Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Monologi]

Mistä sä nyt oikein puhut? Ei sieltä mustasta aukosta valokaan karkaa.

Hupsista ilmaisin aivopierulla. Niin just sieltä ei karkaa valokaan, kun pyörii yli 300 000m/s ja ei sitten ole ihmissilmällekään näkyvissä. Mutta kuinka ihmeessä tuossa tilanteessa kun se ei edes pyöri ja siinäkin tapauksessa valo ei karkaa.

 

[Monologi]

"Tiedemaailma elää omaa elämäänsä ja me ihmiset täällä maanpäällä omaa elämäämme"

OT: Elä siellä räbässä/ylilaudalla.

 

[tuoppi´]

Hupsista ilmaisin aivopierulla. Niin just sieltä ei karkaa valokaan, kun pyörii yli 300 000m/s ja ei sitten ole ihmissilmällekään näkyvissä. Mutta kuinka ihmeessä tuossa tilanteessa kun se ei edes pyöri ja siinäkin tapauksessa valo ei karkaa.

Mustalla aukolla on tapahtumahorisontti riippumatta siitä pyöriikö se vai ei. Ei se pyöriminen aiheuta sitä ettei valo pääsisi karkaamaan.

 

[Monologi]

Mustalla aukolla on tapahtumahorisontti riippumatta siitä pyöriikö se vai ei. Ei se pyöriminen aiheuta sitä ettei valo pääsisi karkaamaan.

"Tapahtumahorisontin sisäpuolella pakonopeus ylittää valonnopeuden."

Pakonopeus aiheuttaa.

"Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.[4]

Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:lähde?

• Schwarzschildin aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
• Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös ergosfääri
• Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa
• Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko"

Kuitenkin kaikissa havaituissa mustissa aukoissa kiertää ainetta.

 

[tuoppi´]

"Tapahtumahorisontin sisäpuolella pakonopeus ylittää valonnopeuden."

Pakonopeus aiheuttaa.

"Havaituilla mustilla aukoilla on yleensä ympärillään aineesta koostuva kertymäkiekko, joka kiertää aukkoa. Kun kertymäkiekon aine menettää liike-energiaa, se menettää ainetta mustaan aukkoon.[4]

Mustista aukoista on olemassa neljä mallia:lähde?

• Schwarzschildin aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
• Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös ergosfääri
• Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa
• Kerr-Newmanin aukko: pyörivä ja sähkövarauksellinen aukko"

Kuitenkin kaikissa havaituissa mustissa aukoissa kiertää ainetta.

Pakonopeus tuossa meinaa sitä nopeutta, joka kappaleella pitäisi olla että se pääsisi karkaamaan kappaleen painovoimasta. Mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolella pakonopeus on suurempi kuin valonnopeus eli valokaan ei pääse karkaamaan. Pyörimisnopeudella ei ole tuon kanssa mitään tekemistä.

Tapahtumahorisontin ulkopuolella on tavaraa, joka on vasta matkalla mustan aukon sisään. Tämä tavara voisi siis vielä karata, jos se jotenkin kiihtyisi yli tuolla etäisyydellä olevaan pakonopeuteen esim. valonnopeuteen.

 

[Lifeless]

Onko haisua paljonko voisi olla 5 maapallon massainen lompakon kokoinen mustan aukon tapahtumahorisontti?

Black Hole Calculator - Fabio Pacucci (Harvard University & SAO)

Massaksi 1/333000 Auringon massaa eli 0.0003 Ma.

Event horizon 8.86 cm.

 

[Monologi]

Miten pakonopeus liittyy pyörimiseen? Ei se pyöriminen painovoimaa aiheuta.
Ei se ole sama asia kuin keskipakovoima.

Valoon ja valonnopeuteen. Niin kuin tuossa wikistä lainatussa lukee, että ainetta kiertää mustan aukon ympärillä, pyöri se tai ei. Nopeudesta ei mainintaa. Pyörimisellä enemmänkin tarkoitan tuota näkyvän valon häviämistä, että siltä kantilta ihmettelyä.

Siis tähän mennessä olen kuvitellut, että kaikki mustat aukot pyörii ja vinhaa vauhtia pyöriikin, mutta pyörimättömiä mustia aukkoja niin päässäni-->
mybrainisfulloffuck

Massa aiheuttaa painovoiman ja keskipakovoima varmaankin jossain tapahtumahorisontin ulkopuolella mustaa aukkoa ajatellen vai onko niin häröjä ettei kuitenkaan.

 

[Loisteho]

Kuten jo El Bromista tuossa mainitsi, niin ainut miten musta aukko voi kadota on Hawkingin säteilyn vaikutuksesta. Tämä ei ole hajoamista, vaan yksinkertaisesti energia muuttuu täysin satunnaisesti hiukkas pariksi, jotka normaalisti hajoavat välittömästi. Paitsi silloin once in the blue moon kun toinen hiukkasista sattuu syntymään juuri ja juuri tapahtumahorizontin toiselle puolen (eli ulos mustasta aukosta). Tähän ei vaikuta mustan aukon massa, mutta luonnollisesti mikroaukolle yhden hiukkasen menetys on suurempi asia kuin jollekin supermassiiviselle.

Eei ihan. Hawkingin säteily johtuu virtuaalihiukkaspareista, joita syntyy ja tuhoutuu kaikkialla maailmankaikkeudessa (eivätkä ne ole seurausta mistään energiasta), kun toinen niistä syntyy/tippuu tapahtumahorisontin sisäpuolelle. Tällöin jäljelle jäänyt virtuaalihiukkanen muuttuu todelliseksi hiukkaseksi (fotoniksi) ja energian säilymislain vuoksi aukkoon tippunut muuttuu "negatiiviseksi energiaksi" vähentäen aukon massaa. Säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa aukon massa, mitä massiivisempi se on, sitä matalammalla (vähempienergisellä) taajuudella se säteilee. Massan kymmenkertaistuminen tuhatkertaistaa aukon eliniän.

 

[Monologi]

Black Hole Calculator - Fabio Pacucci (Harvard University & SAO)

Massaksi 1/333000 Auringon massaa eli 0.0003 Ma.

Event horizon 8.86 cm.

No ei kyllä luulisi keräävän ainetta juuri mitään. Ihan mitätön etäisyys.
Jos tuo nyt olisi juurikin se pelottava Nemesis niin ei kyllä vaikuta pahalta.

 

[Monologi]

Magneettikentän pyöriminen luo, kuten maapallon rauta ydin. Eri voima joka tapauksessa kuin painovoima.

Voisiko kaksi samanlaista maapalloa hylkiä toisiaan tuolla kentällä tai jopa päinvastoin? Vai onko ihan mitättömistä voimista kyse?

 

[omena]

Musta-aukko on aina stabiili, se ei voi hajota.

Muistan lukeneeni jostain, että kahden mustan aukon törmäyksessä voisi ainetta karata eli syntyvän mustan aukon massa olisi vähemmän kuin näiden kahden alkuperäisen aukon yhteismassa.

 

[Loisteho]

Muistan lukeneeni jostain, että kahden mustan aukon törmäyksessä voisi ainetta karata eli syntyvän mustan aukon massa olisi vähemmän kuin näiden kahden alkuperäisen aukon yhteismassa.

Mitään ainetta ei karkaa törmäyksessäkään, niissä vain osa aukkojen massasta (=energiasta) muuttuu gravitaatioaalloiksi.

 

[Monologi]

Kyllähän musta aukko voi ammuskella plasmaa jopa toiseen galaksiin asti niin onhan siinä jonkinlaista ainetta mukana. Elektroneja ja ioneja vie mennessään ja ne on atomeista.

 

[latee77]

Saaneeko udella että oletteko alan ihmisiä vai harrastepohjalta tietoa aiheesta? Päteviä vastauksia + asiallista jutustelua.

"Mitä eroa on kosmologialla ja kosmetologialla? Kosmetologiassa laitetaan naama tällinkiin ja kosmologiassa maailmankaikkeus järjestykseen" Valtaojan viisauksia.

 

[Loisteho]

Kyllähän musta aukko voi ammuskella plasmaa jopa toiseen galaksiin asti niin onhan siinä jonkinlaista ainetta mukana. Elektroneja ja ioneja vie mennessään ja ne on atomeista.

Se pois syljetty aine ei ole peräisin mustasta aukosta vaan sen kiertymäkiekosta. Toisinaan mustat aukot ampuu jopa kokonaisia tähtiä ulos galaksista.

Saaneeko udella että oletteko alan ihmisiä vai harrastepohjalta tietoa aiheesta? Päteviä vastauksia + asiallista jutustelua.

Harrastepohjalta itse, wikipediassa ja youtubessa on tullut vietettyä aivan liikaa aikaa asian tiimoilta.

 

[Paalausmestari]

Eikös tuo pyörimätön musta aukko ole lähinnä teoreettinen? Kertymäkiekkokin olisi ilmeisesti jotenkin pallomainen jos ei pyörisi. Yhtään semmoista ei ole havaittu, mutta on mahdollinen kuitenkin. Uusimmassa T&A oli juttua mutta en nyt jaksa tarkistaa.

 

[ichijiro]

Rotating black hole - Wikipedia

Ymmärtääkseni pyörivät mustat aukot ei oo tyypillisiä.

 

[Paalausmestari]

En jaksa videota katsoa. Uusimman T&A selasin ja ei ollut siinä juttua. Mistä lie jäänyt tuo juttu päähän.

Tuosta sun wikilinkistä löytyi kuitenkin seuraavaa:

Rotating black holes are formed in the gravitational collapse of a massive spinning star or from the collapse or collision of a collection of compact objects, stars, or gas with a total non-zero angular momentum. As all known stars rotate and realistic collisions have non-zero angular momentum, it is expected that all black holes in nature are rotating black holes. Since observed astronomical objects do not possess an appreciable net electric charge, only the Kerr solution has astrophysical relevance.

In late 2006, astronomers reported estimates of the spin rates of black holes in The Astrophysical Journal. A black hole in the Milky Way, GRS 1915+105, may rotate 1,150 times per second,[2] approaching the theoretical upper limit.

 

[Maranki]

Toki, mutta mustilla aukoilla on jokin minimimassa, joka on varsin suuri. Eli vaikutus on paljon isompi kuin yhdelläkään aurinkokunnan planeetoista.

Nykyisessä maailmankaikkeudessa mustan aukon syntymiseen vaadittava tiheys voi esiintyä vain massiivisten tähtien keskustoissa. Varhaisessa maailmankaikkeudessa tilanne oli toinen, joten hyvinkin pieniä mustia aukkoja saattoi syntyä.

Yhden lähteen mukaan mustan aukon höyrystymisaika Hawkingin säteilyn kautta on (massa kiloina)^3 * 2,66 * 10^-24 vuotta. Sijoittamalla tuohon Auringon massa 2 * 10^30 kg, tulokseksi tulee noin 2 * 10^67 vuotta. Tämä lukema tulee vastaan parillakin sivulla, en tiedä mistä englanninkielisen Wikipedian alhaisempi n. 10^64 vuotta tulee. Jos sijoitetaan maapallon massa, n. 6 * 10^24 kg, tulee noin 5,7 * 10^50 vuotta. Vaikka tuosta ottaisi vielä tekijää tuhat vastaavat kolme pois potenssista (vastaten paremmin tuota Wikipedian lukua), niin planeetan massaisen mustan aukon höyrystymisaika ylittää edelleen reilusti maailmankaikkeuden iän. Massalla 1,73*10^11 kg höyrystymisajaksi tulee maailmankaikkeuden ikä, noin 13,8 * 10^9 vuotta. Tuo massa vastaa noin 350 metrin halkaisijaista rautapalloa, mustan aukon tapauksessa pari milliä. Noin pieni aukko kyllä olisi varsin kuuma säteilijä, mutta Maan massainen puolestaan todella kylmä.

Eli ei pitäisi asteroidien mahdollisella häiritsijällä olla mitään ongelmaa höyrystymisajan suhteen, muutaman - muutaman kymmenen Maan massainen aukko ei myöskään säteilisi sellaisella voimakkuudella, että se voitaisiin sen perusteella havaita.

Varaus: nuo ylempänä olevat numerot on laskettu pikaisesti Windows 10:n laskimella, joka on ergonomialtaan huonoin koskaan vastaan tullut laskintoteutus. Ja joo, tieteellinen moodi oli käytössä.

 

[kekkeruusi]

Nykyisessä maailmankaikkeudessa mustan aukon syntymiseen vaadittava tiheys voi esiintyä vain massiivisten tähtien keskustoissa. Varhaisessa maailmankaikkeudessa tilanne oli toinen, joten hyvinkin pieniä mustia aukkoja saattoi syntyä.

Yhden lähteen mukaan mustan aukon höyrystymisaika Hawkingin säteilyn kautta on (massa kiloina)^3 * 2,66 * 10^-24 vuotta. Sijoittamalla tuohon Auringon massa 2 * 10^30 kg, tulokseksi tulee noin 2 * 10^67 vuotta. Tämä lukema tulee vastaan parillakin sivulla, en tiedä mistä englanninkielisen Wikipedian alhaisempi n. 10^64 vuotta tulee. Jos sijoitetaan maapallon massa, n. 6 * 10^24 kg, tulee noin 5,7 * 10^50 vuotta. Vaikka tuosta ottaisi vielä tekijää tuhat vastaavat kolme pois potenssista (vastaten paremmin tuota Wikipedian lukua), niin planeetan massaisen mustan aukon höyrystymisaika ylittää edelleen reilusti maailmankaikkeuden iän. Massalla 1,73*10^11 kg höyrystymisajaksi tulee maailmankaikkeuden ikä, noin 13,8 * 10^9 vuotta. Tuo massa vastaa noin 350 metrin halkaisijaista rautapalloa, mustan aukon tapauksessa pari milliä. Noin pieni aukko kyllä olisi varsin kuuma säteilijä, mutta Maan massainen puolestaan todella kylmä.

Eli ei pitäisi asteroidien mahdollisella häiritsijällä olla mitään ongelmaa höyrystymisajan suhteen, muutaman - muutaman kymmenen Maan massainen aukko ei myöskään säteilisi sellaisella voimakkuudella, että se voitaisiin sen perusteella havaita.

Varaus: nuo ylempänä olevat numerot on laskettu pikaisesti Windows 10:n laskimella, joka on ergonomialtaan huonoin koskaan vastaan tullut laskintoteutus. Ja joo, tieteellinen moodi oli käytössä.

Mutta nuo pienet mustat aukot olevat edelleenkin vain teoreettisia. En ainakaan tiedä yhtään moista havaitun.

 

[Maranki]

Mutta nuo pienet mustat aukot olevat edelleenkin vain teoreettisia. En ainakaan tiedä yhtään moista havaitun.

Toki, mutta mikään tunnettu fysiikan laki ei estä niiden olemassaoloa. Ja maailmankaikkeuden alkuvaiheessa on tiheys ainakin periaatteessa ollut niin suuri, että niiden synty olisi voinut olla mahdollinen. Suhteellisen varmaa havaintoaineistoahan on olemassa tähden massaisista mustista aukoita (muutamia Auringon massoja) ja toisaalta supermassiivisista mustista aukoista (sadoista tuhansista Auringon massoista ylöspäin). Niiden väliin sijoittuvista keskisarjan mustista aukoista on myös viitteitä, mutta niiden osalta havaintoaineisto ei ole vielä yhtä varmalla pohjalla.

Primordiaalisten mustien aukkojen kokohaitarihan voi mennä aina mikroskooppisista aukoista jopa yli tähtien massaisten mustien aukkojen, itse asiassa on väitetty LIGO:n havaitsemien mustien aukkojen olevan niin massiivisia, että ne voisivat periaatteessa olla pikemminkin primordiaalisia kuin tähtien kehityksen loppuvaiheessa syntyneitä. Jos lähivuosien havainnoissa löytyy paljon aukkoja, joiden massat ovat pikemminkin useita kymmeniä - satoja Auringon massoja, niin primordiaaliset aukot on ehkä löydetty, ehkä samalla myös pimeä materia.

 

[tuoppi´]

Mutta nuo pienet mustat aukot olevat edelleenkin vain teoreettisia. En ainakaan tiedä yhtään moista havaitun.

Teoria ne kuitenkin mahdollistaa.

Noiden havaitseminen on aika hankalaa. Kun ovat nimensä mukaan mustia ja koska niiden gravitaation vaikutus on pieni. Ehkäpä juuri tälläinen "Planeetta X" tapaus, missä musta aukko on suhteellisen lähellä, olisi niitä harvoja tapauksia, joissa havainto voisi olla mahdollinen. Tosin ei se helppoa tule olemaan kun ei planeetankaan havaitseminen ole helppoa, planeetta sentään heijastaa valoa. Mikä tahansa kappale tuolla on niin vaatisi sen, että noiden muiden kappaleiden liikkeistä voitaisiin tarkasti määritellä missä kohti tuo kappale on ja sitten voitaisiin katsoa mikä siellä on.

 

[-SD-]

Video, joka havainnollistaa kuinka "hidas" valonnopeus itseasiassa on.

 

[munse]

Aina silloin tällöin olen haaveillut, että opiskelisin omatoimisesti Einsteinin suhteellisuusteoriat. Hyviä lähteitä tähän?

Koulutuksen puolesta minulla on vahvahko klassisen mekaniikan tausta, joten tensorit -- joita yleisessä suhteellisuusteoriassakin ilmeisesti käytetään -- ovat ennestään jokseenkin tuttuja.

 

[Johan_V]

Aina silloin tällöin olen haaveillut, että opiskelisin omatoimisesti Einsteinin suhteellisuusteoriat. Hyviä lähteitä tähän?

Koulutuksen puolesta minulla on vahvahko klassisen mekaniikan tausta, joten tensorit -- joita yleisessä suhteellisuusteoriassakin ilmeisesti käytetään -- ovat ennestään jokseenkin tuttuja.

Mene katsomaan lähimmän yliopiston kirjastosta, noista aiheista on kirjoitettu ihan älytön määrä kirjoja.
Suosittuja helpohkoja kirjoja ovat esimerkiksi:
Schutz: A first course in general relativity
Zee: Einstein Gravity in a nutshell
Carroll Spacetime and Geometry: An introduction to general relativity
Cheng: Einstein's physics: Atom, quanta and relativity (+Chengin muut kirjat)
Nuo löytynevät netistäkin jos hieman kaivaa.

 

[Lucas]

Aina silloin tällöin olen haaveillut, että opiskelisin omatoimisesti Einsteinin suhteellisuusteoriat. Hyviä lähteitä tähän?

Koulutuksen puolesta minulla on vahvahko klassisen mekaniikan tausta, joten tensorit -- joita yleisessä suhteellisuusteoriassakin ilmeisesti käytetään -- ovat ennestään jokseenkin tuttuja.

Mene katsomaan lähimmän yliopiston kirjastosta, noista aiheista on kirjoitettu ihan älytön määrä kirjoja.

Suhteellisuusteorioiden fysiikka tai oikeastaan matematiikka on periaatteessa aika helppoa ja vektoreilla ja tensoreilla pääsee pitkälle jos jaksaa vielä Christoffelin symboleita ja skalaarifunktioita pyöritellä. Niitä voi pyöritellä ja laskea käsin ja laskimella vaikka suttupaperille ja sellaisella suhteellisuusteoria on aikanaa luotukin.

Ongelma minulle ainakin on niissä siinä, että aina kun luulee ymmärtävänsä asian niin pian tajuaakin että asiaa ei oikeasti ymmärrä. Tarkoitan tällä sitä että se ajan, painovoiman, energian (ja massan) yhteys on jotain sellaista että sitä ei taida oikeasti ymmärtää kukaan tällä maapalolla. Esimerkiksi jos joku pallo liikkuisi meihin nähden 99,9999999999 prosentin nopeudella valon nopeudesta, niin sen pallon massaan sidottu energia olisi jo muuttunut pääosin energiaksi ja pallon aika olisi hidastunut murto-osaan meidän ajan nopeudesta. Vai olisiko se pallon massa muuttunut sittenkään energiaksi ja miten se muutos käytännössä tapahtuu ja miten se energia voi muuttua sitten taas materiaaliksi jos pallon vauhtia aletaan taas hidastamaan? Jos asian luulee ymmärtävänsä, niin kun nopeutta kasvataa valon nopeuteen tai pallon pistää mustan aukon tapahtumahorisonttiin ja miettii tilannetta siinä kohti mitä tapahtuu niin ovat aivot menevät itsellä viimeistään siinä solmuun ja ymmärtää vain että asiasta en ymmärrä oikeasti edes mitään. En edes ymmärrä missä muodossa se massa on tai onko sitä edes olemassa enää noissa olosuhteissa.

Kvanttifysiikka on sitten toinen fysiikan kummallisuus joka pistää omat aivot solmuun. Sitä ei kannata edes yrittää pohtia miten se ja suhteellisuusteoria liittyvät toisiinsa kun äkkiä päätyisi piirille lataamoon kun aivot menisivät lopullisesti solmuun ylikuormituksesta.

 

[JukkaX]

CHEOPS - Wikipedia

Ne ampu tollasen pikkusen Cheops-satelliitin taivaalle 10 päivää sitten. Sen on määrä halkaisijaltaan 30 senttisellä putkerollaan selvittää jo tunnettujen exoplaneettojen fyysinen koko eli tarkemmin halkaisija.

 

[-SD-]

SpaceX julkaisi miehitettyä Dragon-avaruusalusta havainnollistavan videon. Laukauksesta laskeutumiseen.

 

[tuoppi´]

Betelgeuse-tähti on alkanut reilusti himmenemään (oli top 10 kirkkaimpia tähtiä taivaalla, mutta ei ole enää). Jotain on siis tapahtumassa, mahdollista että tähti räjähtää supernovana pian ("pian" tässä astronomisella asteikolla). Mielenkiintoiseksi tämän tekee, että Betelgeuse on verrattain aika lähellä, n. 700 valovuoden päässä.

Famed supergiant star Betelgeuse will explode some day, and it's acting weird right now

 

[Takavalo]

Tähdet ja avaruus sivulla on myös juttua Betelgeuse tähdestä.

Tähdet ja avaruus: Betelgeuse-tähden himmeneminen herättää kysymyksiä

 

[Lifeless]

Betelgeuze on himmentynyt aiemminkin ja palannut samaan loistoon, eli ei vielä voida puhua viimehetkistä.

Syitä himmenemiselle voi olla vaikka suuri massapurkaus tähdestä tai joku suuri pölypilvi. Betelgeuze on muutenkin hieman epävakaa ollut jo tuhansia vuosia, se esim sykkii epätasaisesti (Betelgeuze on niin iso tähti, että jopa meidän nykyisellä välineistöllä voidaan saada dataa tähden eri puolilta).

Betelgeuze on kyllä aina ollut yksi mielenkiintoisimmista tähdistä. Sen valtava koko ja läheisyys tekevät siitä harvinaisuuden näillä nurkilla. Kun se jonain päivänä päättää päättää päivänsä, niin se tulee loistamaan täysikuuta kirkkaampana pisteenä taivaalla, näkyvissä vuorokauden ympäri.

Nykyisellään tähden koko on jotain täysin käsittämätöntä. Pelkästään photospheren, eli näkyvän pinnan, säde lähentelee Jupiterin rataa, ja jopa hieman sen ylikin. Non 5 - 6 AU:n paikkeilla (AU = 150 miljoonaa kilometriä, eli Maan radan säde), eli lähemmäksi miljardi kilometriä (vrt. Aurinkoon, jonka säde on 700 tuhatta kilometriä). Tuokin on vain puolitotuus, koska Betelgeuzella on vähintään 6 ulkokuorta, joista viimeinen ulottuu jopa 1500 AU:n päähän. Vertailun vuoksi valovuosi on 63241 AU, eli Betelgeuzen uloin kuori on jopa noin 1/40 valovuotta säteeltään. Ehkä mielenkiintoisin kuori on molekulaarinenkuori, jossa esiintyy vettä, ei ihan ensimmäinen asia, mikä tähdestä tulisi mieleen.

Betelgeuze oli myös ensimmäinen tähti, jolle pystyttiin visuaalisesti mittaamaan halkaisija, eli se ei ole enää pistemäinen kohda, kuten lähes kaikki muut tähdet taivaalla. Betelgeuzen pinnasta on myös otettu valokuva (toki hyvin mitättömällä resoluutiolla), josta erottoo pinnan (suuret) kirkkausvaihtelut.

 

[Elvis Jagger]

Betelgeuzen pinnasta on myös otettu valokuva (toki hyvin mitättömällä resoluutiolla), josta erottoo pinnan (suuret) kirkkausvaihtelut.

Varmaankin tämä:

"This orange blob shows the star Betelgeuse, as seen by the Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA). This is the first time that ALMA has ever observed the surface of a star and this first attempt has resulted in the highest-resolution image of Betelgeuse available."

 

[Monologi]

Jos tuo Betelgeuze poksahtaa vaikka nyt niin se tuhoaisi maapallon otsonikerrosta?

Voiko otsonikerros ajan kanssa palautua entiselleen ja voiko sitä lisätä keinotekoisesti?

Lisääntynyt UV-säteily vaan lisää syöpäriskiä.

 

[SiB77]

Ei mitään vaikutusta maahan. Ja jos se poksahtaa niin se on tapahtunut jo 700 vuotta sitten.

 

[tuoppi´]

Siinäkään tapauksessa, josta sieltä räjähdyksestä voisi tulla jotain joka tuhoaa otsonikerrosta niin aika pitkään sitä pitäisi odotella jos räjähdyksen valo nähtäisiin nyt, koska se materia ei liiku valonnopeudella.

 

[Jurputin]

Gammasäteet liikkuu valonnopeudella. Tätä odotellessa odotellaan!

 

[Exe]

Joka paikassa on toitotettu, että räjähdys ei tule vaikuttamaan maapalloon millään tavalla. Eli ei huolta.

 

[Monologi]

Joka paikassa on toitotettu, että räjähdys ei tule vaikuttamaan maapalloon millään tavalla. Eli ei huolta.

Jaahas. Se oli sitten huru-ukon artikkeli, mistä tuosta otsonikerros tuhosta luin.

 

[Jurputin]

Otsonikerroshan meni jo. Mutta olisihan se kiva nähdä oikein komea nova taivaalla

 

[Monologi]

Otsonikerroshan meni jo. Mutta olisihan se kiva nähdä oikein komea nova taivaalla

Fakta on päinvastoin. Se on vuosien saatossa korjaantunut. Vuosikymmeniä sitten oli navoilla suuret otsonivapaat aukot.

 

[dominik]

Fakta on päinvastoin. Se on vuosien saatossa korjaantunut. Vuosikymmeniä sitten oli navoilla suuret otsonivapaat aukot.

Ja kiinalaiset alkoi tuhoamaan sitä jälleen, kun eivät välitä määräyksistä, kunhan halvalla saa tehtyä, niin vitut mistään muusta.

 

[Lucas]

Ei mitään vaikutusta maahan. Ja jos se poksahtaa niin se on tapahtunut jo 700 vuotta sitten.

Voihan se olla että se on poksahtanut jo vuosisatoja sitten, mutta me täällä maapallolla havainnoidaan se kaikki 640 vuoden viiveellä johtuen valonnopeuden rajallisuudesta.

Ilmeisesti se raja jonka etäisyydellä tuollainen paukahdus voisi olla tuhoisa maapallon elämälle on 25-50 valovuotta.

Ilta-Sanomien jutussa lukee noin: Räjähtääkö taivaan kirkkaimpiin kuuluva tähti? Tutkijat toivoisivat sitä

"Keplerin supernova räjähti 20 000 valovuoden päässä Maasta. Betelgeuse sijaitsee paljon lähempänä: jättiläisen etäisyys on vain 640 valovuotta. Olisiko Betelgeusen räjähdys riski ihmiskunnalle? Tuskin, vaikka supernova saattaa tuottaa voimakkaan gammasädepurkauksen. Tämä purkaus suuntautuu yleensä kahteen vastakkaiseen suuntaan keilana, jonka avautumiskulma on noin kolme astetta. Mahdollisuus purkauksen osumiseen Maahan on hyvin pieni.

Teoriassa voimakas ja läheltä tuleva gammasädepurkaus voisi vahingoittaa maapallon biosfääriä. Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan gammasädepurkaus on johtanut ainakin viisi kertaa maapallon historiassa merkittävään sukupuuttoaaltoon, viimeksi ordovikikaudella noin 440 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin merieläinsuvuista tuhoutui jopa 75 prosenttia."

 

[Diziet Sma]

Gammasäteily tuhoaa otsonikerroksen, mutta sitä varten supernovan pitäisi räjähtää alle 30-40 valovuoden päässä Maasta. Sillä etäisyydellä ei ole yhtään niin massiivista tähteä, että siitä tulisi supernova. Mutta jos gammapurkaus tulee kapeana säteilykeilana mustaksi aukoksi romahtavasta supernovasta, tai kahden neutronitähden törmäyksestä, ja keila osoittaa Maata kohti, niin silloin ei riitä kymmenien tuhansienkaan valovuosien etäisyys. Siinä tapauksessa voi vain toivottaa hyvää yötä ja viimeinen sammuttaa valot.

Onneksi Betelgeuze on vähintään 500 valovuoden päässä, eikä sen pyörimisakseli osoita kohti Maata, joten mahdollinen säteilykeila ei osu tänne. Eli ei tarvitse hätäillä.

 

[Monologi]

Ja kiinalaiset alkoi tuhoamaan sitä jälleen, kun eivät välitä määräyksistä, kunhan halvalla saa tehtyä, niin vitut mistään muusta.

OT: Kiina on allekirjoittanut 80-luvulla sopparin etteivät päästä CFC-yhdisteitä. Toki korkeahkolla hiilijalanjäljellä UV-säteily jää vähemmälle. Se on vaan aika ikävä juttu Suomelle, jos otsonikerros alkaa taas navoilta vähenemään niin osuu hyvin pian se vahinko tänne eikä Kiinaan. Pitäisi maksimoida täällä tuo hiilidioksidijälki, että olisi myöskin jotain suojaa.

 

[Lifeless]

OT: Kiina on allekirjoittanut 80-luvulla sopparin etteivät päästä CFC-yhdisteitä. Toki korkeahkolla hiilijalanjäljellä UV-säteily jää vähemmälle. Se on vaan aika ikävä juttu Suomelle, jos otsonikerros alkaa taas navoilta vähenemään niin osuu hyvin pian se vahinko tänne eikä Kiinaan. Pitäisi maksimoida täällä tuo hiilidioksidijälki, että olisi myöskin jotain suojaa.

Kiina on allekirjoittanut Montrealin sopimuksen, mutta viime vuosina sieltä on taas alkanut tupruttelemaan CFC-yhdisteitä, jotka ovat hidastaneet otsoniaukon korjaantumista etelämantereella.

https://phys.org/news/2019-12-cfc-emissions-ozone-hole-years.html

Onneksi tosin vain hidastanut sitä korjaantumista. Vuonna 2019 otsoniaukko oli pienin sitten 80 luvun.

 

[Rockbear]

Nokka kohti Titania taas vaihteeks.

Dragonfly luotain pitäis laukaista näillä näkyminin 2026 ja laskeutuminen Titaniin noin 2034. Tällä kertaa luotaimen pitäisi selvitä pinnalla yli pari vuotta (vrt. Huygens, joka chillaili Titanin paahtavassa helteeessä (-180c) about 3 tuntia). Tuona parin vuoden aikana luotaimen (dronen) on tarkoitus lennellä about 180 km mittainen matka, tutkien erilaisia alueita Titanissa.

Titanhan on siitä mielenkiintoinen, että se on ainoa kuu, jolla on tiheä kaasukehä. Sen lisäksi se kaasukehä muistuttaa hyvin paljon sitä, mikä maalla oli miljardeja vuosia sitten, kun elämä syntyi. Kuun pinnalla virtaa metaani ja etaani, eli se on myös ainoa aurinkokunnan kappale, jossa virtaa nesteitä pinnalla (laavaa ei lasketa). Jopa nesteimmäistä vettä löytyy jäisen kuoren alta. Eli sieltä löytyy kaikki meidän tuntemat elämän rakennusaineet.

NASA Is Sending a Life-Hunting Drone to Saturn's Huge Moon Titan

Joo joo hienoo katsoa, kun satelliitit näkyy taivaalla. Itsekkin elänyt tieteen parissa nuoruuteni.

 

[Elvis Jagger]

NASA Planet Hunter Finds its 1st Earth-size Habitable-zone World

NASA’s Transiting Exoplanet Survey Satellite (TESS) has discovered its first Earth-size planet in its star’s habitable zone, the range of distances where conditions may be just right to allow the presence of liquid water on the surface. Scientists confirmed the find, called TOI 700 d, using NASA’s Spitzer Space Telescope and have modeled the planet’s potential environments to help inform future observations.

TOI 700 is a small, cool M dwarf star located just over 100 light-years away in the southern constellation Dorado. It’s roughly 40% of the Sun’s mass and size and about half its surface temperature. The star appears in 11 of the 13 sectors TESS observed during the mission’s first year, and scientists caught multiple transits by its three planets.

 

[-SD-]

Gammasäteily tuhoaa otsonikerroksen, mutta sitä varten supernovan pitäisi räjähtää alle 30-40 valovuoden päässä Maasta. Sillä etäisyydellä ei ole yhtään niin massiivista tähteä, että siitä tulisi supernova. Mutta jos gammapurkaus tulee kapeana säteilykeilana mustaksi aukoksi romahtavasta supernovasta, tai kahden neutronitähden törmäyksestä, ja keila osoittaa Maata kohti, niin silloin ei riitä kymmenien tuhansienkaan valovuosien etäisyys. Siinä tapauksessa voi vain toivottaa hyvää yötä ja viimeinen sammuttaa valot.

Tuosta voisi joku laatupulju tehdä tiedemiesten kanssa lyhytelokuvan.

 

[taffeli]

Ajattelin ostaa kaukoputken. Onko aloittelevalla harrastajalle ihan passeli joku 150mm newtonian automaattijalustalla?

 

[Diziet Sma]

Tuosta voisi joku laatupulju tehdä tiedemiesten kanssa lyhytelokuvan.

Sitä odotellessa suosittelen lyhyttä animaatiota:



Sekä fiktiopuolelta romaania:
Diaspora — Greg Egan