Tai niillä on vain wlanin salasana hukassa.
Marsia kuvataan kaytannossa katsoen 24/7 useammankin luotaimen voimin.
Ymmärtääkseni näin on juuri tehty. Eli ko. laskeutujan kanssa matkasi ns. cubesat-satelliitti ja tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseisen kaltainen laite on matkannut noin pitkän matkan.
Täältä voisi kuulla ilman omia laitteita, kun taajuus olisi selvillä.Millähän taajuudella ne juttelee Marsiin ja takaisin.
Voisi mielenkiinnosta koittaa kuunnella RTL-SDR softaradiolla kuuluuko sieltä mitään datapörinää
Cubesatit (niita oli kaksi) oli vain kokeellisia pienoissatelliitteja. Niilla testattiin voiko tuollainen pikkuinen satelliitti hoitaa relayna tuleville laskeutujille (muille planetoille lahinna, koska Marsissa on jo useampi orbiteri, jotka toimivat relayna. Esim MRO).
InSight Spacecraft – InSight | Spaceflight101Millähän taajuudella ne juttelee Marsiin ja takaisin.
Voisi mielenkiinnosta koittaa kuunnella RTL-SDR softaradiolla kuuluuko sieltä mitään datapörinää
Jos ne toteutettaisiin pikäikäisellä jatkuvasti käyvällä Ioni mootorilla niin yllättävän nopeasti.
Muistaakseni jossain ihan hiljattain sanottiin että jos nyt laitettaisiin uusi luotain menemään niin se ei saisi voyageria kiinni ikinä johtuen juuri näistä planeettojen asemista ja gravitaatio apujen puuttumisesta.
Juu jos sillä luotaimella yritttäisiin ottaa se Voyager kiinni ts jos se luotain lähetettäisii samaan suuntaan mihin Voyager on menossa niin ei saataisi kiinni.
Mustat pisteet Merkuriuksen linjassa? Varmaan liittyy valotukseen, mutta miksi mustia? Niiden väliset kasvavat etäisyydet viittaa kiihtyvään vauhtiin, eli kuva on otettu laitteen kyljeltä?Ensimmäinen snapshot Auringosta. Kirjaimellisesti.
Eli Parker luotaimen ottama kuva kun se lensi Auringon coronassa (eli "ylemmässä ilmakehässä").
Vasemmalta tuleva kirkas suihku on "coronal stream" eli yksinkertaistettuna massapurkaus Auringosta. Eli plasmaa joka karkaa Auringosta megneettikenttien kuljettamana.
Kirkas pallo suunnilleen keskella kuvaa on Mercury.
Ohilennon jälkeen Parker on edelleen hyvässä kunnossa, eli selviytyi ennenkokemattomista olosuhteista. Kuvien ottaminen ei tietenkään ole tärkeintä tuolla, vaan coronaa tutkitaan monelta kantilta, ja siitä jopa kerätään sampleja, jotta voidaan analysoida sen koostumusta. Periaatteessa halutaan selvittää miksi corona on reilut miljoona astetta kuumempi kuin Auringon pinta (auringon pinta on rapiat 5700 kelviniä, kun corona puolestaan jopa kolme miljoonaa kelviniä). Mysteeri, jota kukaan ei ole vielä varmuudella pystynyt selittämään.
Corona on, ainakin osittain, vastuussa aurinkotuulesta ja heliosfääristä yms., joita esim noissa Voyager uutisissakin on mainittu.
Lisää voi lukea esim: Millions of Degrees and Plasma Dreams: NASA's Parker Solar Probe Basks in the Sun
Muokkasin juuri viestiin juurikin niihin liittyen. Itsekin mietin miksi ne on mustia.
Heat Shield oikealla ja laskeutumiskohta vasemmalla, mihin suuntaan tuo laskeutuja oikein laskeutui ts miten päin tuo kuva on suhteessa pohjoos- ja etelänapaan ja planeetan pyörimissuuntaan.InSight bongattu Marsin pinnalta.
Kuvan lähde näyttäisi olevan Future Plc - Connectors, Creators, Experience Makers ts sieltä voi kysellä miten kuvaa on käsitelty.
Pohjonen ylös tässä (ja suunnilleen sama värikuvassakin):
Viherpunasokea kun olen, niin en osaa sanoa.
Valkoisten laskeutumispisteiden ympärillä näkyy tuossa värikuvassa vihertävä halo.
Aika kova puhuri pohjoisesta kun laskuvarjo ajautunut noin pitkälle etelään
Niin, kuten jo mainittua kuvaa on käsitelty. Ei ole mitenkään yllättävää että värivirheitä syntyy.
HiRISE ei kuvaa koko spektriä, eikä se kuvaa edes kaikkia aaltopituuksia samalla resoluutiolla, kuten voit huomata vaikka tuolta wiki linkistä. Esim punaisenvärin alue on huomattavasti tarkempi kuin muut. Vain pieni osa HiRISE kuvista pystytään käsittelemään värikuvina, suurin osa kuvatuista kohteista on vain yhdellä kapealla alueella ("punaisella kanavalla"), eli monochromaattisia.
Jos en väärin muista, niin laskuvarjo irtautui noin 1km korkeudessa. Tuosta kuvasta äkkiä mittailemalla se leijaili joku 400m, joka on varsin järkevän oloinen tulos. Laskeutuja ei sekään varmasti tullut ihan luotisuoraan alas, vaan ainakin pienessä kulmassa.Aika kova puhuri pohjoisesta kun laskuvarjo ajautunut noin pitkälle etelään
Juu luin jostain että ne vartavasten valitsi sellaisten olosuhteiden todennäköisyyden että ei edes teoriassa olisi vaaraa että laskuvarjo leijailisi ilmavirran mukana ja laskeutuisi laskeutujan päälle laskeutujan laskeuduttua ensin (en muista mikä aikaisemmista marssiin laskeutumisista oli lähtökohta tälle varmistukselle mutta joku nistä oli sellainen että jälkikäteen simuloinneissa todettiin että vain varsinhyvätuuri takasi sen että tuollainen kämmi ei realisoitunut) ts se laskeutuja tarkoituksella leijaili n. 90 asteen kulmassa tuulensuuntaan nähden sen laskuvarjon irroituksen jälkeen.
Miksi PAAAAAAAAAAALJON himmeämpi auringonpimennys olisi vahingollisempi kuin itse Aurinko?
Niin?
Luultavasti vakuutuspetoksia. Kännykkä kuvaajat harvemmin jaksavat laittaa kännykkäänsä tripoidiin tai mihinkään muuhun pitkää valotusta silmällä pitäen. Ja Aurinkoa kuvatessa pitkävalotus on yleensä tarpeeton. Pois lukien ND filtterit, astrokalvot, hitsauslasit, yms filtterit, mitkä nimenomaan vähentää sitä säteilyä...
Joko sitä, tai olet sekoittanut ohjeet auringonpimennyksen tarkkailuun. Sitä ei siis nimenomaan pidä paljain silmin katsella, koska se voi olla liian helppoa. Se ei satu silmiin samoin kuin kirkkaan Auringon katsominen, joka toimii varoituksena tyhmemmällekin. Auringonpimennyksen aikaan Aurinkosta tuleva säteily (näkyvävalo, IR, UV, radio, ja muu paska) putoaa murto-osaan, mutta se on edelleen ihmissilmälle vaarallista.
Olen itsekin katsonut Aurinkoa pitkänkin ajan (minuutteja) pentuna, kun en ymmärtänyt miten pahaa se tekee. Galileo katso Aurinkoa jopa kaukoputken läpi... (joskin Galileon kaukoputket oli ensimmäisiä ja paskimpia mitä olemassa on ollut). Näen edelleen ihan hyvin omasta mielestä, vaikka piilareita käytänkin. Mutta näkisinkö paremmin jos olisin jättänyt tuon väliin?
Nimenomaan niitä pitäisi käyttää jos paljain silmin katselee. Tai muuta vastaavaa optista apuvälinettä, joka suodattaa haitallista IR ja UV säteilyä. Kuten jos monesti sanottu, Aurinko näyttää auringonpimennyksen aikaan helvetin paljon himmeämältä kuin normaalisti, joten ihminen tuuduttuu uskoon ettei se pahaa tee sitä katsoa. Todellisuudessa sieltä tulee edelleen helvetisti esim IR ja UV säteilyä, jota ihminen ei edes huomaa, mutta jotka silti tekee tuhoa.
Kuten myös, kuten yllä jo totesin. Harmittaa edelleen, mutta tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Onneksi muistan että olin auton kyydissä, koska lasi blokkaa osan säteilystä (esim UVB).
Ei ole mikään clickbait vaan ihan tosi juttu. Et sinä samantien sokeudu, mutta Aurinkoon katsominen voi aiheuttaa pahoja vaurioita silmään. IR aiheuttaa suoraan retinan rappeutumista ja UV voi vähintäänkin aiheuttaa myöskin solukuolemia tai syöpäsolukon muodostumista. Mieti mitä Aurinko saa sinun ihollesi aikaan kun olet liian pitkään auringossa? Se palaa. Toki se uusiutuu, mutta sinun retina ei luultavasti uusiinnu, jos se pääsee palamaan. Se on kerrasta poikki.
Normaalisti kyllä, mutta tarkentaessa suurin osa kameroista käyttää ns. "täyttä aukkoa". Eli aukko pienenee vasta kun painat liipaisinta.
Tämän takia jo tuossa aiemmin kerroin, että jos kamera on oikeasti suunnattuna Aurinkoon pitkäjaksoisesti, niin kannattaa peittää se etulinssi. Kaikki "valo" (eli IR) lämmittää sen kameran ja objektiivin sisustoja.
Objektiivi on yleensä kameran kallein osa. Jopa kymmeniä kertoja kalliimpi kuin kamera.
Täysin huuhaa video.
Lifelesillä näyttäisi olevan senvarran paljon harraste (työ?) kameroita että uskoisin hänen käsitävän nämä jutut paljon paremmin kuin moni muu tässä ketjussa auriingosta ja kameroista viisastellut.
Kuva: Southwest Research Institute / Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory / NASA
