Joo, toi oli selkee ja oli ko. videollaki selitetty selkeesti. Mut jos palataan ajatuksiani taaksepäin, nii miten esim. maapallon nopeus maailmankaikkeudessa mitataan? Lasereilla (tota mainittua valonopeutta hyödyntäen) varmaankin, mut suhteessa mihin, kun kuitenki kaiketi kaikki liikkuu ja itse maailmankaikkeuskin laajenee?
Paitsi että vasta hokasin, 360 astetta on vaan 2d tasossa.. mikä mahtaa olla oikea määrre 3d tasossa?
Ei ole mitään mitattavaa kun nopeutta ei ole ?
Niin siis nopeushan on aikaan sidottu suure, ja yhtälailla riippuvainen referenssipisteestä. Maapallon nopeuden voi laskea auringon, galaksin keskipisteen tai minkä tahansa tunnetun avaruuden pisteen suhteen suhteen. Vastaus on jokaisessa pisteessä eri.
Kulta ja muut metallit ovat olleet ensin pölypilvessä josta Aurinkokunta on muodostunut. Siitä se on kulkeutunut planeettoihin, mutta jostain luin (en muista mistä) että Maassa on todella paljon kultaa muihin planeetohin verrattuna. Raskaana aineena kulta ja platina painuvat syvälle maan kuoreen, josta tulivuoret toimittavat ne pintaosiin. Ilmeisesti metalleilla on taipumus sakkautua könteiksi. Maan kuori on kääntynyt ja sekoittunut monta kertaa Maan historiassa. Kun metallit ovat kerran päätyneet kiinteään kuoreen, ne myös jäävät sinne, eivätkä painu takaisin lähemmäs ydintä.
Mikä tahansa piste aika-avaruudessa kelpaa. Ei tarvitse olla kiintopiste. Esimerkiksi sopiva nopeus satelliitille lasketaan tällä tavoin. Lasketaan putoamisnopeutta ja massaa vastaava vauhti, siten että putoaminen tapahtuu synkronissa kaareutuvuuden kanssa.
Millä valonnopeudella (0,000..x?) se satelliiitti aika-avaruudessa siis kulkee? Ja miten se mitataan? Jos mitataan, nii onko se vain "tarpeeksi tarkka" meille vai todellinen nopeus, mitä se sit lieneekää? e: eiku aloin päästä ehkä kärryille, ku mainitsit painovoiman ja massat. Kaipa sitä kautta voidaaan laskelmia siis tehdä. Kait...maapallon nopeus, linnunradannopeus, universumin laajentuminen jne jne vaa täytyy ottaa mukaan kans tossa.
(C-V)/C
Täh. Valonnopeus ei olekkaan vakio? Siis eihän gravitaatio vaikuta sen nopeuteen, vaan suuntaan? Eikö fotonit kulke aina valonopeudella? Päästään taas siihen, että nopeuden määrittäminen aika-avaruudessa ei olekkaan nii simppeliä?
Nopeus on vektorisuure. Vauhti on se skalaarisuure, joka ei ota suuntaan kantaa. Mutta tässä tapauksessa vauhtikin on tarkastelijan suhteen riippuvaista gravitaatiosta. Mustien aukkojen tapahtumahorisontti on se kohta, jossa valon nopeus on tarkastelijan kohdalla nolla. Mutta ei siinä vielä kaikki. Mistä tahansa muusta avaruuden pisteestä tarkastellessa se on eri - varsinkin lähellä tapahtumahorisonttia.
Joo, alkaa menee tässä vaiheessa iltaa iha liikaa yli hilseen enkä alunperinkää tienny mistä jauhan
Kiitos, ku vastailit silti.Periaatteessa satelliitin suhteellinen nopeus voidaan määrittää aikadilataatiosta, joka voidaan laskea sen lähettämästä aikasignaalista, niin kuin gps satelliiteissa.
Valo (fotonit) kulkee aina valonnopeutta? Siis koko keskustelun pohjana oli tämä video:
Valo kulkee nesteessä "hitaammin" sun vinkkelistä. Itse fotonit kyl kulkee valonnopeudella, vähän heijastellen vaan. Tulee sun silmille hitaammin, kun kulkevat pidemmän matkan.Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.
Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)
Nyt muuten tuli ekaa kertaa ajateltua sitä, että voisiko tämän laskennallisen ja mitattavissa olevan dilataation osasyynä olla se(kin), että muuttuneessa gravitaatiokentässä atomikellon atomielementteihin kohdistuu erilainen voima. Erityisesti elektroneihin voisi kuvitella kohdistuvan jonkinlaisen vuorovesivoiman kaltaisen ilmiön (koska niillä on massa), mutta että missä määrin tämä voisi olla mitattavissa alkoi juuri kiinnostamaan.Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.
Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)
Siis valo kulkee yhtä nopeasti tyhjiössö, kaasussa kuin nesteessä?
No jos mennää iha juurille asti (fotonit), nii kyllä. Katsokaa tuo video, samaiset fotonit aiheuttaa erikoisia asioita, ku tarkastellaan asioita sillä tasolla. e: mut vastaan edelleen, sun näkökulmasta nopeus voi vaihdella.
Aivan, muuttaa siis kulku kulmaa katsojaan nähden.
Kyllä, ja aikadilataatio on hyvin tunnettu ilmiö. Näissä nopeuksissa ajan hidastumisella ei ole merkitystä. Joku vuosi sitten erään astronautin, joka oli ollut pitkään avaruudessa laskettiin olevan pari mikrosekuntia nuorempi kuin maassa ollut veljensä. Valon "hidastuminen" menee jotakuinkin noin, että väliaineessa fotoni törmäilee atomeihin ja kulkee pidemmän matkan. Mutta atomien välissä valonnopeus on valonnopeus. Onpa siinä menty niinkin pitkälle, että valonsäde on pysäytetty Bose-Einstein kondensaatin avulla kokonaan tanskalaisen tutkijan toimesta. Lene Hau - WikipediaVeneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.
Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)
Teknisesti (kiinteä) aine on suurelta osin tyhjää tilaa. Atomitasolla niiden välissä on jättimäinen tyhjä tila, kaasussa vielä enemmän. Valo heijastuu ja siroaa joka paikassa, missä se törmäilee asioihin. Muuten näkemämme maailma näyttäisi vähän erilaiselta. Väliaineessa fotonit myös absorvoituvat atomeihin, jotka äärimmäisen pienen viiveen jälkeen säteilevät ylijäämäenergian pois uutena fotonina. Auringon sisällä muodostuvalla fotonilla menee satojatuhansia vuosia päästäkseen pinnalle koska se törmäilee jatkuvasti tiheässä aineessa. Neutriino on täysin inertti muuhun aineeseen nähden ja etenee aina valonnopeudella satunnaisia törmäyksiä lukuunottamatta.
Niin? Valo siroilee iha kaikkialla ja sen vuoksi mm. värejä näämme. Fotonitasolla kulkee valonnopeutta. Sitä en osaa sanoa missä kohtaa esim valon eri aallonmuodot tulee kuvioihin, jos puhutaan ihan valosta valosta.
onko yksittäisiä atomejakaa olemassa. Hyvin vähän tiedämme lomittumisesta jne.
A Boy and His Atom - Wikipedia
en.m.wikipedia.org
Meinaatko että tämä lyhytelokuva olisi huijausta ja pääosanäyttejät olisivat täynnä tyhjää?
Niin sitä yritin sanoa että atomin("pääosanäyttelijä") sisällä olisi vielä hiukkasia, vai sittenkin vain aaltoja?
Aivan.Niin sitä yritin sanoa että atomin("pääosanäyttelijä") sisällä olisi vielä hiukkasia, vai sittenkin vain aaltoja?
Aijaa. Tahdoit sen sanoa selventämättä asiaa. Jaetaan tietoa, kiitos. Vähemmän vittuilua.
Nyt en ymmärrä.
Nii, että haluaisikko avata asiaa, ku tietämystä on? toistaiseksi olet keskittynyt vain "pätemiseen" antamatta ketjulle mitään.
Hieno asenne sinulla ihan lähtökohtana. Jos ei itse ymmärrä, niin eikait sitä tarvitse oksentaa muiden päälle?Nii, että haluaisikko avata asiaa, ku tietämystä on? toistaiseksi olet keskittynyt vain "pätemiseen" antamatta ketjulle mitään.
Et siis osaa vastata oikeasti? Ku ei edes pyytämällä saa vastausta. Lisää vittuilua vain.
Eri aineille on olemassa eri refraktiokertoimia, joiden avulla voidaan laskea eri nopeudet kaavalla v = (c/n). Tyhjiössä n=1 ja puhtaassa alkoholissa 1,36. Ei ole sattumaa, että aivotoiminta heikkenee alkoholin nauttimisen myötä.Mihin lopputulemaan nyt päästiin sen valon kulkemisen kanssa eri tiheyksisien aineiden seassa?
Auringossa pinnalle pääsyssä vähän kestää, luulisi että veisikin sitten jotain tekee?
Edit: olihan tuossa jo linkkikin
Se taitaa olla vähän monimutkaisempi asia. Tiheys ei varmaan ole ainoa aineen ominaisuus, mikä vaikuttaa valon (siis optisen valon) kulkuun aineessa. Tuossa laittamassani linkissä kerrotaan, että kyseinen tanskalainen tutkija on saanut valonsäteen pysäytettyä kokonaan Bose- Einstein kondensaatin avulla, joka ei niin tiheää tavaraa ole. Muistan lukeneeni jutun, jossa valoa oli hidastettu fillari nopeuksiin jäähdytetyillä natrium atomeilla. Hidastuminen tapahtui jotenkin niin, että kylmä atomi absorboi fotonin ja kun atomin energiataso taas laskee, se säteilee fotonin, joka törmää seuraavaan ja sitä seuraavaan jne...Mihin lopputulemaan nyt päästiin sen valon kulkemisen kanssa eri tiheyksisien aineiden seassa?
Auringossa pinnalle pääsyssä vähän kestää, luulisi että veisikin sitten jotain tekee?
Edit: olihan tuossa jo linkkikin
