Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[kurkimies]

NASA julkaisi ääninäytteen – tältä musta aukko kuulostaa - Stara

 

[mikkelson]

Mittasuhteita on hyvin vaikea käsittää ainakaan minun.

Aurinkokunnan koko on noin 80 AU, joka on toisin ilmaistuna noin 0,00127 valovuotta.

Valolta taas kestää 8 minuuttia ja 19 sekuntia kulkea matka Auringosta Maahan. Se taas on noin 0,0008 valovuotta.

Maasta Linnunradan keskustaan on taas ~27 000±1 000 valovuotta.

Em. lukujen suhdetta toisiinsa kun miettii, niin ainakin itsellä menee pää sekaisin kun niitä yrittää hahmottaa jollakin tavalla, joka olisi yhteydessä käytännön elämän asioihin tai etäisyyksiin maapallolla. Eli jos fundeeraa asiaa vaikka niin, että pingispallo olisi Aurinko ja nuppineulan pää maapallo ja sitten Pluto hiekanjyvänen, että miten kauas toisistaan ne pitäisi sijoittaa kun maahan rakentaisi mallia niistä palikoista. Ja minne asti se Linnnanradan keskipiste sitten tulisi samassa mittakaavassa. Sen voin sanoa että tulisi muuten yllättävän kauas.

Tässä on hyvä lyhyt dokumentti missä on lähdetty selvittämään aurinkokunnan kokoa tietyssä mittakaavassa.

 

[Vepasto]

Skaalahommista pääsee myös hieman kärryille Katariinan meripuistossa Kotkassa ihan livenä.. Muistaakseni siellä on aurinkokunta oikeissa suhteissa esitetty ( siis osa siitä, osa tietysti puiston ulkopuolella ). Muutenkin vierailun arvoinen paikka.

Planeettoja ja liikuntaa

Puistoplanetaario. Se on uusin Kotkan puistotoimen kokoama houkutin. Planetaarion reitin tallustamalla saa kuvan Aurinkokunnan valtavista mittasuhteista. Meripuiston eteläisessä kärjessä jököttää halkaisijaltaan 70-senttimetrinen Aurinko. Sitä kiertävät planeetat on suhteutettu niin mitoiltaan...

www.pkank.fi

 

[emagdnim]

Helsingissä on kans aurinkokuntamalli. Aurinko on pitskussa ja pluto lauttasaaren vieressä.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Aurinkokuntamalli

www.ursa.fi

 

[Lucas]

Helsingissä on kans aurinkokuntamalli. Aurinko on pitskussa ja pluto lauttasaaren vieressä.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Aurinkokuntamalli

www.ursa.fi

Osaatko kertoa minne saakka se Linnunradan keskusta tulisi samalla skaalalla?

 

[emagdnim]

Osaatko kertoa minne saakka se Linnunradan keskusta tulisi samalla skaalalla?

Pajamäen aurinkokuntamalli – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Yksi valovuosi on mallin mittakaavassa noin 9 460 km.

Jotenka ku linnunradan keskusta on noin 26000 valovuoden päässä, nii about 246 miljoonaa kilometriä sais "kävellä" linnunradan keskustaan tossa mallissa. eli aikalailla marsissa olis keskusta. Voiko toi tosiaan noin olla? huhuh. Ts. Plutoon teet muutaman tunnin juoksulenkin, mut linnunradan keskustaan menis se 70 vuotta, ku yhtämittaa paahtais 400km/h bugatti veyronilla (eli melkein 400 kertaista valonopeutta).

 

[Lifeless]

Osaatko kertoa minne saakka se Linnunradan keskusta tulisi samalla skaalalla?

Jos Maapallon pinta pidetään rajana, niin se on ihan siinä Auringon vieressä.

Toki joudut kiertämään Maan 6149 kertaa päästäksesi siihen viereen.

 

[Lifeless]

Tuo aiemmin kuvattu M87* on siinä ihan vieressä myös. Sinne matkaa on vain 13 miljoonaa Maapallon ympärystä. Sekin on jo luku, mikä menee yli ymmärryksen suurimmalta osalta. Ja puhutaan edelleen ihan Linnunradan naapuristosta, tai korkeintaan lähi kylästä.

Ps. todellisuudessa M87 on noin 55 000 000 valovuoden päässä, verrattuna Linnunradan keskustaan joka on noin 26 000 valovuoden päässä. Molemmat kuitenkin täysin ihmisen elämän saavuttamattomissa. Jos Egyptiläiset olisivat varhais kukoistuksessaan lähettäneet avaruusarkin kohti Linnunradan keskusta, niin niilläkin olisi vielä 21 000 vuotta matkaa taitettavana, olettaen, että alus kulkisi lähes valonnopeudella.

 

[kurkimies]

Tieteilijät ihmeissään: Avaruusluotain Voyager 1 lähettää outoja signaaleja aurinkokunnan ulkopuolelta

 

[Wasabrod]

Tieteilijät ihmeissään: Avaruusluotain Voyager 1 lähettää outoja signaaleja aurinkokunnan ulkopuolelta

Siellä kiitää tyhjyydessä insinööritekniikan taidonnäyte, hats off.

 

[Dr. Who]

Tieteilijät ihmeissään: Avaruusluotain Voyager 1 lähettää outoja signaaleja aurinkokunnan ulkopuolelta

Juuri luin saman jutun, siellä se menee ja kiroaa samalla että missä helve*issä mä olen




Hidasta tuo komminikointi kun yksi päivä menee odotellessa saapuvaa viestiä...

 

[KiLLPaTRiCK]

Oiskohan mitään seuraavaa ikkunaa tehdä jotain samanlaista? Nythän vehkeet ovat parantuneet melkoisesti. Tosin ehkä nuo ovat vieläkin ehjiä siksi, kun eivät ole liian monimutkaisia.

 

[SiB77]

Taitaa seuraavat olla laserilla kiihdytettyjä minisatelliitteja.

 

[Megaforce4ever]

Menee kyllä aivan huiman matkan päässä tuo luotain, uskomatonta miettiä että tuollasilla etäisyyksillä pystytään vielä kommunikoimaan.

 

[KiLLPaTRiCK]

Varmaan linkousta painovoimakentistä käytetään aurinkokunnan sisällä apuna? ilmaista ja paljon auttavaa kun on. En taida minä päästä näkemään tuolta etäisyyksiltä seuraavien laitteiden viestejä. Mutta varmaan jossain vaiheessa ohitetaan Voyager hurjalla vauhdilla. Kun vuosikymmeniä kiihdyttää, niin lopulta on paljon mittarissa, vaikka olisikin pieni takatuuppari. Olisi hauskaa, kun Voyagerin ohituksesta saisi kuvaa, mutta varmaan matka toiseen tähteen menee jotain ihan muuta reittiä.

 

[Boulder]

Voyager 1 otti ainakin Jupiterilta ja Saturnukselta vauhtia. Aika pieneksi menee laukaisuikkunatkin, kun noita halutaan käyttää apuna.

 

[amblik]

Oiskohan mitään seuraavaa ikkunaa tehdä jotain samanlaista? Nythän vehkeet ovat parantuneet melkoisesti. Tosin ehkä nuo ovat vieläkin ehjiä siksi, kun eivät ole liian monimutkaisia.

Jos puhutaan noiden Voyagerien suorittamista ohilennoista joilla saatiin aika mukavasti kerralla kuvailtua aurinkokuntaa, niin sen kaltaista painovoima-apua ei ole ihan heti uudestaan saatavilla, vain 175 vuoden välein jupiter, saturnus, uranus ja neptunus ovat sopivasti linjassa.

Mitä tulee ihan vaan aurinkokunnasta pois matkalla oleviin luotaimiin niin eipä noita kovin montaa ole. Viimeisimpänä semmoiselle matkalle on lähtenyt New Horizons joka laukaistiin matkaan 2006 ja toimitti meille upeita kuvia mm. Plutosta (ensimmäisiä, joista tuosta ex-planeetasta sai hyvän käsityksen) ja vielä suhteellisen vähän aikaa sitten Kuiperin vyöhykkeen kappaleesta Arrokoth. New Horizonskaan ei kuitenkaan nopeudeltaan pärjää Voyager-luotaimille.

 

[King Im Jo]

Tietämättä lähes mitään noiden tekniikasta.
Onko noissa luotaimissa siis minkälainen propulsiosysteemi?
Vai onko noi kehittyny jostain johonkin, joka nykyään on käytössä?
Edelleen sama setti nykyään käytössä kun voyagerissä?
Onko noiden systeemien eroissa jotain merkitystä ja minkälaista?

E:Taidan kyl googlatakkin ja lukea wikiä jne.
E2: Ei ole siis mitään ns. vauhtia antamaan vaan korjaamaan liikettä.

 

[moukula]

Tietämättä lähes mitään noiden tekniikasta.
Onko noissa luotaimissa siis minkälainen propulsiosysteemi?
Vai onko noi kehittyny jostain johonkin, joka nykyään on käytössä?
Edelleen sama setti nykyään käytössä kun voyagerissä?
Onko noiden systeemien eroissa jotain merkitystä ja minkälaista?

E:Taidan kyl googlatakkin ja lukea wikiä jne.
E2: Ei ole siis mitään ns. vauhtia antamaan vaan korjaamaan liikettä.

Alkuvauhti on annettu kemiallisella raketilla lähdön yhteydessä ja loput on sitten painovoiman avulla linkoamista. Pienet suuttimet on joilla voi tehdä minimaalisia korjauksia asentoon yms. mutta eiköhän nekin ole jo loppuun ajettu aikoja sitten.

 

[King Im Jo]

Alkuvauhti on annettu kemiallisella raketilla lähdön yhteydessä ja loput on sitten painovoiman avulla linkoamista. Pienet suuttimet on joilla voi tehdä minimaalisia korjauksia asentoon yms.

Joo nopealla googletuksella sain suht tämän tiedon.
Nopea googletus ei kyllä tuonut infoa siihen , miksei näitä ole varustettu minkäänlaisilla ns. eteenpäin työntävillä..
Tosin mun pitäs varmaan ottaa enemmän selkoa tosta kiihtyvyydestä ja mitkä linjat yms, ennen kun yritän ees ymmärtää sitä miksei käytetä jotain mikä ns. työntää poispäin meistä.

 

[Megaforce4ever]

Joo nopealla googletuksella sain suht tämän tiedon.
Nopea googletus ei kyllä tuonut infoa siihen , miksei näitä ole varustettu minkäänlaisilla ns. eteenpäin työntävillä..
Tosin mun pitäs varmaan ottaa enemmän selkoa tosta kiihtyvyydestä ja mitkä linjat yms, ennen kun yritän ees ymmärtää sitä miksei käytetä jotain mikä ns. työntää poispäin meistä.

Oisko painon tarve polttoaineelle suurin syy vrt. hyöty.

 

[King Im Jo]

Oisko painon tarve polttoaineelle suurin syy vrt. hyöty.

Luultavimmin, tai siis jopa todennäköisimmin.
Ensin tuli mieleen vaan että voihan auringosta tulevaa enegiaa käyttää hyödykseen kun ei sitä työntövoimaa tarttee niin vitusti.
Sitten kävi myös mielessä että eihän se aurinko taida olla ihan siinä holleilla.

 

[Bertta]

Joo nopealla googletuksella sain suht tämän tiedon.
Nopea googletus ei kyllä tuonut infoa siihen , miksei näitä ole varustettu minkäänlaisilla ns. eteenpäin työntävillä..
Tosin mun pitäs varmaan ottaa enemmän selkoa tosta kiihtyvyydestä ja mitkä linjat yms, ennen kun yritän ees ymmärtää sitä miksei käytetä jotain mikä ns. työntää poispäin meistä.

Avaruudessa vauhti ei laske käytännössä koskaan, joten kun on päästy alkukiihdytyksellä matkavauhtiin, ei työntövoimaa enää tarvita.

 

[moukula]

Avaruudessa vauhti ei laske käytännössä koskaan, joten kun on päästy alkukiihdytyksellä matkavauhtiin, ei työntövoimaa enää tarvita.

Toisaaltakoska sitä hidastavaa kitkaa ei ole, niin esimerkiksi atomipatterista sähköä ottava taskulamppu taaksepäin sohottamaan (tai joku ionimoottori jos/kun semmoinen saadaan toimivaksi) antaisi sekin karvan verran työntövoimaa (sen verran mitä fotonit saavat liike-energiaa toiseen suuntaan).

 

[King Im Jo]

Avaruudessa vauhti ei laske käytännössä koskaan, joten kun on päästy alkukiihdytyksellä matkavauhtiin, ei työntövoimaa enää tarvita.

Tän tiedon olen myös lukenu jostain.
Mutta kiihtyykö se matkavauhti siitä ikuisesti, vai tuleeko siinä jokin fysiikan setti vastaan?
Tätä vaan miettiny.
Kappale lähtee maapallolta ja siinä on vaikka valosta saava energialähde joka sykkii sitä eteenpäin sitä mukaa kunhan vaan energiaa riittää. Oletetaan että se saa vaikka siellä tähtien välisessä tilassa jossa valoa on lähes täysin nolla, edes sen verran että se sykkii edelleen sen sykäyksen silloin tällöin.
Onko massalle tai jollekkin vastaavalle täysin maksimi tila/vauhti minkä se voi saavuttaa?

 

[Wasabrod]

ennen kun yritän ees ymmärtää sitä miksei käytetä jotain mikä ns. työntää poispäin meistä.

Voyagereiden suunniteltuun tehtävään ei tällaisia tarvittu. Ja vaikka katiskojen kestävyys on ylittänyt odotukset, liekö semmoisesta moottorista olisi vieläkään juuri iloa.

 

[King Im Jo]

Voyagereiden suunniteltuun tehtävään ei tällaisia tarvittu. Ja vaikka katiskojen kestävyys on ylittänyt odotukset, lieko semmoisesta moottorista olisi vieläkään juuri iloa.

No siis ei varmaan tarvittu. Eri asia mietittiinkö jo silloin onko siitä mitään merkitystä.

 

[King Im Jo]

Ja kuten ei varmaan yllätä. unohdin jo mikä pointti oli tässä mitä hain.
E: sori

 

[Wasabrod]

Onko massalle tai jollekkin vastaavalle täysin maksimi tila/vauhti minkä se voi saavuttaa?

Kiihtyy ikuisesti (olettaen ikuinen voimanlähde) valon nopeutta lähestyen, sitä koskaan saavuttamatta.

 

[moukula]

Mutta kiihtyykö se matkavauhti siitä ikuisesti, vai tuleeko siinä jokin fysiikan setti vastaan?

Onko massalle tai jollekkin vastaavalle täysin maksimi tila/vauhti minkä se voi saavuttaa?

Valon nopeutta ei saada normaalisti kiihdyttämällä ylitettyä, vaan se vaatisi jotain aika/avaruuden manipulointia ja avaruuden taivuttamista. Sitten toisekseen käsittääkseni kemiallisien rakettien maksiminoputta rajoittaa sen moottorin puskeman räjähdyksen ja kemiallisten partikkelien nopeus. (tässä saatan kyllä olla väärässäkin) Jos se kiihdyttävä materiaali lähtee moottorista ulos esim. 100000km/h niin se olisi vastaavasti myös kyseisellä moottorilla saavutettava maksimivauhti jos vaan polttoainetta riittää kiihdyttämään riittävä pitkäksi aikaa. Ionimoottoreilla ne hiukkaset lähtee koneesta lähes valonnopeudella eli sillä olisi korkeampi maksiminopeus vaikka työntövoima onkin huomattavasti heikompi. edit: piti kerrata vähän fysiikkaa ja totesin intuition olevan väärässä.

 

[King Im Jo]

Kiihtyy ikuisesti (olettaen ikuinen voimanlähde) valon nopeutta lähestyen, sitä koskaan saavuttamatta.

Perhana noi fotonit on outoja. Ei oo laskettua massaa tms.

 

[Wasabrod]

Jos se kiihdyttävä materiaali lähtee moottorista ulos esim. 100000km/h niin se olisi vastaavasti myös kyseisellä moottorilla saavutettava maksimivauhti jos vaan polttoainetta riittää kiihdyttämään riittävä pitkäksi aikaa.

Jotenkin muistelisin, ettei tuollaista rajoitusta ollut liikemäärän säilymislaissa.

 

[moukula]

Jotenkin muistelisin, ettei tuollaista rajoitusta ollut liikemäärän säilymislaissa.

Voipi olla. Omaan järkeen ei vaan sovi että jos matkustaa junan katolla 200km/h ja heittää pallon taaksepäin 100km/h että se antaisi työntövoimaa. Niinhän se on.

 

[King Im Jo]

Mitä jos se ulopuolisen energian keräys ois vaan ne pari fotonia? siitä energian siirto kunhan tarpeeks kerätty niin eteenpäin. hidasta saletisti, mutta kuka tässä skaalalla muutenkaan yrittää mitään kilpailua

 

[woodeye]

Mutta kiihtyykö se matkavauhti siitä ikuisesti, vai tuleeko siinä jokin fysiikan setti vastaan?

Perinteisessä raketissa homma menee niin, että käytössä on rajattu määrä polttoainetta. Tämä koska raketin paino on X, sen liikuttamiseen tarvittava polttoaine painaa Y. Mutta X+Y:n painon liikuttamiseen tarvitaan Z:n verran polttoainetta, jne, jne. Tämän takia rakettimoottoreita voi käyttää vain alkusysäykseen joka on yleensä minuutteja, vaikka lento voi kestää vuosikymmeniä.

Tuon alkusysäyksen jälkeen hidastava tekijä on se, ollaanko Maan tai Auringon painovoimakentässä. Voyagerilla Auringon vetovoima on hidastanut vauhtia vuosikymmenien ajan, mutta alkuvauhtia oli niin paljon että luotain on menossa aurinkokunnasta ulos. Jos vauhtia olisi vähemmän jäätäisiin Aurinkoa kiertävälle radalle.

Eli kemiallisella raketilla ei kiihdytellä ja jarrutella miten huvittaa. Ionimoottorilla voi kiihdyttää pidempiä aikoja, mutta kiihtyvyys on todella pieni.

Aurinkopurje taas on eri asia, siinä Auringosta tuleva säteilypaine liikuttaa purjetta jatkuvasti Auringosta pois päin.

Jos olisi vielä joku kuvitteellinen tapa kiihdyttää rajattomasti, valon nopeuteen ei koskaan päästä koska kiihdyttäjän massa alkaa kasvaa valon nopeutta lähestyttäessä.

 

[Wasabrod]

Voipi olla. Omaan järkeen ei vaan sovi että jos matkustaa junan katolla 200km/h ja heittää pallon taaksepäin 100km/h että se antaisi työntövoimaa.

Kyllä siinä juuri näin pitäisi käydä. Eihän se pallo tiedä millä nopeudella se juna kiitää johonkin toiseen referenssiin - vai liikkuuko ollenkaan.

 

[King Im Jo]

Perinteisessä raketissa homma menee niin, että käytössä on rajattu määrä polttoainetta. Tämä koska raketin paino on X, sen liikuttamiseen tarvittava polttoaine painaa Y. Mutta X+Y:n painon liikuttamiseen tarvitaan Z:n verran polttoainetta, jne, jne. Tämän takia rakettimoottoreita voi käyttää vain alkusysäykseen joka on yleensä minuutteja, vaikka lento voi kestää vuosikymmeniä.

Tuon alkusysäyksen jälkeen hidastava tekijä on se, ollaanko Maan tai Auringon painovoimakentässä. Voyagerilla Auringon vetovoima on hidastanut vauhtia vuosikymmenien ajan, mutta alkuvauhtia oli niin paljon että luotain on menossa aurinkokunnasta ulos. Jos vauhtia olisi vähemmän jäätäisiin Aurinkoa kiertävälle radalle.

Eli kemiallisella raketilla ei kiihdytellä ja jarrutella miten huvittaa. Ionimoottorilla voi kiihdyttää pidempiä aikoja, mutta kiihtyvyys on todella pieni.

Aurinkopurje taas on eri asia, siinä Auringosta tuleva säteilypaine liikuttaa purjetta jatkuvasti Auringosta pois päin.

Jos olisi vielä joku kuvitteellinen tapa kiihdyttää rajattomasti, valon nopeuteen ei koskaan päästä koska kiihdyttäjän massa alkaa kasvaa valon nopeutta lähestyttäessä.

Miksi kiihdyttäjän massa kasvaa valon nopeutta lähestyessä?
Eihän pitäisi olla mitään vastusta?

 

[Wasabrod]

Miksi kiihdyttäjän massa kasvaa valon nopeutta lähestyessä?
Eihän pitäisi olla mitään vastusta?

Nyt sun pitää tutustua Einsteinin suhteellisuusteorioihin

 

[King Im Jo]

Nyt sun pitää tutustua Einsteinin suhteellisuusteorioihin

Päteekö ne täysin avaruudessakin?
Siis pitkillä matkoilla.

 

[woodeye]

Miksi kiihdyttäjän massa kasvaa valon nopeutta lähestyessä?
Eihän pitäisi olla mitään vastusta?

Suhteellisuusteorian mukaan liikemäärä kasvaa eksponentiaalisesti nopeuden lähestyessä valonnopeutta. Ja liikemäärä = energia = massa.

 

[King Im Jo]

Täytyy sanoa että mun täytyy kyl lukee vitusti enemmän.

 

[Wasabrod]

Itse miellän tuon niin, että valonnopeus on fundamentaalinen maksiminopeus millä informaatio voi kulkea. Sen nopeuden voi saavuttaa vain massattomat aallot. Massallinen partikkeli ei voi sitä koskaan saavuttaa, koska se vaatisi äärettömästi energiaa.
Mutta disklaimerina: en ole perehtynyt suhteellisuusteorioihin.

 

[King Im Jo]

Itse miellän tuon niin, että valonnopeus on fundamentaalinen maksiminopeus millä informaatio voi kulkea. Sen nopeuden voi saavuttaa vain massattomat aallot. Massallinen partikkeli ei voi sitä koskaan saavuttaa, koska se vaatisi äärettömästi energiaa.
Mutta disklaimerina: en ole perehtynyt suhteellisuusteorioihin.

No tämähän se muakin ihmetyttää. Fotoni kykenee siihen valosettiin ihan vaan kun se on saanut sen statuksen.
Tähän mennessä kukaan ei ole kai saanu sitä fotonin massaa mitattua.
Fuck it, mitä jos se fotonin massa on sen verran pieni ettei me vaan kyetä tsekkaa sitä.
Ja joo. oon varmasti väärässä, mutta silti tykkään ajatella näin, varsinkin kun ei tarkempaa infoa ole.

 

[Wasabrod]

mitä jos se fotonin massa on sen verran pieni ettei me vaan kyetä tsekkaa sitä.

Näin voi ihan hyvin olla. Sitä en tiedä hajoaako suhteellisuusteoria jos fotonille löytyy jokin nollasta poikkeava massa. Eli onko siellä teorian ytimessä, että massa on nolla - en siis tiedä.

Joka tapauksessa muutkin aallot/informaatio liikkuvat samaa nopeutta kuin fotonit, esim painovoima.

 

[Hellsinki]

Itse miellän tuon niin, että valonnopeus on fundamentaalinen maksiminopeus millä informaatio voi kulkea. Sen nopeuden voi saavuttaa vain massattomat aallot. Massallinen partikkeli ei voi sitä koskaan saavuttaa, koska se vaatisi äärettömästi energiaa.
Mutta disklaimerina: en ole perehtynyt suhteellisuusteorioihin.

Valonnopeus on suhteessa katsojaan. Lähestyvän junan valot saavuttavat katsojan suuremmalla nopeudella kuin valonnopeus, vaikka valo lähteekin lampusta tasan valonnopeudella.. Kaksi fikkaria vastakkain, niin erisuuntiin menevät fotonit menevät 2x valonnopeutta suhteessa toisiinsa. Epäilen kovasti etteikö valonnopeutta voi kulkea kuka tahansa kun vain jaksaa kiihdyttää ja odottaa. Veikkaan että galaksin ulkoreuna pyörii hiukkasen vaudikkaammin.

 

[Wasabrod]

Valonnopeus on suhteessa katsojaan. Lähestyvän junan valot saavuttavat katsojan suuremmalla nopeudella kuin valonnopeus, vaikka valo lähteekin lampusta tasan valonnopeudella.. Kaksi fikkaria vastakkain, niin erisuuntiin menevät fotonit menevät 2x valonnopeutta suhteessa toisiinsa. Epäilen kovasti etteikö valonnopeutta voi kulkea kuka tahansa kun vain jaksaa kiihdyttää ja odottaa. Veikkaan että galaksin ulkoreuna pyörii hiukkasen vaudikkaammin.

Tässä viestissä oli mielestäni kaikki väärin paitsi eka lause.
Mutta, jätän väittelyn aiheesta tähän.

 

[emagdnim]

Lähestyvän junan valot saavuttavat katsojan suuremmalla nopeudella kuin valonnopeus, vaikka valo lähteekin lampusta tasan valonnopeudella..

Väärin. En osaa selittää, mut näin se on.

 

[Hellsinki]

Väärin. En osaa selittää, mut näin se on.

hidastaako fotoni katsojan kohdalla ja kiihdyttää taas vauhtia? Sinipuna aaltohan perustuu juuri erinopeudella kulkeviin fotoneihin meihin katsoen.(eli kun mitataan loittoneeko jokin galaxi vai läheneekö) Eli heitetäänkö tuokin teoria roskakoriin?

 

[Raikku]

Sääli että korvaavien/parempien propulsiotekniikoiden kehittely aika pitkälti jäissä eikä oikein mitään ole saatu aikaan pitkään aikaan. Ei hyvä.

 

[tuoppi´]

Kyllä se junan valo tulee silti vain valonnopeudella. Se juna näyttää katsojille lyhyemmältä kuin se oikeasti on ja aika kulkee hitaammin siellä liikkuvassa junassa kuin katsojalla.