Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Samat]

Pitäisi varmaan lukaista suhteellisuusteoria ajatuksella läpi, mutta on kivempi keksiä erilaisia mahdottoman tuntuisia skenaarioita ilman liikaa tietoa

Eli, laitetaan ne galaksit etääntymään toisistaan 2,5 kertaisella valonnopeudella ja verrataan pariin galaksiin samalla lähtöetöisyydellä toisistaan, jotka eivät etäänny vaan pysyttelevät paikoillaan.

Paikallaan olevat galaksin etäisyys vaikka miljardi valovuotta. Valo lähtee toisesta ja saapuu toislle miljardin vuoden päästä.

Etääntyvät galaksit, valo lähtee toisesta kuin galaksi olisi ollut paikallaan(minkä suhteen?) ja etääntyy nyt tuolta lähtevältä galaksilta nopeudella valonnopeus + 2,5 kertainen valonnopeus / 2 = 2,25 kertainen valonnopeus, mutta suhteessa havaitsijoihin kuitenkin nopeudella 1 valonnopeus. Miljardin vuoden päästä valo on saavuttanut sen toisen galaksin aiemman sijainnin, mutta se toinen galaksi siellä toisessa päädyssä onkin tässä ajassa päätynyt 1,25 miljardin valovuoden päähän lähtötilanteesta...

Youtubestakin löytyy paljon kanavia, joissa paljon asiallista tietoa (jos mieluummin katsoo videolta jolla selitetään miten nämä toimii). PBS Space Time on ollut ihan hyvä YouTube (Tuolla mennään aika paljon nimenomaan noihin teorioihin ja miten ne toimii käytännössä).

 

[Lucas]

Universumin ikä taitaa olla joku vajaa 14 miljardia vuotta nykykäsityksen mukaan.

Kaukaisimmat galaksit ja tähdet mitä nyt on maasta ovat kyllä niin kaukana jo ettei niiden valo koskaan saavuta maata kun etäisyys on niin suuri ja liike vielä koko ajan kiihtyy.

Nykytiedon mukaan lopulta tässä universumissa ei ole jäljellä muuta kuin pelkkää fotonien virtaa tai oikeastaan energiaa siinä muodossa. Ajanjakso joko siihen kuluu on sen verran pitkä että mahdoton edes käsittää niitä mittakaavoja. Jos nykyisen universumin 14 miljardin ikä ikä olisi viivottimella mitattuna yksi miljoonanosametri, niin samalla asteikolla mitattuna se aika olisi edessä vasta joskus paljon paljon kauempana mitä Pluto kääpiöplaneetta on Maasta.

Tämä ajanjakso jolloin elämä on mahdollista tässä universumissa on äärimmäisen lyhyt verrattuna siihen sen koko elinkaareen.

Ikuisuus on sitten toki huomattavasti pidempi ajanjakso kun eihän tämän universumin koko elinkaari ole mitään ikuisuuden rinnalla.

 

[Maranki]

Niistä galakseista, jotka etääntyvät maailmankaikkeuden laajenemisen myötä meistä valoa nopeammin, ei nyt lähtevä valo tule koskaan päätymään meidän silmiimme. Joissakin tapauksissa voimme nuo galaksit edelleen nähdä, mutta silloin havaittava valo on lähtenyt liikkeelle paljon aiemmin. Jos meillä olisi reilusti aikaa käytettävissämme, näkisimme kaukaisten galaksien valon pikkuhiljaa muuttuvan punasiirtymän lisääntymisen myötä yhä punaisemmaksi ja galaksien lopulta häviävän näkyvistä. Tämä ja muutamat muut kommentit oletuksella, että nykyisin käytettävät kosmologiset parametrit ovat edes sinne päin.

Tässä suhteellisen selkeältä vaikuttava ja kohtuullisen yksityiskohtainen artikkeli: Ask Ethan: How Many Galaxies Have Already Disappeared From Our Perspective?

 

[Mjortten]

Valon lähteen nopeuden ei pitäisi vaikuttaa itse valon nopeuteen, joten jos kahden kappalen suhteellinen nopeus toisiinsa nähden on nopeampi kuin valonnopeus niin sen toisen kohteen valon voi silti nähdä (vaikuttaa tietysti siihen miten kauan kestää että se valo saavuttaa sen toisen kappaleen). Tästä sitten kai tulee sitä aallon pituuden vääristymää (red shift?). Joku viisaampi osaa varmaan korjata, jos olen väärässä.

En väitä olevani viisaampi, mutta ymmärtääkseni kiihtyvästi laajenevassa maailmankaikkeudessa taivas lopulta himmenee merkittävästi, sillä kaukaisista, oman galaksijoukkomme ulkopuolelta muista galakseista tuleva valo ei koskaan pääse tänne asti. Ei ainakaan näkyvänä valona. Syynä on nimen omaan punasiirtymä, joka venyttää kaukaisten kohteiden valon aallonpituuden lopulta näkyvän valon alapuolelle.

 

[Monologi]

Voiko olla mahdollista, että "alkuräjähdys" on vaan tolkuttoman suuren mustan aukon hawking säteily?
Musta aukko, kun ei voi räjähtää ja sillä voi olla kaikin puolin huikeat speksit sekä erikoisia ominaisuuksia kuten tuo hawking säteily, että lentää kauas, kun päästelee tulemaan.

Sitten tuli mieleen, että jos kaksi suunnilleen samankokoista mustaa aukkoa vetää itseään toisiinsa niin voisiko siinä esim. magneettikentät kääntyä niin, että osa materiasta lähtee todella lujaa poispäin toisesta? Vai oliko se juurikin tuo hawking säteily?


Mistä tuo kaikki materia on tuonne avaruuteen ylipäätään tullut? Onko siihen mitään tolkullista skenaariota?

 

[Mjortten]

Voiko olla mahdollista, että "alkuräjähdys" on vaan tolkuttoman suuren mustan aukon hawking säteily?
Musta aukko, kun ei voi räjähtää ja sillä voi olla kaikin puolin huikeat speksit sekä erikoisia ominaisuuksia kuten tuo hawking säteily, että lentää kauas, kun päästelee tulemaan.

Sitten tuli mieleen, että jos kaksi suunnilleen samankokoista mustaa aukkoa vetää itseään toisiinsa niin voisiko siinä esim. magneettikentät kääntyä niin, että osa materiasta lähtee todella lujaa poispäin toisesta? Vai oliko se juurikin tuo hawking säteily?

Mistä tuo kaikki materia on tuonne avaruuteen ylipäätään tullut? Onko siihen mitään tolkullista skenaariota?

Hawkingin säteily on teorian mukaan mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä kvanttifluktuaation aikaansaamien virtuaalihiukkasten aikaansaamaa säteilyä, missä normaalisti pian tyhjästä ilmestymisensä jälkeen keskenään annihiloituvista virtuaalisista hiukkaspareista toinen putoaakin mustaan aukkoon ja toinen realisoituu. Näin musta aukko ikään kuin menettää materiaa säteilevinä hiukkasina ja teorian mukaan pieni musta aukko voi jopa kiehua kuiviin. Joidenkin teorioiden mukaan alkuräjähdys on voinut syntyä kvanttifluktuaatiosta.

Mustien aukkojen törmäämisessä niiden singulariteeteista tuskin lennähtää mitään pois. Toki mustien aukkojen tapahtumahorisonttien ulkopuolella olevista aineen kertymäkiekoista voi singota ainetta ja säteilyä kovastikin. En kuitenkaan lähtisi kehittämään mustien aukkojen törmäämisestä maailmankaikkeuden syntyteoriaa.

Mistä se materia sitten on tullut, eipä sitä kukaan tiedä. Tai sitä, missä muodossa se materia on ollut ennen alkuräjähdystä; puhtaana energiana, singulariteettina vai jonain toisenlaisena universumina.

Jos asia kiinnostaa aidosti, suosittelen Lawrence M. Kraussin kirjaa Universumi tyhjyydestä. Se on kohtalaisen kansantajuisesti, ilman matemaattisia kaavoja kirjoitettu teos, missä Krauss pyrkii todistamaan, että kaikkeus on hyvinkin syntynyt tyhjyydestä kvantti-ilmiönä.

 

[tuoppi´]

En väitä olevani viisaampi, mutta ymmärtääkseni kiihtyvästi laajenevassa maailmankaikkeudessa taivas lopulta himmenee merkittävästi, sillä kaukaisista, oman galaksijoukkomme ulkopuolelta muista galakseista tuleva valo ei koskaan pääse tänne asti. Ei ainakaan näkyvänä valona. Syynä on nimen omaan punasiirtymä, joka venyttää kaukaisten kohteiden valon aallonpituuden lopulta näkyvän valon alapuolelle.

Tuo ilmiö ei johdu punasiirtymästä, periaatteessa ei kai siinä ole mitään rajaa kuinka "punaista" voimme nähdä tai mitata. Vaan kyse on siitä, kun universumi laajenee niin jotkut objektit ovat niin kaukana että universumin ikä on pienempi kuin aika, joka menee siihen että valo matkustaa meidän nähtäväksi. Tavallaan näemme kokoajan yhä kauemmaksi kun aikaa kuluu, mutta koska universumi laajenee (kiihtyvällä tahdilla) siirtyy kokoajan tavaraa horisontin yli, jonne emme näe mitenkään. Emme tälläkään hetkellä näe kaikkea, koska universumin koko on jo nyt suurempi kuin universumin ikä.

Aluksi käytännön läheisemmin universumin laajeneminen meinaa sitä, että esim. paljaalla silmällä ei näe muita tähtiä/galakseja. Sitten myöhemmin ei edes teleskoopilla, ja lopulta ei millään.

Ja tajunnan räjäyttävin juttuhan on se, että kun katsomme todella kauas niin katsomme käytännössä menneisyyteen. Mitä olemme nähneet kauimpana olevia objekteja niin se mitä olemme nähneet on hyvin lähellä (suhteellisesti) universumin syntymää.

 

[Mjortten]

Tuo ilmiö ei johdu punasiirtymästä, periaatteessa ei kai siinä ole mitään rajaa kuinka "punaista" voimme nähdä tai mitata. Vaan kyse on siitä, kun universumi laajenee niin jotkut objektit ovat niin kaukana että universumin ikä on pienempi kuin aika, joka menee siihen että valo matkustaa meidän nähtäväksi.

Kyse kosmologisen horisontin etääntymisessä on kyllä nimenomaan punasiirtymästä. Universumin iällä ei ole sinänsä merkitystä, merkitystä on laajenemisnopeudella. Avaruus kun ei tällä hetkellä käsityksemme mukaan laajene valoa nopeammin.

 

[tuoppi´]

Kyse kosmologisen horisontin etääntymisessä on kyllä nimenomaan punasiirtymästä. Universumin iällä ei ole sinänsä merkitystä, merkitystä on laajenemisnopeudella. Avaruus kun ei tällä hetkellä käsityksemme mukaan laajene valoa nopeammin.

Iällä on merkitystä sen kannalta, että jos kappale on kauempana valovuosissa mitattuna kuin universumin ikä niin silloin valokaan ei ole voinut matkustaa tuota väliä. Valokaan kun ei voi ylittää valonnopeutta. Jotta punasiirtymä voitaisiin mitata niin pitäisi ensin olla sitä valoa, jota mitata. Jos taas valo pääsee perille niin silloin se ei ole ongelma vaikka valon aallonpituus menisi näkyvien aallonpituuksien ulkopuolelle, silloinkin voimme havaita kyseisen valon muilla aallonpituuksilta (ainakin teoriassa, teknisesti voi olla rajoittavia tekijöitä).

Toisin sanoen kosmologinen horisontti on niin kaukana valovuosissa kuin universumin ikä. Universumi on myöskin ainakin jossain vaiheessa laajentunut valonnopeutta nopeammin koska ei se muuten voi olla suurempi valovuosissa kuin sen ikä.

 

[Maranki]

Kyse kosmologisen horisontin etääntymisessä on kyllä nimenomaan punasiirtymästä. Universumin iällä ei ole sinänsä merkitystä, merkitystä on laajenemisnopeudella. Avaruus kun ei tällä hetkellä käsityksemme mukaan laajene valoa nopeammin.

Avaruudessa on kohteita, jotka etääntyvät meistä ylivalonnopeudella, havaittava maailmankaikkeus, jonka säde on nykyisin reilut 45 miljardia valovuotta (suunnilleen sama kuin kaukaisimpien havaittavien kohteiden nykyinen etäisyys), ei kata sitä kokonaan, ehkä muodostaen vain hyvin pienen osan maailmankaikkeudesta. Kosmologisen inflaation aikaan nykyisin havaittavatkin kohteet etääntyivät toisistaan ylivalonnopeudella, tosin vain hyvin lyhyen aikaa(*.

Havaittavan maailmankaikkeuden kohteille kiihtyvästi laajenevassa maailmankaikkeudessa näkisimme kyllä tuon punertumisen ja hiipumisen näkyvistä.

(*Periaatteessa maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden hidastuminen, joka päättyi vasta noin viitisen miljardia vuotta sitten (kun pimeän energian kontribuutio kasvoi suuremmaksi kuin materian ja säteilyn), saattoi pudottaa etääntymisnopeuden alle valonnopeuden myös sellaisilta kohteilta, jotka vähän aiemmin etääntyivät toisistaan valoa nopeammin - ainakin joksikin aikaa. Toivottavasti ei tullut paljoa sekoiltua näin öiseen aikaan

 

[living_death]

Eniten vituttaa kun Pluto ei ole muka enää planeetta.

 

[Maranki]

Eniten vituttaa kun Pluto ei ole muka enää planeetta.

Miksi se olisi? On planeettojen listoilta ennenkin pudotettu jäseniä, kun pikkuplaneettoja alettiin löytämään 1800-luvulla, ne listattiin aluksi isojen planeettojen joukkoon. Aika pian huomattiin, niiden olevan hyvin samanlaisilla kiertoradoilla ja varsinaisia planeettoja pienempiä. Pluto on samaten pieni, se on sekä halkaisijaltaan että massaltaan alhaisempi kuin monet isommista kuista, eikä se ole mitenkään hallitseva kappale omalla radallaan, kuten varsinaiset planeetat ovat.

On myös ehdotettu toista tapaa luokitella kappaleita planeetoiksi, planeetta olisi mikä tahansa kappale, jolla on kokoa niin paljon, että sillä esiintyy planeetalle tyypillisiä prosesseja tai ilmiöitä: kaasukehä, vulkanismia jne. Tällöin planeetoiksi luokiteltavia kappaleita onkin helkutin paljon enemmän, mm. monet kuista.

 

[living_death]

Pluto voi vielä palata takaisin. Eikö silläkin ole kiertolaisia ja mahdollisesti vettä ja muuta mitä kannattaisi tutkia?

 

[Maranki]

Pluto voi vielä palata takaisin. Eikö silläkin ole kiertolaisia ja mahdollisesti vettä ja muuta mitä kannattaisi tutkia?

Plutolla on ainakin neljä kiertolaista, joista yksi on melko suuri, noin puolet Pluton halkaisijasta. Mutto Pluto on Kuuta pienempi ja on useita karkeasti saman kokoluokan kappaleita, jotka kiertävät Aurinkoa suunnilleen samalla etäisyydellä. Kiertolaisia on monella paljon Plutoa pienemmälläkin kappaleella, toisaalta paljon sitä isommilla Merkuriuksella ja Venuksella ei ole kiertolaisia. Mutta siitä olen samaa mieltä, että Plutoa kannattaisi tutkia paljonkin, samoin monia muita Kuiperin vyöhykkeen kappaleita.

 

[latee77]

Mikäs on muuten nykyään maailmankaikkeuden galaksien arvioitu määrä? Muistaakseni viimeksi lukemani arvio oli ”ainakin samanverran kuin linnunradassa on tähtiä”, 200-300 miljoonaa tais olla sen aikainen lottotulos.

 

[Lifeless]

Hubblen XDF 2012 kuvan perusteelle noin 100 - 200 miljardia galaxia näkyvässä universumissa.

How Many Galaxies Are There?

 

[latee77]

Siis linnuradassa onkin tähtiä noin 200 miljardia eikä miljoonaa.

Siihen nähden siis arvio kohtuu sama, meinas vaan tulla x tuhat -virhe

 

[Maranki]

Vielä tuosta näkyvä universumi vs. universumi kokonaisuudessaan teemasta - sekaannusten suhteen asiaa ei auta se, että alan oppikirjoissa ja suurelle yleisölle suunnatuissa opuksissa niitä käytetään toisinaan vähän huolimattomasti synonyymeinä.

 

[Lifeless]

Hubble otti pitkästä aikaa räpsyn Saturnuksesta. Tai no, kuva on otettu jo 20. kesäkuuta, mutta nyt virallisesti julkaistu (raakaversio on toki ollut julkisessa jaossa jo aiemmin). Saturnus oli tuolloin 845 miljoonan kilometrin päässä ja vietti paikallista keskikesää (kuten oikeastaan täälläkin). Kesä kestää noin 7 täkäläistä vuotta ja lämpötilat nousevat pilvien yläkerroksissa jopa -110 asteeseen.

Kuvasta näkyy hyvin pohjoisnapaa kiertävä Hexagon, eli kuusikulmion muotoinen pilvivyöhyke, joka on pysyvä ominaisuus. Se huomattiin ensimmäisen kerran 1980 luvulla, Voyagerin ohilennolla. Vasta 2006 tuosta saatiin parempi kuva. Yhden sivun pituus on pikkasen reilu maapallon halkaisija, noin 13800 km. Keskipisteessä, navalla, on valtava pyörremyrskyn silmä (myöskin uniikki koko Aurinkokunnassa), josta näkyy syvälle ilmakehään. Hexamuodostelma pyörähtää ympäri lähes täsmälleen samassa ajassa kuin Saturnuksen sisäosat (noin 10 tuntia ja 39 minuuttia). Syytä tuolle muodostelmalle, tai edes pohjoisnavan pyörremyrskylle, ei edelleenkään tiedetä varmasti. Joidenkin teorioiden mukaan kyseessä voisi olla Rossby-aallon synnyttymä muodostelma.

https://hubblesite.org/contents/media/images/2019/43/4565-Image

Laitetaan nyt samantien 26. kesäkuuta otettu Hubblen räpsy Jupiterista, ja sen pienenevästä punaisesta pisteestä. Vuosisata sitten se oli tuplasti leveämpi, selkeästi ellipsinen myrsky. Sen on ennustettu muuttuvan lähes täysin pyöreäksi seuraavan 20 vuoden aikana, jolloin se vastaaa kooltaan Maapalloa. Syytä pienenemiselle ei tiedetä, mutta se voi olla vain yksi vaihe myrskylle, ehkä se vielä kasvaa takaisin, tai sitten kuolee pois...

Kuvasta näkyy myös hyvin Jupiterin litistyneisyys navoilta, joka johtuu sen nopeasta pyörimisestä (9h55m pyörähdysaika)

 

[Maranki]

Tuo Jupiterin suuri punainen pilkku on kyllä kovaa kyytiä muuttumassa keskikokoiseksi punaiseksi pilkuksi. Pilkkuhan on ollut olemassa ainakin 1600-luvulta saakka, eli se nähtiin ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun kaukoputket alkoivat ylipäänsä olla niin hyviä, että sen saattoi erottaa.

 

[Tommy Goldfish]

Tekniikan Maailma

Musta aukko omassa aurinkokunnassa? Jänskää.

 

[Maranki]

Tekniikan Maailma

Musta aukko omassa aurinkokunnassa? Jänskää.

Juttu ei ole kyllä kovin laadukas: "Tähtitieteilijöiden Konstantin Batyginin ja Michael Brownin mukaan kappaleiden rataliike on nimittäin niin poikkeuksellinen, että ne näyttävät kiertävän tuntematonta kappaletta Aurinkokunnan jäisellä ulkolaidalla." Kyllä se tuntematon kappale, mikäli sellaista on ja mikä sen luonne silloin olisikaan, lähinnä häiritsee noiden Aurinkoa kiertävien kappaleiden liikettä. Yksi mahdollinen selityshän on se, ettei tuota häiritsevää kappaletta ole aurinkokunnassamme, vaan jokin läheltä kulkenut tähti aiheutti nuo vähän erikoiset systemaattisuudet ulko-osien kappaleiden radoissa. Tämä olisi periaatteessa voinut tapahtua jo hyvin kauan aikaa sitten, kun Aurinko oli osa tähtijoukkoa tai vähän löyhempää tähtien syntyaluetta, josta se sittemmin karkasi. Tämä ei olisi mitenkään yllättävää, tähdet kun syntyvät isompi määrä kerrallaan.

 

[tuoppi´]

Juttu ei ole kyllä kovin laadukas: "Tähtitieteilijöiden Konstantin Batyginin ja Michael Brownin mukaan kappaleiden rataliike on nimittäin niin poikkeuksellinen, että ne näyttävät kiertävän tuntematonta kappaletta Aurinkokunnan jäisellä ulkolaidalla." Kyllä se tuntematon kappale, mikäli sellaista on ja mikä sen luonne silloin olisikaan, lähinnä häiritsee noiden Aurinkoa kiertävien kappaleiden liikettä. Yksi mahdollinen selityshän on se, ettei tuota häiritsevää kappaletta ole aurinkokunnassamme, vaan jokin läheltä kulkenut tähti aiheutti nuo vähän erikoiset systemaattisuudet ulko-osien kappaleiden radoissa. Tämä olisi periaatteessa voinut tapahtua jo hyvin kauan aikaa sitten, kun Aurinko oli osa tähtijoukkoa tai vähän löyhempää tähtien syntyaluetta, josta se sittemmin karkasi. Tämä ei olisi mitenkään yllättävää, tähdet kun syntyvät isompi määrä kerrallaan.

Niin, pieni musta aukko on yksi mahdollinen selitys. Aika vahvat epäilykset tuosta kuitenkin on, että siellä on jokin kappale.

Musta aukko olisi siitä hyvä juttu meille, koska sitten voisimme tutkia ja testata useita teorioita liittyen mustiin aukkoihin. Tuo on mahdollisen matkan päässä, että voisimme sinne lähettää luotaimia.

 

[Lifeless]

Niin, pieni musta aukko on yksi mahdollinen selitys. Aika vahvat epäilykset tuosta kuitenkin on, että siellä on jokin kappale.

Ei siellä mitään isompaa voi olla, koska se vaikuttaisi huomattavasti Aurinkokuntaan.

Planeetta tai maksimissaan pieni ruskeakääpiö. Tai todella kaukana hyrräävä punainen kääpiö.

 

[Lifeless]

Saatiin nyt sitten ensimmäistä kertaa dataa koko tähden tuhoutumisesta mustaan aukkoon, eli sen viimeiset hetken aukon ympärillä.

Nyt se on nähty: musta aukko repi tähden kaukaisessa galaksissa

 

[Maranki]

Ei siellä mitään isompaa voi olla, koska se vaikuttaisi huomattavasti Aurinkokuntaan.

Planeetta tai maksimissaan pieni ruskeakääpiö. Tai todella kaukana hyrräävä punainen kääpiö.

Primordiaalinen musta aukko voisi periaatteessa sopia havaintoihin, jos niitä on olemassa, niin kukaan ei osaa heittää mitään kovin tarkkoja massarajoja. Eli niitä voi olla selvästi kevyempinäkin kuin raskaiden tähtien kehityksen loppuvaiheessa syntyvät aukot.

 

[kekkeruusi]

Primordiaalinen musta aukko voisi periaatteessa sopia havaintoihin, jos niitä on olemassa, niin kukaan ei osaa heittää mitään kovin tarkkoja massarajoja. Eli niitä voi olla selvästi kevyempinäkin kuin raskaiden tähtien kehityksen loppuvaiheessa syntyvät aukot.

Kyllä kai ne tällaisilla ajanjaksoilla vaikuttaisivat aika paljonkin. Siellä Oortin pilvessä on kuitenkin aika paljon "syötävää" mustalle aukolle.

 

[Maranki]

Kyllä kai ne tällaisilla ajanjaksoilla vaikuttaisivat aika paljonkin. Siellä Oortin pilvessä on kuitenkin aika paljon "syötävää" mustalle aukolle.

Kappalemääräisesti paljon, mutta hyvin harvassa. Massanakin ehkä vain muutaman maapallon massan luokkaa. Jos aukko olisi jotain Neptunuksen massan luokkaa, niin se ei vuosien kuluessa Oortin pilven tyhjäksi syömälläkään kovin paljon kasvaisi tai säteilisi.

 

[kekkeruusi]

Kappalemääräisesti paljon, mutta hyvin harvassa. Massanakin ehkä vain muutaman maapallon massan luokkaa. Jos aukko olisi jotain Neptunuksen massan luokkaa, niin se ei vuosien kuluessa Oortin pilven tyhjäksi syömälläkään kovin paljon kasvaisi tai säteilisi.

Kyllä se silti paiskoisi tavaraa aika vauhdilla joka suuntaan. Luulisi sen huomaavan?

 

[skirne]

Painovoima ja energian vaikutus matkoilla on itselle vielä tosi hämärää aluetta.. jos kuvitellaan et tuohon valovuoden päähän teleporttais vaikkapa triljoonan auringon massan omaava musta aukko, kestääkö n. vuoden et sen vaikutus saapuu tänne saakka?

 

[kekkeruusi]

Painovoima ja energian vaikutus matkoilla on itselle vielä tosi hämärää aluetta.. jos kuvitellaan et tuohon valovuoden päähän teleporttais vaikkapa triljoonan auringon massan omaava musta aukko, kestääkö n. vuoden et sen vaikutus saapuu tänne saakka?

Kyllä.

 

[Lifeless]

Painovoima ja energian vaikutus matkoilla on itselle vielä tosi hämärää aluetta.. jos kuvitellaan et tuohon valovuoden päähän teleporttais vaikkapa triljoonan auringon massan omaava musta aukko, kestääkö n. vuoden et sen vaikutus saapuu tänne saakka?

Gravitaatioaalto etenee valonnopeudella (plus miinus joku desimaali, mutta se menee virherajojen piikkiin nykyisillä laitteilla). Tämä on jo mitattukin jokunen vuosi sitten kun kaksi neutrontähteä törmäsi.

Edit:
Eli jos Aurinko katoasisi tällä kellonlyömällä, niin 8 minuutin kuluttua Maapallo jatkaisi tangentin mukaisesti kohti tuntematonta.

 

[tuoppi´]

Kyllä se silti paiskoisi tavaraa aika vauhdilla joka suuntaan. Luulisi sen huomaavan?

Ei se musta aukkokaan massaansa enempää paisko tavaraa. Kappaleen gravitaation vaikutus on sama, jos massa on sama, riippumatta minkälainen kappale on kyseessä.

 

[Maranki]

Ei se musta aukkokaan massaansa enempää paisko tavaraa. Kappaleen gravitaation vaikutus on sama, jos massa on sama, riippumatta minkälainen kappale on kyseessä.

Jep. Mustan aukon tapauksessa tosin tulisi sellainen ero, että aukon pieni koko mahdollistaisi kohtaamisen niin pienellä etäisyydellä, että normaalista materiaalista koostuvan kappaleen tapauksessa tulisi jo törmäys. Tällöin ohi kulkeva kappale voisi muuttaa hyvinkin voimakkaasti rataansa, mutta tällaisen kohtaamisen todennäköisyys pientä hitusta suuremmille kappaleille olisi hyvin pieni. Yleisesti ottaen mustan vaikutus olisi joka tapauksessa sama kuin vastaavan massa omaavalla planeetalla. Mahdollisen yhdeksännen planeetan tapauksessa nuo havaitut säännönmukaisuudet aurinkokunnan ulko-osien kappaleiden radoissa se selittää täsmälleen yhtä hyvin tai huonosti kuin jokin toistaiseksi löytämätön tavanomainen kappale. Selitysmallina se on toki huomattavasti eksoottisempi, joten sitä on pidettävä ainakin toistaiseksi huomattavasti epätodennäköisempänä vaihtoehtona.

 

[kekkeruusi]

Ei se musta aukkokaan massaansa enempää paisko tavaraa. Kappaleen gravitaation vaikutus on sama, jos massa on sama, riippumatta minkälainen kappale on kyseessä.

Toki, mutta mustilla aukoilla on jokin minimimassa, joka on varsin suuri. Eli vaikutus on paljon isompi kuin yhdelläkään aurinkokunnan planeetoista.

 

[Emeron]

Toki, mutta mustilla aukoilla on jokin minimimassa, joka on varsin suuri. Eli vaikutus on paljon isompi kuin yhdelläkään aurinkokunnan planeetoista.

Mustan aukon teoreettinen minimimassa on 0,22 milligrammaa joka on aika paljon pienempi kuin yhdenkään planeetan

 

[Samat]

Mustan aukon teoreettinen minimimassa on 0,22 milligrammaa joka on aika paljon pienempi kuin yhdenkään planeetan

Joo, mutta nuo pienet mustat aukot hajoaa todella nopeasti kun ei ole tarpeeksi massaa pitämässä sitä kasassa. Pienin havaittu musta aukko taitaa olla jotain 3,8 kertaa auringon massa.

 

[El Bromista]

Toki, mutta mustilla aukoilla on jokin minimimassa, joka on varsin suuri. Eli vaikutus on paljon isompi kuin yhdelläkään aurinkokunnan planeetoista.

Öö, ei. Schwarzschildin säde määrittelee mustan aukon koon jolla periaatteessa ei ole alarajaa. Tietysti hyvin pienet mustat aukot voivat "kiehua" pois teoreettisen Hawkingin säteilyn myötä hyvinkin nopeasti. Ongelma on kyllä siinä että millä tavalla voisi syntyä planeetan massaisia mustia aukkoja. Mitään mekanismia tähän ei ole ilmeisesti ole tai tunneta.
Itse olen hyvin skeptinen siihen että noin nyrkin kokoinen musta aukko olisi syynä TNO:iden erikoisiin ratoihin Kuiperin vyöhykkeellä, jos siellä jokin häiritsee niitä niin kyse on melko tasan tarkkaan jääplaneetasta tai siihen verrattavissa olevasta taivaankappaleesta.

 

[El Bromista]

Kuinka paljon pitää olla tiheyden, jotta aine muuttuu mustaksi aukoksi?

Osviittaa antaa se että Maapallo pitäisi kutistaa 9 mm kokoiseksi että Schwarzschildin säde tulisi voimaan ja siitä tulisi musta aukko.

 

[Monologi]

Planeetta 9 mahdollisesti lompakon kokoinen musta aukko ja massaa ehkä 5 maata?

Pystyisikö tuollainen imemään maapallon sisäänsä lompakon kokoisesta aukosta ja sitten massaa olisi jo 6 maata? Vai pitäisi tuon olla sitten niin pirun lähellä(maan pinnassa), kun noin pieni aukko?

Paitsi, jos se olisi vain puoli maapallon massaa niin imaisiko maapallo tuon itseensä ja mahdollisesti se tulisi näkyväksi tähdeksi yhteentörmäyksen tarkoittavan jonkinlaista jysäriä. Sitä meinaan näkyvällä tähdellä, että maan painovoima voisi hidastaa mustan aukon vinhaa pyörimistä sinne alle 300 000 m/s.
Maapallo nykyisillään pyörii vain 464 m/s, että voisi kait musta aukko laittaa maapalloakin pyörimään kovemmin.

Kelailin vielä, että jos maapallo päätyisi jättimäisen mustan aukon vetovoima-alueelle niin eikö se voisi aiheuttaa sellaisen kierteen pois vetovoima-alueelta, että karkaa tosi kauas pois niin kuin luotaimetkin voi suistua radaltaan, jos ei tarkasti ole ohjattu.

 

[Monologi]

Ei mustat aukot ime^^ Ne on aukkoja.

Höpöö. En tarkoittanut peräaukkoa tai vastaavaa.

Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri tiheys synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman

 

[Samat]

Höpöö. En tarkoittanut peräaukkoa tai vastaavaa.

Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri tiheys synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman

Umm, vetovoima on riippuvainen massasta, ei tiheydestä.

 

[omena]

Höpöö. En tarkoittanut peräaukkoa tai vastaavaa.

Tämän seurauksena sen äärimmäisen suuri tiheys synnyttää mustan aukon äärimmäisen vetovoiman

Mustat aukot ei ole imureita niin kuin ei ole tähdetkään. Jos auringon tilalla olisi saman massainen musta aukko ei se vaikuttaisi maan kiertorataan gravitaation puolesta. nuo "äärimmäiset" asiat tapahtuu vasta tapahtumahorisontin sisäpuolella.

 

[Lifeless]

Joo, mutta nuo pienet mustat aukot hajoaa todella nopeasti kun ei ole tarpeeksi massaa pitämässä sitä kasassa.

Musta-aukko on aina stabiili, se ei voi hajota.

Musta aukko on singulariteetti, jossa massa (energia) on pakkautunut äärettömän tiheään. Sen tilavuus on nolla. Siellä ei ole mitään mitä hajota. Se on painovoimakuilun pohjalla, eikä sieltä mikään minnekään koskaan ikini pääse.

Kuten jo @El Bromista tuossa mainitsi, niin ainut miten musta aukko voi kadota on Hawkingin säteilyn vaikutuksesta. Tämä ei ole hajoamista, vaan yksinkertaisesti energia muuttuu täysin satunnaisesti hiukkas pariksi, jotka normaalisti hajoavat välittömästi. Paitsi silloin once in the blue moon kun toinen hiukkasista sattuu syntymään juuri ja juuri tapahtumahorizontin toiselle puolen (eli ulos mustasta aukosta). Tähän ei vaikuta mustan aukon massa, mutta luonnollisesti mikroaukolle yhden hiukkasen menetys on suurempi asia kuin jollekin supermassiiviselle.

Supermassiivinen musta aukko kiehuu olemattomiin noin 10^100 vuoden kuluessa. Eli noin 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 vuoden kuluttua (ps. maailman kaikkeus on noin 13 800 000 000 vuotta vanha).

Pienin havaittu musta aukko taitaa olla jotain 3,8 kertaa auringon massa.

Joka on hyvin lähellä mustan aukon alarajaa, jos se syntyy tähden luhistumisen takia.

Nykytietämyksen mukaan neutronitähden kriittinen massa on juuri tuo 3,8 Auringon massaa. Sen jälkeen sekin luhistuu mustaksi aukoksi.

 

[Monologi]

Mustat aukot ei ole imureita niin kuin ei ole tähdetkään. Jos auringon tilalla olisi saman massainen musta aukko ei se vaikuttaisi maan kiertorataan gravitaation puolesta. nuo "äärimmäiset" asiat tapahtuu vasta tapahtumahorisontin sisäpuolella.

Onko haisua paljonko voisi olla 5 maapallon massainen lompakon kokoinen mustan aukon tapahtumahorisontti?

 

[Monologi]

Onko musta aukko tähti, jos pyörisi vain alle 300 000m/s?

 

[tuoppi´]

Onko musta aukko tähti, jos pyörisi vain alle 300 000m/s?

Ei kaikki mustat aukot pyöri.

Ja mustien aukkojen pyöriminen taitaa olla hieman eri juttu muutenkin kuin klassisten kappaleiden pyörintä.

 

[Monologi]

Ei kaikki mustat aukot pyöri.

Ja mustien aukkojen pyöriminen taitaa olla hieman eri juttu muutenkin kuin klassisten kappaleiden pyörintä.

Miten sieltä voi valo karata, jos ei edes pyöri?

 

[tuoppi´]

Miten sieltä voi valo karata, jos ei edes pyöri?

Mistä sä nyt oikein puhut? Ei sieltä mustasta aukosta valokaan karkaa.

 

[Collusion]

Miten sieltä voi valo karata, jos ei edes pyöri?

"Tiedemaailma elää omaa elämäänsä ja me ihmiset täällä maanpäällä omaa elämäämme"