Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Diziet Sma]

Nasan ongelma on sen asema valtion laitoksena. Miten saa suunniteltua pitkäjänteisesti mitään uutta, kun tavoitteet menevät uusiksi aina presidentin vaihtuessa? Yksi haluaa astronautit takaisin Kuuhun, seuraava käskeekin valmistella lentoa Marsiin, sitten seuraaja määrää keskittymään robottiluotaimiin, kunnes taas seuraava presidentti keksii, että nyt pitää saada uusi avaruusasema. Avaruustekniikka ei ole ihan niin helppoa, että 4-8 vuotta riittää hankkeiden läpivientiin.

Lisäksi taustalla pyörii amerikkalainen versio kepulaisesta aluepolitiikasta. Joka vuosi on osa senaattoreista ja kongressiedustajista uhkaamassa, että taalaakaan ei Nasalle tipu, jos juuri meidän osavaltiossa ei rakenneta sitä taikka tätä vipstaakia, olipa sille käyttöä tai ei. Miljardeja palaa esim. sukkulaohjelmasta perinnöksi jääneiden osien muuttamiseen edes jotenkin toimivaksi raketiksi, eikä järkevämpiin tarkoituksiin riitä kuin roposia.

Musk on näyttänyt, että hommat voi tehdä toisinkin. Mutta se ei auta, sillä riittävän moni poliitikko on tyytyväinen nykytilanteeseen. Ei kannata muuttaa Nasaa mitenkään, kun on mahdollista ostaa ääniä sen kautta kierrätetyillä verovaroilla.

 

[Lifeless]

On muuten hiivatin ruma tuo uusi Starship verrattuna sukkulaan. Näyttää rehutornilta kun taas sukkula futuristiselta avaruuslentokoneelta. Mutta function over form niin mikäs siinä.

Kannattaa nyt pitää mielessä, että tuo on ihan puhtaasti prototyyppi ja yksi ensimmäisistä niistä. Et sinä kämppääsikään sisustusarkkitehtia kutsu, ennenkuin se on edes jotenkuten ihmisen asuttavissa. Ja toisaalta, onko sillä oikeasti väliä miltä raketti näyttää? Niin kauan kuin ihmiskunnalla on vain yksi keino päästä maantasalta avaruuten, niin ei liene kovin monia (järkeviä) design vaihtoehtoja olemassa. Siihen tarvitaan pieni ilmanvastus ja raakaa voimaa. Eriasia sitten, kun avaruushissit tulevat käyttöön joskus keväällä 2073. Teleportin aikataulu on vielä hivenen auki.

Starshipin lopullista ulkonäköä tuskin kukaan tietää tässä vaiheessa. Suunnitelmia on monia, ja moneen tarkotukseen. Mutta edelleenkin sitä vallitsee funktionalismi, vaikkakin designiin myös panostetaan huomattavasti (vertaa vaikka Muskin avaaruuspuja NASA:n vastaaviin).

Esimerkkejä mahdollisista Starship malleista:

Ja Starship on edelleenkin vain ja ainoastaan vain osa koko hommaa. Koko raketti kantaa koodinimeä "BFR" eli "Big Fucking Rocket" (hienoistopiireissä "Big Falcon Rocket"). Siihen kuuluu Starship + Super Heavy. Jos tuota BFR:ää vertaa vanhoihin ja nykyisiin raketteihin, niin kyllähän se se joukosta erottuu, eikä välttämättä huonolla tavalla. Ei se nyt mikään Millenium Falcon ole, mutta Naboo Cruiser voisikin olla.

Toki jos haluaa enemmän nykydesignia, niin kyllähän tuohon helposti pulttaa kaksi Super Heavyä rinnalle, että saadaan BFR Heavy (ja nostokyky taivaisiin, ehkä joku 400 tonnia hyötykuormaa?).

 

[Joku_242]

...

Miksiköhän deep space -versio eroaa crewistä... ja miksi siinä ei ole niitä ohjausläpsyttimiä? Luulisi että Marsiin laskeutuessa tarvittaisiin moisia.

 

[mikkelson]

Miksiköhän deep space -versio eroaa crewistä... ja miksi siinä ei ole niitä ohjausläpsyttimiä? Luulisi että Marsiin laskeutuessa tarvittaisiin moisia.

Mitä tuolla syvällä avaruudella sitten tarkoitetaan. Kyllä ainakin wikipedian mukaan marsiin on tarkoitus laskeutua samaan tapaan kuin maahan.

Starship is also designed with the goal to reach other planets and moons in the solar system after on-orbit propellant loading. While retropropulsion is intended to be used for the final landing maneuver on the Earth, Moon, or Mars, 99.9% of the energy dissipation on Earth reentry is to be removed aerodynamically, and on Mars, 99% aerodynamically even using the much thinner Martian atmosphere, where "body flaps" are used to control attitude during descent and optimize both trajectory and energy dissipation during descent.

 

[Lifeless]

Miksiköhän deep space -versio eroaa crewistä... ja miksi siinä ei ole niitä ohjausläpsyttimiä? Luulisi että Marsiin laskeutuessa tarvittaisiin moisia.

Deepspace versio ei tarvitse niitä, kun ei ole mitään missä läpsytellä. Ei niistä paljon avaruuden tyhjiössä ole apua. Se ei siis ole tarkoitettu laskeutumaan ilmakehään, vaan pidempien reissujen alus, miehitettynä tai luultavasti ilman ainakin aluksi. Tuota vois käyttää esim asteroidivyöhykkeen tai Jupiterin tutkintamatkalla. Kaksi osaseen maalaukseen en voi varmaksi vastata, mutta se voisi olla lämpötilan kontrollointia varten (moottoreille eri kuin rahti/miehistö tilalle?). Tai sitten vaan, koska voi.

Lunar versiossa maalaus oli valkoinen vissiin juurikin tuon lämpötilan kontrolloinnin kannalta. Myös Lunar versiosta puuttuu läpsyttimet, koska Kuussa ei ole ilmakehää. Lunar version ei myöskään ole tarkoitus palata Maahan, vaan ainoastaan toimia Kuun vetovoiman piirissä, tai Kuun ja Maan välillä avaruudessa.

 

[Johan_V]

There is no planet nine:
[2102.05601] No Evidence for Orbital Clustering in the Extreme Trans-Neptunian Objects
Tai no itse asiassa tutkimus ei löytänyt todisteita planeetan olemassaolosta neljäntoista TNO:n kiertoradassa, mikä ei tietenkään vielä todista että massiivinen planeetta ei olisi olemassa.

 

[PalleX]

Ihan just Starship SN10 laukaisu.

 

[GuntherPrien]

Ihan just Starship SN10 laukaisu.

Linkki olisi ollut mukava yllätys.

 

[PalleX]

Linkki olisi ollut mukava yllätys.

Kattelin töllöstä niin en jaksanu kaivaa. No eka yritys meni viduiksi, mut yrittävät uudelleen vielä tänään.

 

[Lager7]

Paras tähän mennessä

 

[Don Stupido]

Osaako joku vastata tapahtuisiko muiden planeettojen radoille jotain, jos Maapallo yhtäkkiä massoineen häviäisi paikaltaan? Eli toisin sanoen onko Maan massalla lähimpiin planeettoihinsa jotain vaikutusta vai onko kaiken määrittävänä tekijänä vain Aurinko noiden planeettojen kiertoratojen suhteen?

 

[Tommy Goldfish]

Osaako joku vastata tapahtuisiko muiden planeettojen radoille jotain, jos Maapallo yhtäkkiä massoineen häviäisi paikaltaan? Eli toisin sanoen onko Maan massalla lähimpiin planeettoihinsa jotain vaikutusta vai onko kaiken määrittävänä tekijänä vain Aurinko noiden planeettojen kiertoratojen suhteen?

Tapahtuisi. Ei paljoa, mutta on vaikutusta muihin planeettoihin sekä suoraan että sen kautta että vaikutetaan myös siihen aurinkoon.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[taffeli]

Falconin epäonnistunut paluu ilmakehään:

Debris From Falcon 9 Rocket Lights Up Sky Over Pacific Northwest

Burning debris from a rocket lit up Pacific Northwest skies Thursday night, the National Weather Service in Seattle said.

www.nbcsandiego.com

 

[jkeskir]

Falconin epäonnistunut paluu ilmakehään:

Debris From Falcon 9 Rocket Lights Up Sky Over Pacific Northwest

Burning debris from a rocket lit up Pacific Northwest skies Thursday night, the National Weather Service in Seattle said.

www.nbcsandiego.com

Kokkosvaiheen on tarkotuskin palaa ilmakehässä, yleensä Tyynen valtameren yllä. Tämän raketin laukaisu oli 22 päivää sitten.
Komea näky sinänsä.

 

[Euphemos]

Koska hiukkasfysiikalle ei omaa threadiaan ole, niin pistetään tämä standardimalli-uutinen tämän ketjun jatkoksi:

Hiukkasfysiikka | Hiukkastutkijoiden kokeissa saatiin tulos, jonka ei hiukkasfysiikan vallitsevan mallin mukaan pitäisi olla mahdollinen

Kun tietty kvarkki hajosi törmäyttimessä, syntyi odotettua vähemmän myoni-alkeishiukkasia. Jos tulos ei osoittaudu vääräksi, se viitoittaa hiukkasfysiikan tulevaisuutta.

www.hs.fi

Spoileri

Artikkelin kirjoittajalle oli näemmä sattunut freudilainen lipsahdus... if the balls touch, everyone dies.

 

[Kaotik]

Tämä sopinee tähän ketjuun, eli SpaceX voitti tarjouskilpailun selvästi Blue Originia ja Dyneticsiä edullisemmalla 2,9 miljardin dollarin hintalapulla.
Selitys SpaceX:n halvalle hinnalle lienee se, että niillä on ja lander valmiina avaruudessa. Tarvii vaan lähettää raketti hakeen se takasin ISS:lle, pari astronauttia avaruuskävelee autoon ja lähtee ajaan kuuhun

 

[jukkis2000]

Tämä sopinee tähän ketjuun, eli SpaceX voitti tarjouskilpailun selvästi Blue Originia ja Dyneticsiä edullisemmalla 2,9 miljardin dollarin hintalapulla.
Selitys SpaceX:n halvalle hinnalle lienee se, että niillä on ja lander valmiina avaruudessa. Tarvii vaan lähettää raketti hakeen se takasin ISS:lle, pari astronauttia avaruuskävelee autoon ja lähtee ajaan kuuhun

Voisitko selittää mistä landerista puhut? ISS:llä on tällä hetkellä vain Dragon avaruusalus ja sekin lähtee kohta takaisin maahan mutta mistään landerista en ole kuullut.

 

[Kaotik]

Voisitko selittää mistä landerista puhut? ISS:llä on tällä hetkellä vain Dragon avaruusalus ja sekin lähtee kohta takaisin maahan mutta mistään landerista en ole kuullut.

 

[MiloS]

Muualla kirjottelivat että onhan tuo vähän outoa että pienellä Orionilla menevät ensiksi kuun kiertoradalle ja sitten hemmetin isolla Starshipilla kaksi ihmistä laskeutuu kuun pinnalle.

 

[jkeskir]

Nasan droonin lento Marsissa on onnistunut.

 

[Joku_242]

Muualla kirjottelivat että onhan tuo vähän outoa että pienellä Orionilla menevät ensiksi kuun kiertoradalle ja sitten hemmetin isolla Starshipilla kaksi ihmistä laskeutuu kuun pinnalle.

Joo. Sen ymmärtäisi, jos Maan kiertoradalle nousuun ja laskuun haluttaisiin alkuun käyttää esim. Dragonia itse Starshipin sijaan, kun ne ovat vaarallisimmat osat lennosta ja Starship on vähän protoasteella.

 

[jukkis2000]

Joo. Sen ymmärtäisi, jos Maan kiertoradalle nousuun ja laskuun haluttaisiin alkuun käyttää esim. Dragonia itse Starshipin sijaan, kun ne ovat vaarallisimmat osat lennosta ja Starship on vähän protoasteella.

Starshipin tarkoitus olisi pysyä kiertoradalla ja sieltä laskeutuminen hoidettaisiin pienemmällä aluksella esim Dragonilla. Se on suunniteltu isojen etäisyyksien välillä liikkumiseen. Laskeutuminen sillä olisi vain välttämättömissä tilanteissa jolloin muita ei voi käyttää syystä tai toisesta.

 

[Joku_242]

Starshipin tarkoitus olisi pysyä kiertoradalla ja sieltä laskeutuminen hoidettaisiin pienemmällä aluksella esim Dragonilla. Se on suunniteltu isojen etäisyyksien välillä liikkumiseen. Laskeutuminen sillä olisi vain välttämättömissä tilanteissa jolloin muita ei voi käyttää syystä tai toisesta.

Joo, näin arvelinkin. Mietin vaan sitä, että miksi ylipäätään käyttää kallista Orionia ja SLS:ää ihan vaan Dragonin sijaan.

 

[HoochieCoochieMan]

Heijjaa, hyvää Wappua! Starshipin testilennon striimi näyttää olevan livenä, jos joku kaipaa kunnon vapputoimintaa:



Näyttäsivät yrittävän SN15-versiota lentoon tänään iltapäivällä paikallista aikaa (Suomessa on ny 20.40, siellä on 12.40)

 

[HoochieCoochieMan]

Heijjaa, hyvää Wappua! Starshipin testilennon striimi näyttää olevan livenä, jos joku kaipaa kunnon vapputoimintaa:



Näyttäsivät yrittävän SN15-versiota lentoon tänään iltapäivällä paikallista aikaa (Suomessa on ny 20.40, siellä on 12.40)

No vit, just tuli tieto että ei tuukaan yritystä tänään...

 

[”diginatiivi”]

Karhukaiset ovat metkoja otuksia joista ihmisillä olisi paljon opittavaa. Karhukaiset säilyivät hengissä kun niitä törmäytettiin 900 metriä sekunnissa lentävillä ammuksilla muutaman metrin päässä oleviin hiekkapeteihin. Sitkeitä otuksia jotka selviävät lepotilassa korkeista lämmöistä sekä pakkasista. Säteily, paine ja tyhjiö eivät myöskään saa näitä veijareita helposti hengiltä.

Olisi mielenkiintoista tietää mikä näissä 0,1-1,5 millimetriä pitkien otuksien rakenteessa tekee niistä niin kestäviä. Maksimissaan muutaman elivuotensa aikana karhukaiset luovat nahkansa jopa 12 kertaa. Niiden solut eivät kuitenkaan enää jakaannu, vaan kasvavat kokoa. Karhukaisilla on alusta alkaen 40 000 solua.

Ne ovat yksi harvoista eläinryhmistä, jotka pystyvät pysäyttämään aineenvaihduntansa ja siirtymään kryptobioosiin. Lepotilan salaisuus on trehaloosi-niminen sokeri, jonka on havaittu olevan erinomainen veden korvike.

Wikipedian mukaan karhukaisten tiedetään selvinneen lepotilassa seuraavista ääriolosuhteista:

• Lämpötila – Karhukaiset voivat selvitä muutaman minuutin kuumennuksesta 151 °C:n lämpötilassa. Karhukaiset voivat kestää päiväkausien pakastamisen -200 °C:n lämpötilassa tai joitakin minuutteja -272 °C:n lämpötilassa.
• Säteily – Karhukaiset kestävät 5 700 grayn annoksen röntgensäteilyä (5 grayn annos on tappava ihmiselle).
• Paine – Karhukaiset selviävät yli 1 200 ilmakehän paineessa tai jopa 6 000 ilmakehän, ja toisaalta lähes tyhjiössä. Avaruuteen matalalle kiertoradalle lähetetyistä karhukaisista suurin osa selvisi kymmenen päivän matkasta elossa altistettuna tyhjiölle. Myös osa auringon ultraviolettisäteilylle avaruudessa altistetuista karhukaisista selvisi matkasta.

Astrobiologia | Sitkeät karhukaiset kestävät hengissä jopa törmäyksen ammuksen kyydissä

Tuore koe osoittaa, että nämä lähes kaikkea sietävät otukset selviävät hengissä hurjavauhtisista törmäyksistäkin, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

www.hs.fi

Karhukaiset – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tulevaisuudessa nauteilla on karhukaiselta opittuja menetelmiä ja rakenteita käytössä?

 

[nahkajesu]

Nasalla muuten livestreami päällä twitchissä

 

[Sally_Spectra]

Tässä Imgur-postauksessa oli aika tiukkaa asiaa, joka pisti miettimään:



Perimmäisenä ajatuksena käsitellään Fermin paradoksia oman aurinkokuntamme synnyn kannalta. Postauksen mukaan aurinkomme kuuluu tähtiin, joissa on muusta maailmankaikkeudesta poikkeavasti erityisen paljon fosforia, joka on (maapallon kaltaisen) elämän synnylle olennainen ainesosa. Lisäksi ilmeisesti monet muut elämän vaatimat ainekset "jähmettyvät" yleensä kauemmas auringosta, kuin millä elämää ylläpitävä vyöhyke tyypillisesti on. Meille onneksi nämäkin ainekset pysyivät aurinkokunnassa, ja muodostivat planeetan nimeltä Theia.

Kaikeksi onneksi Jupiter muodostui jo ennen aurinkomme syttymistä, ja omalla massiivisuudellaan veti Theian lähemmäs aurinkoa, jotka aiheutti sen, että Theia rysähti päin Maapalloa. Tästä ilmeisesti maapallolle sekä tuli aino annos nykyiselle elämälle tarvittavia raaka-aineita, sekä syntyi vuodenajat (prekessio) ja Kuu, jolla on ollut olennainen osa elämän synnyssä.

Jos kaikki tämä pitää paikkansa, elämän synty voi olla vielä isomman sattuman takana, kuin perinteisesti on ajateltu.

Voi olla mutta jos toistoja on lähes ääretön määrä niin se onkin erittäin todennäköistä.

 

[Diziet Sma]

Niin tosiaan, en maininnut, että tässä tapauksessa pistää pohtimaan sitä, mikä todennäköisyys Maapallon asukeilla on tavata muita älykkäitä lajeja.

Todennäköisyys taitaa olla äärimmäisen pieni. Kun aurinkokuntien välimatkat ovat kirjaimellisesti tähtitieteellisiä, niin käytännössä on melkein sama, onko muualla ketään vai ei.

Spoileri: Masentava sarjakuva

 

[Lifeless]

SpaceX valmistelee ensimmäistä Super Heavy laukaisua!

Kyseessä pelkkä booosteri (ilman Starship), eli ensimmäinen vaihe, mutta silläkin on korkeutta reilut 70 metriä. (Käsittääkseni) tuohon tulee vielä päälle "nose cone" ihan vaan aerodynamiikan vuoksi (normaalistihan se 50m korkea Starship toimisi nokkana).

Koko vertailuksi screenshot Starshipistä (itseasiassa pari niitä). Super Heavy + Starship combo tulee olemaan noin 120 metriä korkea. Vielä kun muistaa, että Starshipistä iso osa (25% ?) on hyötykuormalle tarkoitetut, ja Super Heavystä 100% on pelkkää boostia, niin puhutaan ihan eriluokan laitteista. Starshipissä tulee olemaan 9 Raptor moottoria, Super Heavyssä 20 - 30 (yleensä mainitaan 29 tai 26, mutta Raptor on edeleen kehitysvaiheessa).

 

[woodeye]

Kyseessä pelkkä booosteri (ilman Starship), eli ensimmäinen vaihe, mutta silläkin on korkeutta reilut 70 metriä. (Käsittääkseni) tuohon tulee vielä päälle "nose cone" ihan vaan aerodynamiikan vuoksi (normaalistihan se 50m korkea Starship toimisi nokkana).

Tuo on BN3 jolla tehdään paineistus- ja moottorien koekäyttötestit. Sitten se menee romuksi. Seuraavallakaan (BN4) ei enää tehdä hyppytestejä vaan siirrytään täysversioon.

Elo-syyskuussa alkaa olla valmiita laukaisutorni, BN4 ja Starship SN20. Täysversiolla tehdään alikiertoradan testi ilman että mitään vaihetta otetaan talteen.

 

[Lifeless]

Tuo on BN3 jolla tehdään paineistus- ja moottorien koekäyttötestit. Sitten se menee romuksi. Seuraavallakaan (BN4) ei enää tehdä hyppytestejä vaan siirrytään täysversioon.

Elo-syyskuussa alkaa olla valmiita laukaisutorni, BN4 ja Starship SN20. Täysversiolla tehdään alikiertoradan testi ilman että mitään vaihetta otetaan talteen.

Jeps, näyttää siltä, että tämä kapistus ei vielä tule lentämään. Sille tehtiin kyllä nose cone, josta on kuviakin, mutta suunnitelmat muuttuu aikaa ripeään SpaceX leirissä.

B4 + SN20 voi olla mahdollinen seuraava lento, mutta kaikki on avoinna.

B3 (ja tuleva B4) on btw muutaman metrin (3.6m, eli kaks rinkulaa?) lyhyempi kuin BN1/BN2.

 

[Lifeless]

Hubble heräs eloon!

Hubble space telescope's function is restored

Engineers restore the Hubble Space Telescope to full operations, after a computer glitch in June.

www.bbc.com

Hubble feilas joku kuukausi sitten, vielä tuntemattomasta syystä (ei varmaan koskaan varmistu). Alkuperäiset arviot oli, että teleskoopin 80-luvulla suunniteltu ja rakennettu tietokone meni rikki. Suurimmaks syylliseks arvioitiin muistin pettämistä, mutta muitakin teorioita on ollut, kuten virransaanti. Tosin nyt ehkä softan korruptioituminen voi olla se todellinen syy.

Ihan täysin se ei tietenkään kuollut, mutta se oli vikasietotilassa viikkoja. Viime viikkoina yritettiin herättää tietokonetta useempaan kertaan, siinä onnistumatta. Yritykset oli softan korjaamista pala palalta, mutta myös troubleshooting itse hardwaren ongelmien löytämisen kanssa. Mitään vikaa itse koneesta ei kuitenkaan löydetty (se nyt oli hieman hakuammuntaa, koska aina piti kirjoittaa koodi, joka yritti tehdä faultin jossakin osassa konetta), joten päätös palauttaa koko softa oli ainot vaihtoehto (olisi voinut tappaa koko koneen, joten se oli viimeinen vaihtoehto). Tällä kertaa riski kannatti; softan palautuksen ja rebootin jälkeen Hubble heräs eloon!

Hubblessa on periaatteessa kaksi (pää)tietokonetta, joista vain toinen on käytössä, ja toinen on varalla. Alunperin kun Hubble laukaistiin, niin käytössä oli A-kone, ja B-kone oli varalla. 2008 kun viimeinen huoltoreissu Hubblelle tehtiin, niin A-kone vaihdettiin uuteen (siinä oli alusta pitäen jotain vikaa, joka paheni vuosien varrella). Vaihdon yhteydessä B-kone otettiin käyttöön, mutta myös A-kone vaihdettiin täysin uuteen. Nyt siis tuo B-kone alkoi reistailemaan. Periaatteessa, nuo on täysin identtiset koneet, joten softan kopiointi toisesta toiseen pitäisi teoriassa toimia ongelmitta. Vaarana tietty on softan korruptioituminen säteilystä, yms (luultavasti mikä myös tuhosi sen B-koneen softain joitain viikkoja sitten). Nyt käsittääkseni B-kone on edelleen se mikä on toiminnassa, mutta siihen vain kopioitiin A-koneen koko koodi. A-konetta ei ole koskaan käytetty sen vaihtamisen jälkeen (eli 2008).

Hubblen taru tietenkin lähenee loppua, koska sen gyroista (gyroskooppi) suurin osa on lopullisesti rikki, eikä niitä tulla enää koskaa vaihtamaan. Hubblen tulevaisuus on tulinen, mutta jää nähtäväksi milloin se kirjaimellisesti palaa ilmakehään. Viimeisin mission extension loppui kesäkuussa, mutta koska se taas korjattiin, niin ilmeisesti taas saatiin lisäaikaa. Ehkä SpaceX tai joku sen vielä voisi pelastaa, mutta siihen ei ikävä kyllä voi laskea. 31 vuotta avaruudessa on pitkä aika.

Hubblen "seuraaja", JWST (James Webb Space Telescope) on (taas) tarkoitus laukaista tämän vuoden lopulla. Se tulee olemaan ihan toista luokkaa kuin Hubble tosin on niiden välilläkin 30 vuotta. Pelkästään pääpeili on kuin toisesta maailmasta, mutta tottakai kamerat on kehittynyt valtavasti vuosikymmenien aikana. JWST ei sinänsä ole suora seuraaja, koska se keskittyy enemmän infrapuna alueelle, mutta se on tällä hetkellä se mielenkiintoisempi alue. Hubble teki ilmiömäistä työtä näkyvällä alueella, mutta infrapunan alueella se ei loista.

Vertauskuva Hubblen ja JWST peilien eroista:

 

[Maranki]

Saapa nähdä miten pitkäikäinen JWST:stä tulee, sille kun ei olla tekemässä huoltolentoja. Sama koskee myös toista kiinnostavaa teleskooppia, Nancy Grace Romanin Space Telescopia. Sitä toki joudutaan odottelemaan vähän pidempään.

 

[Lifeless]

Saapa nähdä miten pitkäikäinen JWST:stä tulee, sille kun ei olla tekemässä huoltolentoja. Sama koskee myös toista kiinnostavaa teleskooppia, Nancy Grace Romanin Space Telescopia. Sitä toki joudutaan odottelemaan vähän pidempään.

Tuo onkin yksi syy miksi se on viivästynyt, koska kaiken pitää toimia. Ei ole mitään mahiksia korjata asioita laukaisun jälkeen. Hubblen kanssa oli vielä mahdollisuus.

En haluis olla se, joka päättää siitä viimeisestä laukaisusta, voi olla vetelät housuissa. Hommaan on mennyt 25 vuotta, monta miljardia ja lukemattomia unettomia öitä.

JWST:n suunniteltu elinikä on noin 10 vuotta. Tosin, jos mikään ei mene pieleen ja mitään suurempia suunnitteluvirheitä ei tule esille, niin se voi toimia paljon pidempään (kuten myös Hubble teki).

 

[Muumi]

Jos JWST:n käyttöikä on 10 vuotta, niin 10 miljardin euron hintalapulla yhden käyttötunnin hinnaksi tulee yli 100 000 €, jos laitteen käyttöaste on 100 %. Maksaako joku siitä noin paljon?

 

[Johan_V]

Jos JWST:n käyttöikä on 10 vuotta, niin 10 miljardin euron hintalapulla yhden käyttötunnin hinnaksi tulee yli 100 000 €, jos laitteen käyttöaste on 100 %. Maksaako joku siitä noin paljon?

Ei sen käyttämisestä mitään makseta.

 

[Maranki]

Ei sen käyttämisestä mitään makseta.

Joo, vaikka kaukoputkien ylläpitämisestäkin koituu kustannuksia, niin eivät niistä vastaa käyttäjät, vaan havaintoaika jaetaan etupäässä tieteellisin perustein. Maakohtaisia kiintiöitä on sitten jonkin verran kustannusten jakautumista heijastellen. Useimpien isojen observatorioiden havaintomateriaali on jonkin aikaa, esim. vuoden, varattuna havaintoajan saaneiden käyttöön, jolloin nämä voivat tehdä rauhassa tutkimuksensa. Sen jälkeen aineisto tulee yleensä kaikkien kiinnostuneiden käyttöön, näin esim. Hubblen tapauksessa. Ja monesti tuota aineistoa käytetään sitten aivan muihin käyttötarkoituksiin kuin mihin alkuperäinen havaintoaika on myönnetty: vuosikymmenten takaisista kuvista voi jäljittää esim. äskettäin löytyneen uhkaavalta vaikuttavan asteroidin sijainteja. Rataelementtien laskennassa tarkkuus paranee huomattavasti, kun saadaan havaintopisteitä pidemmältä aikaväliltä. Tähän mennessä törmäystodennäköisyydet ovat vanhojen havaintojen myötä pienentyneet, mutta vielä koittaa sekin päivä, jolloin jokin 50-luvulla otettu kuva muuttaa 10% törmäystodennäköisyyden täydeksi varmuudeksi

 

[sauron]

Turkissa tullut ihan kohtalaisen kokoinen meteoriitti maahan. Tai joku muu kappale.

 

[Lifeless]

Perjantaina Starship (SN20) sovitettiin ensimmäistä kertaa HeavyBoosterin nokalle. On se vaaan massiivinen vehje.

SN20 sittemmin palasi takaisin Highbayhin muutamia pikku fixailuja varten, ennen lopullista kokoamista ja laukaisua.

 

[Mengele Arkel]

James Webb -teleskooppi testattu ja laukaisu arvio marras-joulukuun vaihteessa.

Tähdet ja avaruus: Hubble-teleskoopin seuraajan testaus saatiin valmiiksi

www.avaruus.fi

 

[sono-thermism]

James Webb -teleskooppi testattu ja laukaisu arvio marras-joulukuun vaihteessa.

Tähdet ja avaruus: Hubble-teleskoopin seuraajan testaus saatiin valmiiksi

www.avaruus.fi

Salli mun nauraa. James Webbin alkuperäinen laukaisupäivämäärä oli 2007, ja sitä on sen jälkeen aina pikkuhiljaa siirretty kauemmaksi, joten tuskin sitä laukaistaan vielä moneen vuoteen:

James Webb Space Telescope - Wikipedia

en.wikipedia.org

Then-planned launch and total budget

Year	Planned launch	Budget plan (billion USD)
1997	2007[84]	0.5[84]
1998	2007[89]	1[62]
1999	2007 to 2008[90]	1[62]
2000	2009[47]	1.8[62]
2002	2010[91]	2.5[62]
2003	2011[92]	2.5[62]
2005	2013	3[93]
2006	2014	4.5[94]
2008, Preliminary Design Review
2008	2014	5.1[95]
2010, Critical Design Review
2010	2015 to 2016	6.5[96]
2011	2018	8.7[97]
2013	2018	8.8[98]
2017	2019[99]	8.8
2018	2020[100]	≥8.8
2019	Mar 2021[101]	9.66
2020	Oct 2021[24]	≥10[37]
2021	Nov 2021[3]	9.7[102]

 

[voffer]

Salli mun nauraa. James Webbin alkuperäinen laukaisupäivämäärä oli 2007, ja sitä on sen jälkeen aina pikkuhiljaa siirretty kauemmaksi, joten tuskin sitä laukaistaan vielä moneen vuoteen:

James Webb Space Telescope - Wikipedia

en.wikipedia.org

Then-planned launch and total budget

Year	Planned launch	Budget plan (billion USD)
1997	2007[84]	0.5[84]
1998	2007[89]	1[62]
1999	2007 to 2008[90]	1[62]
2000	2009[47]	1.8[62]
2002	2010[91]	2.5[62]
2003	2011[92]	2.5[62]
2005	2013	3[93]
2006	2014	4.5[94]
2008, Preliminary Design Review
2008	2014	5.1[95]
2010, Critical Design Review
2010	2015 to 2016	6.5[96]
2011	2018	8.7[97]
2013	2018	8.8[98]
2017	2019[99]	8.8
2018	2020[100]	≥8.8
2019	Mar 2021[101]	9.66
2020	Oct 2021[24]	≥10[37]
2021	Nov 2021[3]	9.7[102]

Nyt on sentään suunniteltu laukaisu ekaa kertaa saman vuoden puolella, jolloin suunnitelma on julkistettu.

 

[OzPoz]

Osaisiko joku tunnistaa kuvissa olevan kaukoputken ja jalustan? Tietojen mukaan joku venäläinen kaukoputki, mutta muuta tietoa ei ole. Ostettu hieman yli kymmenen vuotta sitten. Lippulappuja ei ole tallella eikä putkessa ole mitään tekstejä.

 

[Joku_242]

Osaisiko joku tunnistaa kuvissa olevan kaukoputken ja jalustan? Tietojen mukaan joku venäläinen kaukoputki, mutta muuta tietoa ei ole. Ostettu hieman yli kymmenen vuotta sitten. Lippulappuja ei ole tallella eikä putkessa ole mitään tekstejä.

Todennäköisesti TAL-200K.

 

[OzPoz]

Todennäköisesti TAL-200K.

Todennäköisesti kyseessä juurikin tämä. Kiitos avusta.

 

[Maranki]

Osaisiko joku tunnistaa kuvissa olevan kaukoputken ja jalustan? Tietojen mukaan joku venäläinen kaukoputki, mutta muuta tietoa ei ole. Ostettu hieman yli kymmenen vuotta sitten. Lippulappuja ei ole tallella eikä putkessa ole mitään tekstejä.

Jokin TAL voisi tulla kyseeseen. Ainakin Ursa möi takavuosina tuon merkkisiä putkia, heiltä voisi löytyä lisätietoja.

 

[xtomppax]

Näyttäisi ihan телескоп:ta

 

[Optimist]

Olen tutkinut viime aikoina enemmän avaruutta ja alkanut taas kiinnostamaan enemmän. Marsiin ois ehdottomasti pitänyt saada lisää noit NASAn tutkijoita. Vittu aseisiin laitetaan joku 100 biljardia, camoon, avaruustutkimukseen pitäis laittaa, koska taistelet jatkossa avaruuden lähialueista Kiinan kanssa....

Ja kaukaisempi avaruus on mielenkiintoinen, jo Neptunus ja Pluto.

 

[mikkelson]

Olen tutkinut viime aikoina enemmän avaruutta ja alkanut taas kiinnostamaan enemmän. Marsiin ois ehdottomasti pitänyt saada lisää noit NASAn tutkijoita. Vittu aseisiin laitetaan joku 100 biljardia, camoon, avaruustutkimukseen pitäis laittaa, koska taistelet jatkossa avaruuden lähialueista Kiinan kanssa....

Ja kaukaisempi avaruus on mielenkiintoinen, jo Neptunus ja Pluto.

Itseäkin viime vuosina on koko ajan enemmän kiinnostanut avaruustutkimuksen seuraaminen. Myöskin SpaceX:n Starshipin kehitys on hyvin mielenkiintoista ja alkaa tuntumaan siltä, että nämä yksityiset firmat on ne joiden avulla sinne Kuuhun ja Marsiin päästään. Nasan kehitys junnaa enemmän paikoillaan tai ei ainakaan tunnu yhtä nopealta, eikä innovatiiviselta kuin esim. SpaceX:n. Saa nähdä päästäänkö sinne kuuhun takaisin 2024 vai venyykö aikaikkuna kuinka kauas kun siihenkin tarvitaan ilmeisesti vielä monia onnistumisia kehityksen suhteen.