Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[tuoppi´]

Täältä voi seurata etenemistä.

Where Is Webb? NASA/Webb

'WhereIsWebb' shows the status of Webb on its journey to L2 orbit. The page constantly updates as Webb travels, deploys, and cools to operating temperature. The most recently completed deployment step for Webb is displayed along a timeline that also indicates the major deployment phases. Note...

www.jwst.nasa.gov

 

[temexi]

^ Nyt on lämpödataakin saatavilla. Ei kovin lämmin "kuumalla" puolella. Aurinkokilpi auennut jonkin verran. Olisi kyllä ollut kiva tarkkailla kuvaakin teleskoopista, mutta kameroita ei ole kun juuri tuo aurinkokilpi blokkaa kaiken valon auringosta.

 

[Lifeless]

Aurinko viel lämmittää koko laitetta. Kunhan suoja saadaan avattua, niin alkaa erot näkymään.

 

[Spartacus]

Mikä JWST:ssä tuhoutuisi jos se kääntyisi aurinkoon päin matkan aikana? Luulisi, että optiikka olisi suojattuna ennen lopullista käyttöönottoa. Vai onko ongelmana nuo peilit jotka eivät sitä kestäisi vaan menisivät pilalle?

 

[Lifeless]

Mikä JWST:ssä tuhoutuisi jos se kääntyisi aurinkoon päin matkan aikana? Luulisi, että optiikka olisi suojattuna ennen lopullista käyttöönottoa. Vai onko ongelmana nuo peilit jotka eivät sitä kestäisi vaan menisivät pilalle?

Kuvasensorit kai voisi huonoa tykätä jos ihan suoraan Aurinkoon katsoo, mutta ei juuri muuta. Peilit heijastaa heijastaa käytännössä kaiken lämmön, eli ne ei juurikaan lämpeäisi.

Aurinkosuojan tehtävä on vain pitää sensorit, ja niiden ympäristö mahdollisimman kylmänä käytön aikaan. Heikkoa IR säteilyä kun on vaikea kuvata, jos koko laite hohkaa lämpöä eli IR säteilyä. Mitä kylmempi, sitä tarkempaa dataa saadaan, kun kohinaa on vähemmän.

 

[JCSH]

Kuvasensorit kai voisi huonoa tykätä jos ihan suoraan Aurinkoon katsoo, mutta ei juuri muuta. Peilit heijastaa heijastaa käytännössä kaiken lämmön, eli ne ei juurikaan lämpeäisi.

Aurinkosuojan tehtävä on vain pitää sensorit, ja niiden ympäristö mahdollisimman kylmänä käytön aikaan. Heikkoa IR säteilyä kun on vaikea kuvata, jos koko laite hohkaa lämpöä eli IR säteilyä. Mitä kylmempi, sitä tarkempaa dataa saadaan, kun kohinaa on vähemmän.

Eiköstä siinä jotain suht herkkää ole ja se on syy miksi sitä ei laukaistu Arianen täydellä teholla ja sitten mahdollisesti korjattu ylipolttoa omilla moottoreilla koska se olisi vaatinut että se pyöräytetään asentoon missä Aurinko pääsee tekeen tuhojaan.
Vaan se laukaistiin tarkoituksella vajaalla teholla ja sitten käytetään sen jo muutenkin rajattua polttoainebudjettia siihen että se saadaan perille.

 

[Spartacus]

Kuvasensorit kai voisi huonoa tykätä jos ihan suoraan Aurinkoon katsoo, mutta ei juuri muuta. Peilit heijastaa heijastaa käytännössä kaiken lämmön, eli ne ei juurikaan lämpeäisi.

Aurinkosuojan tehtävä on vain pitää sensorit, ja niiden ympäristö mahdollisimman kylmänä käytön aikaan. Heikkoa IR säteilyä kun on vaikea kuvata, jos koko laite hohkaa lämpöä eli IR säteilyä. Mitä kylmempi, sitä tarkempaa dataa saadaan, kun kohinaa on vähemmän.

Eikö tuo pistetty menemään liian hitaasti kohteeseen vaatien ylimääräisen polton juuri sen takia, että hidastamiseen jouduttaisiin kääntämään laite aurinkoon päin ja se pilaisi laitteet käyttökelvottomiksi?

 

[Lifeless]

Jos pääpeili ja secundääripeili on avattu, niin sensoreilla olis sama tunnelma kuin muurahaisella suurennuslasin alla.

NASAn oma artikkeli mainitsee että myös peiliä ei pitäis päästää suoraan Auringon valoon. Eli lämpölaajenema tai vastaava on mahdollista. Paraskin peili ei ole 100% täydellinen.

Tosin tossa ei sanota onko se vain käytön aikana vai matkalla myös.

Webb's Sunshield - NASA Science

Why a Sunshield? Why Five Layers? Why does the sunshield have five layers instead of just a single thick one? Each successive layer of the sunshield is cooler than the one below. The heat radiates out from between the layers, and the vacuum between the layers is a very good insulator. One big...

webb.nasa.gov

 

[kurkimies]

@Lifeless Samasta syystä, miksi osa kuvaajista nostaa kameralaukun tyyliin puoli tuntia ennen kuvaamista ulos talvella. Että saadaan parempia kuvia kuin lämpimällä kameralla.

 

[Spartacus]

Tuli vain mieleen, että sensoreille luulisi pystyvän tekemään suojan joka avautuu vasta loppuvaiheessa. Itselle tuli juuri tuo peilien suojaus mieleen mutta eiköhän ne ole "kohtalaisen" tarkkaan miettineet kaiken mahdollisen mitä mieleen voi tulla.

 

[temexi]

Puoliväli ohitettu, ja aurinkokilpi näyttää avautuneen melkein kokonaan. Lämpötilakin tippunut kylmällä puolella -180c.

 

[temexi]

NASA's new space telescope 'hunky-dory' after problems fixed

NASA’s new space telescope is on the verge of completing the riskiest part of its mission — unfolding and tightening a huge sunshade — after ground controllers fixed a pair of problems, officials said Monday. The tennis court-size sunshield on the James Webb Space Telescope is now fully open...

www.yahoo.com

Aurinkokilpi avautunut, ja kaikki 107 siihen liittyvää sokkaa toimivat oikein. Mutta ihmettelinkin miksi tuossa seurannassa aurinkokilven aikajanaa jatkettiin pari päivää. Eli jotain ongelmaakin ollut moottorien ylikuumenemisen kanssa maanantaina, ja teleskooppia jouduttiin kääntämään.

 

[Lifeless]

NASA's new space telescope 'hunky-dory' after problems fixed

NASA’s new space telescope is on the verge of completing the riskiest part of its mission — unfolding and tightening a huge sunshade — after ground controllers fixed a pair of problems, officials said Monday. The tennis court-size sunshield on the James Webb Space Telescope is now fully open...

www.yahoo.com

Aurinkokilpi avautunut, ja kaikki 107 siihen liittyvää sokkaa toimivat oikein. Mutta ihmettelinkin miksi tuossa seurannassa aurinkokilven aikajanaa jatkettiin pari päivää. Eli jotain ongelmaakin ollut moottorien ylikuumenemisen kanssa maanantaina, ja teleskooppia jouduttiin kääntämään.

Ei ne varsinaisesti ylikuumuneet, täysin turvarajoissa, mutta laskettua korkeammalla. Laskettu lämpötila taisi olla jotain 45c, kun nyt ne toimi jossain 55 asteen tienoilla, turvarajan ollessa 65 astetta. Varmaan lämpimämpänäkin toimisivat ongelmitta, mutta miksi suotta riskeerata, jos parin päivän myöhästyksellä ei 25 vuoden hommat kuse. Ilmeisesti koko lämminpuoli on hieman lämpimämpi kuin alunperin laskettu.

 

[yyri]

Aurinkokilpi viritelty kireyteen onnistuneesti.



Hypoteettinen kysymys, saakohan tuolla otettua kuvia jos nuo sivujen peilit ei deployaa? Eli käytössä olisi vaan tuon kuvassa näkyvän peilin pinta-ala.

 

[Lager7]

Hypoteettinen kysymys, saakohan tuolla otettua kuvia jos nuo sivujen peilit ei deployaa? Eli käytössä olisi vaan tuon kuvassa näkyvän peilin pinta-ala.

Jossain nasan lähetyksessä sanottiin että kyllä pystyy

 

[Lifeless]

Saadaan. Peilin voima vain kärsii.

Paljon tärkeämpää on, että secundääripeili kääntyy oikeaan asentoon. Siitä kun kaikki riippuu minne se säteily päätyy.

 

[kurkimies]

Tenniskentän kokoinen aurinkosuojus saatiin käyttöön James Webb -avaruusteleskoopissa – Huiman monimutkaisen prosessin kriittisin vaihe sujui onnistuneesti

 

[temexi]

"Liveä" kakkospeilin kääntymisestä.

EDIT: noppiaan kääntyi (n. 10min)

 

[Lifeless]

Jeps. Secundääri oikesi kivuttomasti, eli teleskooppi (käytännössä) toimintakuntoinen!

Nyt vielä primääripeilin osat ja pari hienosäätöä ja kaikki pitäs olla paketissa. Tosin vielä kuukausien odotus että päästään tositoimiin, mutta nyt näyttää todella hyvälle!

Onpahan ollut jännitysnäytelmä... Toki joka liike oli sataan kertaan kokeiltu ja simuloitu, mutta ei olis tarttenut kuin yhden hudin ja homma ois ollut siinä.

Toki jännitetään nyt vielä niitä viimevaiheita, saadaanko täysi teho irti.

 

[Vesiperä]

Monenko kuukauden odotus tässä ehkä on ennenkuin saadaan kunnon kuvia saataville?

 

[temexi]

Monenko kuukauden odotus tässä ehkä on ennenkuin saadaan kunnon kuvia saataville?

Kuun lopussa pitäisi olla L2 paikallaan, siitä kolmisen kuukautta peilien focusointia ja päälle pari kuukautta testausta ja kalibrointia. Eli joskus kesäkuun aikana varmaan saadaan ensimmäiset kuvat, jos kaikki menee hyvin.

 

[Lifeless]

Monenko kuukauden odotus tässä ehkä on ennenkuin saadaan kunnon kuvia saataville?

Kesäkuun alussa alkaa varasinainen tiedeohjelma aikasintaan. Sensorien ja peilien pitää jäähtyä vielä kymmeniä asteita, ennenkuin ne oikeasti on optimikunnossa. Sitten kalibroinnit sun muut.

Itse veikkaisin heinäkuuta.

 

[aukusti]

Webb-teleskoopin primääripeili on avautunut onnistuneesti. Nyt kaikki avattavat osat on avattu, seuraavaksi on tiedossa peilien kohdistamista , laitteiston jäähtymisen odottamista ja kalibrointia.

 

[Ormu]

Pelkkiä infrapunakuvia tuolla otetaan? Mikäs siinä, mutta mitä joskus olen nähnyt samasta kohteesta kuvia eri aallonpituusalueilla, taisivat hienoimmat olla näkyvällä valolla ja ultravioletilla otettuja.

Suuri yleisöhän haluaisi varmaan nähdä hienoja kuvia eikä mittaustuloksia. Sellaisia, joista Hubblekin tunnetaan.

 

[Tigerou]

Webb-teleskoopin primääripeili on avautunut onnistuneesti. Nyt kaikki avattavat osat on avattu, seuraavaksi on tiedossa peilien kohdistamista , laitteiston jäähtymisen odottamista ja kalibrointia.

JWST toimii ja kaikki meni ihan kuten toivottiin !
Pelko *erseessähän tätä on jo seurattukin aika tovi, nyt enää jäljellä hiukan ohjauspolttoja L2'een ja homma on siinä. IMO parhaat ihmiskunnan koskaan käyttämät liki 10 miljardia €uroa. Jos toimii sen jopa (toiveikkaasti) yli 10 vuotta niin tiedossa on uskomatonta tiedettä ja tuhansia oksat-pois kuvia.

 

[David ":DA" Imodium]

Pelkkiä infrapunakuvia tuolla otetaan? Mikäs siinä, mutta mitä joskus olen nähnyt samasta kohteesta kuvia eri aallonpituusalueilla, taisivat hienoimmat olla näkyvällä valolla ja ultravioletilla otettuja.

Suuri yleisöhän haluaisi varmaan nähdä hienoja kuvia eikä mittaustuloksia. Sellaisia, joista Hubblekin tunnetaan.

IR-kuvat voidaan helposti väärävärittää ihmiselle kivaksi.

Sillä etäisyydellä, jonne tuolla on tarkoitus katsella ei ole paljoa muuta kuin punaista ja siitä pienempää aallonpituutta edes mitattavissa.

 

[Ormu]

IR-kuvat voidaan helposti väärävärittää ihmiselle kivaksi.

Sillä etäisyydellä, jonne tuolla on tarkoitus katsella ei ole paljoa muuta kuin punaista ja siitä pienempää aallonpituutta edes mitattavissa.

Kyllä, mutta saadaanko infrapuna-alueelta yhtä hienoja yksityiskohtia väritettäväksi?

Rahoitus tulee kuitenkin viimekädessä veronmaksajilta, ja hienoilla kuvilla on aina helpompi luoda positiivisia mielikuvia.

 

[Tommy Goldfish]

Kyllä, mutta saadaanko infrapuna-alueelta yhtä hienoja yksityiskohtia väritettäväksi?

Rahoitus tulee kuitenkin viimekädessä veronmaksajilta, ja hienoilla kuvilla on aina helpompi luoda positiivisia mielikuvia.

Eiköhän löydy jotain väritä kuvat kirjoja niistä kiinnostuneille.

 

[David ":DA" Imodium]

Kyllä, mutta saadaanko infrapuna-alueelta yhtä hienoja yksityiskohtia väritettäväksi?

Rahoitus tulee kuitenkin viimekädessä veronmaksajilta, ja hienoilla kuvilla on aina helpompi luoda positiivisia mielikuvia.

Voidaan kyllä tehdä ihan yhtä hienoja. Väärävärikuvia voidaan tehdä joko suhteellisesti kaikkia taajuuksia tietyssä suhteessa muuttamalla, mutta myös osaspektreihin jakaen. Täten kuvien näyttävyys Hubbleen verrattuna on lähinnä kiinni taiteilijan luovuudesta ja viitseliäisyydestä (osaspektrit voidaan tarvittaessa jakaa miljoonasosahertsiäkin tarkemmin).

Väärävärityksessä sinänsä ei ole kauheasti väärää, sillä lähtöaineisto on punasiirtymänsä vuoksi jo melko heikossa tilassa tavallisen ihmisen silmille. Sen korjaaminen on monella tapaa lähempänä "totuutta", riippuen tietysti mihin tieteen uskontokuntaan sattuu kuulumaan.

 

[Lifeless]

Juu, kuvat tulee olemaan mustavalkoja tai väritetttyjä kuvia. Ihmissilmä kun ei vain kykene tuohon taajuusalueelle. Tiedettähän ei tehdä rahvaan iloksi, mutta tottakai on tärkeää pitää mielenkiinto yllä, jotta rahaa seuraavaan projektiin saadaan.

Erot ovat jotain tällaista (Hubble vasemmalla, "Webb" (Spitzer) oikealla):

Mutta tärkeintä muistaa, että tuolla näkee sinne minne Hublella tai muilla näkyvän aallonpituuden kameroilla ei näe. Esimerkiksi Milkywayn keskusta on täysin piilossa visuaalisella alueella valtavien pölypilvien takia, mutta infrapuna alueella sieltä voi nähdä paljonkin detaileja:

Edit:
Tosin nuokaan nyt ei välttämättä kerro koko totuutta.

Suurin osa Webbin havainnnoista tehdä spectrometereillä (Near IR ja Mid IR alueella), jotka hajottavat valon osiin.

Optical spectrometer - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Hetukkam]

Mielenkiintosintahan tuossa IR-alueen havaitsemisessa on se, etta Webbillä pystyy periaatteessa näkemään teknosignatuurit eksoplaneettojen kaasukehistä.

 

[Tommy Goldfish]

Miten webbin antamat kuvat hallinnoidaan? Eri tahot saa käyttää sitä ja julkaisee sen mitä haluaa vai filtteröidäänkö tuloksien julkisuutta jonkun elimen toimesta?

Jotkut tieteelliset löydöt jotka ovat mahdollisia kohta nähdä, voisivat olla niin päräyttäviä että niillä voisi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.

 

[aukusti]

Miten webbin antamat kuvat hallinnoidaan? Eri tahot saa käyttää sitä ja julkaisee sen mitä haluaa vai filtteröidäänkö tuloksien julkisuutta jonkun elimen toimesta?

Jotkut tieteelliset löydöt jotka ovat mahdollisia kohta nähdä, voisivat olla niin päräyttäviä että niillä voisi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Aluksi data on kunkin tutkijaryhmän hallussa, myöhemmin kaikki kuvat yms. tulevat julkiseen arkistoon. Tästä oli puhe eräässä nasa tv:n lähetyksessä.

 

[kurkimies]

Mustien aukkojen mysteeri: Tutkijat näkivät kaksi poikkeuksellista räjähdystä, joista voi selvitä merkittävää tietoa

 

[amblik]

Noi tarkemmat eksoplaneettahavainnotkin tulee toki olemaan kiinnostavia ja pelkästään jo tarkkuus jolla JWST pystyy maailmankaikkeuteen katsomaan tulee tuomaan uutta tietoa. Yksi aika huomattava tietoamme kasvattava asia on kuitenkin observatorion kyky katsoa vain noin 200 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeiseen aikaan. Niin kauas menneisyyteen, että universumissa ei nykytiedon mukaan ollut edes muodostunut vielä ensimmäisiä galakseja ja tähtiäkään ei vielä ollut ainakaan kovin pitkään syntynyt.

 

[Tigerou]

Wikipediaa lainaten "It can detect objects up to 100 times fainter than Hubble".
Toivon edelleen parasta ja pelkään pahinta, siis ennen kuin näemme ensimmäiset JWST-kuvat kenties 5-6kk kuluttua. Jos käy oikein hyvä flaksi niin JWST'n löpö (polttoaine Lagrange L2-sijaintikorjauksiin) riittää jopa reilusti yli 10v käyttöikään? Siis jos mikään muu olennainen osa ei tänä aikana hajoa...
Jos homma toimii kuten toivotaan niin tulemme näkemään todella uskomattomia kuvia.

 

[Jartrsa]

Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?

 

[Tach]

Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?

Veikkaan että seuraavan teleskoopin speksejä aletaan miettimään JWST:n havaintojen pohjalta. Rakentamisessa ja kehittämisessä tuskin menee yhtä kauaa, kun nyt on kokemus ja osaaminen JWST:stä saatu.

 

[aukusti]

Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?

Taitaa olla neljä erilaista teleskooppia suunnitelmissa. Toivottavasti edes osa toteutuu.

Habitable Exoplanets Observatory - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lynx X-ray Observatory - Wikipedia

en.wikipedia.org

Origins Space Telescope - Wikipedia

en.wikipedia.org

Large Ultraviolet Optical Infrared Surveyor - Wikipedia

en.wikipedia.org

Suunnitelupöytää pidemmällä on ainakin yksi.

Nancy Grace Roman Space Telescope - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[amblik]

Taitaa olla neljä erilaista teleskooppia suunnitelmissa. Toivottavasti edes osa toteutuu.

Habitable Exoplanets Observatory - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lynx X-ray Observatory - Wikipedia

en.wikipedia.org

Origins Space Telescope - Wikipedia

en.wikipedia.org

Large Ultraviolet Optical Infrared Surveyor - Wikipedia

en.wikipedia.org

Suunnitelupöytää pidemmällä on ainakin yksi.

Nancy Grace Roman Space Telescope - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lisäksi tämäkin lähti matkaan joulukuussa: IXPE - Wikipedia

 

[temexi]

Ja tämän pitäisi olla seuraava kova juttu JWST:n jälkeen, ja näillä näkymin pystyssä 2027:

 

[Ashrakki]

Nythän jos starship saadaan pelaamaan niin se mahdollistaa yhä suuremmat teleskoopit kertatoimituksena... lisäksi olen miettinyt että miksei tehdä useasta teleskoopista yhtä isoa avaruuteen - tyyliin radioteleskooppikentät aavikoilla. Yksittäiset voisivat olla pienempiä ja valmistuskustannus laskisi koska tehdään kymmeniä vs 2 kpl (yks käyttöön ja toinen labraan).

 

[Gespard]

Nythän jos starship saadaan pelaamaan niin se mahdollistaa yhä suuremmat teleskoopit kertatoimituksena... lisäksi olen miettinyt että miksei tehdä useasta teleskoopista yhtä isoa avaruuteen - tyyliin radioteleskooppikentät aavikoilla. Yksittäiset voisivat olla pienempiä ja valmistuskustannus laskisi koska tehdään kymmeniä vs 2 kpl (yks käyttöön ja toinen labraan).

Oisko siksi että riskikertoimet kasvavat liian suuriksi? Jos tehtäisiin James webb tyylinen rakennelma, mutta useasta eri palasesta, siitä tulisi ensinnäkin todella kallis. Toisekseen riskit eivät kasva pelkän yhden segmentin osalta vaan yksi osakuljetus voi tuhota myös muut jo valmiit segmentit jos siinä ilmenee toimintavirhe kiinnittymisen aikana.

Nämä siis ihan amatöörin pohdintoja. Joka tapauksessa, kun miettii sitä että näiden erikoisherkkien teleskooppien kiertoradan täytyy olla aika kaukana maasta niin onhan se selvää että helpolla ei päästä. Pelkän kustannuksen takia on järkevää aloittaa ensin yhden komponentin kokoisella James webb teleskoopilla. Sitten jos saadaan mullistavia kuvia niin rahoitustakin alkaa löytyä enemmän.

 

[KiLLPaTRiCK]

Nythän jos starship saadaan pelaamaan niin se mahdollistaa yhä suuremmat teleskoopit kertatoimituksena... lisäksi olen miettinyt että miksei tehdä useasta teleskoopista yhtä isoa avaruuteen - tyyliin radioteleskooppikentät aavikoilla. Yksittäiset voisivat olla pienempiä ja valmistuskustannus laskisi koska tehdään kymmeniä vs 2 kpl (yks käyttöön ja toinen labraan).

Jos joku hajoaa, niin voisi siirtää toisen paikalle tai liikuttaa muita uuteen muotoon. Ja miksei samantien satoja/tuhansia?

 

[tuoppi´]

Oisko siksi että riskikertoimet kasvavat liian suuriksi? Jos tehtäisiin James webb tyylinen rakennelma, mutta useasta eri palasesta, siitä tulisi ensinnäkin todella kallis. Toisekseen riskit eivät kasva pelkän yhden segmentin osalta vaan yksi osakuljetus voi tuhota myös muut jo valmiit segmentit jos siinä ilmenee toimintavirhe kiinnittymisen aikana.

Tukikohta Kuussa olisi yksi ratkaisu tuohon ongelmaan. Sieltä ei olisi pitkä matka L2 pisteelle ja siellä voisi säilöä varaosia/henkilökuntaa.

 

[jukkis2000]

Tukikohta Kuussa olisi yksi ratkaisu tuohon ongelmaan. Sieltä ei olisi pitkä matka L2 pisteelle ja siellä voisi säilöä varaosia/henkilökuntaa.

Huoltoalusta ei välttämättä olisi edes pakko pitää kuussa vaan kuun kiertoradalla. Vähän kuin nykyinen ISS mutta kyseessä olisi vain avaruusalus.

 

[temexi]

JWST kesti pitkään koska paljon uutta jouduttiin keksimään pelkästään sitä varten. Jos JWST olisi mennyt päreiksi matkalla, on heitetty arvioita että viidessä vuodessa olisi toinen ollut valmiina. Eli sitä varten ei olisi kannattanut enään jakaa tavaroiden toimitusta osiin. Eli jos fyysisesti on mahdollista jotain viedä yhdellä kerralla, tuskin on tarpeen miettiä osiin jakoa. Ja nyt on aika paljon uutta kokemusta origameista, että voidaan yrittää isompaakin samassa lastissa.

 

[Vesiperä]

Olispa ollut ihmiskunnassa älyä jo aikojen alusta ja käytetty kaikki sotimiseen käytetty rahat avaruuden tihrustamiseen. Asuttas jo nykypäivänä joka planeetalla tässä aurinkokunnassa. Wolt toimittas eväätki sinne missä ei korsi kasva ja kaasu vaivaa. Ei ollut mainos.

 

[Tigerou]

Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?

Todella kauas katsomiseen vaaditaan pakosta infrapuna-alueen laite, joten maanpäälliset eivät riitä.
kts. File:Atmospheric electromagnetic opacity.svg - Wikipedia
Lisäksi maan kiertoradallakin on paljon IR-alueen säteilyä, joten laite on pakko saada kauas moisista. Siksi JWST sijoitetaankin kauas kaikesta lämpösäteilyä lähettävästä ja siinä on hillitön monikerroksinen "aurinkovarjo". Lisäksi IR-alue on sikäli aina parempi jottei se jää juurikaan "matkan varrelle" kuten näkyvän valon alueet, eli IR näkyy pölypilvien tmv läpikin aika hyvin. Helpointa olisi varmaan kehittää JWST-konseptia kunhan siitä saadaan ensin kokemuksia? Eli tehtäisiin sille seuraaja jossa kaikki olisi "vähän paremmin". Luulisi vievän reilusti vähemmän aikaakin nyt kun peruskonsepti on jo taivaalla ja toivon mukaan 5-6kk kuluttua jo käyttökunnossakin?

 

[Lucas]

Olispa ollut ihmiskunnassa älyä jo aikojen alusta ja käytetty kaikki sotimiseen käytetty rahat avaruuden tihrustamiseen. Asuttas jo nykypäivänä joka planeetalla tässä aurinkokunnassa. Wolt toimittas eväätki sinne missä ei korsi kasva ja kaasu vaivaa. Ei ollut mainos.

Epäilen vahvasti, että joka planeetalla asuttaisiin silti. En edes ymmärrä miksi ihminen olisi niin hölmö että jonnekin Jupiteriin tai Venukseen välttämättä haluaisi asumaan vaikka jollakin ihmeellä tekniikka saataisiin sinne saakka taipumaan. Esimerkiksi Venuksessa keskimäärin pintalämpötila on noin 464° C ja Jupiterin kiinteän ytimen ulkolaidalla painovoima on arvioiden mukaan noin 10 miljoonaa kertaan maan painovoima. Alkavat olla kyllä jo liian rajuja olosuhteita maan elämänmuodoille.

Tokihan esimerkiksi Maan Kuussa, Marsissa ja muutaman muun planeetan kuissa voisi olla pysyvääkin asutusta jos paukut olisi laitettu maassa sotalelujen ja armeijojen varustamisen sijasta sellaiseen.