systeemissä ellen satu äkkirikastumaan..

 

[hsalonen]

No niin nyt tuli sitten satsattua pienesti 12-40mm f2.8 pro ja Panasonic Leica DG Vario-Elmar 100-400mm f/4-6.3 Asph. Power O.I.S tulossa.

45mm f1.8 olen todennut hyväksi. Ostin noi pitkällä tähtäimellä koska pitäydyn tässä m43 systeemissä ellen satu äkkirikastumaan..

Molemmat objektiivit on kuvanlaadullisesti hyvää vastinetta rahoille. Tuo Panasonic on vaan kovin iso - taitaa olla isoin objektiivi m43-järjestelmälle, jonka tiedän. Mietin itsekin tuollaisen hankintaa.

..mutta sillä sai tuon toisen zoomin pieneksi ja nyt sitä kantelee iloisesti kaikilla reissuilla mukana.

 

[JokuHullu]

Ota huomioon, että puhe oli MFT kamerasta eli aukko vastaa f5,6:tta 35mm täydellä kennolla. Ei siis kovin valovoimainen.

Öh, eikös tuo mennyt noin vain syväterävyyden osalta? Eihän noiden APS-C objektiivien aukkojakaan kerrota millään 1.5 luvuilla jos vaan valon määrästä puhutaan.

 

[Nakkivahvero]

Öh, eikös tuo mennyt noin vain syväterävyyden osalta? Eihän noiden APS-C objektiivien aukkojakaan kerrota millään 1.5 luvuilla jos vaan valon määrästä puhutaan.

Kyllä.

Kohinaahan pieni kenno antaa enemmän samalla herkkyydellä, mutta se ei liity objektiivien valovoimaan.

 

[L2K2]

Öh, eikös tuo mennyt noin vain syväterävyyden osalta? Eihän noiden APS-C objektiivien aukkojakaan kerrota millään 1.5 luvuilla jos vaan valon määrästä puhutaan.

Riippuu ihan siitä kummasta valoon liittyvästä suureesta olet kiinnostunut (valon määrä vai valon intensiteetti).

Jos tavoite on laskea oikea valotus (aka. ISO-arvo × käänteinen aukkoluku^2 × valotusaika), niin silloin ei tehdä mitään ylimääräistä kertolaskua*. Tästä syystä noita käyttäessä ei tehdä kertolaskuja.

Mutta, jos haluat tietää paljonko valoa keräät** (eli mikä on odotettavissa oleva tekninen kuvan laatu hämärässä), niin kertolasku on tarpeen (koska kuvakulma samalla polttovälillä on eri kennokoilla eri kokoinen): aukkoluku on siis objektiivin polttovälin ja sen tehollisen valoa keräävän aukon halkaisijan suhde.

–

Esimerkki: 50 mm objektiivi kinofilmikoossa, jossa on aukkoluku f/2, kerää valoa 25 mm halkaisijaltaan olevan ympyrän lävitse. Jotta saadaan sama kuvakulma, MFT-kameraan laitetaan 25 mm objektiivi. Nyt aukkoluku f/2 kerää valoa vain 12,5 mm reiän lävitse (samasta avaruuskulmasta). 75 % vähemmän valoa saapuu itse kennolle, jolloin toki kuvan tekninen laatu kärsii erityisesti hämärässä. (Toki myös diffraktion rajoitteet tulevat vastaan aikaisemmin... mutta syväterävyys on selvästi suurempi.)

Himmennetään 50 mm objektiivi aukolle f/4 (eli f = 0,25), nyt myös se kinokoon kamera kerää valoa 12,5 mm reiästä. 75 % valosta jää keräämättä. Diffraktio myös hyökkää. (Toki kumpikaan näistä esimerkin putkista ei ole pahasti diffraktiorajoittunut esimerkin aukoilla. Jos olisi f/8 ja f/16, niin ehkä sitten.) Nyt kuvanlaatu ja syväterävyys vastaavat melko täydellisesti tuota MFT-kameraa. Tästä syystä noita vertaillessa kannattaa se kertolasku tehdä.

–

* Koska ovela kameravalmistaja on tavallaan sen kertolaskun leiponut sitään tuohon ISO-lukuun... johtuen siitä, että ISO-luku on muuntokerroin valon intensiteetistä (per pinta-alayksikkö) siihen pikselin lineaariseen kirkkausarvoon. Valon määrä taas on valon intensiteetti kertaa se valoa kerännyt pinta-ala. Kuvan tekninen laatu riippuu jälkimmäisestä, ja siksi sillä ”täyden kennon” (eli pienin missään määrin yleisesti filmiaikana käytetty filmin koko) kennolla kestää käyttää niin paljon isompia ISO-arvoja. (Ts. filmikielellä: MFT-kameran kuvaa pitää suurentaa tuplana, että saadaan samankokoinen vedos. Ja, suurentaminen huonontaa kuvanlaatua. Joten, pitää saada per pinta-alayksikkö parempi kuva, jos haluaa yhtä hyvän lopputuloksen.)

** Ja, mikä on suurin mahdollinen diffraktiorajoitteinen resoluutio. Tämä on usein se näkyvämpi kuin tuo ensimmäinen. Tai, no, ylipäätään myös objektiivin piirtorajoiteen vähentyminen. Sama määrä viivoja per kennomillimetri kun tuottaa huomattavasti terävämmän kuvan kinokoossa. (Ei sillä, moderni MFT-putki voittaa monta klassista kinoputkea. Ei toki niitä 24–70, 70–200, ... -”leluja”.)

PS. Se tyypillinen filmiajan lopun yleiskäyttöinen värifilmi oli 200 (ASA), ja jo 800 (ASA) (väri-) filmi oli harvinaista ja tuotti melko heikon kuvanlaadun (ainakin jos teki liian suuria vedoksia, edes 400 ei ollut yleensä suositeltävaa värifilmipuolella). Noillakin pystyi kuvaamaan. Koska ASA ~ ISO, niin tuo MFT ISO800 on hyvää ja ISO3200 on edes siedettävää tarkoittaa sitä, että MFT-digikameralla pääsee samalla aukkoluvulla olevalla putkella samaan hämäräsuorituskykyyn kuin loppuajan filmeillä pääsi.

PPS. Eli, se MFT f/5,6 on samaa luokkaa kuin vanhat filmiajan f/5,6 -kokonaisuudet. Eli, kohtalaisen pimeä, eikä kovinkaan soveltuva hämärässä kuvaamiseen. Mutta oikein soiva peli valokuvaukseen, kunhan sitä valoa on saatavilla. Ja, jos valoa ei ole paljoa, niin rohkeasti vaan isompaa ISO-arvoa kehiin. ISO6400 on varmasti oikein soiva peli oikeassa tilanteessa... jos ei tarvitse ihan valtavia kuvia vedostella tehdä. Ei siinä kyllä varmaan ihan hirveää jälkikäsittelyvaraa ole, ja saattaa joutua joitain kuvia ”vasta-mulkoistamaan” jos värikohina hyppii silmille. Mutta parempi kuva ISO6400-arvolla kuin ei kuvaa ISO800-arvolla. (Ainakin APS-C-koossa ISO12800 on ihan käyttökelpoista kunhan kohde on tarkoituksenmukainen. Ainakin kerran olen jopa tuolla tuottanut ns. julkaisukelpoisen kuvan. Ei olisi tullut sitä kuvaa alemmilla arvoilla. Yleensä toki ISO3200 rajana.)

 

[E.T]

Molemmat objektiivit on kuvanlaadullisesti hyvää vastinetta rahoille. Tuo Panasonic on vaan kovin iso - taitaa olla isoin objektiivi m43-järjestelmälle, jonka tiedän. Mietin itsekin tuollaisen hankintaa.

..mutta sillä sai tuon toisen zoomin pieneksi ja nyt sitä kantelee iloisesti kaikilla reissuilla mukana.

Sekä Panasonic 200mm F2.8 että Olympus 300m F4 ovat vähän/selvemmin isompia ja varsinkin neljänneksen raskaampia.
Ja legacy formaattien lähellekään saman kuvakulman laseihin nähden 100-400mm on oikein mukavan kevyt mukana kuljetettavaks ja oikein hyvä esim perhosten jne kuvaamiseen.
Tuossa reilu viikko sitten yksi Keisarinviittakaan kun ei päästänyt paljoa viittä metriä lähemmäksi, säikkyen alempaa paistaneen auringon aiheuttamaa varjoa.

PS. Se tyypillinen filmiajan lopun yleiskäyttöinen värifilmi oli 200 (ASA), ja jo 800 (ASA) (väri-) filmi oli harvinaista ja tuotti melko heikon kuvanlaadun (ainakin jos teki liian suuria vedoksia, edes 400 ei ollut yleensä suositeltävaa värifilmipuolella).

Noin tusinan vuotta sitten kun itsellä oli ensimmäinen digikamera (5MP Minolta Dimage 7i) niin myrskybongaritutun luona käydessä hän näytti yhtä filmikameralla otettua kuvaa ukkoskuuropilvestä.
Kyseisessä "kymppikuvassa" oli harmaissa kohdissa selvää rakeisuutta, niin kysyin että onko se otettu jollain herkemmällä filmillä.
Ja vastaus oli ASA100.
Eli se siitä analogisen filmin suorituskyvystä.
Saisi käyttää aika törkeän korkeata ISOa MFT:lläkin että saisi kymppikuvaan kohinaa sen verran.

 

[L2K2]

Sekä Panasonic 200mm F2.8 että Olympus 300m F4 ovat vähän/selvemmin isompia ja varsinkin neljänneksen raskaampia.
Ja legacy formaattien lähellekään saman kuvakulman laseihin nähden 100-400mm on oikein mukavan kevyt mukana kuljetettavaks ja oikein hyvä esim perhosten jne kuvaamiseen.
Tuossa reilu viikko sitten yksi Keisarinviittakaan kun ei päästänyt paljoa viittä metriä lähemmäksi, säikkyen alempaa paistaneen auringon aiheuttamaa varjoa.


Noin tusinan vuotta sitten kun itsellä oli ensimmäinen digikamera (5MP Minolta Dimage 7i) niin myrskybongaritutun luona käydessä hän näytti yhtä filmikameralla otettua kuvaa ukkoskuuropilvestä.
Kyseisessä "kymppikuvassa" oli harmaissa kohdissa selvää rakeisuutta, niin kysyin että onko se otettu jollain herkemmällä filmillä.
Ja vastaus oli ASA100.
Eli se siitä analogisen filmin suorituskyvystä.
Saisi käyttää aika törkeän korkeata ISOa MFT:lläkin että saisi kymppikuvaan kohinaa sen verran.

Ei ASA100 vielä niin pahaa pitäisi olla? (Mutta ASA200 filmistä olin itse ihan tyytyväinen 6 Mpikselin skannauksiin silloin kun vielä ylipäätään jaksoin leikkiä filmileikkikalullani jolla oli paha tapa alivalottaa satunnaisesti jopa aukon verran. Ei vielä näkynyt rae, mutta 24 Mpikselissä olisi varmasti näkynyt... Ja lisäksi toki puhdas etäisyyspohjainen vaistotarkennus... Ja kohtalaisen iso aukko...)

Filmille kuvatessakin on myös voinut vahingossa alivalottaa... ja se maksaa sitä kallisarvoista filmin vähäistä oikeaa dynamiikkaa pahasti. Myös sävyt kärsivät, koska filmi ei ole todellakaan lineaarista valotuksen suhteen.

Legacy on aika vahva väite. Peililäpsyttimien isoin etu kun on oikeasti se todellinen optinen etsin ja sitten se valtavasti parempi automaattinen tarkennus noille pitkillä putkilla. Koska en teleilyä suuremmin harrasta, on tosin tuo peilien määrä kameroissani nykyään 0.

 

[Laquel]

Peililäpsyttimien isoin etu kun on oikeasti se todellinen optinen etsin ja sitten se valtavasti parempi automaattinen tarkennus noille pitkillä putkilla.

Siirryttyäni peilittömiin en pitäisi optista etsintä edes etuna. EVF:stä näkee suoraan valotuksen ja tarkennus on paljon helpompi saada just kohilleen jos kuvaa jollain f/1.2 laseilla.

Autofocus, varsinkin AF-C on pirusti parempi peilivehkeillä ja pitkillä laseilla mutta tossakin oppii muuttamaan kuvaustyyliä helposti niin että saa tarkennettua useimmiten oikein myös johonkin lentäviin lintuihin tai juokseviin lapsiin ym.

 

[Siancarlo]

Molemmat objektiivit on kuvanlaadullisesti hyvää vastinetta rahoille. Tuo Panasonic on vaan kovin iso - taitaa olla isoin objektiivi m43-järjestelmälle, jonka tiedän. Mietin itsekin tuollaisen hankintaa.

..mutta sillä sai tuon toisen zoomin pieneksi ja nyt sitä kantelee iloisesti kaikilla reissuilla mukana.

Tuo pidempi on ollut haaveena niin kauan kun se on ollut markkinoilla. Toinen valikoitui tuohon kylkeen itsestään
kun tulivat pakettina samalta myyjältä. (takuunalaisia ja kunnoltaan uutta vastaavia)

Säänsuojattua runkoa pitää kytistellä kun nyt runkona on OM-D E-M10 Mark II.

Nyt pitää pähkäillä mitä teen 14-42mm ƒ/3.5-5.6 EZ ED M.Zuiko , 40-150mm 1:4.0-5.6 M.ZUIKO DIGITAL ED ja 75–300 mm 1:4.8–6.7 II ED kanssa. Periaatteessa keskimmäisen polttoväli kattaa uusien lasien väliin jäävän alueen. Muut jäänevät vähän tarpeettomiksi. Kuvia niilläkin tulee ja en osaa noita hirveästi moittia.

 

[hsalonen]

Tuo pidempi on ollut haaveena niin kauan kun se on ollut markkinoilla. Toinen valikoitui tuohon kylkeen itsestään
kun tulivat pakettina samalta myyjältä. (takuunalaisia ja kunnoltaan uutta vastaavia)

Säänsuojattua runkoa pitää kytistellä kun nyt runkona on OM-D E-M10 Mark II.

Nyt pitää pähkäillä mitä teen 14-42mm ƒ/3.5-5.6 EZ ED M.Zuiko , 40-150mm 1:4.0-5.6 M.ZUIKO DIGITAL ED ja 75–300 mm 1:4.8–6.7 II ED kanssa. Periaatteessa keskimmäisen polttoväli kattaa uusien lasien väliin jäävän alueen. Muut jäänevät vähän tarpeettomiksi. Kuvia niilläkin tulee ja en osaa noita hirveästi moittia.

Itse ostin kanssa 40-150mm, kun sain satasella tarjouksesta, mutta käytin sitä vain 1-2 kertaa koko sinä aikana, kun se oli minulla. En suosittele ostamaan objektiiveja, vain kun ne kattavan jonkun välin. Kaikki Fujilla olevat objektiivini ovat 50mm (x1.5) tai alle. Ei ole suunnitelmissa ikinä hankkia muita.

Monta kiinteän polttovälin objektiivia omistaneena, olen tottunut vähän kävelemään, että saan kuvan sommiteltua oikein.

Kittilinssiä mietin pitämistä, mutta pistin myyntiin muualle 60€. Korvaan sen 14mm/2.5:lla, joka on hyvä kaikkeen. Kamerana on vielä OM-D E-M10 (se edellinen versio), ja en ole edes saanut siitä järkeviä tarjouksia. Ei kameroista tai kiteistä saa rahojaan takaisin, vain nuo premium-linssit pitävät arvonsa hyvin. (Tuosta muuten joku huomautti, että kittilinssiä on kolmea eri versiota, mutta en ymmärrä, mitä hyötyä saa niitä vaihtelemalla)

Paras kamera on se, joka kulkee mukana. Helposti voisin kuvitella ottavani E-M10:n ja tuon pienen zoomin mukaan ulkomaanreissuille. Se kulkee vaikka kaulassa ja kuvanlaatu on jotain aivan eri luokkaa kuin pokkareilla tai kännykällä.

--

Noilla kaikilla entisillä tulee hyvässä valaistuksessa oikein hyviä kuvia. Kannattaa siis panostaa siihen valovoimaan, jotta saa parannusta (niinkuin olet tehnyt). Lisäksi 14->12mm laajispäässä avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Aina on vaikeampaa peruuttaa, että saa kaiken mahtumaan kuvaan ja se ei ole aina edes mahdollista.

 

[Nakkivahvero]

(Tuosta muuten joku huomautti, että kittilinssiä on kolmea eri versiota, mutta en ymmärrä, mitä hyötyä saa niitä vaihtelemalla)

Niissä on eroja kuvanlaadussa. Vanhin, "m.Zuiko Digital 14-42mm f/3.5-5.6" taitaa olla se huono ja "m.Zuiko Digital 14-42mm f/3.5-5.6 II" ja "m.Zuiko Digital 14-42mm f/3.5-5.6 II R" ne kohtuulliset.

 

[Siancarlo]

Noissa uudemmissa kittilinsseissä on taittu panostaa videokuvaamiseen. Sekä siihen että tuo minulla oleva painuu pannukakuksi kuljetettaessa.

 

[Drinkkeri]

Riippuu ihan siitä kummasta valoon liittyvästä suureesta olet kiinnostunut (valon määrä vai valon intensiteetti).

Jos tavoite on laskea oikea valotus (aka. ISO-arvo × käänteinen aukkoluku^2 × valotusaika), niin silloin ei tehdä mitään ylimääräistä kertolaskua*. Tästä syystä noita käyttäessä ei tehdä kertolaskuja.

Mutta, jos haluat tietää paljonko valoa keräät** (eli mikä on odotettavissa oleva tekninen kuvan laatu hämärässä), niin kertolasku on tarpeen (koska kuvakulma samalla polttovälillä on eri kennokoilla eri kokoinen): aukkoluku on siis objektiivin polttovälin ja sen tehollisen valoa keräävän aukon halkaisijan suhde.

–

Esimerkki: 50 mm objektiivi kinofilmikoossa, jossa on aukkoluku f/2, kerää valoa 25 mm halkaisijaltaan olevan ympyrän lävitse. Jotta saadaan sama kuvakulma, MFT-kameraan laitetaan 25 mm objektiivi. Nyt aukkoluku f/2 kerää valoa vain 12,5 mm reiän lävitse (samasta avaruuskulmasta). 75 % vähemmän valoa saapuu itse kennolle, jolloin toki kuvan tekninen laatu kärsii erityisesti hämärässä. (Toki myös diffraktion rajoitteet tulevat vastaan aikaisemmin... mutta syväterävyys on selvästi suurempi.)

Himmennetään 50 mm objektiivi aukolle f/4 (eli f = 0,25), nyt myös se kinokoon kamera kerää valoa 12,5 mm reiästä. 75 % valosta jää keräämättä. Diffraktio myös hyökkää. (Toki kumpikaan näistä esimerkin putkista ei ole pahasti diffraktiorajoittunut esimerkin aukoilla. Jos olisi f/8 ja f/16, niin ehkä sitten.) Nyt kuvanlaatu ja syväterävyys vastaavat melko täydellisesti tuota MFT-kameraa. Tästä syystä noita vertaillessa kannattaa se kertolasku tehdä.

Eihän sulla kuvanlaatu muutu miksikään jos käytät zoomioptiikkaa ja kuvaat samassa paikassa esim 24mm f/4 ja 50mm f/4, kuten ei isompikennoisen kameran kuvanlaatukaan heikkene jos vertailun kääntää toisinpäin. Kennon koko on se, joka vaikuttaa kuvanlaatuun pikselikoon ja kennon pinta-alan mukaan.

 

[L2K2]

Eihän sulla kuvanlaatu muutu miksikään jos käytät zoomioptiikkaa ja kuvaat samassa paikassa esim 24mm f/4 ja 50mm f/4, kuten ei isompikennoisen kameran kuvanlaatukaan heikkene jos vertailun kääntää toisinpäin. Kennon koko on se, joka vaikuttaa kuvanlaatuun pikselikoon ja kennon pinta-alan mukaan.

Tästä syystä tuonne piilotin suluissa ”(koska kuvakulma samalla polttovälillä on eri kennokoilla eri kokoinen)” ja ”(samasta avaruuskulmasta)”. Toki, kun valoa kerätään isommasta avaruuskulmasta (ts. laajakulmaisemmalla objektiivilla), niin siitä saman halkaisijan reiästä saa enemmän valoa läpi... Jos joku siis haluaa verrata eri kennokokojen yli, niin tuo kertolasku toimii oikein mainiosti vertaamaan eri formaatteja.

Ja, koska polttoväli on määritelty niin kuin polttoväli on määritelty (neulanreikäkameraekvivalenttina), niin valotuksen (kennon koosta huolimatta, myös siis eri kokoisilla palasilla fyysisesti samaa filmiä) tai valon määrän (vakiokennokoolla, mutta polttoväliä vaihdellen) suhteen voi käyttää aukkolukua ilman mitään kertolaskuja. Siksi se ylipäätään on keksitty ottaa silloin reilu vuosisata sitten käyttöön.

Mutta, koska saivartelit, niin saivartelen takaisin: Mutta sitten kun mennään tuohon kohtaan 2, siis diffraktio. Kuvanlaatu tosiaan putoaa laajakulmaisemmilla putkilla laajassa päässä... toki vain jos puhutaan erottelukyvystä avaruuskulman suhteen. ;-) Diffraktioraja tulee aikaisemmin vastaan laajakulmaisemmassa päässä, jos mitataan erottelukykyä vakiokohteelle kuvassa. Näin käy toki, koska se kohde pienenee (kohteen mitat mitattuna kennon pinnalla), mutta ideaalisesti diffraktion aiheuttama pehmeneminen pysyy vakiona (pistemäisen lähteen halkaisija mitattuna kennon pinnalla). Toki, tästä johtuen valokuvassa on yhteensä likimain sama (kennon koosta riippuva) määrä diffraktiorajoitteista piirtokykyä samalla aukkoluvulla polttovälistä riippumatta...

Toisin sanottuna, päädyt tasan samaan lopputulokseen pyörittelemällä mukana eksplisiittisesti kennon kokoa ja sitä kuva-alaa... joten, jos joku haluaa verrata kahta formaattia teknisen kuvanlaadun ylärajojen osalta keskenään, niin tuo kennon koon suhdeluku on aika hyvä suure siihen. (Koska se on juurikin tuo kennon koon suhde.)

Pikselien kokoa ei tarvitse varmaan tähän sotkea. (Koska pikselikoko nyt tulee aika suoraan kennon koosta ja pikselimäärästä.)

PS. Harmi, että ei voi enää laittaa pikselinviilaajat-linkkiä, kun sekin sarjakuva lopetti ”ihan hetki sitten” – näköjään reilu 12,5 vuotta alkaa tuntua lyhyeltä ajalta, hmm...

 

[E.T]

Ei ASA100 vielä niin pahaa pitäisi olla?

Filmille kuvatessakin on myös voinut vahingossa alivalottaa... ja se maksaa sitä kallisarvoista filmin vähäistä oikeaa dynamiikkaa pahasti. Myös sävyt kärsivät, koska filmi ei ole todellakaan lineaarista valotuksen suhteen.

Legacy on aika vahva väite. Peililäpsyttimien isoin etu kun on oikeasti se todellinen optinen etsin ja sitten se valtavasti parempi automaattinen tarkennus noille pitkillä putkilla. Koska en teleilyä suuremmin harrasta, on tosin tuo peilien määrä kameroissani nykyään 0.

Sitä minäkin luulin/odotin kun kuvan näin.
Lieneekö sitten ollut jonkin verran alivalottunut ja tasaisemman harmaat kohdathan lienisivät parhaat näyttämään "filmin kohinan".
Tosiaan tuli ihan mieleen digikennon kohina siitä, se vain oli enemmän "kirkkaus"kohina tyyppistä.

Onhan niitä filmikameroita ollut aina ilman peiliäkin ja paljon sitä pienintä useimpiin tarkoituksiin riittävää kinokokoa suurempanakin.
Optisen etsimen ainoa selvä etu on vähävirtaisuus.
Sähköisen etsimen kuvan kirkkauden vahvistus auttaa tekemään rajausta hämärässä ja tarkentamaankin.
PDAF:n integrointi kennolle ei enää ole mikään uutuus, niin ei sekään peiliä vaadi.

Mutta, koska saivartelit, niin saivartelen takaisin: Mutta sitten kun mennään tuohon kohtaan 2, siis diffraktio. Kuvanlaatu tosiaan putoaa laajakulmaisemmilla putkilla laajassa päässä... toki vain jos puhutaan erottelukyvystä avaruuskulman suhteen. ;-) Diffraktioraja tulee aikaisemmin vastaan laajakulmaisemmassa päässä, jos mitataan erottelukykyä vakiokohteelle kuvassa. Näin käy toki, koska se kohde pienenee (kohteen mitat mitattuna kennon pinnalla), mutta ideaalisesti diffraktion aiheuttama pehmeneminen pysyy vakiona (pistemäisen lähteen halkaisija mitattuna kennon pinnalla). Toki, tästä johtuen valokuvassa on yhteensä likimain sama (kennon koosta riippuva) määrä diffraktiorajoitteista piirtokykyä samalla aukkoluvulla polttovälistä riippumatta...

Vakioaukkosuhteella zoomaillessahan diffraktion vaikutus tosiaan pysyy kameran kannalta samana polttovälistä riippumatta.
Laajakulmalla fyysinen aukko on kyllä pienempi, mutta kuva piirtyy polttotasolle pienempänä.
Jolloin se ei haittaa että objektiivin erottama kulmamitaltaan pienin yksityiskohta on suurempi kuin pitemmällä polttovälillä.


Ja eri formaateille samalle kuvakulmalle ja syväterävyydelle diffraktiorajahan on kaikille sama.
Sehän tulee syväterävyyden lailla suoraan fyysisen aukon koosta.

 

[L2K2]

Sitä minäkin luulin/odotin kun kuvan näin.
Lieneekö sitten ollut jonkin verran alivalottunut ja tasaisemman harmaat kohdathan lienisivät parhaat näyttämään "filmin kohinan".
Tosiaan tuli ihan mieleen digikennon kohina siitä, se vain oli enemmän "kirkkaus"kohina tyyppistä.

Tasaiset tummanharmaat (tai vastaavan kirkkauden värilliset) pinnat on toki kaikkein parhaat näyttämään filmin ”kohinan”, ei kun siis ”filmin nätin rakeisuuden”. Noissa kun on näin hihavakiolla ihmissilmän värierottelun kannalta alhaisin signaali–kohina-suhde (valoisammissa kohtia on selvästi suhteessa vähemmän kohinaa, ja tummemmissa kohdin se kohina taas ei luonnostaan suurempi kohinan määräkään yleensä häiritse katsojaa). Digissä vastaavaa kohinaa ei juuri ole mikä johtuu toki vain siitä, että filmikuvissa ei ole mahdollista tehdä sitä ohjelmallista kohinanpoistoa, jolla tuon voisi kätkeä.

Siksi ne tasaiset pinnat näyttävät niin paljon kohinaisemmilta filmillä... (jopa niillä matalan ASA:n diafilmeillä* tai mustavalkonegatiivifilmeillä, joilla on muutoin ihan tolkuttoman hyvä resoluutio)

* Kinokoon dia projisoituna seinälle >> mikään näkemäni videotykin kuva. (Pl. toki kaikki filmille ominaiset ongelmat esim. valkotasapainon kanssa... sitä kun ei voi valita ainakaan rullaa vaihtamatta puhumattakaan että sitä voisi jälkikäteen säätää, joten ne sävytetyt suotimet oli todella aikoinaan tarpeen.)

Onhan niitä filmikameroita ollut aina ilman peiliäkin ja paljon sitä pienintä useimpiin tarkoituksiin riittävää kinokokoa suurempanakin.
Optisen etsimen ainoa selvä etu on vähävirtaisuus.
Sähköisen etsimen kuvan kirkkauden vahvistus auttaa tekemään rajausta hämärässä ja tarkentamaankin.
PDAF:n integrointi kennolle ei enää ole mikään uutuus, niin ei sekään peiliä vaadi.

Mutta jostain syystä erillisen tarkennussensorin vaihetarkennus >> kennolle laitettu vaihetarkennus. Ainakin pitkillä putkilla. Lieneekö ihan vaan sen tarkennussensorin ”pikselikoko”. Se suuruusluokkaa 10–100 tarkennuspistettä omalla kennollaan mahdollistaa paljon suuremmat pisteet. Tämä näkyy mm. siinä, että kuinka ison ”suhteellisen tarkennnusvirheen” kohdalla tarkennus vielä napsahtaa kohteeseen. (Kaikki kokeilemani kennolla olevat vaihetarkennukset rupeavat nirsoilemaan telepäässä. Jopa hyvien kuluttajarunkojen peilipuolen vehkeet eivät tuohon niin helposti sorru. Jos oma elanto riippuisi siitä, että saako sen kriittisen kuvan vai ei, niin peili varmaan olisi kamerassani.)

Samoin sähköisen etsimen viive on (jopa noissa Sonyn uusimmissa tai Canonin EOS M5) häiritsevän iso, jos pitäisi mahdollisimman nopeasti etsiä kohde. Ja, heti kun alkaa hämärtää kunnolla, niin viive vaan pahenee. Sama kuin yllä, jos työksi, niin...

No, sitten se harvemmin mainittu kennolla tehtävän (vaihe- tai kontrastitarkennuksen, näiden yhdistelmästä puhumattakaan) etu: ei tarvitse kalibroida erikseen sitä kennon ja tarkennsmussensorin välistä epäideaalisuutta. Ei siis ole koko ”focus micro adjustment” -tuskailulle tarvetta. Harrastuskäytössä kiva. Ammattilainen nyt ei siitä kertaluontoisesta vaivasta pahemmin välitä.

Vakioaukkosuhteella zoomaillessahan diffraktion vaikutus tosiaan pysyy kameran kannalta samana polttovälistä riippumatta.
Laajakulmalla fyysinen aukko on kyllä pienempi, mutta kuva piirtyy polttotasolle pienempänä.
Jolloin se ei haittaa että objektiivin erottama kulmamitaltaan pienin yksityiskohta on suurempi kuin pitemmällä polttovälillä.


Ja eri formaateille samalle kuvakulmalle ja syväterävyydelle diffraktiorajahan on kaikille sama.
Sehän tulee syväterävyyden lailla suoraan fyysisen aukon koosta.

Tämän jälkimmäisen muistaakseni huomasin tuossa ensimmäisessä viestissäni sanoa. Eli, jos halutaan välttämättä korkea syväterävyys, niin isommasta kennosta ei ole mitään lisäarvoa. Jostain syystä vaan noita matalan syväterävyyden (ja siten korkean resoluution ja hyvän hämäräsuorituskyvyn) putkia saa parhaiten siinä noin kinokoossa**.

Mutta niin kauan kuin esim. noille f/2,8 zoomeille ei ole niitä f/2 tai f/1,4 vastineita noissa pienemmissä formaateissa, niin kinokoko on vielä yleiskäyttöisen kuvanlaadun huipulla. (Sigman APS-C koon f/1,8 ominaisuuksiltaan melko rajoittuneet 18–35 ja 50–100 toki vastaavat noin 28–56 ja 75–150 putkia... Mutta ei ne ehkä ihan vielä korvaa sitä Canonin 16–35, 24–70, 70–200 kolmikkoa tai Nikonin vastaavaa (14–24, 24–70, 79–200).)

** Ns. keskikoon (joka siis selvästi isompi kuin ns. ”täysi kenno”) tai suuren koon kameroihin ei ole montaa erittäin valovoimaista putkea. Toki noissa isommissa koissa päästiin etenkin aikoinaan paljon lähemmäs sitä teoreettista diffraktiorajaa. Ja, ilman geometriavääristymiä, kun niitä olisi ollut vaikea filmiltä korjata. Mutta nuo nykykinoputket ovat käytännössä kirineet tuon eron kiinni. Samoin noista isommista formaateista puuttuu helposti siirrettävät automaattitarkenteiset kamerat.

Toki, kinokoossa ei taida pahemmin paljekameroita olla, joten esim. Scheimpflungin periaatteen hyväksikäyttö rajautuu niillä kaupallisiin tilt–shift objektiiveihin. (Onko noille pienemmille formaateille muuten mitään vastaavaa, periaatteessa kun kinokoon peiliputkesta saisi soivan APS-C tai MFT -paljekameran objektiivin?)

 

[Nakkivahvero]

Tottakai pienempi kenno uhraa kuvanlaadussa, toki erityisesti lähinnä silloin kun valoa ei riitä tarpeeksi. Mielestäni nuo MFT:n f/1.2 pro primet ovat painonsa ja koonsa puolesta hieman outoja jo tälle järjestelmälle ja jotkut f/1.4 zoomit olisivat vielä oudompia. Tosin kuvanlaatu kai noiden pro-primejen pointti on eikä niinkään f/1.2 itsessään. Asiahan on niin, että jos MFT:n puolet lyhyemmän objektiivin pitää olla samalla fyysisellä aukon koolla, kasvanee putkien koko ja paino sille tasolle että on sama käyttää suurempaa formaattia. Epäilisin myös että vaikkapa joku 35-100mm f/1.4 kilpailemaan 70-200mm f/2.8 kanssa olisi myös jo haastava putki edes toteuttaa. Oletettavasti noilla aukoilla varustettuja zoomeja ei ole hirveästi olemassa järjestelmästä riippumatta.

Eri kamerajärjestelmien pointti ei ole että pienemmät järjestelmät olisivat yksiselitteisesti parempia kuin suuremmat. Yksi syy miksi itse pidän MFTstä on että Panasonic GX80 ja 100-300mm f/4-5.6 oli melkoisen halpa combo, selvästi kevyempi ja pienempi kuin mikään järkevä ~200-600mm täyskennoputki ja tuplakuvanvakaus tarjoaa aika naurettavan pieniä suljinaikoja käsivaralta polttoväli huomioiden kunhan kuvattu lintu istuu puussa eikä lennä. Tottakai saisin parempaa jälkeä isomman sensorin kameralla ja sopivalla putkella, mutta niitä en jaksaisi raahata pusikkoon yhtä usein.

Oikea kysymys kennon koossa on se, missä vaiheessa hinta, koko, paino ja kuvanlaatu ovat tasapainossa. Sinänsä täyskenno ei ole yhtään sen enempää graalin malja kuin MFT tai APS-C, koska tottakai kuvanlaatua voidaan parantaa vielä suuremmilla formaateilla. Toisille sen sijaan riittää kännykkäkamera tai joku 1/2.3" sensorin pokkari.

Tämä toki eniten valokuville. Videopuolella ainakin toistaiseksi suurempien sensoreiden hyöty on ihmeesti rajallisempi.

 

[L2K2]

Tottakai pienempi kenno uhraa kuvanlaadussa, toki erityisesti lähinnä silloin kun valoa ei riitä tarpeeksi. Mielestäni nuo MFT:n f/1.2 pro primet ovat painonsa ja koonsa puolesta hieman outoja jo tälle järjestelmälle ja jotkut f/1.4 zoomit olisivat vielä oudompia. Tosin kuvanlaatu kai noiden pro-primejen pointti on eikä niinkään f/1.2 itsessään. Asiahan on niin, että jos MFT:n puolet lyhyemmän objektiivin pitää olla samalla fyysisellä aukon koolla, kasvanee putkien koko ja paino sille tasolle että on sama käyttää suurempaa formaattia. Epäilisin myös että vaikkapa joku 35-100mm f/1.4 kilpailemaan 70-200mm f/2.8 kanssa olisi myös jo haastava putki edes toteuttaa. Oletettavasti noilla aukoilla varustettuja zoomeja ei ole hirveästi olemassa järjestelmästä riippumatta.

Eri kamerajärjestelmien pointti ei ole että pienemmät järjestelmät olisivat yksiselitteisesti parempia kuin suuremmat. Yksi syy miksi itse pidän MFTstä on että Panasonic GX80 ja 100-300mm f/4-5.6 oli melkoisen halpa combo, selvästi kevyempi ja pienempi kuin mikään järkevä ~200-600mm täyskennoputki ja tuplakuvanvakaus tarjoaa aika naurettavan pieniä suljinaikoja käsivaralta polttoväli huomioiden kunhan kuvattu lintu istuu puussa eikä lennä. Tottakai saisin parempaa jälkeä isomman sensorin kameralla ja sopivalla putkella, mutta niitä en jaksaisi raahata pusikkoon yhtä usein.

Oikea kysymys kennon koossa on se, missä vaiheessa hinta, koko, paino ja kuvanlaatu ovat tasapainossa. Sinänsä täyskenno ei ole yhtään sen enempää graalin malja kuin MFT tai APS-C, koska tottakai kuvanlaatua voidaan parantaa vielä suuremmilla formaateilla. Toisille sen sijaan riittää kännykkäkamera tai joku 1/2.3" sensorin pokkari.

Tämä toki eniten valokuville. Videopuolella ainakin toistaiseksi suurempien sensoreiden hyöty on ihmeesti rajallisempi.

Onhan noita nopeita zoomeja... videopuolella ja sitten toki myös (paremmissa) valvontakameroissa ja teollisuudessa. Siksi ne niillä pienillä sensoreilla tulee toimeen niin paljon paremmin. (Plus, videopuolella tarvitsee paljon vähemmän resoluutiota.)

Esimerkiksi C-mount nopeimmat käsitarkenteiset 6×zoomit on f/1,2... Toki, noilla linsseillä kuvaympyrä kattaa yleensä vain sen 2/3"-sensorin, joten ”kinovastaava” aukko on ”vain” f/4,8... (1" sensorikoossa tuo olisi jo f/3,3) Tämä toki on jopa hieman parempi (valovoiman osalta) kuin mitä MFT-ammattizoomit tarjoavat...

<menee insinööripornon puolelle, eli hieman ohi aiheen>
MFT-puolella varmaan nuo ammattizoomit on f/2,8 siksi, koska ”ammattizoomien nyt pitää olla f/2,8”. Tuon lyhemmän kennon ja sovitteen välin pitäisi kyllä mahdollistaa vähemmän eksoottisen ”retrofokaalinen” zoomi kuin mitä kinokoon peilikameroissa on käytössä normaalizoomina. Siksi ainakin sen normaalizoomin olettaisi saavan siedettävän pieneksi f/2 -mallinakin. Telenä ei toki vastaavaa hyötyä saada, koska nuo 70–200 putket on aika lähellä minimihalkaisijaansa. Tämän näkee hyvin esim. siitä että suodinrengas on likimain vain pienintä mahdollista kokoa siis noin 200 mm / 2,8 = 71,5 mm. Ideaalitapauksessakin se 35–100 f/1,4 tarvitsisi aivan yhtä hillittömän etummaisen elementin. Mutta noissa 24–70-putkissa siis on ihan yhtä iso etummainen elementti kuin 70–200-putkissa, koska tuo laaja pääty tarvitsee eksoottisen optisen rakenteen, koska peili pakottaa putken alkamaan niin kaukaa siitä kennosta.

 

[Nakkivahvero]

Onhan noita nopeita zoomeja... videopuolella ja sitten toki myös (paremmissa) valvontakameroissa ja teollisuudessa. Siksi ne niillä pienillä sensoreilla tulee toimeen niin paljon paremmin. (Plus, videopuolella tarvitsee paljon vähemmän resoluutiota.)

Esimerkiksi C-mount nopeimmat käsitarkenteiset 6×zoomit on f/1,2... Toki, noilla linsseillä kuvaympyrä kattaa yleensä vain sen 2/3"-sensorin, joten ”kinovastaava” aukko on ”vain” f/4,8... (1" sensorikoossa tuo olisi jo f/3,3) Tämä toki on jopa hieman parempi (valovoiman osalta) kuin mitä MFT-ammattizoomit tarjoavat...

<menee insinööripornon puolelle, eli hieman ohi aiheen>
MFT-puolella varmaan nuo ammattizoomit on f/2,8 siksi, koska ”ammattizoomien nyt pitää olla f/2,8”. Tuon lyhemmän kennon ja sovitteen välin pitäisi kyllä mahdollistaa vähemmän eksoottisen ”retrofokaalinen” zoomi kuin mitä kinokoon peilikameroissa on käytössä normaalizoomina. Siksi ainakin sen normaalizoomin olettaisi saavan siedettävän pieneksi f/2 -mallinakin. Telenä ei toki vastaavaa hyötyä saada, koska nuo 70–200 putket on aika lähellä minimihalkaisijaansa. Tämän näkee hyvin esim. siitä että suodinrengas on likimain vain pienintä mahdollista kokoa siis noin 200 mm / 2,8 = 71,5 mm. Ideaalitapauksessakin se 35–100 f/1,4 tarvitsisi aivan yhtä hillittömän etummaisen elementin. Mutta noissa 24–70-putkissa siis on ihan yhtä iso etummainen elementti kuin 70–200-putkissa, koska tuo laaja pääty tarvitsee eksoottisen optisen rakenteen, koska peili pakottaa putken alkamaan niin kaukaa siitä kennosta.

En tiedä optiikasta varmaankin yhtä paljoa kuin sinä, mutta osasyy niille C-mountin nopeille zoomeille voi olla myös se, että putkien ei tarvitse olla niin tarkkoja, kuten itse sanotkin. Mulla on itäsaksalainen M42-bajonetin 135mm f/2.8 hyllyssä, ja onhan se koomisen pieni etenkin kun huomioidaan että kuvaympyrä on 35mm-filmille käsittääkseni suunniteltu. Toki tuossa on hinta ja ikäkin osatekijöinä, mutta ei tuolla kovin hyviä valokuvia saa otettua verrattuna edes tuohon alle satasen 40-150mm f/4-5.6 MFT-natiiviputkeen. Edes siis vastaavalla aukolla.

En usko myöskään että f/2.8 on puhtaasti siksi että ammattizoomit koetaan f/2.8 putkiksi. Siinä mielessä väite on varmaan totta, että suunnittelussa on ollut tavoitteena f/2.8, mutta jos suunnilleen samalla painolla, koolla ja valmistuskustannuksella olisi onnistunut yhtä tarkka f/2-putki, niin eiköhän viimeistään oman standardizoominsa myöhemmin julkaissut Olympus olisi tarjonnut f/2-putkea, tai edes jotain f/2.4. Olisi ollut ihan kiva markkinoinnille.

Paria poikkeusta vaillehan MFT-optiikka on varsin laadukasta, ja iso osa nopeista putkista on varsin tarkka täysin avoinnakin, vaikka toki miltei aina tarkin f/2.8-f/4 välillä.

 

[Tcav]

Selailin tuossa kamerakauppoja läpi Fujin X-T100 tai X-T20 kiikarissa. Olin jo melkein painamassa osta-nappia X-T20:n suhteen, kunnes huomasin, että Scandinavian Photollahan on tarjolla X-T2 runko hyvinkin kohtuulliseen hintaan

Osta Fujifilm X-T2 kamerarunko (Järjestelmäkamerat - Harrastaja / Pro) Scandinavian Photolta

Hinta siis 845 euroa.

 

[Siancarlo]

Itsellä on syksyistä säätä vartoen mielessä käytetty säänkestävä m43 runko. Vieläköhän noita
EM-5 tai EM-1 kannattaa ajatella? Tässä kun on ollut 5v ulkona kuvioista niin ei ole tullut yhtään
seurattua.

 

[hsalonen]

Itsellä on syksyistä säätä vartoen mielessä käytetty säänkestävä m43 runko. Vieläköhän noita
EM-5 tai EM-1 kannattaa ajatella? Tässä kun on ollut 5v ulkona kuvioista niin ei ole tullut yhtään
seurattua.

EM-5 on kaikessa huonompi, kuin nykyinen kamerasi (paitsi se sääsuojaus). Tosin niitä saa käytettynä halvalla. Vaikka tuolta:
Olympus OMD-EM5 runko | Käytetyt kamerat, objektiivit ja valokuvaustarvikkeet

(en tunne ilmoittajaa, laitoin tuon vaan hintatason vuoksi)

 

[emerik]

Selailin tuossa kamerakauppoja läpi Fujin X-T100 tai X-T20 kiikarissa. Olin jo melkein painamassa osta-nappia X-T20:n suhteen, kunnes huomasin, että Scandinavian Photollahan on tarjolla X-T2 runko hyvinkin kohtuulliseen hintaan

Osta Fujifilm X-T2 kamerarunko (Järjestelmäkamerat - Harrastaja / Pro) Scandinavian Photolta

Hinta siis 845 euroa.

Kieltämättä aika edullisesti saa. Tuon hinta tippunut puoleen mitä se oli julkaisun aikaan. Kaveriksi vain 23mm 2.0 tuolle, niin pärjää oikeastaan kaikissa tilanteissa.

Edit. Varmaan ollut tämä, mutta tuonne cdon.com on tuo valokuvaus tarvikkeisiin yleinen koodi xY9m6FrE. Voimassa vielä pari päivää ja saa sen -30% hinnasta pois.

 

[Nakkivahvero]

EM-5 on kaikessa huonompi, kuin nykyinen kamerasi (paitsi se sääsuojaus). Tosin niitä saa käytettynä halvalla. Vaikka tuolta:
Olympus OMD-EM5 runko | Käytetyt kamerat, objektiivit ja valokuvaustarvikkeet

(en tunne ilmoittajaa, laitoin tuon vaan hintatason vuoksi)

Voi toki olla että tarkoituksena oli mainita E-M5 mk2, jolloin tilanne kääntyy.

Oli miten oli, ellei sitä sääsuojausta todella tarvitse, on aika epätodennäköistä että minkään sortin päivitys on oleellinen.

 

[Laquel]

Selailin tuossa kamerakauppoja läpi Fujin X-T100 tai X-T20 kiikarissa. Olin jo melkein painamassa osta-nappia X-T20:n suhteen, kunnes huomasin, että Scandinavian Photollahan on tarjolla X-T2 runko hyvinkin kohtuulliseen hintaan

Osta Fujifilm X-T2 kamerarunko (Järjestelmäkamerat - Harrastaja / Pro) Scandinavian Photolta

Hinta siis 845 euroa.

Laitoin itekin perjantaina tilaukseen. Nyt ois ylimääräsenä X-T20

Digicamera.net - Valokuvausfoorumi • katso viestiketjua - Fujifilm X-T20 (hopea) *HKI*

550€ valmiiks tingittynä jos kiinnostaa Tai 16-50 3.5-5.6 OIS lasin kanssa 650. Ellet tietty saanu niitä viimeisiä varastossa olevia X-T2 tilattuu.

 

[Tcav]

Laitoin itekin perjantaina tilaukseen. Nyt ois ylimääräsenä X-T20

Digicamera.net - Valokuvausfoorumi • katso viestiketjua - Fujifilm X-T20 (hopea) *HKI*

550€ valmiiks tingittynä jos kiinnostaa Tai 16-50 3.5-5.6 OIS lasin kanssa 650. Ellet tietty saanu niitä viimeisiä varastossa olevia X-T2 tilattuu.

Kyllähän tuo tilaus meni eilen läpi, katotaan nyt sitten saako sitä kameraa. Jos ei, niin täytynee taas sitä X-T20 -mallia katsella.

 

[emerik]

Kyllähän tuo tilaus meni eilen läpi, katotaan nyt sitten saako sitä kameraa. Jos ei, niin täytynee taas sitä X-T20 -mallia katsella.

Itsellä ainakin hyvät kokemukset kyseistä liikkeestä. Muistaakseni toimitus kestää muutaman päivän pidempään mitä suomesta. Paketointi oli ainakin viimeksi erittäin nätti kun oli paketin teossa käytetty perinteistä ruskeaa paperia. Varmaan joku tyttö oli tehnyt sen.