Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Stephen Elop sanoi:
Koskas tuosta torstaina laukaistusta TESS satelliitista saadaan dataa?
Napsauta laajentaaksesi...
Kesaan mennessa, mutta tutkimustuloksien julkaisu ottaa kuukausia. Eli joskus (loppu)syksylla aikaisintaan julkaistaan ensimmaiset planeetta loydokset.

Tutkimus keskittyy maan kaksosien etsimiseen, joita pitaisi ainakin 500 loytya noin 200,000 tutkittavan tahden joukosta. Muita eksoplaneettoja odotetaan loytyvan pari kymmentatuhatta vahintaan (ei toki kesaan mennessa, vaan koko kayttoajan aikana :) ).
 
Lifeless sanoi:
Hubblen seuraaja, JWST, tulee ottamaan enemman tuon oikean puoleisia kuvia, koska se tulee keskittymaan infra alueeseen, ja paljon syvemmalle sinne kuin Hubble.

Samaa hengen vetoon sanottakoon etta JWST myohastyy jalleen kerran... Nyt laukausu paiva ajoittuu toukokuuhun 2020, eli vuosi lisaa tuli laukaisupaivalle. Teleskooppi on kylla (melkein taysin) valmis, mutta vaatii viela lisa testailuja ennenkuin se avaruuteen sinkautetaan. Lapikotaiset testit on hieman pakko tehda, koska teleskoopin rata tulee olemaan niin kaukana maasta, ettei huoltolennot oikein onnistu. Eli samanlaista mokaa kuin Hubblen kanssa ei voi tehda.
Napsauta laajentaaksesi...

Millä nykyisellä tai lähitulevaisuuden kalustolla huoltolentoihin kyettäisiin?
Surullista, että 80-luvulla oltiin paremmassa tilanteessa miehityttyjen lentojen osalta kuin nyt.
 
Taikaorava sanoi:
Millä nykyisellä tai lähitulevaisuuden kalustolla huoltolentoihin kyettäisiin?
Surullista, että 80-luvulla oltiin paremmassa tilanteessa miehityttyjen lentojen osalta kuin nyt.
Napsauta laajentaaksesi...
Se tulee olemaan niin kaukana, ettei mitään huoltolentoja ole edes suunniteltu. Muistelisin, että James Webbin teleskoopin käyttöaika on ~14 vuotta ja siinä se. Mutta älä huolestu, uusia ja parempia satelliitteja tulee tapahtumaan aina.
 
kekkeruusi sanoi:
Se tulee olemaan niin kaukana, ettei mitään huoltolentoja ole edes suunniteltu. Muistelisin, että James Webbin teleskoopin käyttöaika on ~14 vuotta ja siinä se. Mutta älä huolestu, uusia ja parempia satelliitteja tulee tapahtumaan aina.
Napsauta laajentaaksesi...
Muotoilin postaukseni vähän heikosti. Tarkoitus oli kysyä, että onko tiedossa kalustoa, jolla edes lähempänä oleville satelliiteille voisi tehdä huoltolentoja, tyyliin Hubblen korjaus.
 
Taikaorava sanoi:
Millä nykyisellä tai lähitulevaisuuden kalustolla huoltolentoihin kyettäisiin?
Surullista, että 80-luvulla oltiin paremmassa tilanteessa miehityttyjen lentojen osalta kuin nyt.
Napsauta laajentaaksesi...
Talla hetkella ei tosiaan ole mitaan alusta jolla sita paasisi huoltelemaan (ainakaan ihan helposti).

Se siis tosiaan asetetaan radalle, joka on 4 kertaa kauempana kuin Kuu.

Se paikka tulee olemaan L2 (Lagrangian piste), eli se on aina Maapallon suojassa Auringolta. Tai no, ei se itse asiassa varjossa ole, koska Maa on niin pieni ettei se kovin paljon Kuuta kauemmaksi heita taytta varjoa... Mutta siina on aurinkosuoja joka aina suojaa sen teleskoopin auringonvalolta. Eli teleskooppi osoittaa aina poispain auringosta ja katselee avaruuden "pimeyteen".

464173main_L2_Webb_rework.jpg


463480main_lagrange_point_lg_1.jpg
 
Viimeksi muokattu:
kekkeruusi sanoi:
Muistelisin, että James Webbin teleskoopin käyttöaika on ~14 vuotta ja siinä se. Mutta älä huolestu, uusia ja parempia satelliitteja tulee tapahtumaan aina.
Napsauta laajentaaksesi...
Ongelma on vain siina etta ne uudet ja paremmat aina myohastyy myohastymistaan. JWST piti olla avaruudessa jo vuosia sitten (11 vuotta sitten)... Sen piti "korvata" Hubble jo aikoja sitten, mutta toisin kavi. Onneksi Hubblesta ollaan saatu rutistettua viela viimeisetkin mehut pihalle, etta on saatu paikattua tata ongelmaa.

Jos tuon korvaaja myohastyy myos kymmenen vuotta, niin melkoisessa sopassa ollaan. Tosin onneksi nykyisin eletaan toista nousukautta miehitettyjen alusten kanssa, kiitos spacex yms. Eli ehka 10 vuoden paasta meilla on alus (robotti?) joka voi tarvittavat huollot suorittaa. Mutta senkaan varaan ei oikein voi laskea tassa vaiheessa.
 
Lifeless sanoi:
Ongelma on vain siina etta ne uudet ja paremmat aina myohastyy myohastymistaan. JWST piti olla avaruudessa jo vuosia sitten (11 vuotta sitten)... Sen piti "korvata" Hubble jo aikoja sitten, mutta toisin kavi. Onneksi Hubblesta ollaan saatu rutistettua viela viimeisetkin mehut pihalle, etta on saatu paikattua tata ongelmaa.

Jos tuon korvaaja myohastyy myos kymmenen vuotta, niin melkoisessa sopassa ollaan. Tosin onneksi nykyisin eletaan toista nousukautta miehitettyjen alusten kanssa, kiitos spacex yms. Eli ehka 10 vuoden paasta meilla on alus (robotti?) joka voi tarvittavat huollot suorittaa. Mutta senkaan varaan ei oikein voi laskea tassa vaiheessa.
Napsauta laajentaaksesi...
Niin no, mielestäni on aina parempi pitää huolta että laitteessa on viimeisin varmasti toimiva teknologia sen sijaan että kävisi niin että räimäistään noita laitteita tuonne taivaalle ja todetaan että "hups, emme huomanneet tarkistaa asiaa X joten nyt miljardien dollareiden panostuksesta huolimatta se laite ei toimi".
 
Muchas gracias.

Jos joku ei ole tuosta animaatiosta perilla, niin se on 67P/Churyumov–Gerasimenko komeetalta, jota Rosetta luotain (ja Philae probe) kavi tutkailemassa. Vasemmalla on korkea kallionseina (lahes tulkoon pystysuora), ja taustalla vilistaa tahtia ylhaalta alas (koska komeetta pyorii). Video on muistaakseni yli 12h ajalta otettu, eli ei aivan noin vinhaa vauhtia pyori.

Etualalla olevat viirut on luultavasti auringon valaisemaa polya, mikrometeroreita ja kosmisen sateilyn aiheuttamia virheita.


Btw,
Taustalla (vasemmalla ylhaalla) nakyy ilmeisesti NGC 2362, pallomainen tahtijoukko.
NGC 2362 - Wikipedia
 
Viimeksi muokattu:
Tätä ketjua on mukava lukea. Faktapohjaista argumentointia ja joka viestistä oppii maallikkokin jotain uutta.

Onneksi tänne ei ole päästetty noita kaikenmaailman saatanan ”litteä maailmankaikkeus” psykoosipotilaita.
 
Lifeless sanoi:
Jos joku ei ole tuosta animaatiosta perilla, niin se on 67P/Churyumov–Gerasimenko komeetalta, jota Rosetta luotain (ja Philae probe) kavi tutkailemassa. Vasemmalla on korkea kallionseina (lahes tulkoon pystysuora), ja taustalla vilistaa tahtia ylhaalta alas (koska komeetta pyorii). Video on muistaakseni yli 12h ajalta otettu, eli ei aivan noin vinhaa vauhtia pyori.
Napsauta laajentaaksesi...

Kummanko ottamia nuo kuvat ovat? Philaen?
 
Hieno giffi. Tuosta edestakaisin rullaavasta erottuu myös pari taustalla kiitävää asteroidia(?).
 
Tanaan laukaistiin seuraava Mars landeri.

NASA's Mars InSight Lander
InSight - Wikipedia

Tarkoitus tutkia Marsin pinnanaluksia, sisuksia ja marsinjaristyksia.

Marsinjaristykset ovat mielenkiintoinen kohde, koska niista ei ole mitaan vahvaa dataa olemassa. Viking 2 luotain ehka havaitsi yhden jaristyksen, mutta se ei koskaan varmistunut.

Talla hetkella meilla taitaa olla varmaa tietoa vain Maasta ja Kuusta. Kuuhun on jatetty useita detectoreita (toiminta loppui jo 70 luvulla), jotka ovat varmistaneet kuunjaristykset. Kuun jaristykset syntyy lahinna vuorovesivoimista ja Kuun kutistumisesta, kun se vahitellen jaahtyy.

Monilla muilla planeetoilla, kuten vaikka Jupiterin kuilla, tapahtuu varmasti myos jaristyksia paljonkin (erityisesti Jupiterin kuilla, koska Jupiterin valtavat vuorovesivoimat). Marsinjaristykset ovat lahinna kutistumisen seuraamuksia (Mars oli aktiivinen planeetta aiemmin, mutta on hiipunut sittemmin).

Marsin tapauksessa jaristyksien tiheys ja voimat on tarkeita ymmartaa tulevaisuuden asutusta varten. Tietysti jaristyksien tutkiminen antaa uutta tietoa myos maanjaristyksista, josta syysta myos Kuuhun jatettiin (70 luvulla) detectoreita.
 
Viimeksi muokattu:
Kävin tuossa juuri tupakalla ja näin mielestäni neljä planeettaa taivaalla. Saturnus ja Mars olivat helppoja tunnistaa, sekä mielestäni se kirkas oli Jupiter. Mikähän se neljäs oli? Saturnus? Pohjoisella taivaalla.
 
kekkeruusi sanoi:
Kävin tuossa juuri tupakalla ja näin mielestäni neljä planeettaa taivaalla. Saturnus ja Mars olivat helppoja tunnistaa, sekä mielestäni se kirkas oli Jupiter. Mikähän se neljäs oli? Saturnus? Pohjoisella taivaalla.
Napsauta laajentaaksesi...
Venus voi näkyä myöhään Auringon laskun jälkeen lähellä pohjoista. Toinen vaihtoehto Capella Ajomiehen tähdistössä.
 
kekkeruusi sanoi:
Kävin tuossa juuri tupakalla ja näin mielestäni neljä planeettaa taivaalla. Saturnus ja Mars olivat helppoja tunnistaa, sekä mielestäni se kirkas oli Jupiter.
Napsauta laajentaaksesi...

Jos Suomessa asut, niin et sä kyllä Marsia ja Saturnusta ole tuohon aikaan nähnyt. Jupiterin ja Venuksen uskoisin vielä :)
 
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Tähtikartta

Tuossa tuo ajnmukainen kartta, paikkakuntaakin voi vaihtaa, joka hivenen vaikuttaa kartan näkynään. Merkurius (m), Venus (V), Mars (M), Jupiter (J) ja Saturnus (S).
(P), länsi (L), etelä (E) ja itä (I) on merkitty kartan reunoille.

Isomman valkoiset pylpyrät ilman kirjaimia on tähtitaivaan kirkkaimpia tähtiä.

E: Venus on tosiaan näkyvissä nyttenkin, tosin Aurinko häikäisee :mad:
 
Johan_V sanoi:
Jos kohde näyttäisi välkkyvän, kyseessä on tähti. Muussa tapauksessa ehkä planeetta.
Napsauta laajentaaksesi...
Näin olen ymmärtänyt. En väitä olevani oikeassa, vaan sanoin että otan asiasta selvää. :tup:

Oma havaintoni on myös, että auringon laskiessa ensimmäiset näkyvät taivaankappaleet ovat planeettoja valon voimakkuuden vuoksi. Ja sama Auringon noustessa viimeisten näkyvien osalta.
 
Johan_V sanoi:
Jos kohde näyttäisi välkkyvän, kyseessä on tähti. Muussa tapauksessa ehkä planeetta.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo nyt riippuu ilmakehan olosuhteista kyseisella hetkella.

Tahdet valkkyy koska ne on pistemaisia kohteita ja pienikin ilmakehan vareily voi saada valon taittumaan hieman ohi sinun silman (jolloin se "valkahtaa").

Planeetat (ainakaan lahimmat) eivat ole aivan yhta pienia pisteita. Venuksen voi hyvissa oloissa erottaa jopa sirppina, ja Mars ja Jupiter on kiikarilla jo selkeasti kiekko. Suurempi pinta-alaa takaa taisaisemman valon tulon silmaasi, joten kohde ei nayta valkkyvan (ehka kuitenkin hieman vareilevan, kuten vaikka Kuu).
 
kekkeruusi sanoi:
Näin olen ymmärtänyt. En väitä olevani oikeassa, vaan sanoin että otan asiasta selvää. :tup:

Oma havaintoni on myös, että auringon laskiessa ensimmäiset näkyvät taivaankappaleet ovat planeettoja valon voimakkuuden vuoksi. Ja sama Auringon noustessa viimeisten näkyvien osalta.
Napsauta laajentaaksesi...
Riippuu missa ne planeetat ovat silla hetkella. Toki Venus on (suht aina) todella kirkas (silloin kun sita on edes mahdollista nahda) ja sen erottaa helposti sini taivaalta auringon laskun ja nousun tuntumassa. Mutta sama ei pade yhta hyvin muille planeetoille. Tuolloin taivaan kirkkaimmat tahdet kuten vaikka Sirius, Canopus, Betelgeuze ja Vega voivat olla ne kirkkaimmat pisteet taivaalla. Kaikki nuo voi nahda sinitaivaalla.

Tallaa hetkella Suomessa on nakyvissa vain 4 planeettaa, ja vain kolme niista on kirkkaita: Mars, Venus ja Jupiter. (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Planeetat)

Saturnuksen kirkkaus talla hetkella ("vain" 1.2 magnitudia) ja haviaa kaikille noille neljalle mainitsemalleni tahdelle (niista Beterlgeuze on himmein, mutta sekin 0.5 magnitudia).

Suurin ongelma tosin havainnossasi on ettei Mars, Jupiter ja Saturnus olleet lahellakaan pohjoista tuohon kellon aikaan, vaan etelassa.
 
Lifeless sanoi:
Tuo nyt riippuu ilmakehan olosuhteista kyseisella hetkella.

Tahdet valkkyy koska ne on pistemaisia kohteita ja pienikin ilmakehan vareily voi saada valon taittumaan hieman ohi sinun silman (jolloin se "valkahtaa").

Planeetat (ainakaan lahimmat) eivat ole aivan yhta pienia pisteita. Venuksen voi hyvissa oloissa erottaa jopa sirppina, ja Mars ja Jupiter on kiikarilla jo selkeasti kiekko. Suurempi pinta-alaa takaa taisaisemman valon tulon silmaasi, joten kohde ei nayta valkkyvan (ehka kuitenkin hieman vareilevan, kuten vaikka Kuu).
Napsauta laajentaaksesi...

Riippuu tietysti, mutta käytännössä ilmakehä on koko ajan liikkeessä. Joten välkkymistä havaitaan. Tietysti periaatteessa oikealla säällä myös planeetta voisi välkkyä. Kyseessähän koherentti vs. epäkoherentti valo.
 
kekkeruusi sanoi:
Siihen voi olla syynä lähinnä oma sekoiluni. :D
Napsauta laajentaaksesi...

Niin ja siis se, että vaikka esimerkiksi Mars on tuohon kellonaikaan "etelässä", niin se on kuitenkin noin 20 astetta horisontin alapuolella, eli näkymättömissä.

Et sinä pysty tällä hetkellä näkemään neljää planeettaa samaan aikaan, jos olet Suomessa. Kiertoratamekaniikka kun ei nyt päivittäin siinä määrin muutu, kysy vaikka yheltä Nyyttonin Iisakilta :)
 
Teoriassa jopa Jupiterin monella kuulla saattaa olla elämää, joka mikrobeja kehittyneempää. Menee niin yli hilseen, että joku uskoo, ettei koko universumissa ole yhtä tai kehittyneempää olentoa kuin ihminen? Mikään ei pakota sen elämän pohjautuvan hiileen tai happeen - nämä ovat vain meidän evoluutiomme kannalta olennaisia seikkoja. Kuinka ihmeellisiä olentoja koko universumissa voisikaan olla olemasa? Radioaallot ovat ihmisen keksintöä - kuinka todennäköistä on, että tämä toinen niin erilainen olento omaksuisi saman teknologian?
 
Delay sanoi:
Niin ja siis se, että vaikka esimerkiksi Mars on tuohon kellonaikaan "etelässä", niin se on kuitenkin noin 20 astetta horisontin alapuolella, eli näkymättömissä.

Et sinä pysty tällä hetkellä näkemään neljää planeettaa samaan aikaan, jos olet Suomessa. Kiertoratamekaniikka kun ei nyt päivittäin siinä määrin muutu, kysy vaikka yheltä Nyyttonin Iisakilta :)
Napsauta laajentaaksesi...
Mitä sekin muka tiesi? :D
 
skirne sanoi:
Teoriassa jopa Jupiterin monella kuulla saattaa olla elämää, joka mikrobeja kehittyneempää. Menee niin yli hilseen, että joku uskoo, ettei koko universumissa ole yhtä tai kehittyneempää olentoa kuin ihminen? Mikään ei pakota sen elämän pohjautuvan hiileen tai happeen - nämä ovat vain meidän evoluutiomme kannalta olennaisia seikkoja. Kuinka ihmeellisiä olentoja koko universumissa voisikaan olla olemasa? Radioaallot ovat ihmisen keksintöä - kuinka todennäköistä on, että tämä toinen niin erilainen olento omaksuisi saman teknologian?
Napsauta laajentaaksesi...

Radioaallot elektromagneettisena säteilynä ovat universaali, luonnollinen ja fysikaalinen ilmiö, ei mikään tuote. Radioaallot on suhteellisen helposti valjastettavissa hyötykäyttöön ja siksi on oletettavaa myös vieraiden sivilisaatioiden valjastavan nämä hyötykäyttöön jossain vaiheessa teknistä kehitystään. Kauanko kyseinen sivilisaatio käyttää radioaaltoja viestintään, millaisilla taajuuksilla ja modulaatioilla, onkin sitten ihan eri asia. Ihminen on käyttänyt radioita hieman yli 100 vuotta ja kosmisen ajan mittakaavassa tämä on merkityksetön. Todennäköisyys sille, että vieras sivilisaatio valjastaa radioaallot käyttöönsä jossain vaiheessa teknistä kehitystään on ehkä ~20% luokkaa (perustuu vertaisarvioituun mututuntumaan). 99.999% jos karsitaan pois sivilisaatiot, jotka tuhoutuvat ennen sähkön valjastamista ja jotka kehittyvät vesiplaneetoilla tai joiden kaasukehän koostumus ei sovellu radioviestinnälle.

Vieraiden siviilisaatioiden radioviestien etsiminen nykyisellä hakuammuntamenetelmällä on sen hyttysen pierun haistelemista tornadon keskellä. Vieraan sivilisaation kehityksen olisi pitänyt olla juuri sopivalla etäisyydellä ja sen olisi pitänyt olla juuri sopivan kehittynyt ja tarpeeksi lähellä, että sen radioliikenne voitaisiin havaita. Silloinkin meidän pitää koittaa etsiä juuri oikeasta suunnasta ja juuri oikeaa asiaa. Vähän kuin koitettais Turussa havaita meren pinnalta veden värähtelyä, jonka Åke on luonut Tukholman matkustajasatamassa hakkaamalla Silja Serenaden runkoon.
 
Juno on pyorinyt jo hyvan aikaa (noin kolmannes primaari mission kestosta) Jupiterin ymparilla ja tuloksia alkaa tulla hyvaa tahtia. Toissa paivana oli 12. toista Jupiterin lahi ohitus (ensimmainen oli elokuussa 2016).

Esimerkiksi Jupiterin rakenne on huomattavasti tarkentunut (kiitos tarkkojen painovoima karttojen). Esimerkiksi nyt selvisi etta Jupiterin pinta pyorii jotakuinkin samaa tahtia kuin sen sisukset, ainakin 3000km syvyyteen asti. Kaytannossa siis pinnalla nakyvat kuviot on osa paljon massiivisempaa kokonaisuutta, ei pelkastaan pinnalla tapahtuvaa ilmiota.

Myos magneettikenttaa on ahkeraan tutkittu ja sekin on yllatyksia tuonut esille. Esimerkiksi pohjois puoliskolla magneettikentta on huomattavasti voimakkaampi ja oikullisempi, kun taas etelassa se tasaisesti vahvistuu paivantasaajalta navalle mentaessa. Tama on yllattavaa, koska Jupiterin voi ajatella nestepalloksi, jossa ei pitaisi kovin suuria paikallisia eroja olla. Joten nyt suuri kysymys on mika saa pohjoisen magneettikentan kayttaytymaan kuten se kayttaytyy. Ehka se liittyy noihin pinnan rakenteisiin (valtaviin myrsyihin, jotka porautuvat tuhansia kilometreja kaasukehaan).

Tassa video kuvaa pohjois navalta, jossa on 9 valtavaa pyorremyrskya. Yksi keskella napaa ja kahdeksan muuta kiertavat sita ympyraa. Pienemmat myrskyt ovat luokkaa ~4000km halkaisijaltaan, keskusmyrsky hieman isompi. Video on kuvattu infrapuna alueella (paitsi tietty alussa nakyy myos nakyvan valon aallonpituudella referenssi kuvaa...). Videoon on myos ympatty 3d eli syvyys dataa, joten pilvi muodostelmat nakyy hyvin. Jupiter sateilee valtavasti IR taajuudella, joten syvanteet nakyvat paljon kirkaampina (vahemman pilvia edessa).




Tassa viela toinen video, jossa nakyy magneettikentan rakennetta. Punaiset (lahinna pohjoisessa ja paivantasaajalla) on alueita joista magneettikentta virtaa ulospain, ja siniset alueita joissa se virtaa sisaanpain. Eli magneettikentta virtaa enemman tai vahemman pohjoisesta etelaan, eli painvastoin kuin Maassa talla hetkella (ei sinansa mitenkaan merkityksellinen asia).

 
Tassa viela video joka hieman esittelee tuota Jupiterin rakennetta, uuden tiedon valossa.



Tuo 3000km paksu "ilmakeha" on jopa 1% Jupiterin koko massasta. Vertaa Maahan, jossa ilmakehan massa on alle 0,000001% koko planeetan massasta.

Tuon "ilmakehan" alla Jupiter nayttaisi pyorivan kuin yhtenainen kappale, eli siella ei mitaan merkittavia virtauksia nayttaisi nakyvan, tai ainakaan tuollaisten voiden tapaisia virtauksia.
 
Plutolla ilmeisesti esiintyy metaani(jáá) dyyneja.

À la surprise générale, Pluton est couverte de dunes de méthane glacé

Tama kaytannossa tarkoittaa sita etta Pluton ilmakeha on tarpeeksi paksu etta siella esiintyy tuulia, jotka puhaltavat "hiekkaa" (jaapartikkeleita) pitkin maastoa.

Nuo muodostelmat oli kylla nakyvissa alusta asti kuvissa, mutta nyt ne on siis tulkittu olevan tuulen tekemia.

Pluton ilmakeha pystyttiin kuvaamaan vastavaloon, hieman sen jalkeen kun New Horizon ohitti sen. Siita kavi ilmi etta Pluton ilmakeha oli paljon luultua monimutkaisempi (more complex).
 
Curiosity jatkaa monkimistaan Marsin pinnalla ja nyt Nasa pitaa live keskustelutilaisuuden jonkun uuden tieteellisen aineiston johdosta.

Tilaisuus on torstaina 2pm EDT eli about 21:00 suomessa.

Webbi streamia voi seurata :
https://www.nasa.gov/nasalive
 
Ja toinen hieman nayttavampi uutinen...

Lauantaina loytyi uusi asteroidi, noin Kuun etaisyydelta maasta. Pikaiset laskelmat osoittivat sen "lahes varmasti" (30 - 82% todennakoisyys eri lahteissa) osuvan maahan muutama tunti myohemmin.

Tassa tulos :


Talla kertaa kavi tuuri ja se oli vain noin 2 - 3m halkasijaltaan.

2018 LA - Wikipedia

Tama on tiettavasti kolmas asteroidi kautta historian, joka on bongattu tormayskurssilla Maahan. Eli suht harvinainen tapaus. Suurin osa loydetyista asteroideista ei aiheuta mitaan vaaraa, ja nekin harvat joiden on laskettu tulevan lahelle on kumminkin promille luokan todennakoisyyksia tormayksen kannalta.
 
Lifeless sanoi:
2018 LA - Wikipedia

Tama on tiettavasti kolmas asteroidi kautta historian, joka on bongattu tormayskurssilla Maahan. Eli suht harvinainen tapaus. Suurin osa loydetyista asteroideista ei aiheuta mitaan vaaraa, ja nekin harvat joiden on laskettu tulevan lahelle on kumminkin promille luokan todennakoisyyksia tormayksen kannalta.
Napsauta laajentaaksesi...

Tarkoitat varmaankin, että tämä kolmas asteroidi joka on havaittu ennen törmäystä. Asteroidien törmäykset maahan eivät ole mitenkään harvinaisia.
 
Lucas sanoi:
Metaanin vaihtelee ilmakehässä vuodenaikojen mukaan. Toinen löytö oli porauksissa orgaanisia molekyylejä kuten tiofeeni.

Ei siis ole löytynyt vieläkään Marsista niitä vihreitä miehiä eikä edes yhtä bakteeria.
Napsauta laajentaaksesi...

Se on taas tätä vanhaa samaa että "me olemme melkein löytäneet elämää".
 
Lucas sanoi:
Metaanin vaihtelee ilmakehässä vuodenaikojen mukaan. Toinen löytö oli porauksissa orgaanisia molekyylejä kuten tiofeeni.

Ei siis ole löytynyt vieläkään Marsista niitä vihreitä miehiä eikä edes yhtä bakteeria.
Napsauta laajentaaksesi...

Juu, itse kanssa kuuntelin sivukorvalla tuota lähetystä ja pieni pettymys oli.. en nyt ehkä realistisesti odottanut vielä mikrobeja tms., mutta kyllä olisi saanut olla jotain vähän kouriin tuntuvampaa tällä kertaa.
 
Kiinan Moon mission etenee.

Chang'e-4 Relay Satellite Enters Halo Orbit Around Earth-Moon L2, Microsatellite in Lunar Orbit

Chang'e 4:sen relay (viestin valitys) satelliitti Queqiao saavutti L2 pisteen ja jai sita kiertamaan Kuun taakse (sama L2 piste, minne myos JWST tulee aikanaan jaamaan). Satelliitti ei tarkalleen ottaen ole L2 pisteessa, vaan kiertaa sita niin etta se on koko ajan nakyvissa Maahan (L2 piste on tarkalleen Kuun takana, eli ei nakyvissa maahan). Tuolta radalta siihen voidaan olla yhteydessa 24/7, joka on koko homman pointi koska sen on tarkoitus toimia viestilinkkina Maan ja Chang'e 4 laskeutujan/roverin valilla.

Chang'e 4 tulee laskeutumaan lahelle Kuun etelanapaa joksus ensitalvena (marras/joulukuu). Ja koska se laskeutuu Kuun "pimealle" puolelle (far side of the Moon), eli Maasta poispain olevalle puolelle, se tarvitsee relay satelliitin, jotta pystyy lahettamaan dataa Maahan. Tuossa laskeutujassa on rover, eli kaukoohjattu kulkija, joka tutkii Kuun pintaa.

Alunperin Chang'e 4 oli backup (vrt. Nasan Spirit ja Opportunity), jos jotain sattuisi Chang'e 3 laskeutujalle. Mutta koska Chang'e 3 laskeutui natisti, niin backuppia ei koskaan tarvittu. Nyt talle backupille tehtiin oma missio, ensimmaisena laskeutujana Kuun takapuolelle (the buttocks of the Moon).

Queqiao on myos tietellista laitteistoa, joka tosin vasta aktivoidaan kun Chang'e 4 on laskeutunut ja sen viestinvalitys on saatu toimimaan (eli relay on primaari missio ja tieteellinen tutkimus secundaari). Tuon tavoitteena on tahystella maailmakaikkeuden alkuajoille, ennen valon syntya (cosmic dark ages).

Chang'e 4 laskeutumis paikka nakyy tasta kuvasta. Suh helppo loytaa kun katsoo tuota selvasti tumminta kraateria etelassa (vasemmalla alhaalla) ja menee siita oikealle ensimmaiseen pieneen tummahkoon kraateriin noin keskilinjalla Kuuta. Siita kun tulee about samanverran alas (etelaan) niin tulee taas hieman tummempi kraateri vastaan puolessa matkassa ennen Kuun reunaa. Niilla paikkeilla on tuleva laskeutumisalue, tarkalleen ottaen Von Kármán kraateri.(Kuva on otettu Kiinan aiemmilla missioilla)

aHR0cDovL3d3dy5zcGFjZS5jb20vaW1hZ2VzL2kvMDAwLzA3Ny8xNDEvb3JpZ2luYWwvY2hhbmdFLTVUMS1zZXJ2aWNlLW1vZHVsZS1sdW5hci1mYXItc2lkZS0yMDE0LUNBUy1mdWxsLTg3OXg0ODUuanBn
 
Sinisia dyynia Marsissa.

Kuva on toki kasitelty (reiluhkosti), mutta dyynit on oikeasti sinertavampia kuin Marsin tavallinen punainen pinta (kuvassa melkolailla harmaa, koska desaturaatio). Ero varissa "normaaliin" punaiseen on ehka juuri ja juuri silmin erotettavissa (punaisen eri savyina).

Mutta jokatapauksessa, tama sinisempi materiaali on hieman hienompaa ja (kemialliselta) koostumukseltaan hieman erilaista kuin sita ymparoivat dyynit.

Vallitseva tuulen suunta on suht helppo hahmottaa kuvasta. Marsissa tuulet puhaltavat vuosikausia yhteen suuntaan (kuten myos osassa Maassa), joten dyynit muodostuvat niiden mukaan. Vinkkina, loiva puoli on (yleensa) se puoli josta tuuli puhaltaa. Huomaa myos etta sinisten dyynien ja background dyynien suunta on aavistuksen erilainen, joka myos viittaa siihen etta toinen materia liikkuu helpommin. Myos microdyynit ja isommat tekeytyvat hieman eri kulmaan.

Tietty vari on tassa taysin toissijainen, olennaista on hiekan rakenne, mutta vari tuo nayttavyytta. :)

aHR0cDovL3d3dy5zcGFjZS5jb20vaW1hZ2VzL2kvMDAwLzA3Ny8wNDEvb3JpZ2luYWwvUElBMjI1MTIuanBn
 
Samaan hengenvetoon...

Marsissa on talla hetkella helvetillinen (poly)myrsky. Pahin vuosikausiin, ja koko (tunnetussa) historiassa. Kaytannossa koko Mars on talla hetkella polymyrskyn ymparoima ja siita on mekein mahdotonta havaita mitaan pinnan muotoja (tai vari eroja).

Opportunity otti asian raskaasti ja meni fail safe tilaan kun virran tulo loppui (aurinkopaaneelit hyytyi). Ei ole jokuseen paivaan enaa vastannut. Toivo on edelleen etta vastaa takaisin. Ei ole ensimmainen kerta kun Opportunity (tai aiemmin myos sisar rolveri Spirit) joutui polymyrskyn kohteeksi. Kovat tuulet voi myos lopulta puhdistaa paneelit, kuten on kaynyt useammin kerran aikaisemmin.

Curiosity jatkaa taivaltaan myrskysta valittamatta, koska sisalla sykkii atomin voima.


Tassa on Opportunityn viimoiset simuloidut kuvat Auringosta myrskyn lahestyessa (viimonen kuva kuvastaa nyky hetkea)... En mistaan loyda aikaskaalaa jona aikana nakyvyys huononi. Mutta se oli tunteja tai korkeintaan paivia. ("paivia" kuulostaa paljolta, mutta kannattaa muistaa etta polymyrsky on planeetan laajuinen! )

aHR0cDovL3d3dy5zcGFjZS5jb20vaW1hZ2VzL2kvMDAwLzA3Ny8wNjYvb3JpZ2luYWwvbWFycy1kdXN0LXN0b3JtLWVmZmVjdHMtb3Bwb3J0dW5pdHktcm92ZXIuanBn
 
Venus, Maan sisar planeetta, on yllatysten planeetta...

Venuksen paiva kestaa ~243 Maan paivaa, ja kiertoaika Auringon ymparilla on ~224 paivaa. Kaytannossa tama tarkoittaa etta Venus "pyorii vaaraan suuntaan" (Aurinkoon nahden) -> Aurinko nousee lannesta ja laskee itaan...

Kooltaan Venus on lahes tulkoon Maata vastaava, joskin hieman pyoreampi kiitos hitaamman pyorimisnopeuden ja merien puutteen (Maassa meret on suuri syy Maan geodesiseen muotoon, eli paarynamaisyyteen).

No mutta tuohan nyt on ollut selvaa aikojen alusta. Mutta Venuksen erikoisin ominaisuus on sen ilmakeha (kaasukeha), joka on sitten kaasuplaneettojen jalkeen ylivoimaisessti tihein Aurinkokunnassa. Ilmakeha on about 92 kertaa tiheampi kuin Maan vastaava. Ilmakeha aiheuttaa arimmaisen kasvihuoneilmion jonka johdosta Venus on (Auringon jalkeen) Aurinkokunnan kuumin kappale (aiemmin puhuttiin maailmanlopusta ja Maan kohtalosta, Venus on Maan tulevaisuus...), ja ilmakehassa on paljon rikkia (ja sita myota rikkihappoa, joka jopa sataa taivaalta alas). Pienin kraateri Venuksen pinnalla on noni 3km halkaisijaltaan (kiitos kaasukehan), vaikka planeetalla ei ole Maan kaltaista laattatektoniikkaa ja veden aiheuttamaa eroosiota (eli venuksenpinnan regeneraatio pitaisi olla hitaampi). Alle 50 metrin asteroidi ei saa juuri naarmuakaan aikaiseksi Venuksen pintaan, ne joko tuhoutuu ilmakehassa tai hidastuu niin paljon etta tormaysnopeus on "olematon".

Noh, asiasta toiseen, eli siihen syyhyn jonka takia aloitin edes kirjoittamaan...

Nyt uusimman tutkimuksen valossa, joita Japanilaiset ovat saaneet aikaiseksi Akatsuki orbiterilla, Venuksen ilmakeha on niin paksu, etta se aiheuttaa koko planeetaan pyorimisnopeuden muutoksia. Nama muutokset on ollut tiedossa jo hyvan aikaa, mutta niille ei ole ollut mitaan varmaa selitysta (no ei edelleenkaan ole 100%). Mutta nyt nayttaa silta etta Venuksen ilmakeha on niin tihea, etta kun se pyoriessaan (paljon (50x) nopeammin kuin Venuksen paiva on) tormaa korkeisiin vuoriin, se kirjaimellisesti pyorittaa planeettaa. Ylos ja alasvirtaukset vuorten rinteilla aiheuttavat aaltojen muodostumista, joka puolestaan johtaa siihen etta planeetan pyoriminen hidastuu ja nopeutuu ilmakehan pyorimisen tahtiin.

Samanlaisia aaltoja tapahtuu myos Maassa, mutta koska ilmakeha on "olemattoman ohut", niin niilla ei juuri ole vaikutusta Maan pyorimiseen.

Why Does Venus Spin So Weirdly?

edit:
Tama pyorimisnopeuden vaihtelu on niin iso asia, etta edes vuonna 2018 ei tarkalleen tiedeta Venuksen pyorimisnopeutta (koska se ei ole vakio, tai ei hidastu loogisesti kuten vaikka Maan tai minka tahansa muun planeetan pyoriminen).
 
Viimeksi muokattu:
Dawn luotain poltti ehka viimeisen kerran moottoreitaan ja kiitaa nyt radalla Ceresin pintaa viistaen. Aiemmin (pari vuotta sitten) Dawn kavi noin 380km korkeudessa, mutta nyt uusi rata on vain 21km korkeudessa pinnasta.

Uuden radan varrelle tietenkin satutettiin Occator kraateri ja sen valkoiset pilkut, josta nyt saatiin ennatys tarkkoja kuvia.

Nuo valkoiset alueet on jo ajat sitten varmistunut suola kasaumiksi, mutta nyt yritys on selvitella tarkemmin miten se on pinnalle paatynyt (pinnan alta luultavimmin, mutta sieltakin se on voinut tulla monen eri prosessin avulla pinnalle).

https://www.nasa.gov/feature/jpl/dawn-s-latest-orbit-reveals-dramatic-new-views-of-occator-crater

Nama on niin lahelta otettuja kuvia, etta tuossa alempana on koko kraaterin kattava vanhempi kuva, etta voi hieman hahmottaa mista lahikuvat on otettu.

Valkeita alueita Occator kraaterissa (tuossa kraaterin oikealla puolella ryppaana, eli Vinalia Faculae muodostuma) :
PIA22478_hires.jpg


Ja sitten tuosta ihan Occator kraaterin keskella olevasta isosta valkoisesta alueesta eli Cerelia Facula (nayttaisi olevan tuon valkean taplan vasemmasta laidasta, tuollainen hieman erillinen saareka) :
PIA22477_hires.jpg



Vanha kuva Occator kraaterista ja sen pilkuista :
PIA20350_crop_-_Occator_from_LAMO.jpg
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 453
Viestejä
4 512 681
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom