Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Samaa miettisin kanssa. Harmittavasti huomiselle siirtyi laukaisu, mutta ei se haittaa korkataan kallis viski päivää myöhemmin. Itseä lähinnä pelottaa miten Ariane suoriutuu tuosta, kun kyseessä pm kymmenien vuosien tekemisen tulos jonka arvo mitataan miljardeissa. Joku takaraivossa jyskyttää et vituiks menee tämä, mutta ehkä se on se terve skeptisismi. Vastaavaa fiilistä ei ollut kun SEURASI Marsin mönkkäreidem laukaisua ym. Jotenkin luotto ESAan ei vaan ole kauhean korkealla.
Käytännössä ainut raketti jolla tuo olisi voitu laukaista.

Ariane 5 muutenkin on yksi luotettavimmista raketeista. "Prototyyppi-aikojen" jälkeen yksi epäonnistunut laukaisu 2018, joka sekin oli vain osittainen epäonnistuminen, ja silläkin satelliitit pääsivät määränpäähänsä (eliniän kustannuksella). 1996 (ensimmäinen) ja 2002 (räjäytettiin tarkoituksella, koska rata ei ollut oikea) täydelliset failuret, joissa menetettiin satelliitit. Kaksi muuta laukaisua, joissa osittainen epäonnistuminen, mutta suurin osa satelliiteista pääsi oikealle radalle. 5-6 laukaisua vielä edessä (niistä tärkein varmaan JUICE, 2023), ja se jää eläkkeelle ja sen korvaa Ariane 6.

Vaihtoehtona olis varmaan ollut Delta IV Heavy, mutta siihen ei JWST olis sopinut, tilavuudensa puolesta (ilman muutoksia teleskooppiin). Tuolla on takana 13 lentoa suunnilleen samassa aikajanassa kuin Ariane 5, joista 1 osittain epäonnistunut.

SpaceX raketit, sun muut, on niin tuoreita, ettei niistä osattu kuvitellakaan suunnittelu vaiheessa.
 
Seuraavat 30 (tai enemmän) päivää on ne oikeasti kiinnostavat. Eli avautuuko satelliitti okein...

344 avausliikettä ("unfolding", joista 1 on jo tehty eli aurinkopaneeli), ja niistä 307 on kriittisiä. Jos noista 307. yksikään feilaa, niin kusessa ollaan... (niihin on toki varasuunnitelmat)

Hyvä video joka aukasee (no pun intented) hieman mitä tulee tapahtumaan:

 
Täältä voi seurata etenemistä.
 
^ Nyt on lämpödataakin saatavilla. Ei kovin lämmin "kuumalla" puolella. Aurinkokilpi auennut jonkin verran. Olisi kyllä ollut kiva tarkkailla kuvaakin teleskoopista, mutta kameroita ei ole kun juuri tuo aurinkokilpi blokkaa kaiken valon auringosta.
 
Aurinko viel lämmittää koko laitetta. Kunhan suoja saadaan avattua, niin alkaa erot näkymään.
 
Mikä JWST:ssä tuhoutuisi jos se kääntyisi aurinkoon päin matkan aikana? Luulisi, että optiikka olisi suojattuna ennen lopullista käyttöönottoa. Vai onko ongelmana nuo peilit jotka eivät sitä kestäisi vaan menisivät pilalle?
 
Mikä JWST:ssä tuhoutuisi jos se kääntyisi aurinkoon päin matkan aikana? Luulisi, että optiikka olisi suojattuna ennen lopullista käyttöönottoa. Vai onko ongelmana nuo peilit jotka eivät sitä kestäisi vaan menisivät pilalle?
Kuvasensorit kai voisi huonoa tykätä jos ihan suoraan Aurinkoon katsoo, mutta ei juuri muuta. Peilit heijastaa heijastaa käytännössä kaiken lämmön, eli ne ei juurikaan lämpeäisi.

Aurinkosuojan tehtävä on vain pitää sensorit, ja niiden ympäristö mahdollisimman kylmänä käytön aikaan. Heikkoa IR säteilyä kun on vaikea kuvata, jos koko laite hohkaa lämpöä eli IR säteilyä. Mitä kylmempi, sitä tarkempaa dataa saadaan, kun kohinaa on vähemmän.
 
Kuvasensorit kai voisi huonoa tykätä jos ihan suoraan Aurinkoon katsoo, mutta ei juuri muuta. Peilit heijastaa heijastaa käytännössä kaiken lämmön, eli ne ei juurikaan lämpeäisi.

Aurinkosuojan tehtävä on vain pitää sensorit, ja niiden ympäristö mahdollisimman kylmänä käytön aikaan. Heikkoa IR säteilyä kun on vaikea kuvata, jos koko laite hohkaa lämpöä eli IR säteilyä. Mitä kylmempi, sitä tarkempaa dataa saadaan, kun kohinaa on vähemmän.

Eiköstä siinä jotain suht herkkää ole ja se on syy miksi sitä ei laukaistu Arianen täydellä teholla ja sitten mahdollisesti korjattu ylipolttoa omilla moottoreilla koska se olisi vaatinut että se pyöräytetään asentoon missä Aurinko pääsee tekeen tuhojaan.
Vaan se laukaistiin tarkoituksella vajaalla teholla ja sitten käytetään sen jo muutenkin rajattua polttoainebudjettia siihen että se saadaan perille.
 
Kuvasensorit kai voisi huonoa tykätä jos ihan suoraan Aurinkoon katsoo, mutta ei juuri muuta. Peilit heijastaa heijastaa käytännössä kaiken lämmön, eli ne ei juurikaan lämpeäisi.

Aurinkosuojan tehtävä on vain pitää sensorit, ja niiden ympäristö mahdollisimman kylmänä käytön aikaan. Heikkoa IR säteilyä kun on vaikea kuvata, jos koko laite hohkaa lämpöä eli IR säteilyä. Mitä kylmempi, sitä tarkempaa dataa saadaan, kun kohinaa on vähemmän.
Eikö tuo pistetty menemään liian hitaasti kohteeseen vaatien ylimääräisen polton juuri sen takia, että hidastamiseen jouduttaisiin kääntämään laite aurinkoon päin ja se pilaisi laitteet käyttökelvottomiksi?
 
Jos pääpeili ja secundääripeili on avattu, niin sensoreilla olis sama tunnelma kuin muurahaisella suurennuslasin alla.

NASAn oma artikkeli mainitsee että myös peiliä ei pitäis päästää suoraan Auringon valoon. Eli lämpölaajenema tai vastaava on mahdollista. Paraskin peili ei ole 100% täydellinen.

Tosin tossa ei sanota onko se vain käytön aikana vai matkalla myös.

 
@Lifeless Samasta syystä, miksi osa kuvaajista nostaa kameralaukun tyyliin puoli tuntia ennen kuvaamista ulos talvella. Että saadaan parempia kuvia kuin lämpimällä kameralla.
 
Tuli vain mieleen, että sensoreille luulisi pystyvän tekemään suojan joka avautuu vasta loppuvaiheessa. Itselle tuli juuri tuo peilien suojaus mieleen mutta eiköhän ne ole "kohtalaisen" tarkkaan miettineet kaiken mahdollisen mitä mieleen voi tulla.
 
Puoliväli ohitettu, ja aurinkokilpi näyttää avautuneen melkein kokonaan. Lämpötilakin tippunut kylmällä puolella -180c.
 

Aurinkokilpi avautunut, ja kaikki 107 siihen liittyvää sokkaa toimivat oikein. Mutta ihmettelinkin miksi tuossa seurannassa aurinkokilven aikajanaa jatkettiin pari päivää. Eli jotain ongelmaakin ollut moottorien ylikuumenemisen kanssa maanantaina, ja teleskooppia jouduttiin kääntämään.
 
Viimeksi muokattu:

Aurinkokilpi avautunut, ja kaikki 107 siihen liittyvää sokkaa toimivat oikein. Mutta ihmettelinkin miksi tuossa seurannassa aurinkokilven aikajanaa jatkettiin pari päivää. Eli jotain ongelmaakin ollut moottorien ylikuumenemisen kanssa maanantaina, ja teleskooppia jouduttiin kääntämään.
Ei ne varsinaisesti ylikuumuneet, täysin turvarajoissa, mutta laskettua korkeammalla. Laskettu lämpötila taisi olla jotain 45c, kun nyt ne toimi jossain 55 asteen tienoilla, turvarajan ollessa 65 astetta. Varmaan lämpimämpänäkin toimisivat ongelmitta, mutta miksi suotta riskeerata, jos parin päivän myöhästyksellä ei 25 vuoden hommat kuse. Ilmeisesti koko lämminpuoli on hieman lämpimämpi kuin alunperin laskettu.
 
Aurinkokilpi viritelty kireyteen onnistuneesti.



Hypoteettinen kysymys, saakohan tuolla otettua kuvia jos nuo sivujen peilit ei deployaa? Eli käytössä olisi vaan tuon kuvassa näkyvän peilin pinta-ala.
 
Saadaan. Peilin voima vain kärsii.

Paljon tärkeämpää on, että secundääripeili kääntyy oikeaan asentoon. Siitä kun kaikki riippuu minne se säteily päätyy.
 


"Liveä" kakkospeilin kääntymisestä.

EDIT: noppiaan kääntyi (n. 10min)
 
Viimeksi muokattu:
Jeps. Secundääri oikesi kivuttomasti, eli teleskooppi (käytännössä) toimintakuntoinen!

Nyt vielä primääripeilin osat ja pari hienosäätöä ja kaikki pitäs olla paketissa. Tosin vielä kuukausien odotus että päästään tositoimiin, mutta nyt näyttää todella hyvälle!

Onpahan ollut jännitysnäytelmä... Toki joka liike oli sataan kertaan kokeiltu ja simuloitu, mutta ei olis tarttenut kuin yhden hudin ja homma ois ollut siinä.

Toki jännitetään nyt vielä niitä viimevaiheita, saadaanko täysi teho irti.
 
Monenko kuukauden odotus tässä ehkä on ennenkuin saadaan kunnon kuvia saataville?
Kesäkuun alussa alkaa varasinainen tiedeohjelma aikasintaan. Sensorien ja peilien pitää jäähtyä vielä kymmeniä asteita, ennenkuin ne oikeasti on optimikunnossa. Sitten kalibroinnit sun muut.

Itse veikkaisin heinäkuuta.
 
Webb-teleskoopin primääripeili on avautunut onnistuneesti. Nyt kaikki avattavat osat on avattu, seuraavaksi on tiedossa peilien kohdistamista , laitteiston jäähtymisen odottamista ja kalibrointia.
 
Pelkkiä infrapunakuvia tuolla otetaan? Mikäs siinä, mutta mitä joskus olen nähnyt samasta kohteesta kuvia eri aallonpituusalueilla, taisivat hienoimmat olla näkyvällä valolla ja ultravioletilla otettuja.

Suuri yleisöhän haluaisi varmaan nähdä hienoja kuvia eikä mittaustuloksia. :smoke: Sellaisia, joista Hubblekin tunnetaan.
 
Webb-teleskoopin primääripeili on avautunut onnistuneesti. Nyt kaikki avattavat osat on avattu, seuraavaksi on tiedossa peilien kohdistamista , laitteiston jäähtymisen odottamista ja kalibrointia.
JWST toimii ja kaikki meni ihan kuten toivottiin !
Pelko *erseessähän tätä on jo seurattukin aika tovi, nyt enää jäljellä hiukan ohjauspolttoja L2'een ja homma on siinä. IMO parhaat ihmiskunnan koskaan käyttämät liki 10 miljardia €uroa. Jos toimii sen jopa (toiveikkaasti) yli 10 vuotta niin tiedossa on uskomatonta tiedettä ja tuhansia oksat-pois kuvia.
 
Pelkkiä infrapunakuvia tuolla otetaan? Mikäs siinä, mutta mitä joskus olen nähnyt samasta kohteesta kuvia eri aallonpituusalueilla, taisivat hienoimmat olla näkyvällä valolla ja ultravioletilla otettuja.

Suuri yleisöhän haluaisi varmaan nähdä hienoja kuvia eikä mittaustuloksia. :smoke: Sellaisia, joista Hubblekin tunnetaan.
IR-kuvat voidaan helposti väärävärittää ihmiselle kivaksi.

Sillä etäisyydellä, jonne tuolla on tarkoitus katsella ei ole paljoa muuta kuin punaista ja siitä pienempää aallonpituutta edes mitattavissa.
 
IR-kuvat voidaan helposti väärävärittää ihmiselle kivaksi.

Sillä etäisyydellä, jonne tuolla on tarkoitus katsella ei ole paljoa muuta kuin punaista ja siitä pienempää aallonpituutta edes mitattavissa.

Kyllä, mutta saadaanko infrapuna-alueelta yhtä hienoja yksityiskohtia väritettäväksi?

Rahoitus tulee kuitenkin viimekädessä veronmaksajilta, ja hienoilla kuvilla on aina helpompi luoda positiivisia mielikuvia.
 
Kyllä, mutta saadaanko infrapuna-alueelta yhtä hienoja yksityiskohtia väritettäväksi?

Rahoitus tulee kuitenkin viimekädessä veronmaksajilta, ja hienoilla kuvilla on aina helpompi luoda positiivisia mielikuvia.
Eiköhän löydy jotain väritä kuvat kirjoja niistä kiinnostuneille.
 
Kyllä, mutta saadaanko infrapuna-alueelta yhtä hienoja yksityiskohtia väritettäväksi?

Rahoitus tulee kuitenkin viimekädessä veronmaksajilta, ja hienoilla kuvilla on aina helpompi luoda positiivisia mielikuvia.
Voidaan kyllä tehdä ihan yhtä hienoja. Väärävärikuvia voidaan tehdä joko suhteellisesti kaikkia taajuuksia tietyssä suhteessa muuttamalla, mutta myös osaspektreihin jakaen. Täten kuvien näyttävyys Hubbleen verrattuna on lähinnä kiinni taiteilijan luovuudesta ja viitseliäisyydestä (osaspektrit voidaan tarvittaessa jakaa miljoonasosahertsiäkin tarkemmin).

Väärävärityksessä sinänsä ei ole kauheasti väärää, sillä lähtöaineisto on punasiirtymänsä vuoksi jo melko heikossa tilassa tavallisen ihmisen silmille. Sen korjaaminen on monella tapaa lähempänä "totuutta", riippuen tietysti mihin tieteen uskontokuntaan sattuu kuulumaan.
 
Juu, kuvat tulee olemaan mustavalkoja tai väritetttyjä kuvia. Ihmissilmä kun ei vain kykene tuohon taajuusalueelle. Tiedettähän ei tehdä rahvaan iloksi, mutta tottakai on tärkeää pitää mielenkiinto yllä, jotta rahaa seuraavaan projektiin saadaan.

Erot ovat jotain tällaista (Hubble vasemmalla, "Webb" (Spitzer) oikealla):

Nov9yrs.jpg

1VfI53x.jpg


Mutta tärkeintä muistaa, että tuolla näkee sinne minne Hublella tai muilla näkyvän aallonpituuden kameroilla ei näe. Esimerkiksi Milkywayn keskusta on täysin piilossa visuaalisella alueella valtavien pölypilvien takia, mutta infrapuna alueella sieltä voi nähdä paljonkin detaileja:

avfu0u5.jpg


Edit:
Tosin nuokaan nyt ei välttämättä kerro koko totuutta.

Suurin osa Webbin havainnnoista tehdä spectrometereillä (Near IR ja Mid IR alueella), jotka hajottavat valon osiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintosintahan tuossa IR-alueen havaitsemisessa on se, etta Webbillä pystyy periaatteessa näkemään teknosignatuurit eksoplaneettojen kaasukehistä.
 
Miten webbin antamat kuvat hallinnoidaan? Eri tahot saa käyttää sitä ja julkaisee sen mitä haluaa vai filtteröidäänkö tuloksien julkisuutta jonkun elimen toimesta?

Jotkut tieteelliset löydöt jotka ovat mahdollisia kohta nähdä, voisivat olla niin päräyttäviä että niillä voisi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.
 
Miten webbin antamat kuvat hallinnoidaan? Eri tahot saa käyttää sitä ja julkaisee sen mitä haluaa vai filtteröidäänkö tuloksien julkisuutta jonkun elimen toimesta?

Jotkut tieteelliset löydöt jotka ovat mahdollisia kohta nähdä, voisivat olla niin päräyttäviä että niillä voisi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Aluksi data on kunkin tutkijaryhmän hallussa, myöhemmin kaikki kuvat yms. tulevat julkiseen arkistoon. Tästä oli puhe eräässä nasa tv:n lähetyksessä.
 
Noi tarkemmat eksoplaneettahavainnotkin tulee toki olemaan kiinnostavia ja pelkästään jo tarkkuus jolla JWST pystyy maailmankaikkeuteen katsomaan tulee tuomaan uutta tietoa. Yksi aika huomattava tietoamme kasvattava asia on kuitenkin observatorion kyky katsoa vain noin 200 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeiseen aikaan. Niin kauas menneisyyteen, että universumissa ei nykytiedon mukaan ollut edes muodostunut vielä ensimmäisiä galakseja ja tähtiäkään ei vielä ollut ainakaan kovin pitkään syntynyt.
 
Wikipediaa lainaten "It can detect objects up to 100 times fainter than Hubble".
Toivon edelleen parasta ja pelkään pahinta, siis ennen kuin näemme ensimmäiset JWST-kuvat kenties 5-6kk kuluttua. Jos käy oikein hyvä flaksi niin JWST'n löpö (polttoaine Lagrange L2-sijaintikorjauksiin) riittää jopa reilusti yli 10v käyttöikään? Siis jos mikään muu olennainen osa ei tänä aikana hajoa...
Jos homma toimii kuten toivotaan niin tulemme näkemään todella uskomattomia kuvia.
 
Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?
 
Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?

Veikkaan että seuraavan teleskoopin speksejä aletaan miettimään JWST:n havaintojen pohjalta. Rakentamisessa ja kehittämisessä tuskin menee yhtä kauaa, kun nyt on kokemus ja osaaminen JWST:stä saatu.
 
Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?
Taitaa olla neljä erilaista teleskooppia suunnitelmissa. Toivottavasti edes osa toteutuu.

Suunnitelupöytää pidemmällä on ainakin yksi.
 
Taitaa olla neljä erilaista teleskooppia suunnitelmissa. Toivottavasti edes osa toteutuu.

Suunnitelupöytää pidemmällä on ainakin yksi.
Lisäksi tämäkin lähti matkaan joulukuussa: IXPE - Wikipedia
 
Ja tämän pitäisi olla seuraava kova juttu JWST:n jälkeen, ja näillä näkymin pystyssä 2027:

 
Nythän jos starship saadaan pelaamaan niin se mahdollistaa yhä suuremmat teleskoopit kertatoimituksena... lisäksi olen miettinyt että miksei tehdä useasta teleskoopista yhtä isoa avaruuteen - tyyliin radioteleskooppikentät aavikoilla. Yksittäiset voisivat olla pienempiä ja valmistuskustannus laskisi koska tehdään kymmeniä vs 2 kpl (yks käyttöön ja toinen labraan).
 
Nythän jos starship saadaan pelaamaan niin se mahdollistaa yhä suuremmat teleskoopit kertatoimituksena... lisäksi olen miettinyt että miksei tehdä useasta teleskoopista yhtä isoa avaruuteen - tyyliin radioteleskooppikentät aavikoilla. Yksittäiset voisivat olla pienempiä ja valmistuskustannus laskisi koska tehdään kymmeniä vs 2 kpl (yks käyttöön ja toinen labraan).

Oisko siksi että riskikertoimet kasvavat liian suuriksi? Jos tehtäisiin James webb tyylinen rakennelma, mutta useasta eri palasesta, siitä tulisi ensinnäkin todella kallis. Toisekseen riskit eivät kasva pelkän yhden segmentin osalta vaan yksi osakuljetus voi tuhota myös muut jo valmiit segmentit jos siinä ilmenee toimintavirhe kiinnittymisen aikana.

Nämä siis ihan amatöörin pohdintoja. Joka tapauksessa, kun miettii sitä että näiden erikoisherkkien teleskooppien kiertoradan täytyy olla aika kaukana maasta niin onhan se selvää että helpolla ei päästä. Pelkän kustannuksen takia on järkevää aloittaa ensin yhden komponentin kokoisella James webb teleskoopilla. Sitten jos saadaan mullistavia kuvia niin rahoitustakin alkaa löytyä enemmän.
 
Nythän jos starship saadaan pelaamaan niin se mahdollistaa yhä suuremmat teleskoopit kertatoimituksena... lisäksi olen miettinyt että miksei tehdä useasta teleskoopista yhtä isoa avaruuteen - tyyliin radioteleskooppikentät aavikoilla. Yksittäiset voisivat olla pienempiä ja valmistuskustannus laskisi koska tehdään kymmeniä vs 2 kpl (yks käyttöön ja toinen labraan).

Jos joku hajoaa, niin voisi siirtää toisen paikalle tai liikuttaa muita uuteen muotoon. Ja miksei samantien satoja/tuhansia?
 
Oisko siksi että riskikertoimet kasvavat liian suuriksi? Jos tehtäisiin James webb tyylinen rakennelma, mutta useasta eri palasesta, siitä tulisi ensinnäkin todella kallis. Toisekseen riskit eivät kasva pelkän yhden segmentin osalta vaan yksi osakuljetus voi tuhota myös muut jo valmiit segmentit jos siinä ilmenee toimintavirhe kiinnittymisen aikana.
Tukikohta Kuussa olisi yksi ratkaisu tuohon ongelmaan. Sieltä ei olisi pitkä matka L2 pisteelle ja siellä voisi säilöä varaosia/henkilökuntaa.
 
Tukikohta Kuussa olisi yksi ratkaisu tuohon ongelmaan. Sieltä ei olisi pitkä matka L2 pisteelle ja siellä voisi säilöä varaosia/henkilökuntaa.
Huoltoalusta ei välttämättä olisi edes pakko pitää kuussa vaan kuun kiertoradalla. Vähän kuin nykyinen ISS mutta kyseessä olisi vain avaruusalus.
 
JWST kesti pitkään koska paljon uutta jouduttiin keksimään pelkästään sitä varten. Jos JWST olisi mennyt päreiksi matkalla, on heitetty arvioita että viidessä vuodessa olisi toinen ollut valmiina. Eli sitä varten ei olisi kannattanut enään jakaa tavaroiden toimitusta osiin. Eli jos fyysisesti on mahdollista jotain viedä yhdellä kerralla, tuskin on tarpeen miettiä osiin jakoa. Ja nyt on aika paljon uutta kokemusta origameista, että voidaan yrittää isompaakin samassa lastissa.
 
Olispa ollut ihmiskunnassa älyä jo aikojen alusta ja käytetty kaikki sotimiseen käytetty rahat avaruuden tihrustamiseen. Asuttas jo nykypäivänä joka planeetalla tässä aurinkokunnassa. Wolt toimittas eväätki sinne missä ei korsi kasva ja kaasu vaivaa. Ei ollut mainos.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 286
Viestejä
4 507 980
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom