- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 824
Valonnopeus on kovin suhteellista.
Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)
- Keskustelun aloittaja Rekisteröidy käyttäjäksi
- Aloitettu
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Valonnopeus on kovin suhteellista.
Ei vaan juurikin valonnopeus ei ole suhteellista.
*edit*
Okei, väliaineessa valonnopeus voi olla hitaampi mutta kun puhutaan valonnopeudesta informaation "nopeusrajoituksena" niin silloin puhutaan juurikin valonnopeudesta tyhjiössä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Ei vaan se on heille sen 100 vuotta ja muille enemmän.
Kyllä, esimerkiksi matkustettaessa 99%:lla valonnopeudesta matka kestää esim. maassa sijaitsevan havainnoitsijan mielestä sen reilut sata vuotta, mutta itse matkaaja kokee tuon matkan vain reilun 14 vuoden mittaisena. Jos matkustaisit oikeasti valon nopeudella, niin koko matka olisi sinun näkökulmastasi katsottuna ohi silmänräpäyksessä.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 473
Miten matkustajat kokee sen matkan 14 vuoden mittaisena kun muualla se on pidempi? Tiedän Einsteinin suhteellisuusteorian.
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 748
Aika kulkee hitaammin aluksella, kun mennään riittävän kovaa.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 824
Mutta mitä niiden aluksellaolijoiden nopeusmittarissa lukee? Jos matkaa on 100 valovuotta ja 14 vuoden ajan kuluttavat tuolla matkalla aikaa?
...Taisikin olla niin että se on se matka joka muuttuu suhteelliseksi, eli ohitellaan välillä litteitä planeettoja.
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 748
Hyvä kysymys. Uskoisin kuitenkin aluksen nopeusmittarissa lukevan sen esim. 0,99c.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 774
Näin, mutta siellä aluksella se matka kestää 100 vuotta. Aluksen ulkopuolella olevilla aikaa kuluu enemmän.
Jos aikaa kuluisi aluksella vähemmän kuin matka valovuosina niin silloin aluksen täytyisi kulkea yli valonnopeutta.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 824
Se matka itsessään lyhenee, eli avaruus litistyy. Mitä kovempaa mennään sitä oikeammassa flättärit on.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 774
Eikös tuo tarkoittaisi, että matka sitten tapahtuisi yli valonnopeudella?
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 824
Kannattaa katsoa tämä, teoria on selitetty aika hyvin.
Matka muuttuu suhteelliseksi, tai aika.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Ei koska jos lähtöpaikasta ammutaan valonsäde sinne maaliin niin se valonsäde saapuu paikalle nopeammin kuin matkustaja pääsee perille.
(ja aiemmassa viestissäni oli virhe kun sanoin että siinä menisi matkaajilta 100 vuotta, pitäisi aina vaan huolella ajatella nää läpi <_< )
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 27
Pakko kommentoida vielä noihin edellisiin. Kummalla tavalla tämä siis menisi:
Matkaa kohteeseen 100 valovuotta, ja jos mennään tasaista kyytiä niin pitäisi kestää tuon 100 vuotta.
a) lähetetään alus matkaan, ja tarkastellaan tilannetta maahan jäävien näkökulmasta. Alus saavuttaa kohteen 100 vuodessa kuten odotettua. Eikö tällöin kuitenkin aluksella olleiden näkökulmasta matka mennyt nopeammin, eli se ei ollutkaan 100 vuotta kestävä? Eli päästäänkö planeetoille huomattavasti pienemmässä ajassa kuin matka antaisi olettaa?
b) lähetetään alus matkaan, ja tarkastellaan tilannetta aluksella olevien näkökulmasta. Alus saavuttaa kohteen 100 vuodessa kuten odotettua. Eikö tällöin maassa olevien perspektiivistä aikaa mennyt enemmän kuin 100 vuotta? Mutta matkanhan piti olla 100 valovuotta joka taitetaan sadassa vuodessa, miksi matka piteni?
Kumpi tapa on siis oikein ja miksi?
Matkaa kohteeseen 100 valovuotta, ja jos mennään tasaista kyytiä niin pitäisi kestää tuon 100 vuotta.
a) lähetetään alus matkaan, ja tarkastellaan tilannetta maahan jäävien näkökulmasta. Alus saavuttaa kohteen 100 vuodessa kuten odotettua. Eikö tällöin kuitenkin aluksella olleiden näkökulmasta matka mennyt nopeammin, eli se ei ollutkaan 100 vuotta kestävä? Eli päästäänkö planeetoille huomattavasti pienemmässä ajassa kuin matka antaisi olettaa?
b) lähetetään alus matkaan, ja tarkastellaan tilannetta aluksella olevien näkökulmasta. Alus saavuttaa kohteen 100 vuodessa kuten odotettua. Eikö tällöin maassa olevien perspektiivistä aikaa mennyt enemmän kuin 100 vuotta? Mutta matkanhan piti olla 100 valovuotta joka taitetaan sadassa vuodessa, miksi matka piteni?
Kumpi tapa on siis oikein ja miksi?
Kohta a on näistä kahdesta oikein. Kun nopeutesi kasvaa relativistisiin luokkiin, etäisyydet kutistuvat. Täydellä valonnopeudella matkustettaessa, matkustajan näkökulmasta tarkasteltuna, aikaa ei kulu laisinkaan vaikka matkustaisit universumin halki.
Tässä on yksi tapa havainnoida asiaa matkustajan näkövinkkelistä:
Kuvaajaan on luotu tilanne, jossa havaitsija liikkuu tasaista nopeutta - etäisyys (position) kasvaa ja samoiten aika juoksee vaakasuuntaisella x-akselilla.
Jos olisit paikallasi, tähän kuvaajaan piirtyisi täysin vaakasuora viiva, aika juoksee, mutta etäisyytesi ei kasva.
Jos liikkuisit valonnopeudella, graafiin piirtyisi täysin pystysuora viiva. Etäisyytesi kasvaa äärettömän nopeasti, mutta aikaa ei silti kulu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
a) on oikein.
Valonnopeus on aina sama riippumatta havaitsijan liikkeestä. Eli jos sulla on planeetat A ja B 10 valovuoden etäisyydellä toisistaan ja ammutaan fotoni A:sta B:hen niin B näkee sen fotonin 10 vuoden kuluttua.
Sitten jos samalla planeetalta A lähtee avaruusalus nopeudella 0,9c planeettaa B kohti niin planeetta B näkee sen aluksen saapuvan 11,1 vuoden kuluttua.
Mutta siinä aluksessa nähdään sille fotonille sama nopeus kuin planeetalla A tai B, eli c. Siitä huolimatta että suhteessa planeettoihin se alus liikku jo nopeudella 0,9c. Eli aluksen näkökulmasta tuon fotonin "pitäisi" ehtiä kulkemaan aluksen matkan aikana 19 (ja risat) valovuotta. Mutta sen sijaan se fotoni onkin kulkenut vain sen 10 valovuotta joten jotta tilanne saadaan ratkaistua niin aluksella on kulunut vähemmän aikaa kuin planeetalla.
Tai jotain tuon suuntaista
Kiitos, juuri sainkin päätökseen Muistoja planeetta Maasta -trilogian viimeisen osan Kuolema on ikuinen.Tähän väliin suosittelen kirjaa Tau nolla.
Kirjoittajana ei ehkä mikään paras, mutta aihe oli sen verran kiinnostava että jaksoi loppuun.
Tää onkin vähän lyhyempi joten menee kevyenä iltalukemisena.
Otetaan muuten tähän lajityyliin sopivia kirjasuosituksia vastaan vaikka vähän väärä ketju kysymykselle onkin.
- Liittynyt
- 23.04.2019
- Viestejä
- 2 064
Onko avaruusaseman alla liikkuva kappale jotain avaruusromua vai mikä? Onkohan noilla minkälaisia torjuntavälineitä, jos tuommoinen alkaa kohti tulemaan? Luulisi jo vahinkoa aiheuttavan, jos tuommoinen osuu.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Liikkestä päätellen jotain mikä in karannut/päästetty karkaan asemalta. Ja torjuntatapa on liikuttaa asemaa vähän eri radalle ja jos se ei riitä niin miehistö pakokapseleihin ja odottaan miten käy.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 703
Lisäksi kai varsinainen ratkaisu avaruusaseman itsensä osalta on, että tuollainen alapuolelle päästetty romu käsittääkseni putoaa koko ajan vähän alemmas samalla kun hidastuu, ja lopulta alkaa vajota aika lujaa kohdatessaan paksumpaa ilmaa, jolloin se samalla näppärästi palaa poroksi. Asemalta peräisin olevaan romuun ei siis aseman pitäisi voida osua, koska asema korjaa rataansa aina välillä niin kauan kun sitä halutaan pitää käytössä, jotta asemakin ei vajoa ja syöksy maahan enemmän ja vähemmän käristyneinä palasina.
Tätä on varmaan kysytty tuhat kertaa, mutta...
Kymmenvuotiaalta kummipojalta tuli joululahjatoive. Kaukoputki tarttis saada tähtien tarkkailuun. Hieno homma, mutta nyt astuttiin alueelle, josta kummisedällä ei ole mitään käsitystä. Budjetti menee alle sataan euroon, mutta tekeekö tuon hintaluokan kikottimilla yhtään mitään?
www.karkkainen.com
Tuollainen osui ensimmäisten joukossa silmään. Amazoniakin selasin, siellä tietty tarjontaa löytyy laidasta laitaan, mutta kun ei noista tosiaan ole mitään kokemusta, niin vinkkejä otetaa vastaan.
Kymmenvuotiaalta kummipojalta tuli joululahjatoive. Kaukoputki tarttis saada tähtien tarkkailuun. Hieno homma, mutta nyt astuttiin alueelle, josta kummisedällä ei ole mitään käsitystä. Budjetti menee alle sataan euroon, mutta tekeekö tuon hintaluokan kikottimilla yhtään mitään?
Kiikarit ja kaukoputket | Karkkainen.com verkkokauppa
<h2>Hyvä kiikari on mukava kädessä</h2>Luonnossa liikkuvalle hyvä kiikari avaa aivan uuden maailman ja mahdollisuuden, kun kaukanakin olevia kohteita tai pieniä lintuja on mahdollista nähdä tarkemmin. Myös metsästäjälle kiikari on aivan ehdoton. Kiikareita käytetään myös muissakin tarkoituksissa...
www.karkkainen.com
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 748
Kuuta tuolla katsellee hienosti ja ehkä planeettojakin, mutta kaukaisista tähdis(töis)tä ei kyllä taida saada tuolla valopistettä enempää irti.Tätä on varmaan kysytty tuhat kertaa, mutta...
Kymmenvuotiaalta kummipojalta tuli joululahjatoive. Kaukoputki tarttis saada tähtien tarkkailuun. Hieno homma, mutta nyt astuttiin alueelle, josta kummisedällä ei ole mitään käsitystä. Budjetti menee alle sataan euroon, mutta tekeekö tuon hintaluokan kikottimilla yhtään mitään?
Tuollainen osui ensimmäisten joukossa silmään. Amazoniakin selasin, siellä tietty tarjontaa löytyy laidasta laitaan, mutta kun ei noista tosiaan ole mitään kokemusta, niin vinkkejä otetaa vastaan.Kiikarit ja kaukoputket | Karkkainen.com verkkokauppa
<h2>Hyvä kiikari on mukava kädessä</h2>Luonnossa liikkuvalle hyvä kiikari avaa aivan uuden maailman ja mahdollisuuden, kun kaukanakin olevia kohteita tai pieniä lintuja on mahdollista nähdä tarkemmin. Myös metsästäjälle kiikari on aivan ehdoton. Kiikareita käytetään myös muissakin tarkoituksissa...
Arecibon radioteleskooppi suljetaan lopullisesti:
Legendary Arecibo telescope will close forever — scientists are reeling
Eipä tuo mikään yllätys ole, se on roikkunut monta vuotta löysässä hirressä, ja viimeinen pisara oli kaapelin katkeaminen.
Legendary Arecibo telescope will close forever — scientists are reeling
Eipä tuo mikään yllätys ole, se on roikkunut monta vuotta löysässä hirressä, ja viimeinen pisara oli kaapelin katkeaminen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 227
Eipä taida noilla alle 100€ leluilla tulla kuin paha mieli. Kiikarit ja joku monopodi voisi olla parempi ratkaisu.
Tuolla on kerrottu vähän perusteita:
An absolute beginner's quick-guide to choosing your first telescope.
Posted in r/telescopes by u/tripped144 • 3,476 points and 504 comments
old.reddit.com
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
Itsellä on tismalleen sama, mut oisko brändätty Besseriksi tms. ja värinä on musta. Planeetat tuolla näkee, Kuun todella hyvin, Jupiter/Saturnus -akselilla jos on sopiva hetki, näkee myös samalla ne isoimmat kuut siellä hengaamassa siellä vieressä. Pienellä hinnalla pätevä laite, muttei sillä mitään syvän avaruuden kohteita juurikaan tiirailla.
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 748
Kyllä toi 10v:lle voi olla ihan hyvä ostos, lähikohteet näkee ja ne nyt on muutenkin helpompia. Turha sitä on tonnia pistää mihinkään syvän taivaan vekottimiin, kun ei tiedä jatkuuko innostus. Käytettynä toki saattaisi saada samaan rahaan tuplasti paremman. Siskon lapsi haluaisi kanssa jonkin teleskoopin ja varmaankin jollain tollaisella lähtisin liikkeelle.Eipä taida noilla alle 100€ leluilla tulla kuin paha mieli. Kiikarit ja joku monopodi voisi olla parempi ratkaisu.
Tuolla on kerrottu vähän perusteita:
An absolute beginner's quick-guide to choosing your first telescope.
Posted in r/telescopes by u/tripped144 • 3,476 points and 504 comments
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 125
Eipä taida noilla alle 100€ leluilla tulla kuin paha mieli. Kiikarit ja joku monopodi voisi olla parempi ratkaisu.
Tuolla on kerrottu vähän perusteita:
An absolute beginner's quick-guide to choosing your first telescope.
Posted in r/telescopes by u/tripped144 • 3,476 points and 504 comments
Tätä mäkin vähän. Voi tulla vain huono kuva koko touhusta.
Antaisin mieluummin tuolla rahalla jonkun vuokraoikeuden tms. Paskaa putkea parempi muisto jäisi esimerkiksi siitä, että veisit sen näytökseen jossa pääsee itse opastettuna katsomaan taivaalle kunnon vehkeillä. Halpa romu ei ole iloksi, eikä kummipojalle välttämättä viitsi useiden satojen eurojen lahjaa antaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 227
Ei kukaan mitään tonnin vehkeitä ehdotellutkaan, mistä sellaista sait päähäsi? Linkattu lista ei yltänyt lähellekään sitä ja suora suositus oli paras yritys budjetin puitteissa. Hutera tärisevä jalusta, huono valovoima ja surkealaatuinen optiikka ei ole omiaan tuomaan onnistumisen tunteita. Kiikareilla voi katsoa tähtiä aivan hyvin ja tuossa hintaluokassa kokemus on todennäköisesti parempi. Jos on pakko olla kaukoputki, niin dobsoneilla pääsee eroon huonoista jalustoista. Esim: Telescopes - < 100 € Mounting type Dobson | ASTROSHOP
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 774
Tämä. Aina tuntuu olevan, että pitäisi joko ostaa heti joku monen tonnin plutonium-malli tai sitten ei kannata edes aloittaa. En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Kai se eka vehje nyt voi olla tuolta halvemmasta päästä, ostaa sitten paremman kun se innostus on varmasti pitempikestoista. Toki kannattaa vähän kattoa ettei ihan sitä surkeinta vehjettä osta, mutta kuitenkin.
Ehkä ne halvan vehkeen rajat voi tulla nopeasti eteen ja mieli hommata parempaa, mutta eiköhän aluksi oli tärkeätä kokeilla että onko se harrastus edes mieleinen. Tämä sama homma on aika monessa muussakin harrastuksessa. Varmaan aika monta harrastusta monelta jäänyt aloittamatta kun aloittelijavehkeistä kysellessä vastaus on että ei mitään järkeä ellei osta niitä helvetin kalliita ammattivehkeitä heti alkuunsa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 227
No missä niin oli?
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 774
Esim. tässä
No, okei ymmärrän että et mitään tonnin vehkeitä tuossa meinannut. Hieman kärjistin. Mutta tuo on juuri sellaista turhauttavaa asennetta kun tullaan ehdottelemaan että budjetin mukaisilla vehkeillä ei tuu kuin paha mieli eli jos ei ole varaa kalliimppiin niin ei kannata edes yrittää. Eiköhän tärkein olisi saada homma alkuun ja edes jonkinlainen vehje? Isommalla budjetilla tietty saa parempaa, mutta jos isompaa budjettia ei ole niin sillon olis olennaista löytää se paras ratkaisu tuolle budjetille.Eipä taida noilla alle 100€ leluilla tulla kuin paha mieli. Kiikarit ja joku monopodi voisi olla parempi ratkaisu.
Tuolla on kerrottu vähän perusteita:
An absolute beginner's quick-guide to choosing your first telescope.
Posted in r/telescopes by u/tripped144 • 3,476 points and 504 comments
Tuosta aloituspaketti harrastukseen. Sisätää, kiikarin tähtitavaan oppaan ja planisfäärin.
Aloituspaketti tähtiharrastukseen
Aloituspaketti tähtiharrastukseen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 227
Eli kun suosittelin parasta vaihtoehtoa budjetin puitteissa, niin mikä vika siinä oli? Haluaa katsoa kohteita taivaalla edullisesti -> kiikarit toimii hyvin. Pohjustukseksi sen verran, että minäkin toivoin 10 vuotiaana kaukoputkea, kun luulin että sillä näkee jotenkin ylivertaisesti, kun kerran tv:n avaruusohjelmissakin näytettiin kaukoputkilla saatuja kuvia. Surkealla tärisevällä lelulla ei sitten oikeasti nähnyt mitään vaikka pakkauksen päällä oli hienoja kuvia galaxeista. Kiikarit ja opastus tähtitaivaaseen olisi ollut monta kertaa arvokkaampi lahja.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 824
Jos aika ei kulu kulkijan näkökannalta niin ehtiikö siinä mitään lämmitäkkään?
- Liittynyt
- 17.08.2017
- Viestejä
- 208
Jonkinlainen suoja tosiaan pitäisi olla erinäisiä hiukkasia ja krääsää vastaan mitä avaruudessa on. Jollain about 0.5C nopeudella ne varmaan aiheuttaisivat kivaa vahinkoa alukselle. Jonnekin Pluton toiselle puolelle kun päästään niin olisi varmaan aluksen etupäästä jo osa kulunut pois. 
Clarke muistaakseni tätä myös selitti kirjassaan "The songs of the distant earth".
Clarke muistaakseni tätä myös selitti kirjassaan "The songs of the distant earth".
ja vaikka alus kestäisi tuollaisissa nopeuksissa, ihminen kuolisi jo sekunneissa säteilyannokseen. En tiedä onko tutkittu kuinka monta metriä lyijyä pitäisi olla ihmisen ympärillä jotta keho kestäisi säteilyn lähellä valonnopeutta matkustaessa. Puhumattakaan jos alukseen osuisi pienikin kivenmurikka tuollaisissa nopeuksissa.Jonkinlainen suoja tosiaan pitäisi olla erinäisiä hiukkasia ja krääsää vastaan mitä avaruudessa on. Jollain about 0.5C nopeudella ne varmaan aiheuttaisivat kivaa vahinkoa alukselle. Jonnekin Pluton toiselle puolelle kun päästään niin olisi varmaan aluksen etupäästä jo osa kulunut pois.
Clarke muistaakseni tätä myös selitti kirjassaan "The songs of the distant earth".
Onko sitä valon nopeudella liikkuessa edes mitään massaa olemassa suhteessa hitaammin liikkuviin tai paikallaan oleviin kohteisiin, kun kappaleen liike-energia on sama kuin E=mc²?
Jos massallisen kappaleen saisi kiihdytettyä tismalleen valon nopeuteen, niin kaikki sen kappaleen massa olisi muuttunut suhteessa muuhun avaruuteen liike-energiaksi. Palautuisiko se liike-energia enää entiseksi massaksi jos sen kappaleen vauhtia saisi hidastettua jotenkin? Miten ihmeessä massallisen kappaleen nopeuden saisi kiihdytettyä valon nopeuteen, kun kappaleen mukana kulkevan polttoaineenkin massan määrän kiihdyttäminenkin vaatisi energiaa tuon E=mc² kaavan mukaisesti ja ulkopuolisella energiantuonnillakin se olisi ilmeisesti mahdonta, koska kappaleen massa olisi muuttunut valon nopeuden rajalla jo lähes kokonaan liike-energiaksi E=mc² kaavan mukaan?
Väittäisinkin että em. syistä on täysin mahdotonta saada kiihdytettyä edes yksittäistä elektronia koskaan tismalleen valon nopeuteen. Isommissa kappaleissa, kuten yksittäisissä atomeissa tai vaikka ihmisen kokoisissa kappaleissa se on yhtä mahdotonta. Voihan massan nopeuden kiihdyttää vaikka 99,99 prosenttiin valon nopeudesta, mutta sehän on äärimmäisen kaukana vielä siitä valon nopeudesta ja kaikesta kummallisesta mitä tuntemiemme luonnon lakien mukaan massalle siinä tismalleen valon nopeudessa tapahtuisi.
Vähän samanlainen siis tuo kysymys kuin se, että missä olomuodossa massa on mustassa aukossa kun kun tapahtumia kuvaavien yhtälöiden kaikki arvot lähestyvät nollaa tai ääretöntä tapahtumahorisontin rajalla ja sen rajan toisella puolen kellään ei ole mitään tietoa mitä siellä tapahtuu yhtälöiden mukaan kun ajan kulkukin hidastuu nollaan suhteellisuusteorian mukaan siinä rajalla. (Myös esim. Einstein–Cartan–Sciama–Kibble yhtälö.) Pysähtyykö se aikakaan siinä mustan aukon tapahtumahorisontin rajalla jos siellä tekisi itse havaintoja vai onko se ajan hidastuminen vain suhteellista verruttuna vaikka ajan kulkuun Maassa ja yksi sekunti siinä mustan aukon tapahtumahorisontin rajalla tai sen sisäpuolella vastaisi maan ajassa jotain triljoonaa vuotta potenssiin triljoona ja enemmänkin? Miten Hawkingin säteilyäkään voi syntyä jos aika on pysähtynyt mustassa aukossa suhteessa ulkopuoliseen avaruuteen? Periaatteessahan sinne mustaan aukkoon voi syntyä vaikka uusi universumi omine luonnonlakeineen ja omine alkurähdyksineen. Mahdollisesti tämä meidänkin tuntema maailma ja koko universumi voi olla syntynyt toisen järjestelmän mustaan aukkoon. Jos aika etenee mustassa aukossa ääretöntä vauhtia mustassa aukossa suhteessa meidän ajan kulkuun maassa, niin eikö koko mustan aukon pitäisi samalla hetkellä kun se muodostuu tulisi silloin haihtua Hawkingin säteilynä olemattomiin kun aika mustan aukon sisällä kulkee rajattottoman nopeasti suhteessa aikaan Maassa? Tai kadota ja pienentyä Hawkingin säteilynä ainakin siihen saakka että musta aukko on kooltaan ja massaltaan tismalleen tapahtumahorisontin rajalla, jolloin aika alkaa taas edetä mustassa aukossa äärettömän hitaasti, mutta kuitenkin etenee? Onko mustan aukon syntyhetkeä koskaan ihmiskunta havainnoinut jotenkin mitä sillä hetkellä tapahtuu? Jos musta-aukko syntyy supernovan luhistumisesta niin sehän supernovan räjähdys peittänee alleen ja näkyvistä sen mitä siinä mustan aukon syntyhetkellä tapahtuu. Sen sijaan jos musta-aukko syntyisi kahden neutronitähden törmäyksessä niin siinähän sen voisi havaita paremmin mitä kaikkea kummallista tapahtuu hetkellä kun musta-aukko syntyy.
Jos massallisen kappaleen saisi kiihdytettyä tismalleen valon nopeuteen, niin kaikki sen kappaleen massa olisi muuttunut suhteessa muuhun avaruuteen liike-energiaksi. Palautuisiko se liike-energia enää entiseksi massaksi jos sen kappaleen vauhtia saisi hidastettua jotenkin? Miten ihmeessä massallisen kappaleen nopeuden saisi kiihdytettyä valon nopeuteen, kun kappaleen mukana kulkevan polttoaineenkin massan määrän kiihdyttäminenkin vaatisi energiaa tuon E=mc² kaavan mukaisesti ja ulkopuolisella energiantuonnillakin se olisi ilmeisesti mahdonta, koska kappaleen massa olisi muuttunut valon nopeuden rajalla jo lähes kokonaan liike-energiaksi E=mc² kaavan mukaan?
Väittäisinkin että em. syistä on täysin mahdotonta saada kiihdytettyä edes yksittäistä elektronia koskaan tismalleen valon nopeuteen. Isommissa kappaleissa, kuten yksittäisissä atomeissa tai vaikka ihmisen kokoisissa kappaleissa se on yhtä mahdotonta. Voihan massan nopeuden kiihdyttää vaikka 99,99 prosenttiin valon nopeudesta, mutta sehän on äärimmäisen kaukana vielä siitä valon nopeudesta ja kaikesta kummallisesta mitä tuntemiemme luonnon lakien mukaan massalle siinä tismalleen valon nopeudessa tapahtuisi.
Vähän samanlainen siis tuo kysymys kuin se, että missä olomuodossa massa on mustassa aukossa kun kun tapahtumia kuvaavien yhtälöiden kaikki arvot lähestyvät nollaa tai ääretöntä tapahtumahorisontin rajalla ja sen rajan toisella puolen kellään ei ole mitään tietoa mitä siellä tapahtuu yhtälöiden mukaan kun ajan kulkukin hidastuu nollaan suhteellisuusteorian mukaan siinä rajalla. (Myös esim. Einstein–Cartan–Sciama–Kibble yhtälö.) Pysähtyykö se aikakaan siinä mustan aukon tapahtumahorisontin rajalla jos siellä tekisi itse havaintoja vai onko se ajan hidastuminen vain suhteellista verruttuna vaikka ajan kulkuun Maassa ja yksi sekunti siinä mustan aukon tapahtumahorisontin rajalla tai sen sisäpuolella vastaisi maan ajassa jotain triljoonaa vuotta potenssiin triljoona ja enemmänkin? Miten Hawkingin säteilyäkään voi syntyä jos aika on pysähtynyt mustassa aukossa suhteessa ulkopuoliseen avaruuteen? Periaatteessahan sinne mustaan aukkoon voi syntyä vaikka uusi universumi omine luonnonlakeineen ja omine alkurähdyksineen. Mahdollisesti tämä meidänkin tuntema maailma ja koko universumi voi olla syntynyt toisen järjestelmän mustaan aukkoon. Jos aika etenee mustassa aukossa ääretöntä vauhtia mustassa aukossa suhteessa meidän ajan kulkuun maassa, niin eikö koko mustan aukon pitäisi samalla hetkellä kun se muodostuu tulisi silloin haihtua Hawkingin säteilynä olemattomiin kun aika mustan aukon sisällä kulkee rajattottoman nopeasti suhteessa aikaan Maassa? Tai kadota ja pienentyä Hawkingin säteilynä ainakin siihen saakka että musta aukko on kooltaan ja massaltaan tismalleen tapahtumahorisontin rajalla, jolloin aika alkaa taas edetä mustassa aukossa äärettömän hitaasti, mutta kuitenkin etenee? Onko mustan aukon syntyhetkeä koskaan ihmiskunta havainnoinut jotenkin mitä sillä hetkellä tapahtuu? Jos musta-aukko syntyy supernovan luhistumisesta niin sehän supernovan räjähdys peittänee alleen ja näkyvistä sen mitä siinä mustan aukon syntyhetkellä tapahtuu. Sen sijaan jos musta-aukko syntyisi kahden neutronitähden törmäyksessä niin siinähän sen voisi havaita paremmin mitä kaikkea kummallista tapahtuu hetkellä kun musta-aukko syntyy.
Nyt se viimeinkin tipahti alasArecibon radioteleskooppi suljetaan lopullisesti:
Legendary Arecibo telescope will close forever — scientists are reeling
Eipä tuo mikään yllätys ole, se on roikkunut monta vuotta löysässä hirressä, ja viimeinen pisara oli kaapelin katkeaminen.
:
Japanilainen Hayabusa-2 -luotain on palauttanut onnistuneesti maahan kapselin, jossa pitäisi olla Ryugu-asteroidilta viime vuonna kerättyä materiaalia.
www.bbc.com
Luotain kävi vain pudotamassa kapselin Australiaan ja jatkaa itse matkaa kohti uusia haasteita:
Kapseli löytyi ehjänä:
Näytteenotossa on ollut ihan miehekkäitäkin menetelmiä käytössä:
www.bbc.com
Hayabusa-2: Capsule with asteroid samples in 'perfect' shape
A team retrieves a capsule carrying the first significant quantities of rock from an asteroid.
www.bbc.com
Luotain kävi vain pudotamassa kapselin Australiaan ja jatkaa itse matkaa kohti uusia haasteita:
Kapseli löytyi ehjänä:
Näytteenotossa on ollut ihan miehekkäitäkin menetelmiä käytössä:
Hayabusa-2: Spacecraft's 'bomb' crater found
The Hayabusa-2 spacecraft sends back images of the crater made when it detonated an explosive charge on the asteroid it is exploring.
www.bbc.com
On 5 April, the Japanese probe released a 14kg device packed with plastic explosive towards the asteroid Ryugu.
The blast drove a copper projectile into the surface, hoping to create a 10m-wide depression.
"The area altered by the explosion is larger than expected"
Videokuvaa romahtamisesta ja tarkka analyysi, mikä petti missäkin vaiheessa:Nyt se viimeinkin tipahti alas
Arecibo News Media | National Science Foundation
www.nsf.gov
Ei tainnut tulla aivan yllätyksenä, kun oli dronekin ilmassa kuvaamassa pettäviä vaijerikiinnityksiä?
Täysin samaa mieltä. Ostin itsekin moottorikäyttöisen kaukoputken, mutta aika tavalla jäi pariin kertaa kokeilu ja kaapissa pölyttyy, tilasin siihen parempia okulaarejakin mutta ei niin ei. Sen sijaan 20x kiikarit kamerajalustalla toimii kivasti.
Netissä vaa on niin hienoja kuvia että herkästi jengi luulee että millä tahasa pääsee saman elämykseen. Ja itse asiassa milllää ei pääse, koska kuvaus on ihan erilaista kuin katsoa livenä. Livenähän ei edes Andromedasta näe kuin kuin "ikkunaanpainetun sormihuurun" vaikka kuvissa sen valtavuus näyttäytyy komeasti.
...ja jos ei ole kamerajalustaa tai sellaista hankkimassa, niin hyvälaatuisilla 8x-10x -kiikareillakin pääsee hyvin alkuun. Kiikareissakin on merkittäviä laatueroja ja erot muutaman kympin ja muutaman satasen kiikareiden välillä näkee aika vähälläkin kokemuksella.
Jos harrastus puraisee enemmän, niin välttämättä kalliskaan teleskooppi ei auta pitkälle. Kaupungeissa valosaaste estää himmeämpien kohteiden näkemisen. Kiva juttu, kun tähtitaivas hohtaakin kauttaaltaan kellanoranssina. Teleskooppi on siis raahattava kauas isommista kaupungeista, jotta sillä näkisi kunnolla mitään.
Aiemmin linkittämäni ursan aloittelijan setti: kiikari, tähtitaivaan opas sekä planisfääri.
Aloituspaketti tähtiharrastukseen
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
