Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Karjala]

Kuunpimennyksen täydellinen vaihe noin klo 22.30. Varsinkin eteläisessä Suomessa pitäisi näkyä hienosti ainakin kelin puolesta.

 

[Messmaker]

Katso suorana klo 21.50 alkaen, kun Kuu punastuu – punainen möykky kelluu tänään keskiyön taivaalla

 

[JuoppoJarmo]

Täällä etelärannikon tuntumassa on niin pilvistä, ettei näy.

 

[Messmaker]

kohta

 

[Lifeless]

Suomes o ollu vissii melko ok saat viime aikoina, mutta Marsissa ei niinkaan...

Eli toisin sanoen, pikkusta polymyrskya pukkaa taas tuolla pain. On kestanyt jo viikkoja ja voi viela kestaa vahintaan saman verran.

Ja kun puhutaan polymyrskyista, niin ne ei todellakaan ole semmosia pikkusia, joissa hieman hiekkaa lentaa Saharasta Alpeille , vaan tosiaan koko pallo on hiekan peitossa...

ps.
Kuvat oppositiosta, eli pallo ei valttamatta samassa kulmassa Maahan nahden (eli tummat ja vaaleat alueet ei tasmaa, koska Maan ja Marsin kiertoaika on eri). Mutta vasempi siis on se "normaalimpi" Mars.

 

[Lifeless]

Japanilaisten Hayabusa2 nappasi toistaiseksi tarkimman kuvansa Ryugu-asteroidista, jota se on kiertanyt about 6 viikon ajan. Kuva on napattu noin kilometrin korkeudelta.

Alus myos poltti moottoreitaan, jotta kiertorata saadaan pikkuhiljaa lahemmaksi ja lopulta tarkoitus on laskeutua naytteen ottoa varten. Maahan nayte pitaisi ennattaa joskus 2020 paikkeilla.

Ja tassa viela kuva koko asteroidista (ja mista tuo tarkempi kuva on otettu). Noin kilometrin halkaisijaltaan oleva kivi.
162173 Ryugu - Wikipedia

 

[sono-thermism]

Suomes o ollu vissii melko ok saat viime aikoina, mutta Marsissa ei niinkaan...

Eli toisin sanoen, pikkusta polymyrskya pukkaa taas tuolla pain. On kestanyt jo viikkoja ja voi viela kestaa vahintaan saman verran.

Ja kun puhutaan polymyrskyista, niin ne ei todellakaan ole semmosia pikkusia, joissa hieman hiekkaa lentaa Saharasta Alpeille , vaan tosiaan koko pallo on hiekan peitossa...

ps.
Kuvat oppositiosta, eli pallo ei valttamatta samassa kulmassa Maahan nahden (eli tummat ja vaaleat alueet ei tasmaa, koska Maan ja Marsin kiertoaika on eri). Mutta vasempi siis on se "normaalimpi" Mars.

Ihmetyttää vähä miten ne Mars Rover autot (Oppurtunity ja Curiosity) vieläkin toimii [1] vaikka on niin suuret hiekkamyrskyt että koko planeetan ulkonäkö muuttuu. Onko niillä kenties joku suoja niille autoille?

[1] Mars rover - Wikipedia

 

[David ":DA" Imodium]

Mikä on se punainen möllykkä joka on tänä iltana kaatanut eteläisessä horisontissa?

En oo aiemmin noin kirkkaan punaista pistettä nähnyt. Luulin ensin lentokoneeksi mutta eteni aivan liian hiljaa ja pitkäkestoisesti ollakseen sellainen. Suunta oli idästä länteen, eli etelän suuntaan katsoen vasemmalta oikealle.

 

[Lifeless]

Mikä on se punainen möllykkä joka on tänä iltana kaatanut eteläisessä horisontissa?

Mars

On oppositiossa eli lahimpana Maata sitten vuoden 2003. Sen takia harvinaisen kirkas.

edit:
2013 -> 2003

 

[njake]

Ihmetyttää vähä miten ne Mars Rover autot (Oppurtunity ja Curiosity) vieläkin toimii [1] vaikka on niin suuret hiekkamyrskyt että koko planeetan ulkonäkö muuttuu. Onko niillä kenties joku suoja niille autoille?

[1] Mars rover - Wikipedia

Onhan niissä jonkinlaiset harjat muistaakseni, tuo pöly kun ei mikään uusi asia ole.

Edit: Curiosityssä oli siis tuo harja käytössä robottikädessään.

 

[Lifeless]

Ihmetyttää vähä miten ne Mars Rover autot (Oppurtunity ja Curiosity) vieläkin toimii [1] vaikka on niin suuret hiekkamyrskyt että koko planeetan ulkonäkö muuttuu. Onko niillä kenties joku suoja niille autoille?

Curiosity on ydinkayttoinen vehje, eli valon maara ei vaikuta sen toimintaan.

Opportunity ei paljoa valoa saa juuri nyt. Ennenkuin Spirit ja Opportunity lahetettiin Marsiin, luultiin etta aurinkokennot ei tulisi Marsissa kauan kestamaan koska niille laskeutuu koko ajan polya. Mutta yllatys oli suuri kun eras paiva pieni "dust devil" eli poly pyorre ajoi jommankumman yli ja puhalsi kaikki polyt pois aurinkokennoilta. Samaa on tapahtunut (semi)saannollisesti siita lahtien. Eli tuuli kylla puhdistaa kennot ajan mittaan. Jos virtatasot menee todella alhaiseksi, niin Opportunity menee safe modeen ja saastaa silla tavalla sahkoa ja odottelee taas kirkkaampia aikoja.


Ydinkayttoinen Curiosity (aurinkokennot puuttuu siis siita) :

 

[David ":DA" Imodium]

"Mikä on se punainen möllykkä.."
- "Mars"

Jotenkin antikliimaattista, mutta kiitos! Nyt en enää ihmettele miksi sitä kutsutaan punaiseksi planeetaksi. Aiemmin ollut sellainen oranssin valkoinen, mutta nyt lähes yhtä punainen kuin lentokoneen punainen siipivalo. Viimeks kävi näin Venuksen kanssa 2010 kun paistoi puiden läpi niin ettei nukutuksi saanut.

 

[dominik]

Kohta alkaa osittainen auringonpimennys ja tähdenlentoja pitäisi näkyä viikonloppuna tavallista enemmän.

Katso tänään taivaalle: tunnissa voi nähdä jopa sata tähdenlentoa – lauantaina Suomessa nähdään myös osittainen auringonpimennys

 

[David ":DA" Imodium]

No aika laimee pimennys kyllä.

 

[Lifeless]

Niinhan ne osittaiset aina on. Pitaa ainakin 90% olla piilossa, etta edes huomaa jonkin olevan eritavalla kuin aiemmin.

Aurinko vaan on niin tolkuttoman kirkas...


Mista paastaan sujuvasti aasin sillan kautta Parker luotaimen laukaisun viivastymiseen. Se piti tanaan laukaista mutta tekniset viat estivat laukaisun ja laukausikkuna meni ohi. Huomenna on ilmeisesti uusi yritys.

Nasa postpones 'mission to the Sun'

Parker on siis luotain, jonka on maara tutkia Auringon koronaa, eli Auringon "kaasukehaa", joka ulottuu miljoonien kilometrien etaisyydelle Auringon pinnasta ("pinta" on se keltainen nakyva osa, joka joskus taivaallakin mollottaa). Lahimmillaan 6,12 miljoonan kilometrin etaisyydelle pitaisi laskeutua Auringon pinnasta, eli seitteman kertaa lahemmaksi kuin mikaan aiempi yritys (lahin planeetta Mercurius myos kay noin 46M km etaisyydella Auringosta). Tuolla "lahiohituksella" alus viilettaa parhaillaan ~190 km/s (~700 000 km/h) eli siita tulee nopein ihmisen koskaan lahettama luotain. Tuolla on mukavat keliolosuhteet, eli noin 1300 °C ja poutaa. Aurinkosuoja kestaa noin ~1377 °C lampotilan. Aurinkosuojan varjossa (vesijaahdytettyna) sijaitsee kaikki tieteisharvelit, joilla on mukavat kolmekymmenta astetta (normaalistihan avaruudessa varjonpuolella putoaa satoihin miinus asteisiin).

Parker Solar Probe - Wikipedia

Tuo lamposuoja onkin oikeastaan tarkein osa luotaimessa. Aurinkoon on ennenkin haluttuu lahettaa luotaimia, mutta se nyt ei vaan ole ollut kaytannossa mahdollista. Kevyen ja lampoakestavan suojan kehittaminen on vienyt aikansa. Tama mika Parkeriin asennettiin on periaatteessa hyvin huokoinen hiilikuitukenno (tai oikeasta hiilivaahto, jonka pinnassa hiilikuitu kerros), joka eristaa tehokkaasti lampoa, ja pinnassa valkoinen keraamipinnoite joka imee mahdollisimman vahan lampoa itseensa. Tuon jalkeenkin Parkerinkin pyrahdykset Auringon lahelle on nopeita ja sitten on tultava jaahdyttelemaan, eli rata on hyvin elliptinen. Vahan kuin kavisi heittamassa vuosisadan (tuhannen?) loylyt ja sitten juoksisi hankeen vilvoittelemaan.

GMS: Cutting-Edge Heat Shield Installed on NASA’s Parker Solar Probe
How NASA will shield solar probe from crazy heat | EarthSky.org

 

[Lifeless]

Viela yksi kuvake mielikuva harjoittelua varten.

Jos Aurinko olisi meista 6 miljoonan kilometrin paassa (sehan on 150M km paassa), niin se nayttaisi suunnilleen tallaiselta taivaalla. Oikealla vertailun vuoksi siis Aurinko (tai Kuu) sellaisena kun se nyt nahdaan taivaalla. Eli jokainen voinee kuvitella millaista saata olis luvassa.

 

[Lifeless]

Tekasin viela pikasen photoshopin milta se nayttaisi Auringon laskun aikaan

 

[njake]

Tekasin viela pikasen photoshopin milta se nayttaisi Auringon laskun aikaan

Kuvaan jos muutat https -> http, niin näkyy muillekkin.

 

[Lifeless]

Kuvaan jos muutat https -> http, niin näkyy muillekkin.

Muuttelin osoitteen.

Unohdin tuon https paskeen

 

[Lifeless]

Parker paasi matkaan tanaan.



Ensimmainen Venuksen lahiohitus on 28 syyskuuta ja ensimmainen Auringon ohitus marraskuun alussa. Talla initiaali radalla kiertoaika on noin 150 paivaa. Luotain kay Venuksen luona noin kerran vuodessa (2021 kahdesti), jotta rata saadaan mahdollisimman lahelle Aurinkoa, ja samalla kiertoaika putoaa alle 90 paivaan. 2024 on sitten se h-hetki eli mennan niin likelta kuin suinkin vain mahdollista (eli noin 6 miljuunaa kilometria). 2025 luotain tekee viela 4 lahi ohitusta, jonka jalkeen sen primaari missio loppuu (mutta veikkaisin etta sita jatketaan, jos vain kunto riittaa).

Tasta kappyrasta nakee hyvin nuo lahiohitukset ja niiden vaikutukset nopeuteen. Jokainen isompi pudotus tai korotus kappyrassa tarkoittaa kaytannossa etta on ohitettu Venus lahelta ja sen avulla muutettu rataa.

 

[Sivustakatsoja]

Parker paasi matkaan tanaan.

Ensimmainen Venuksen lahiohitus on 28 syyskuuta ja ensimmainen Auringon ohitus marraskuun alussa.

Onpa ihan älytöntä että sitä osataan tehdä aluksia jotka kulkevat noin helkkarin nopeasti. Oma käsityskyky riittää hahmottamaan että aurinko on "ihan helvetin kaukana", sitä on vain vaikea hahmottaa että miten hiton nopeasti tuo alus kulkee.

 

[Lifeless]

Onpa ihan älytöntä että sitä osataan tehdä aluksia jotka kulkevat noin helkkarin nopeasti. Oma käsityskyky riittää hahmottamaan että aurinko on "ihan helvetin kaukana", sitä on vain vaikea hahmottaa että miten hiton nopeasti tuo alus kulkee.

Iso kiitoshan kuuluu ihan Auringolle. Maasta tuo lahtee samoilla nopeuksilla kuin aiemmatkin luotaimet, mutta kun lennetaan Aurinkoa kohti, niin gravitaation vaikutus alkaa nakya toden teolla.

Nopeudet on kylla hurjia, ja niita on vaikea kasittaa taalla ruohonjuuri tasolla, jossa nopeusrajoitukset on tuhansia kertoja pienemmat. 190 km/s vauhdilla Maapallon kiertaisi alle neljaan minuuttiin, tai 17 kertaa ympari tunnissa...

Auringon pinnallakin ympari kierrois ekvaattoria pitkin (noin 4,3M km) kestaisi vain reilut 6 tuntia.

Toki tuokin on vain rahtunen valonnopeudesta (299 792,458 km/s) eli matka toiseksi lahimmalle tahdelle kestaisi tuhansia vuosia...

( ps. Aurinko kiertaa Linnunrataa noin 220 km/s eli periaatteessa me kaikki liikutaan tuollaista vauhtia nukkuessakin )

 

[KillerBee]

Sulla on Lifeless tosi hyvä tapa kertoa näitä juttuja! Avaruus kiehtonu aina ja sinun tapa koittaa suhteuttaa noita valtavia määreitä meille tavan tallaajille on tosi hyvä!

Keep it up!

 

[omena]

Miksi aurinko kuvataan "lähikuvissa" aina oranssina/punaisena tulipallona? Eikös se avaruudesta käsin pitäisi olla vitivalkoinen? Ottaako Parker kuvia?

 

[Lagittaja]

Miksi aurinko kuvataan "lähikuvissa" aina oranssina/punaisena tulipallona? Eikös se avaruudesta käsin pitäisi olla vitivalkoinen? Ottaako Parker kuvia?

Siksi kun aurinkoa kuvataan myös muillakin taajuuksilla kuin vain näkyvä valo ja värin "lisääminen" auttaa erottamaan yksityiskohtia mitä ei muuten näkisi, esim otettu UV tai X-ray kuva ja se sitten väritetty vaikkapa sitten punaiseksi tulipalloksi.

Mutta kyllä, näkyvän valon spektristä aurinko on vitivalkoinen.

http://solar-center.stanford.edu/SID/activities/GreenSun.html



Tuolla on uusimpia kuvia
SDO | Solar Dynamics Observatory

 

[Lifeless]

Juu, ihmissilmaan Aurinko on avaruudesta nahtyna aikalailla valkoinen. Maasta kasin nahtyna mita tahansa valkoisen ja punaisen valilta, riippuen Auringon korkeudesta, ja ilman puhtaudesta. Jopa vihreana (vihrea valahdys, eli green flash Auringon laskun aikaan, kaytannossa vaatii etta Aurinko laskee meren taakse)

Auringon pinta (fotosfaari) on lampotilaltaan ~5750 °K, tuon lampoinen mustakappaleen sateily maksimi sattuu kelta-vihreaan. Toki se sateilee koko spetrin laajuudella, tuo on vain sateily maksimi. Vihrea ja keltainen nyt sattuu vain olemaan meidan nakemamme spektrin keskivaiheilla, ja siina reunoilla on rutkasti muita taajuuksia, joten kun kaikki punertavat ja sinertavat aallonpituuden summataan yhteen niin lopullinen nakyva valo on hyvin lahella puhtaan valkoista. Jos ihminen nakisi UV sateilya, niin Aurinko luultavasti nayttaisi hieman sinertavalta, koska Aurinko sateilee todella voimakkaasti UV paassa.

NASA (yms.) kuvissa Aurinko voi olla periaatteessa minka varinen tahansa, joskin yleensa oranssin keltainen. Oikeastaan vari yleensa viittaa kaytettyyn filtteriin, ja voidaan jo varin valinnalla kertoa mita on yritetty kuvata. Esim fotosfaaria yleensa naytetaan kellertavana, kromosfaaria (esim tuossa minun auringonlasku kuvassa oleva Aurinko) on monasti oranssin punainen. Coronaa ja uloimpia osia monesti naytetaan vihrealla tai sinisella. Tarkeinta on loytaa varit jotka tuovat hyvin detaljit esiin. Esim kromosfaarissa puna-oranssi on hyva, koska sitten kuumimmat kohdat voi nayttaa hehkuvan valkoisilta. Fotosfaari on yleensa hyvin tasainen varitykseltaan, joten siihen (kirkkaan) keltainenkin sopii variksi. Koronasta ja muista aktiivisista kerroksista taas halutaan voimakkaita kontrasteja, jotta flaret ja magneettikenttien vaikutukset plasman virtaukseen kayvat ilmi.

Tassa on hyva kuva Auringosta eri filttereilla ja erilaisilla feikki varityksilla. (kuvat on otettu kaytannossa samaan aikaan, joten kaikki detailit on verrattavissa toisiinsa, huomaa esim Auringon pilkkujen vaikutukset eri aaltopituuksilla ja kerroksissa)

 

[Lifeless]

Ottaako Parker kuvia?

Parkerissa on kamera (WISPR), mutta se on enemmankin navigointia varten. Silla otetaan kuvia coronasta ja flareista ennenkuin luotain syoksyy niiden lapi ja tutkii niita muilla instrumenteilla. Talla tavalla saadaa visuaalinen referenssi sille datalle mita saadaan kerattya, niin ei tarvitse arvailla etta mikakohan se tuo piikki nyt sitten oli.

Luonnollisesti kamera ei kuvaa itse Aurinkoa kohti (korkeintaan alkumatkasta, ja ehka Venusta voi kuvatakin), koska se ei ole olennaista (meilla on SOHOt ja muut sita varten). Lahimmillaan Aurinkoa kaikki luotaimen laitteet on turvallisesti siella lampokilven takana varjossa, eli kamera ei edes nakisi Aurinkoa vaikka haluaisi.

 

[Sivustakatsoja]

Teetkö @Lifeless töitä alan parissa vai harrastatko vaan kovasti? Sinulta tuntuu löytyvän pirusti tietoa näistä asioista, mukavaa luettavaa.

 

[Lifeless]

Teetkö @Lifeless töitä alan parissa vai harrastatko vaan kovasti? Sinulta tuntuu löytyvän pirusti tietoa näistä asioista, mukavaa luettavaa.

Opiskelin aikanaan tahtitiedetta (erikoistuin planetologiaan), mutta nykyisin vain ihan omasta mielenkiinnosta seurailen alaa.

 

[jaapas]

tässä oma otos.

 

[rane58]

Kiitokset teille kaikille jotka viitsivät etsiä ja laittaa meille muille näitä juttuja....!

 

[10k]

@Lifeless ansaitsee erityiskiitokset. Mielenkiintoisia juttuja kuvineen kiinnostavasta aihepiiristä.

Pitäiskö meidän porukalla sponssata miehelle täkäläinen näppis niin saatais vielä ääkköset mukaan viesteihin?

 

[Tommy Goldfish]

International Space Station is leaking air after being hit by space debris

Minimeteoriitti puhkaisi reiän ISS:n, ilmaa vuotaa ulos ja reikä paikattiin ensin sormella ja sitten jeesusteipillä.

 

[ichijiro]

@Lifeless kiitoksia näistä!

Hauskaa aina välillä tulla lukemaan tätä ketjua.

 

[Sivustakatsoja]

International Space Station is leaking air after being hit by space debris

Minimeteoriitti puhkaisi reiän ISS:n, ilmaa vuotaa ulos ja reikä paikattiin ensin sormella ja sitten jeesusteipillä.

Tämä oli kyllä kova. Kuinka helkkarin kovan tarinan tosta saa myöhemmin vedettyä baarissa "Njoo, muistan kun olin avaruudessa siellä avaruusasemalla, paikka alkoi vähän vuotamaan, ilmanpaineet laski ja siinä oli vain kylmä, kuolettava avaruus vastassa. Mietittiin kuumeisesti että mitä hittoa nyt pitäisi tehdä, kuolema katsoi jo silmiin tyhjyydestä. Ei siinä auttanu sitten muuta kuin keskisormi tunkea siihen elämän ja loputtoman tyhjyyden välille."

 

[Tommy Goldfish]

Mietin enemmän niitä tulevia jeesusteipin myyntipakkauksia. "Tällä korjaat myös meteoriittien aiheuttamat vauriot, avaruudessa!" Ja kuva avaruusasemasta etikettiin...

 

[GuntherPrien]

International Space Station is leaking air after being hit by space debris

Minimeteoriitti puhkaisi reiän ISS:n, ilmaa vuotaa ulos ja reikä paikattiin ensin sormella ja sitten jeesusteipillä.

Hmmm...

During a live feed from the ISS, Nasa's ground control were heard to comment: "Right now Alex has got his finger on that hole and I don't think that's the best remedy for it."

 

[rane58]

Sen reijän poraili ryssien sabotööri....

Kansainvälisellä avaruusasemalla havaittu vuoto olikin ihmisen aikaansaannos – Syyllinen seinään porattuun reikään löytyi Venäjältä? - Tekniikanmaailma.fi

 

[Emeron]

Vieläkö opportunity herää henkiin, onhan toi jo uskomattoman pitkään toiminut tähän mennessä
Nasan Mars-mönkijä eli pitkän ja hyvän elämän – nyt se saattaa olla ohitse

 

[Dr. Who]

Kun ne tietää että siellä on pölyä niin miksi varalle ei laiteta jotain muuta sähköntuottamis keinoa?

 

[Dr. Who]

Luultavista ei olisi marsin olosuhteissa mahdollista. Vdinparisto olisi toimiva mutta voisiko sitä käyttää varavoimana kun aurinkopaneelit ei toimii on toinen juttu sitten

Ydinparisto lisää painoa mikä on ainoa mikä tulee mieleen miksi ei voitais käyttää, en tiedä mietin vain että yhdestä ydinparistosta saadaan 300w virtaa mikä auttaisi juuri tälläisissä tilanteissa.

Toki toi luotain on jo yliajalla tuolla joten samapa tuo miten sille kävi, menestys se silti on ollut.

 

[Awelonian]

Curiosityssahan on oma ydinreaktorinsa, jonka turvin se toimii eikä täten ole altis pölyille. Täytyy vaan muistaa se pieni tekijä nimeltään kokoero. Curiosity on henkilöauton kokoinen, kun taas Spirit ja Opportunity ovat sellaisia ison RC-vehkeen kokoisia mönkijöitä. Toki tässä on paljon muitakin muuttujia mukana, mutta ydinvoima on tässäkin aina se paras ratkaisu toiminta-aikaa ajatellen.

 

[Emeron]

Kun ne tietää että siellä on pölyä niin miksi varalle ei laiteta jotain muuta sähköntuottamis keinoa?

Uusin mönkijä, Curiosity, on varustettu RTG generaattorilla. Joku muu voi tarkemmin selittää mutta käsittääkseni toimii niin että radioaktiivisesta hajomisesta syntyvää lämpöä käytetään sähkön tuottamiseen

 

[Lagittaja]

RTG:t on todella kalliita ja sitä polttoainetta, eli siis Plutonium-238, ei yksinkertaisesti riitä (riittänyt) kaikkeen mihin NASA sitä haluaisi (halusi) käyttää ja kaiken kukkuraksi se on ollut välillä loppumassakin koska sitä ei valmistettu jenkeissä. 2013 sen tuotanto startattiin uudelleen 1.5kg/vuosi tahdilla 25 vuoden tauon jälkeen.

Ja jos puhutaan tuosta tehontuotosta niin Pu238:n kohdalla Wikipedian RTG artikkeli puhuu "reasonable power density of 0.54W/g" eli 300W tehoon tarvittaisiin minimissään se ~555g Plutoniumia. Mutta koska Pu238:n half life on 87.7 vuotta niin se materiaalin määrä laskee ~0.787% per vuosi. Eli se RTG pitää ylimitoittaa eli sitä kallisarvoista ja vähän tuotettua materiaalia tarvitaan enemmän kuin mitä se haluttu, minimi tehontuotto vaatii.

Voyager luotaimissa on RTG:t ja vuonna 2000 eli 23 vuotta tuotannon jälkeen se radioaktiivinen kapasiteetti oli tippunut 16.6% eli 83.4% alkuperäisestä, 470W > 392W. Mutta tämä pelkästään se teoreettinen tehontuotto, se lämpöenergia kun pitää muuntaa sähköenergiaksi:

A related loss of power in the Voyager RTGs is the degrading properties of the bi-metallic thermocouples used to convert thermal energy into electrical energy; the RTGs were working at about 67% of their total original capacity instead of the expected 83.4%."

Eli 2001 vuoden alussa Voyager 1:n RTG tuotti 315W ja Voyager 2:n 319W. Eli teho tippunut ~1.33-1.37% per vuosi tahtia.


Mars Science Observatory käyttää Boeingin valmistamaa MMRTG:tä joka suunniteltiin tuottavan sen 125W sähköä aluksi ja 14 vuoden jälkeen se tuottaa 100W. Eli sellainen 1.43% tippunut per vuosi.

Opportunity tarvitsee sen ~100W ajaakseen ja on nyt mönkinyt menemään sen 14½ vuotta.
Jos vaikka otetaan se 100W minimi + 20 vuotta ja pyöristetään ylöspäin 1.5%/vuosi niin se mönkijä pitäisi varustaa jollain 140-145W RTG:llä. Eli ~185g sijaan tarvitaan 260-270g materiaalia.

 

[Lifeless]

Kun ne tietää että siellä on pölyä niin miksi varalle ei laiteta jotain muuta sähköntuottamis keinoa?

Opportunity ja spirit suunniteltiin toimimaan pölyn seassa. Niille luvattiin 3kk toiminta aikaa. Lopulta 9kk extended mission. Sinä aikana ne teki kaiken mikä oli tarkoituskin. Ja paljon enemmän.

Mutta Mars yllätti positiivisesti ja alkoi putsaamaan rovereita säännöllisesti, joten elinikä moninkertaistui.

Noiden jälkeen on taas turvauduttava ydinvoimaan koska se on varmempi. (Esim talvella ei tarvitse värjötellä kylmässä ja aurinko horisontissa).

PS. Sori skandit, puhelimella kirjoittelen joten lisää automaattisesti

 

[Javaq]

Nyt livenä pari kaveria lähdössä avaruuteen.

 

[David ":DA" Imodium]

Boosterin kanssa ongelmia. Ei kaiketi päässyt kiertoradalle. Nyt on ollut streami hiljaa jo jonkin aikaa.

 

[Javaq]

Boosterin kanssa ongelmia. Ei kaiketi päässyt kiertoradalle. Nyt on ollut streami hiljaa jo jonkin aikaa.

Näin tapahtunut, ei mennyt kaikki suunnitelmien mukaan. Miehistö OK. Eivät pääse tosiaan kiertoradalle vaan laskeutuvat "ballistisesti" takaisin maahan. Jännä nähdä miten toteutunee.

Edit: Juuri tuli lisätietoa.

 

[David ":DA" Imodium]

Näin tapahtunut, ei mennyt kaikki suunnitelmien mukaan. Kommentaattori heitti, että lisätietoja odotellaan ja tiedottaa heti, kun infoa saatavilla. Miehistö kuitenkin OK.

Jos oikein ymmärsin selostuksesta niin nyt tullaan sitten takaisin alas eikä mennäkään ISS:lle.

 

[Lucas]

Paska reissu – mutta tulipahan tehtyä.