Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Lifeless]

Muskin eilisiltanen Starship update ja Q&A. Taustalla komeilee stackatty Superheavy + Starship, ja yleisön seassa Raport ja Raptor 2 moottorit.





Täällä vielä itse stacking. Myöhemmin videolla päivänvalossa kuvaa koko komeudesta.

 

[Jopii]

James Webbin ensimmäisiä otoksia nähtävissä hetken päästä NASA to unveil 1st images from James Webb Space Telescope today. Here's where to find them.

 

[Lifeless]

Yks Webbin ensimmäisistä kuvista.

Kuvassa kaikki 18 kirkasta tähteä on sama tähti (HD84406). Tämä siis on ensimmäisiä kuvia, jolla alotetaan peilien asennon säätäminen. Lopussa nuo 18 tähetä muodostaa yhden pisteen, mutta siihen menee vielä viikkoja kun jokaista 18 peilin palasta säädetään millin murto-osien tarkkuudella.

Viimeisiä tarkennuksia ei voida tehdä tällä tähdellä, koska se on aivan liian kirkas ja voi polltaa Webbin sensorit, mutta ensimmäiseen säätöön se antoi hyvän referenssin. "Kirkas" on suhteellinen käsite, koska ihmisilmälle tuo tähti on näkymätön taivaalla...

 

[Tommy Goldfish]

Yks Webbin ensimmäisistä kuvista.

Kuvassa kaikki 18 kirkasta tähteä on sama tähti (HD84406). Tämä siis on ensimmäisiä kuvia, jolla alotetaan peilien asennon säätäminen. Lopussa nuo 18 tähetä muodostaa yhden pisteen, mutta siihen menee vielä viikkoja kun jokaista 18 peilin palasta säädetään millin murto-osien tarkkuudella.

Viimeisiä tarkennuksia ei voida tehdä tällä tähdellä, koska se on aivan liian kirkas ja voi polltaa Webbin sensorit, mutta ensimmäiseen säätöön se antoi hyvän referenssin. "Kirkas" on suhteellinen käsite, koska ihmisilmälle tuo tähti on näkymätön taivaalla...

Heh. Tyypillinen horroksesta darraherääminen pätee näköjään satelliitteihinkin.

 

[Purkutuomio]

Yks Webbin ensimmäisistä kuvista.

Kuvassa kaikki 18 kirkasta tähteä on sama tähti (HD84406). Tämä siis on ensimmäisiä kuvia, jolla alotetaan peilien asennon säätäminen. Lopussa nuo 18 tähetä muodostaa yhden pisteen, mutta siihen menee vielä viikkoja kun jokaista 18 peilin palasta säädetään millin murto-osien tarkkuudella.

Viimeisiä tarkennuksia ei voida tehdä tällä tähdellä, koska se on aivan liian kirkas ja voi polltaa Webbin sensorit, mutta ensimmäiseen säätöön se antoi hyvän referenssin. "Kirkas" on suhteellinen käsite, koska ihmisilmälle tuo tähti on näkymätön taivaalla...

Samalla Webb otti selfien

 

[tuoppi´]

Videona sama asia

 

[Zolttu]

Jonkun verran tullut kuvattua vähän eri tavalla videoita. Itselläni oli ajatuksena jääplaneetalle laskeutuminen, mutta mitä mieltä?

 

[Router]

Hyvä kanava:

 

[kurkimies]

Miljardien arvoinen Nasan superteleskooppi otti ensimmäisen kuvansa avaruudessa: Tämä ei vielä tajuntaa räjäytä

 

[kurkimies]

Tähtitieteilijät havaitsivat avaruudesta niin harvinaisen räjähdyksen, että emme ehkä koskaan näe vastaavaa – Millisekunnissa vapautui yhtä paljon energiaa kuin Auringosta 100 000 vuodessa

 

[demu]

Tähtitieteilijät havaitsivat avaruudesta niin harvinaisen räjähdyksen, että emme ehkä koskaan näe vastaavaa – Millisekunnissa vapautui yhtä paljon energiaa kuin Auringosta 100 000 vuodessa

Onkohan tuo TM:n toimittaja oikein ajatuksella lukenut tuota artikkelia?
...
Neutronitähtien pinnan alla tapahtuu pieniä purkauksia varsin usein vedyn ja heliumin palaessa. Voimakkaampia purkauksia tapahtuu noin 100 metrin syvyydessä tähden sisällä. Näiden superpurkauksien voimakkuus on noin satakertainen pienempiin verrattuna.
Nyt tutkijoiden mallintama, hurjaa kuumuutta aiheuttanut purkaus on tapahtunut noin 500 metrin syvyydessä paksun plasmakerroksen sisällä. Voimakkuudeltaan se on ollut satakertainen superpurkauksiin verrattuna. Tutkijat kutsuvatkin löydöstään hyperpurkaukseksi.
Jättimäinen räjähdys syntyy, kun kaikki hapen palamisesta syntyvä energia ei pääse pois tähden sisuksista. Plasman lämpötila hipoo 400 miljoonaa celsiusastetta ja lopputuloksena on räjähdys, joka vapauttaa energiaa millisekunnissa yhtä paljon kuin Aurinko sadassatuhannessa vuodessa. Räjähdystä ei kuitenkaan neutronitähden ulkopuolella havaita, koska se tapahtuu niin syvällä tähden sisällä.
...
Palaminen on hapen kemiallista sitoutumista toiseen aineeseen.
Alkuperäisessä artikkelissä puhuttiin termistä 'thermonuclear burning', eli käytännössä fuusioreaktiosta (We infer it must have been produced by unstable thermonuclear burning of neutron rich isotopes of oxygen or neon).
Lämpöähän tuossa kovastikin syntyy, mutta mistään palamisesta ei oikein voi puhua.

Käsittääkseni matemaattisten mallinnusten perusteella (nekin ovat arvioita) neutronitähtien neutronipuurossa ei oikein ole jäljellä mitään aineita, vaan jopa protonitkin muuttuvat vähitellen neutroneiksi. Neutronitähden pintakerroskin koostuu (mahdollisesti) hyvin tiheästä, nestemäisessä muodossa olevien kevyitten alkuaineiden (vety helium, happi) merestä.
Muutaman mikrometrin (tai senttimetrin, suomen- ja englanninkielinen wikipedia eroavat aika lailla tässsä toisistaan) paksuinen 'kaasukehänkin' on raudan tiheysluokkaa.

Neutronitähti – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Neutron star - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Hetukkam]

Vähän hölmösti ammattipiireissäkin puhutaan "palamisesta" vaikka hyvin tiedetään sen olevan ydinfuusiota. Populaariartikkelissa varmaankin voisi käyttää oikeita termejä, ettei lukijakunta ihmettele liikaa.

 

[Raikku]

Tuli on tulta, tavallaan. Ja lämpöä toki joka tapauksessa tuloksena. Vaikka tietysti lämpökin vaan elektronien liikettä. Tai jotain.

 

[Kaaaapo]

Tuli on tulta, tavallaan. Ja lämpöä toki joka tapauksessa tuloksena. Vaikka tietysti lämpökin vaan elektronien liikettä. Tai jotain.

Tuli on eksoterminen reaktio hapen kanssa. On muitakin eksotermisiä reaktioita, ja muita reaktioita hapen kanssa (esim raudan ruostuminen) mutta ne eivät ole tulta.
Eli tuli on tulta, ja muut reaktiot ovat muita reaktioita, ei ole mitään "tavallaan".
Lämpö taas on atomien (tai molekyylien tai ionien) kineettistä energiaa, ei elektronien.

 

[Lifeless]

Uusin kuva Webbiltä.

Edelleen yksi tähti, mutta nyt näkee peilin rakenteen hyvin.

Kaikkkien peilien kuvat on toki vielä epätarkkoja, ja tietenkin jokainen peili vielä osoittaa hieman vinoon, eikä yhtenäistä kuvaa muodostu. Mutta jos vertaa tuohon edelliseen kuvaan, niin paljon edistystä on tapahtunut ja kuvat on nyt oikeasssa järjestyksessä ja ollaan varmoja mikä kuva on mistäkin peilistä. Tuosta on helppo lähteä hienosäätämään jokaista peiliä pikkuhiljaa, kunnes kaikki 18 kuvaa muodostaa yhden tarkan pisteen keskelle tuota kuviota.

Peilien säätäminen näyttäisi toimivan loistavasti eli edelleen kaikki on niinkuin pitää.

 

[Purkutuomio]

Uusin kuva Webbiltä.

Edelleen yksi tähti, mutta nyt näkee peilin rakenteen hyvin.

Kaikkkien peilien kuvat on toki vielä epätarkkoja, ja tietenkin jokainen peili vielä osoittaa hieman vinoon, eikä yhtenäistä kuvaa muodostu. Mutta jos vertaa tuohon edelliseen kuvaan, niin paljon edistystä on tapahtunut ja kuvat on nyt oikeasssa järjestyksessä ja ollaan varmoja mikä kuva on mistäkin peilistä. Tuosta on helppo lähteä hienosäätämään jokaista peiliä pikkuhiljaa, kunnes kaikki 18 kuvaa muodostaa yhden tarkan pisteen keskelle tuota kuviota.

Peilien säätäminen näyttäisi toimivan loistavasti eli edelleen kaikki on niinkuin pitää.

Jep, tuossa vielä vähän isompana. Ja Webbin tiiminhän oli alunperinkin tarkoitus järjestää kuva ensin peilin muotoiseksi hexagoniksi mikä on nyt tehty ja tästä lähteä edelleen tarkentamaan niin yksittäisiä peilejä kuin kohdistamaan koko kuvaa.

 

[Purkutuomio]

Nyttemmin JW kaikkien peilisegmenttien valo on stackattu jo suurinpiirtein samaan kohtaan. Tästä se varsinainen hienosäätö alkaa.

 

[Purkutuomio]

No niin, nyt JWST alkaa todella nähdä!

Tekniikan Maailma

 

[aukusti]

No niin, nyt JWST alkaa todella nähdä!

Tekniikan Maailma

Hauskaa, että tuo on vain tekniseen käyttöön tarkoitettu kohdistuskuva sopivan kirkkauden omaavaan tähteen. Taustalla näkyy silti jo nyt mahtavasti galakseja.

 

[Kasi]

Mistä sivuilta te näitä kuvia kaivatte?

 

[Lifeless]

Mistä sivuilta te näitä kuvia kaivatte?

No varmaan hyvä paikka aloittaa on NASA:n omat sivut (news osiosta löytyy uusimmat):

James Webb Space Telescope - NASA Science

Space Telescope

www.jwst.nasa.gov

 

[kurkimies]

Hubble-teleskooppi kuvasi kaukaisimman koskaan havaitun tähden – Earendel-nimen saanut tähti syntyi, kun maailmankaikkeus oli 900 miljoonaa vuotta vanha

 

[Kekkonen]

Kysymys ei varsinaisesti liity avaruuteen tai sen havainnointiin, mutta mutta täällä on varmaan laitteistoon perehtynyttä porukkaa joka osaa suositella sopivaa putkea. Hakusessa olisi siis kaukoputki jolla voisi kämpän parvekkeelta ihmetellä välimerellä kulkevia laivoja. Etäisyys kohteisiin on n. 50-60km Minkälaisilla spekseillä varustettua putkea minun kannattaa lähteä etsimään?

 

[Zolttu]

Eikö hyvällä kiikarilla jalustalla olisi parempi?

 

[PotilasK]

Kysymys ei varsinaisesti liity avaruuteen tai sen havainnointiin, mutta mutta täällä on varmaan laitteistoon perehtynyttä porukkaa joka osaa suositella sopivaa putkea. Hakusessa olisi siis kaukoputki jolla voisi kämpän parvekkeelta ihmetellä välimerellä kulkevia laivoja. Etäisyys kohteisiin on n. 50-60km Minkälaisilla spekseillä varustettua putkea minun kannattaa lähteä etsimään?

Mututuntumalta arvioisin, että 50-60km etäisyydeltä merellä kulkevia laivoja voi olla aika hankala havaita maapallon kaareutumisen ja merellä vallitsevan voimakkaan refraktion vuoksi. Todella selkeällä näkyvyydellä voisi korkealta tähystäessä isoja aluksia havaita, mutta nekin havainnot ovat lähinnä "kangastuksia".

edit. "Sadan metrin korkuisella vuorella tai tornissa oleva havaitsija näkee muutoin tasaisella maalla tai meren rannalla 39 kilometrin päähän"

 

[Marquette]

Jos parvekkeella ollessa silmät olisi 30,48 m korkeudella, niin näkyisi 19,63 km päähän

The distance visible to the horizon from different heights

... olettaen että tuon sivun tiedot ovat faktaa, niin yli 50 kilsan näkyvyys vaatisi hieman yli 300 metrin korkeutta

 

[Marquette]

> hankala havaita maapallon kaareutumisen ja merellä vallitsevan voimakkaan refraktion vuoksi.

Lisäksi mikäli olen oikein tajunnut, refraktio helpottaa kauemmas näkymistä, ei haittaa. Mutta refraktion suuruus vaihtelee kaikenlaisten muuttujien toimesta eikä sille voida antaa mitään kovin tarkkaa lukua.

 

[temexi]

James Webb Space Telescope

blogs.nasa.gov

Webbi täysin kohdistettu. Viimeisessä vaiheessa käydään vielä kaikki instrumentit läpi, mihin menee pari kuukautta. Eli heinäkuun alussa pitäisi varsinainen toiminta vihdoin alkaa.

 

[Lager7]

Webbi täysin kohdistettu. Viimeisessä vaiheessa käydään vielä kaikki instrumentit läpi, mihin menee pari kuukautta. Eli heinäkuun alussa pitäisi varsinainen toiminta vihdoin alkaa.

Ei malttais millään odottaa

 

[Kekkonen]

Eikö hyvällä kiikarilla jalustalla olisi parempi?

Mahdollisesti kyllä. Pitää katsoa mitä täältä liikkeistä löytää. Ja tosiaan oma katselukorkeus on 12 kerros ja talo sijaitsee jonkin verran (~10 metriä) merta ylempänä. Ja tuo 50-60km on se missä tuo pääväylä kulkee, toki niitä laivoja ajaa tuossa huomattavasti lähempänäkin jotka erottaa ihan paljaalla silmällä.

 

[moukula]

Minkälaista budjettia olet miettinyt? Itsekin olen haaveillut hyvistä kiikareista / kaukoputkesta tähtien, maisemien sekä ampumaradalla maalitaulun tarkasteluun. Mitä tässä nyt on pikaisesti kauppapaikkoja surffaillut, niin vähän reilulla tonnilla löytyisi esim. Canonin 15x50 lasit ja sitten 500 euron luokasta vaikkapa Steinerin 10x42. Pitäisi päästä joskus jossain kokeilemaan että miltä tuollainen perus retkikiikaria isompi pötikkä tuntuu nenällä ja miltä se maisema sen kautta näyttää.

 

[Lifeless]

Pikkuhiljaa alkaa näkemään.

Testikuvat eri instrumenteilla alkaa näyttää jo todella nätiltä.

Kuvista kannattaa huomioida, että noi tähdet on toisesta galaxista, Suuresta Magellanin pilvestä, joka on yksi Linnunradan seuralainen (näkyy lähinnä vain eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta todellakin näkemisen arvoinen). Eli käytännössä jostain 150,000 - 200,000 valovuoden päästä. Webbiä ei ole tehty tarkastelemaan lähitähtiä.

Kuvien outo asettelu johtuu siitä, että noi sensorit on fyysisesti jotakuinkin tuolla tavalla järjestelty Webbiin. Eli jokainen sensori näkee hieman eri kulmasta. Saman alueen kuvaaminen kaikilla tarkoittaisi webin suuntaamista joka kerta. Toki sitäkin tullaan tekemään, koska halutaan eri aaltopituuden kuvaa samasta kohteesta.

NIRSPEC, vaikka ehkä laadultaaan "näyttää huonoimmalta", mutta on yksi tärkeimmistä sensoreista. Se on spektrograafi joka pystyy tarkkailemaan noin sataa eri kohdetta kerralla ja tekemään niistä tarkan spektrianalyysin. Eli sillä pystytään tunnistamaan tähtien (ja muiden kohteiden) koostumus. Noissa neljässä näkyvässä osassa on yhteensä noin neljännes miljoonaa "luukkua", jotka voidaan joko pitää auki tai kiinni, riippuen mitä kohdetta halutaan mitata. Tulevat kuvat siitä ei tule olemaan tollaisia, vaan tuo kuva on ihan vain tarkennuskuva.

 

[Wasabrod]

Jos asia kiinnostaa aidosti, suosittelen Lawrence M. Kraussin kirjaa Universumi tyhjyydestä. Se on kohtalaisen kansantajuisesti, ilman matemaattisia kaavoja kirjoitettu teos, missä Krauss pyrkii todistamaan, että kaikkeus on hyvinkin syntynyt tyhjyydestä kvantti-ilmiönä.

Jossain tiiviissä kirjassaan Hawking esitteli lyhyesti kuinka on varsin selvää, että universumi syntyi tyhjästä. Taustalla oli ilmeisesti kvantti-ilmiöt, en muista enää perustelua tarkkaan. Joka tapauksessa minua jäi kovasti vaivaamaan, että jos ensin ei ollut olemassa mitään, niin miksi sitten oli kuitenkin olemassa joitain luonnonlakeja, joiden tuottamat kvantti-ilmiöt synnyttivät universumin.

Vastaako tuo yllä oleva kirja tähän kysymykseen?

edit: tuli muuten kelattua tämä koko ketju alusta asti, varsin mukavaa keskustelua täällä ja kiinnostavia asioita kerrotaan asiantuntevasti, kiitos vaan kaikille keskustelijoille

 

[JCSH]

Jossain tiiviissä kirjassaan Hawking esitteli lyhyesti kuinka on varsin selvää, että universumi syntyi tyhjästä. Taustalla oli ilmeisesti kvantti-ilmiöt, en muista enää perustelua tarkkaan. Joka tapauksessa minua jäi kovasti vaivaamaan, että jos ensin ei ollut olemassa mitään, niin miksi sitten oli kuitenkin olemassa joitain luonnonlakeja, joiden tuottamat kvantti-ilmiöt synnyttivät universumin.

Niin Hawking kuin Krauss lähtevät tuossa siitä olettamuksesta että kvanttityhjiö oli olemassa ja se sitten loi tyhjästä universumin. Mutta ne ei ota kantaa siihen että mistä tuo kvanttityhjiö syntyi.
Eli kun puhutaan "universumista", tarkoitetaan kaikkea sitä energiaa (ja samalla ainetta), hiukkasia, kenttiä jne. minkä universumi sisältää.

 

[Wasabrod]

Niin Hawking kuin Krauss lähtevät tuossa siitä olettamuksesta että kvanttityhjiö oli olemassa ja se sitten loi tyhjästä universumin. Mutta ne ei ota kantaa siihen että mistä tuo kvanttityhjiö syntyi.
Eli kun puhutaan "universumista", tarkoitetaan kaikkea sitä energiaa (ja samalla ainetta), hiukkasia, kenttiä jne. minkä universumi sisältää.

Ok, kiitos tiedosta. Taidan kuitenkin tuon kirjan lainata, sen verran kiinnostava aihepiiri.

Tuosta jää sitten vielä käteen se "kaiken kysymys", että mistä se kvanttityhjiö tuli ja miksi. Jotenkin tuntuu että joko täytyy tyytyä vastaukseen "42", tai sitten pitää ehkä luopua kausaliteetista. Mutta jätän offtopicin tähän.

 

[moukula]

Jossain tiiviissä kirjassaan Hawking esitteli lyhyesti kuinka on varsin selvää, että universumi syntyi tyhjästä. Taustalla oli ilmeisesti kvantti-ilmiöt, en muista enää perustelua tarkkaan. Joka tapauksessa minua jäi kovasti vaivaamaan, että jos ensin ei ollut olemassa mitään, niin miksi sitten oli kuitenkin olemassa joitain luonnonlakeja, joiden tuottamat kvantti-ilmiöt synnyttivät universumin.

Vastaako tuo yllä oleva kirja tähän kysymykseen?

edit: tuli muuten kelattua tämä koko ketju alusta asti, varsin mukavaa keskustelua täällä ja kiinnostavia asioita kerrotaan asiantuntevasti, kiitos vaan kaikille keskustelijoille

Jos se nyt tyhjyydeksi lasketaan niin teoriassa on ollut kvanttikenttä jossa kvantit satunnaisesti heilahtelevat ja muodostuu kvanttiaaltoja. Aalto-opin mukaisesti silloin tällöin aallot kumuloituvat isosti ihan kuten avomerelläkin, ja saattaa "tyhjästä" ilmestyä iso "rogue wave". Kvanttiaaltojen tapauksessa tämä tarkoittaisi valtavaa energianpurkausta joka yhtäkkiä alkaisi muodostaa materiaa E=mc^2 kaavan mukaan.

Fyysikot voivat tarkentaa, tämä oli tällainen maallikko-harrastajan omaksuma tulkinta.

 

[Mjortten]

Jossain tiiviissä kirjassaan Hawking esitteli lyhyesti kuinka on varsin selvää, että universumi syntyi tyhjästä. Taustalla oli ilmeisesti kvantti-ilmiöt, en muista enää perustelua tarkkaan. Joka tapauksessa minua jäi kovasti vaivaamaan, että jos ensin ei ollut olemassa mitään, niin miksi sitten oli kuitenkin olemassa joitain luonnonlakeja, joiden tuottamat kvantti-ilmiöt synnyttivät universumin.

Vastaako tuo yllä oleva kirja tähän kysymykseen?

edit: tuli muuten kelattua tämä koko ketju alusta asti, varsin mukavaa keskustelua täällä ja kiinnostavia asioita kerrotaan asiantuntevasti, kiitos vaan kaikille keskustelijoille

Hyviä vastauksia on tullut muilta, ei ole niihin huomatettavaa. Itselläni on kirjan lukemisesta aika pitkä aika ja nyt kun sitä selailin, oli ehkä vähän vaikea saada kiinni punaisesta langasta kaiken pohdiskelun keskeltä. Alla kuitenkin oma tiivistelmäni, miten minä olen sen ymmärtänyt. Laitoin spoiler-tägien sisään, jos haluat katsoa vasta kirjan lukemisen jälkeen, ymmärrettiinkö samalla tavalla

Spoileri

Tyhjyydessä on yleisesti hyväksytyn mallin mukaan ja kokeellisestikin todettu tyhjän avaruuden nollasta poikkeava energia. Tämä saa aikaan mm. kvanttifluktuaatiota ja selittää osaltaa mustan aukon säteilyä Hawkingin säteilynä. Laakean universumin, missä oletettavasti elämme, kokonaisenergia on kuitenkin nolla. Tähän nollasummmapeliin päädytään Kraussin mukaan, kun summataan kaikki universumin massa, potentiaali, kineettinen energia ja ainetta kasaan vetävä painovoimaenergia. Ja mahdollisesti muut energian ilmenemismuodot, tuo ei ollut välttämättä tyhjentävä lista. EDIT: suljetussa universumissa, missä tarpeeksi kauas katsomalla näkisi oman takaraivonsa, kokonaisenergia olisi positiivinen.

Kvanttikenttäteorian mukaan kaikilla kentillä on kaikkialla ja jokaisessa pisteessä, myös tyhjyydessä, kvantittunut energian taso. Nämä tasot fluktuoivat @moukula esittämän valtamerianalogian mukaisesti (meri on esimerkissä kvanttikenttä ja aallot ovat siinä esiintyviä kentänvoimakkuuden vaihteluita). Niinpä on väistämätöntä, että jossain vaiheessa energiaa sisältävästä tyhjyydestä voi aaltoilun vaikutuksesta syntyä iso purskahdus, jonka kokonaisenergia on kuitenkin nolla, eikä se siten riko fysiikan lakeja.

Mistä se energiaa sisältävä tyhjyys tuli, jää nähdäkseni kirjassa vastaamatta. Olettamus kuitenkin on, että se oli todellakin kenttiä lukuunottamatta pelkkää tyhjyyttä.

 

[Lifeless]

Spitzer vs. JWST

Aika jäätävä parannus resoluutiossa.

Spitzer on aikansa legenda, nyt jo vuoden eläkkeellä ollut.

Kuva on Isosta Magellanin pilvestä, eli siitä meidän naapuri galaksista.

 

[Lucas]

EDIT: Lisäys:

Tässä on ensimmäinen kuva Linnunradan keskustan mustasta aukosta

Linnunradan keskustassa sijaitsevasta mustasta aukosta julkaistiin torstaina ensimmäinen kuva.

www.is.fi

"Tässä on ensimmäinen kuva Linnunradan keskustan mustasta aukosta
Linnunradan keskustassa sijaitsevasta mustasta aukosta julkaistiin torstaina ensimmäinen kuva."

 

[Lifeless]

Oisit nyt edes vähän voinut avata kuva-arvoitusta.

Kuva on siis toistaiseksi pienimmästä kuvatusta mustasta-aukosta. Tarkalleen ottaen Sagittarius A*, eli meidän Linnunradan keskellä riehuvasta jättiläisestä.

Kuva julkaistiin tänään 14:00 (GMT) alkaneessa tiedotustilaisuudessa.

Astronomers reveal first image of the black hole at the heart of our galaxy

Today, at simultaneous press conferences around the world, including at the European Southern Observatory (ESO) headquarters in Germany, astronomers have unveiled the first image of the supermassive black hole at the centre of our own Milky Way galaxy. This result provides overwhelming evidence...

www.eso.org

Aiemmin kuvattu M87* nyt kuvatun Sagittarius A* vertailussa vierekkäin. Vaikka näyttävät suhteellisen samalta, niin kokoero on valtava.

Vaikka mainitsin, että toistaiseksi pienin kuvattu musta-aukko, niin ei se silti pikkuriikkinen ole. Alla Sagittarius A* verrattuna M87:n mustaanaukkoon. Aurinko, Mercuriuksen ja Pluton radat, sekä Voyagerin vaeltama matka suhteuttamaan noiden jättiläisten kokoeroa.

 

[Boulder]

Onko tuo kehä siis se materiakiekko, joka kiertää aukkoa ja josta imeytyy ainetta tapahtumahorisontin taakse kaiken aikaa?

 

[Euphemos]

Sehän se, muutoin havainnointi olisi teoreettisen Hawkingin säteilyn varassa (jota ei toistaiseksi tiettävästi ole vielä havainnoitu).

 

[Wasabrod]

Tuosta oli täällä aiemmin erinomainen video missä selitettiin hyvin miksi kuva mustasta aukosta näyttää miltä se näyttää. Aukon massa kun vääntää avaruuden rullalle, niin valon taipuessa kertymäkiekko näkyy vaikka se sattuisi olemaan täysin sivuttain kohti katselijaa, jne.

Mustan aukon voisi varmaan havainnoida myös sen massavaikutuksen avulla, oliko jopa niin että ensimmäiset epäsuorat todisteet mustan aukon olemassaolosta saatiin, kun tarkkailtavan tähden rata taipui hassusti. Samoin aukko voitanee havaita gravitaatiolinssiefektin avulla.

Jostain luin että nuo Sage ja M87 aukot ovat sattumalta öbaut samassa suhteessa massan ja meistä katsottuna etäisyyden suhteen, eli kameralla kuvattaessa muodostuu öbaut yhtä suuri kuva aukosta.

Minusta musta aukko on malliesimerkki lausahduksesta "totuus on tarua ihmeellisempää". Onhan tuo ihan mind blowing juttu että tuollaista oikeasti meidän avaruudessa tapahtuu, aine romahtaa kasaan ja avaruus menee rullalle. Siksipä nämä suttuiset kuvat on varsin päheitä otoksia.

 

[Boulder]

Minusta musta aukko on malliesimerkki lausahduksesta "totuus on tarua ihmeellisempää". Onhan tuo ihan mind blowing juttu että tuollaista oikeasti meidän avaruudessa tapahtuu, aine romahtaa kasaan ja avaruus menee rullalle. Siksipä nämä suttuiset kuvat on varsin päheitä otoksia.

Joo, ja näissä kuvissa nuo mittasuhteet on ihan käsittämättömät. "Paikan päältä", riittävän turvaetäisyyden päästä nähtynä olisi varmasti melkoinen näky.

 

[Vepasto]

Joo, ja näissä kuvissa nuo mittasuhteet on ihan käsittämättömät.

Avaruuden mittasuhteet ovat vaan aivan käsittämättömät. Valovuodet ei oiken anna riittävää ymmärtystä sen koosta.

Tämä video on hyvin havainnollisen avaamaan mittasuhdeita. Tossa mennään plutosta näkyvään universiumiin asti.

 

[Lucas]

Avaruuden mittasuhteet ovat vaan aivan käsittämättömät. Valovuodet ei oiken anna riittävää ymmärtystä sen koosta.

Tämä video on hyvin havainnollisen avaamaan mittasuhdeita. Tossa mennään plutosta näkyvään universiumiin asti.

Mittasuhteita on hyvin vaikea käsittää ainakaan minun.

Aurinkokunnan koko on noin 80 AU, joka on toisin ilmaistuna noin 0,00127 valovuotta.

Valolta taas kestää 8 minuuttia ja 19 sekuntia kulkea matka Auringosta Maahan. Se taas on noin 0,0008 valovuotta.

Maasta Linnunradan keskustaan on taas ~27 000±1 000 valovuotta.

Em. lukujen suhdetta toisiinsa kun miettii, niin ainakin itsellä menee pää sekaisin kun niitä yrittää hahmottaa jollakin tavalla, joka olisi yhteydessä käytännön elämän asioihin tai etäisyyksiin maapallolla. Eli jos fundeeraa asiaa vaikka niin, että pingispallo olisi Aurinko ja nuppineulan pää maapallo ja sitten Pluto hiekanjyvänen, että miten kauas toisistaan ne pitäisi sijoittaa kun maahan rakentaisi mallia niistä palikoista. Ja minne asti se Linnnanradan keskipiste sitten tulisi samassa mittakaavassa. Sen voin sanoa että tulisi muuten yllättävän kauas.

 

[amblik]

Avaruuden mittasuhteet ovat vaan aivan käsittämättömät. Valovuodet ei oiken anna riittävää ymmärtystä sen koosta.

Tämä video on hyvin havainnollisen avaamaan mittasuhdeita. Tossa mennään plutosta näkyvään universiumiin asti.

Itselle vaikuttavimpia tapoja vähän yrittää näitä mittoja hahmottaa on olleet erilaiset VR-kokemukset joissa vähän samaan tapaan kuin tuossa videossa siirrytään skaalasta toiseen. Näitä on aika moniakin jotka ovat olleet minusta kokemisen arvoisia, osa yleisemmin vain avaruuteen liittyviä eikä niin tähän mittakaava-asiaan, mutta mainittakoon esim. Orders of Magnitude ja Overview (A walk through the universe).

 

[Nimismies]

Tässä Cody'sLabin videossa on minusta erinomaisesti avattu mittakaava-asiaa arkipäivän etäisyyksiin suhteutettuna. Jos on kymmenen minuuttia aikaa, niin kannattaa katsoa ilman skippailua.

 

[kurkimies]

NASA julkaisi ääninäytteen – tältä musta aukko kuulostaa - Stara

 

[mikkelson]

Mittasuhteita on hyvin vaikea käsittää ainakaan minun.

Aurinkokunnan koko on noin 80 AU, joka on toisin ilmaistuna noin 0,00127 valovuotta.

Valolta taas kestää 8 minuuttia ja 19 sekuntia kulkea matka Auringosta Maahan. Se taas on noin 0,0008 valovuotta.

Maasta Linnunradan keskustaan on taas ~27 000±1 000 valovuotta.

Em. lukujen suhdetta toisiinsa kun miettii, niin ainakin itsellä menee pää sekaisin kun niitä yrittää hahmottaa jollakin tavalla, joka olisi yhteydessä käytännön elämän asioihin tai etäisyyksiin maapallolla. Eli jos fundeeraa asiaa vaikka niin, että pingispallo olisi Aurinko ja nuppineulan pää maapallo ja sitten Pluto hiekanjyvänen, että miten kauas toisistaan ne pitäisi sijoittaa kun maahan rakentaisi mallia niistä palikoista. Ja minne asti se Linnnanradan keskipiste sitten tulisi samassa mittakaavassa. Sen voin sanoa että tulisi muuten yllättävän kauas.

Tässä on hyvä lyhyt dokumentti missä on lähdetty selvittämään aurinkokunnan kokoa tietyssä mittakaavassa.