Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[taffeli]

Ajattelin ostaa kaukoputken. Onko aloittelevalla harrastajalle ihan passeli joku 150mm newtonian automaattijalustalla?

 

[Diziet Sma]

Tuosta voisi joku laatupulju tehdä tiedemiesten kanssa lyhytelokuvan.

Sitä odotellessa suosittelen lyhyttä animaatiota:



Sekä fiktiopuolelta romaania:
Diaspora — Greg Egan

 

[woodeye]

Ajattelin ostaa kaukoputken. Onko aloittelevalla harrastajalle ihan passeli joku 150mm newtonian automaattijalustalla?

Lyhyt vastaus: on.

Pidempi vastaus: riippuu kiinnostuksen tasosta. Jos kiinnostus on tasoa "vois ehkä ottaa kaukoputken", ei välttämättä kannata ottaa kaukoputkea ollenkaan. Putki jalustoineen on yllättävän hankala harrastusväline, se vaatii joko kiinteän asennuspaikan tai sitten joka kerta kun haluaa katsoa jotain, pidemmän session jossa laitetaan kaikki valmiiksi. Jos kiinnostus on vähän häilyvää, putki jää aika pian nurkkaan pölyttymään.

Mutta jos on mielessä paljon kohteita joita haluaisi katsoa kaukoputkella, miettii miltä kohteet näyttäisivät putkella ja on ehkä joku listakin mitä kävisi läpi kun putki tulee niin sitten ehdottomasti vaan putkea hankkimaan.

Miettisin putkea valitessa budjetin lisäksi paikan missä tähtiä katsellaan, joutuuko kamat kantamaan sinne (150mm newton jalustalla = yli 30 kiloa) ja miten sinne saa sähköt jos kyseessä on goto-jalusta.

 

[taffeli]

Lyhyt vastaus: on.

Pidempi vastaus: riippuu kiinnostuksen tasosta. Jos kiinnostus on tasoa "vois ehkä ottaa kaukoputken", ei välttämättä kannata ottaa kaukoputkea ollenkaan. Putki jalustoineen on yllättävän hankala harrastusväline, se vaatii joko kiinteän asennuspaikan tai sitten joka kerta kun haluaa katsoa jotain, pidemmän session jossa laitetaan kaikki valmiiksi. Jos kiinnostus on vähän häilyvää, putki jää aika pian nurkkaan pölyttymään.

Mutta jos on mielessä paljon kohteita joita haluaisi katsoa kaukoputkella, miettii miltä kohteet näyttäisivät putkella ja on ehkä joku listakin mitä kävisi läpi kun putki tulee niin sitten ehdottomasti vaan putkea hankkimaan.

Miettisin putkea valitessa budjetin lisäksi paikan missä tähtiä katsellaan, joutuuko kamat kantamaan sinne (150mm newton jalustalla = yli 30 kiloa) ja miten sinne saa sähköt jos kyseessä on goto-jalusta.

Juu, tattis, kävin hakemassa moisen.

Seuraava kysymys sitten onkin kuvaamista ajatellen, onko tässä lähinnä kenno tärkein? Ajattelin Canonin mikrojärkkäriä, jossa on iso 24 megapikselin APS-C CMOS-kenno.

 

[micko]

Kuvaamisessa on tärkeintä seuranta. Yhtään minkäänlaisia kuvia et saa sumuista tai galakseista, jos seurantasi ei ole riittävän tarkkaa. 200mm putkella itse kuvailen ja 20s valotuksiin riittää yleensä seurantajalustani tarkkuus, jos olen jaksanut asettaa sen huolella.

Planeettojen kuvaaminen onnistuu parhaiten videota ottamalla ja sopivalla softalla sitä käsittelemällä.

Kamerasta tosiaan kenno on se tärkein.

 

[Messmaker]

Tähdet ja avaruus: V Sagittae tulee purkautumaan kirkkaana novana tämän vuosisadan aikana

V Sagittae tulee purkautumaan kirkkaana novana tämän vuosisadan aikana
V Sagittae -tähti kirkastuu vielä muutaman vuosikymmenen ajan ennen räjähtämistä. Tutkijoiden mukaan siitä voi tulla kuluvan vuosisadan kirkkaimpana loistava tähti pohjoiselle taivaalle.

"Meillä on nyt vahva ennustus V Sagittaen tulevaisuudelle", paljastaa Bradley Schaefer Louisianan osavaltion yliopistosta.

Kyseeessä on kaksoistähti, jossa tavallinen tähti kiertää valkoista kääpiötä. Schaefer kertoo tähtien olevan niin lähellä toisiaan, että valkoinen kääpiö pystyy kasvamaan vetämällä itselleen materiaa kumppaniltaan.

V Sagittae on tällä hetkellä suhteellisen himmeä kohde pohjoisella taivaalla Nuolen tähdistössä.

"Seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana tähti kirkastuu nopeasti. Noin vuonna 2083 sen kasvunopeus nousee katastrofaalisesti", Schaefer sanoo.

Tällöin materiaa siirtyy valkoiseen kääpiöön yhä vain kiihtyvällä tahdilla, kunnes tähdet ovat lopulta kokonaan sulautuneet.

Schaefer arvioi, että kaksoistähti tulee näkymään taivaalla yhtä kirkkaana kuin Sirius tai jopa Venus. Noin kuukauden ajan V Sagittae on luultavasti kirkkain tähti yötaivaalla.

Tiettävästi edellinen kerta, kun mikään tähti on näkynyt yhtä kirkkaana, oli vuonna 1604 kun taivaalla loisti Keplerin supernova.

 

[Suikalemarmelaadi]

Ajattelin ostaa kaukoputken. Onko aloittelevalla harrastajalle ihan passeli joku 150mm newtonian automaattijalustalla?

Varmasti tuollakin pärjää. Minulla olisi Skywatcherin 200 Flextube malli myytävänä lisävermeineen jos kiinnostaa. Kuten tämä, mutta kasaan taittuvana mallina -> Sky-Watcher Skyliner-200/1200 Parabolic 8” kaukoputki

Laatikollinen okulaareja mukaan ja aurinko suodin. HP 350€

 

[taffeli]

Varmasti tuollakin pärjää. Minulla olisi Skywatcherin 200 Flextube malli myytävänä lisävermeineen jos kiinnostaa. Kuten tämä, mutta kasaan taittuvana mallina -> Sky-Watcher Skyliner-200/1200 Parabolic 8” kaukoputki

Laatikollinen okulaareja mukaan ja aurinko suodin. HP 350€

Joo hain jo toisaalta, muutoinkin halusin ekvaattorijalustalla, niin tuo ei olisi sopinutkaan.

 

[Tommy Goldfish]

Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Betelgeuze saattaisi "kohta" pamahtaa ja olla sitten pari vuotta täysikuuta kirkkaampi. Ei tarvitse sitten enää katuvaloja yöllä

 

[R3DgRu]

Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Betelgeuze saattaisi "kohta" pamahtaa ja olla sitten pari vuotta täysikuuta kirkkaampi. Ei tarvitse sitten enää katuvaloja yöllä

Tuo olisi todella syvältä näin syvän taivaan visuaalihavaitsijana. Meillä on jo yksi Kuu joka häiritsee harrastusta aivan riittämiin.

Joku Eeta Carinae saa sen sijaan posahtaa milloin vain minun puolestani, sillä se ei näy täällä pohjoisessa.

 

[Lucas]

Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Betelgeuze saattaisi "kohta" pamahtaa ja olla sitten pari vuotta täysikuuta kirkkaampi. Ei tarvitse sitten enää katuvaloja yöllä

Voisihan se olla "vähän" pimeää silti varsinkin pilvisellä säällä tai kun supernova sattuisi olemaan toisella puolen maapalloa.

 

[Tommy Goldfish]

Voisihan se olla "vähän" pimeää silti varsinkin pilvisellä säällä tai kun supernova sattuisi olemaan toisella puolen maapalloa.

Tai kun tulisi supernovanpimennys kuun kulkiessa sen edestä...

 

[kurkimies]

Riippuu, mitä tarkoitat "melkoisella tuholla".

Veteen osuessa tuo luultavasrti aiheuttaisi kohtuullisen tsunamin, joka voi tappaa tuhansia ihmisiä.

Maalle osuessa, luultavasti kauaksi kaupungeista, lähinnä välillisiä haittoja, kuten valtavat pölypilvet ja ilmastonmuutos. Välittömässä läheisyydeessä toki paljon pahemmin, kuten elävältä grillaantuminen.

Tulikin mieleen, että se Lappajärvelle osunut meteoriitin voima oli kieltämättä järjetön. Helsingissä tuntuisi 183.59km/h paineaalto, jos 51m/s puhaltaa.

Geologia

76 miljoonaa vuotta sitten noin 1,5 km läpimittainen meteoriitti syöksyi maahan kymmenien kilometrien sekuntinopeudella nykyisen Lappajärven kohdalle. Meteori oli peräisin Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeeltä ja sen nopeus oli noin 60 000 km/h. Törmäyksessä vapautui energiamäärä, joka vastasi yli 17 miljoonaa Hiroshiman atomipommia.

Törmäyskohdalle syntyi noin 22 km:n läpimittainen ja 750 metrin syvyinen kraatteri.

Jos Lappajärven törmäys tapahtuisi tänään, yltäisivät sen vaikutukset koko Suomeen. Lappajärven ja Vimpelin kuntakeskukset katoaisivat täysin. Alajärvelle sataisi 50 metriä kiveä. Sadan kilometrin päässä Vaasassa törmäyksen lämpö polttaisi metsät ja aiheuttaisi kolmannen ateen palovammoja ja yli 8 magnitudin maanjäristys romahduttaisi taloja. Kiveä sataisi yli puoli metriä. Lopulta paineaalto tuhoaisi kaiken, mikä vielä oli pystyssä.

Helsingissä tulisi toisen asteen palovammoja, Lappajärven pölyä sataisi sentti ja maanjäristys aiheuttaisi kohtalaista tuhoa rakennuksille. Varttintunnin kuluttua törmäyksestä hirmumyrskyn voimalla 51 metriä sekunnissa puhaltava paineaalto repisi helsinkiläisten katot ja kaataisi kolmanneksen metsistä.

Järven synty

Loistava tähdenlento muuttui hetkessä painajaiseksi. Maahan iskeytynyt meteoriitti synnytti valtaisan kraatterin nykyisen Lappajärven kohdalle.

Hirvittävään ydinräjähdykseen verrattavissa oleva tapahtuma tuhosi kaiken elollisen satojen kilometrien alueelta.

Kun kiertoradaltaan suistuneet asteroidit tai niiden kappaleet törmäävät Maahan, ne joko palavat tähdenlentoina ilmakehässä tai syöksyvät meteoriitteina alas. Meteoriitin kosminen nopeus voi olla jopa 40-60 km /s.

Onneksi Maan ilmakehä suojelee meitä ja hidastaa pienet meteoriitit. Vain suuret kappaleet voivat syöksyä kosmisella nopeudella maanpintaan asti.

Lappajärven kraatterin synnytäänyt, vajaan kilometrin läpimittainen meteoriitti tuhoutui räjähdyksessä. Pääosin se sekoittui sulaneeseen kallioperään. Törmäyksen seurauksen syntyi useita kivilajeja, joista tärkeimmät ovat kärnäiitti ja sueviitti.

Kärnäiitti, Lappajärven Kärnänsaaren mukaan nimetty kivi, syntyi meteoriitti-iskun aiheuttamassa korkeassa kuumuudessa. Siinä on paljon sulamattomia mineraaleja täysin sulaneessa perusmassassa, joka on hyvin laavamaista. Lähinnä näihin silmämääräisiin havaintoihin perustuen Lappajärveä pidettiin vielä 1970-luvulla tulivuoren kraatterina.

Kärnäiitti on Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi, kiven pinnassa näkyy rakeina räjähdyksessä sulamattomia kiviaineksia

Sueviitti muodostui räjähdyksessä ilmaan lentäneistä aineksista. Se koostuu kivi- ja mineraalisiruista, kivimurskasta, johon ilmalennon aikana sekoittui kivisulaa. Sueviitista on löydetty pieniä räjähdyksessä syntyneitä timantteja.

Vuosimiljoonien aikana kallioperän rapautuminen ja aineksien kulkeutuminen sekä jääkausien vaikutukset ovat hävittäneet alkuperäisen kraatterin maljamaisen muodon. Nyt näkyvän kraatterin halkaisija on 17 km ja syvyys vain noin 150 m.

Lappajärven meteoriittikeskuksessa paljastuvat Lappajärven synnyn salaisuudet. Runsain kuvin esitetyt tähtitaivaan ilmiöt, planeetat ja meteoriitit törmäyskraatereineen herättävät kävijössä tutkimusmatkailijan ja seikkailijan vaistot.

1,5 kilometriä paksu kivi iski Suomeen 60 000 km/h – hirmuisessa näytelmässä syntyi kraatterijärvi, jota ruotsalaiset voivat vain kadehtia

 

[Lifeless]

Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Betelgeuze saattaisi "kohta" pamahtaa ja olla sitten pari vuotta täysikuuta kirkkaampi. Ei tarvitse sitten enää katuvaloja yöllä

Tuosta Betelgeuzesta olikin juttua jo tuossa hetki sitten, löytyy varmaan edelliseltä sivulta.
Esim: Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Tuo olisi todella syvältä näin syvän taivaan visuaalihavaitsijana. Meillä on jo yksi Kuu joka häiritsee harrastusta aivan riittämiin.

Joku Eeta Carinae saa sen sijaan posahtaa milloin vain minun puolestani, sillä se ei näy täällä pohjoisessa.

No kyllä Betelgeuzen pamahdus olisi niin iso juttu, että en usko että kovin moni syväntaivaan havaitsijakaan pahaksi pistäisi. Se on kuitenkin kerran-ihmiskunnan-historiassa tyyppinen tapahtuma. Ja bonuksenahan tietysti syntyy uusi syvän taivaan kohde. Tosin kaikkeen kukoistukseenhan se pääsee vasta joitain tuhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia tapahtuman jälkeen, mutta tosi bongari on kärsivällinen.


Eta Carinae on myös mielenkiintoinen tähti, tai oikeastaan tähtisysteemi, koska se on binääritähti.

Isompi niistä, eli Eta Carinae A on noin 150 - 250 auringon massaa, yksi suurimmista koskaan löydetyistä tähdistä. Eta Carinae B on "isohko" superjättiläinen, jossakin 50 auringon massan tienoilla. Systeemi on siitäkin harvinainen, että vaikka se on binääri, niin sen komponenttien massoja ei vieläkään tunneta tarkasti. Normaalisti binääri systeemin massat on suhteellisen helppo laskea, mutta Eta Carinaen ongelma on sen A komponentin edellinen räjähdys 1800 luvun puolessa välissä. Tuolloin Eta Carinae A sylkäisi joitain kymmeniä auringon massoja avaruuteen, tapahtumassa nimeltään Great Eruption, joka oli jotakin tavallisen novan ja supernovan välimaastossa. Tuosta syntynyt kaasu ja pölypilvi peittää näkyvyyden noihin kahteen tähteen, ja lisäksi niiden hyvin pieni välimatka (kierto aika joitain vuosia toistensa ympäri) tekee massojen mittauksen erittäin haasteelliseksi. Edes täydellistä spektrianalyysia ei ole saatu tehtyä sen komponenteille, koska tähtien spektrit sekoittuvat toisiinsa (ja siihen lisäksi tuo sumu siinä edessä antamassa oman lisänsä).

Eta Carinae A on hyperjättiläinen, eliniältään vain joitain miljoonia vuosia (vertaa esim. Aurinko, jonka elinkaari on noin 10 miljardia vuotta, tai punaiset kääpiöt, esim. Proxima Centauri, joiden elinikä on kymmeniä miljardeja vuosia). Eli sen elämä on lyhyt, mutta sitäkin tulisempi. 1850 luvulla tosiaan oli tuo aiempi purkaus, ilmeisesti ensimmäinen isommista purkauksista. Super- ja hyperjättiläiset voivat "räjähtää" useamman kerran sylkäisten valtavia määriä massaa avaruuteen. Niiden ytimen ulospäin suuntautuva paine on kuitenkin niin suuri, ettei ne vielä ensimmäisestä räjähdyksestä romahda. Rähjähdysten seurauksena, eli massavajeen seurauksena, ydin kuitenkin alkaa pikkuhiljaa jäähtymään pienemmän paineen alaisena, ja lopulta seuraa se viimeinen ja ratkaiseva supernova räjähdys, joka desimoi tähden täydellisesti ja romahduttaa ytimen mustaksiaukoksi.

Tuon 1850 purkauksen aikaan Eta Carinae oli taivaan toiseksi kirkkain tähti, hieman himmeämpi kuin Sirius. Mutta hiipui siitä silmille näkymättömäksi seuraavina kymmeninä vuosina. Noin 50 vuotta sitten se alkoi taas kirkastumaan ja on nykyään lähes +4 magnitudin tähti. Se tosin on variable star eli sen kirkkaus vaihtelee suurestikin, mutta trendi on selkeästi kirkkaampaa kohti. Kuten Betelgeuzen kohdallakin, niin tämä enteilee seuraavaa räjähdystä, joka voi tulla jo seuraavien satojen vuosien sisällä. Mikäli Eta Carinae räjähtää supernovana, tai hyvin todennäköisesti jopa hypernovana, se tulee olemaan taivaan kirkkain tähti, mutta ei koskaan yllä (supernovana räjähtävän) Betelgeuzen kirkkauteen, koska etäisyyttä on kuitenkin 7500 valovuotta.

Eta Carinae näyttää nykyisin suunnilleen tältä (Hubblen ultraviolettialueen kuva). 1850 luvun räjähdys pilvi laajenee kahteen suuntaa pallomaisena muodostelmana. Pyörimisakseli on pallukoiden suuntainen, eli keskellä oleva kapeampi aluen on päiväntasaajaan suuntainen, ja vasemmalla pallossa näkyvä tummempi läntti on aika tarkalleen navan kohdalla (pohjois vai etelä?). Eli akseli ei onneksi osoita suoraan Maata kohden. Tosin Eta Carinae on sen verran kaukana, että mitään avain totaalista tuhoa ei ehkä olisi tulossa, vaikka osoittaisikin. Räjähdyspilvi on nykyisin noin valovuoden halkaisijaltaan (eli materia siellä liikkuu kohtuu haipakkaa kun ottaa huomioon, että purkauksesta on vajaa 200 vuotta aikaa).

 

[Murhh]

What is SNEWS? tuolta saa suoraan sähköpostiin ilmoituksen kun neutronipurkaus havaitaan niin ei ainakaan mene supernovat ohi.

 

[d-gen]

Pitääkin postata tämä tänne, vaikka onkin jo "myöhä", mutta tämä video näin helposti ymmärrettävässä muodossa saa vaan oman mielikuvituksen mukavasti laukkaamaan ja loksauttaa leuat siinä, että millaisessa kokonaisuudessa tässä ollaan osasena.

Deep Universe: Hubble's Universe Unfiltered - YouTube

 

[Shadowhunter]

Tänään yritetään tuhota 55 miljoonan kantoraketti. SpaceX testaa hätäjärjestelmää tuoda matkaava joukko, kesken pahan ongelman takas maan pinnalle elävänä.
Maa testissä Dragon kapseli räjähti kun rakettimoottoreita testattiin. Mahdollinen laukaisu-ikkuna aukeaa puolentunnin päästä.

Nasa pitäisi lähettää livenä. | NASA

edit. Siirtäneet laukasun 24h eteenpäin.

 

[kurkimies]

Etelämantereella havaittiin niin erikoisia kosmisia hiukkasia, että nykyfysiikka ei osaa selittää niitä

 

[micko]

Etelämantereella havaittiin niin erikoisia kosmisia hiukkasia, että nykyfysiikka ei osaa selittää niitä

Tästä olisi kiva lukea kunnollisen tiedetoimittajan juttu. Vähän ymmärrän aihetta, kun kandini liippasi läheltä niin tuo Tekniikan maailman juttu ei oikein avannut riittävästi ja toisaalta ArXivissa julkaistu paperi oli vähän korkealentoista...

 

[kurkimies]

 

[Malp]

Vaikuttavan oloinen projekti.

Stellarium Web Online Star Map

Pystyy zoomailla ja liikkuu ajallisesti oikein. satelliitit sun muut viuhahtelee taivaankannella

 

[Johan_V]

Kuvia Pallas-asteroidista:

Nämä on otettu adaptiivista optiikkaa käyttävällä SPHERE instrumentilla. Etäisyys on noin 250 miljoonaa kilometria, ja pikselikoko alkuperäisissä kuvissa on noin 5 km.
Vertailukuvana vanhemmalla Keck-teleskoopilla otettu kuva vuodelta 2007:

Dimpled Like A Golf Ball, The Very Large Telescope Reveals the Cratered Surface of Pallas

 

[tuskis]

Vaikuttavan oloinen projekti.

Stellarium Web Online Star Map

Pystyy zoomailla ja liikkuu ajallisesti oikein. satelliitit sun muut viuhahtelee taivaankannella

Tämä oli oikein mukava viritys, kun on tullut tässä parisen viikkoa ihmeteltyä kirkasta taivaankappaletta joka tulee selkeästi näkyville tunteja tähtiä aiemmin heti illan hämärtyessä. Planeetaksi osasinkin jo arvata ja Venushan se olikin, sen verran lähellä Maata kohden tuntuu olevan nyt että voisi melkein hyvätehoisilla kiikareilla tähystää.

Myös parit tähtikuviot tuli tuon sivun avulla opittua uudelleen. Esimerkiksi Orionin himmeimmätkin tähdet näkyvät myöhään illalla näin kaupungin valosaasteen läpi, pitäisi joskus kyllä matkustaa jonnekkin missä on oikeasti pimeää niin saisi aivan uuden kontakin noihinkin.

 

[Tach]

Tämä oli oikein mukava viritys, kun on tullut tässä parisen viikkoa ihmeteltyä kirkasta taivaankappaletta joka tulee selkeästi näkyville tunteja tähtiä aiemmin heti illan hämärtyessä. Planeetaksi osasinkin jo arvata ja Venushan se olikin, sen verran lähellä Maata kohden tuntuu olevan nyt että voisi melkein hyvätehoisilla kiikareilla tähystää.

Myös parit tähtikuviot tuli tuon sivun avulla opittua uudelleen. Esimerkiksi Orionin himmeimmätkin tähdet näkyvät myöhään illalla näin kaupungin valosaasteen läpi, pitäisi joskus kyllä matkustaa jonnekkin missä on oikeasti pimeää niin saisi aivan uuden kontakin noihinkin.

Light pollution map auttaa valosaasteettoman paikan etsinnässä

 

[taffeli]

Kuvaamisessa on tärkeintä seuranta. Yhtään minkäänlaisia kuvia et saa sumuista tai galakseista, jos seurantasi ei ole riittävän tarkkaa. 200mm putkella itse kuvailen ja 20s valotuksiin riittää yleensä seurantajalustani tarkkuus, jos olen jaksanut asettaa sen huolella.

Planeettojen kuvaaminen onnistuu parhaiten videota ottamalla ja sopivalla softalla sitä käsittelemällä.

Kamerasta tosiaan kenno on se tärkein.

Nyt on kuvailtu, tässä amatöörin matskua:
katso liitettä orion6.jpg

 

[Stephen Elop]

Satuin näkemään tämän meteorin Tampereen alueella havaitun meteorin Kaksi tulipalloa saman päivän aikana - aamuöinen päätyi Suomen ja Venäjän rajaseudulle

Oli hieno ja kirkas ja meteoriksi mielestäni puolet hitaampi kuin yleensä (mitä noita muita meteori videoita katsellut). Ainoa kerta kun olen meteorin nähnyt ja se sattui sitten olemaan varsin näyttävä. Pikkasen siinä säpsähti että nytkö ne alienit tulevat, koska tuo oli hitaampi kuin meteorit yleensä.

En kuullut mitään paukauksen ääntä tuon valopallon jälkeen. Tuosta valopallon näkemisestä olin korkeintaan 5-minuuttia ulkona, eli ei sinä aikana ainakaan kuulunut mitään.

Se minkä kokoisena se loisti oli väliltä 10*venus ja 1/4 kuusta. Siis vaalean läiskän koko taivaalla. Pystyykö tästä valopallon koosta päättelemään minkä kokoinen kyseinen kappale olisi ollut?

 

[McMaster]

Satuin näkemään tämän meteorin Tampereen alueella havaitun meteorin Kaksi tulipalloa saman päivän aikana - aamuöinen päätyi Suomen ja Venäjän rajaseudulle

Oli hieno ja kirkas ja meteoriksi mielestäni puolet hitaampi kuin yleensä (mitä noita muita meteori videoita katsellut). Ainoa kerta kun olen meteorin nähnyt ja se sattui sitten olemaan varsin näyttävä. Pikkasen siinä säpsähti että nytkö ne alienit tulevat, koska tuo oli hitaampi kuin meteorit yleensä.

En kuullut mitään paukauksen ääntä tuon valopallon jälkeen. Tuosta valopallon näkemisestä olin korkeintaan 5-minuuttia ulkona, eli ei sinä aikana ainakaan kuulunut mitään.

Se minkä kokoisena se loisti oli väliltä 10*venus ja 1/4 kuusta. Siis vaalean läiskän koko taivaalla. Pystyykö tästä valopallon koosta päättelemään minkä kokoinen kyseinen kappale olisi ollut?

Tuli kans nähtyä, tai ainakin loppu juurikin tuon takia kun oli sen verran hidas. Olin poikaa (6v) viemässä harkkoihin kun hihkas takapenkiltä että "tähdenlento" ja kerkesin näkemään viimeset pari sekuntia lennosta kun hajosi palasiksi. Poika oli kyllä tohkeissaan kun oli ensimmäinen tähdenlento jonka näki ja oli noinkin näyttävä. Itse on tullut tuijoteltua taivaalle niin paljon, että nähnyt monia ja joitakin todella erikoisiakin joille en vielä ole selitystä saanut.

Pari mielenkiintoisinta mitä olen nähnyt.
Tämä oli joskus -90 luvun alkupuolella. Katselin parvekkeelta suurin piirtein itää kohti. Kyseinen meteori tuli katselukulmasta nähtynä pohjoisen suunnasta etelää kohti. Oli myös kohtuu pitkäkestoinen ja jätti pitkän vanan peräänsä. Erikoista oli se, että väri tällä vahvasti vihreään päin ja lopussa näytti siltä kuin olisi osunut seinään kun se räjähti ja kipunat näytti tosiaan siltä kuin olisivat kimmonneet seinästä takasin päin.

Toisen erikoisen näin tuossa noin -05-06 paikkeilla kun asuin Australiassa. En muista ilmansuuntaa mihin katselin, mutta jos kuvitellaan, että olisin katsellut etelään, tämä lensi lännestä itään. Tämä oli myös aika hidas, havaintoaika noin 5-7 sekuntia, todella kirkas ja kohtuu kookas valopallo lyhyellä hännällä. Erikoisen tästä teki se, että noin puolessa välissä havaintoa tästä irtosi kolme valopalloa tasaisin, ehkä noin 0.5 sekunnin välein, jotka näytti vain tippuvan kyydistä ja suuntaavan alaspäin, eikä kohti kulkusuuntaa niin kuin voisi maalaisjärjellä kuvitella. Tämän jälkeen hiipui pois. Tälle en ole saanut selitystä mistä moinen voisi johtua.

 

[Tommy Goldfish]

Toisen erikoisen näin tuossa noin -05-06 paikkeilla kun asuin Australiassa. En muista ilmansuuntaa mihin katselin, mutta jos kuvitellaan, että olisin katsellut etelään, tämä lensi lännestä itään. Tämä oli myös aika hidas, havaintoaika noin 5-7 sekuntia, todella kirkas ja kohtuu kookas valopallo lyhyellä hännällä. Erikoisen tästä teki se, että noin puolessa välissä havaintoa tästä irtosi kolme valopalloa tasaisin, ehkä noin 0.5 sekunnin välein, jotka näytti vain tippuvan kyydistä ja suuntaavan alaspäin, eikä kohti kulkusuuntaa niin kuin voisi maalaisjärjellä kuvitella. Tämän jälkeen hiipui pois. Tälle en ole saanut selitystä mistä moinen voisi johtua.

Kappaleelle jolla on kovaa vauhtia kulkevaa massaa tuo olisi aika erikoista. Kitkan aiheuttaman jännitteen ja irtoavan ylikuumentuneen aineksen synnyttämiä pallosalamoita etsimässä maata?

 

[Tach]

En tiedä onko tässä ketjussa vielä mainittu, mutta Aladin Lite on aika mielenkiintoinen ja yllättävän kattava työkalu avaruuden kohteiden tutkimiseen.

 

[Hetukkam]

Nuo isommat kappaleet saattaa tosiaan joskus hajota oudosti. Vuonna 2000 näin Kuusamossa jossakin Venäjän päällä räjähtäneen ja tähänasti pisimpään kestäneen bolidin. Kerkesin ääneen laskea "satayksi, satakaksi...sataseitsemän" implikoiden noin 7 sekunnin kestoa. Viimeisten sekuntien aikana bolidi ensin hajosi kahteen kappaleeseen jotka lähtivät noin 45 asteen kulmassa kappaleen alkuperäiseen lentosuuntaan nähden ja toinen kappale hajosi lentonsa lopussa vielä kahdeksi kappaleeksi joiden niidenkin lentoradat muuttuivat reilusti. Toki aika saattaa kullata muistot näissä aika reippaasti, mutta lennon pituuden muistan selkeästi.

 

[Euphemos]

Täällä kun on hiljattain sivuttu geologian aihepiiriä, niin mainittakoon "merkillisten möykkyjen mysteeri":

Geologia | Maapallon vaipassa piilee merkillisiä möykkyjä, jotka ovat kuin uponneita mantereisia laattoja

Tulivuoret, maanjäristykset ja meteoriitit antavat geologeille pääsyn maan syvimpiin salaisuuksiin. Hyvä tarkistuspaikka on kainuulaisen huoltoaseman takapihalla.

www.hs.fi

Itsellä kun suurempi kiinnostus oli viinien maailmaan, niin syvennys oliviinien alamaailmaan on otollinen.

Tässä myös lyhyehkö katsaus artikkelissa mainitun pluumiteorian historiaan.

Edit: näköjään mulkerot muuttivatkin tuon artikkelin maksulliseksi puoli tuntia sitten, joten tässä välimuistista varmuuskopio:

Maapallon vaipassa piilee merkillisiä möykkyjä, jotka ovat kuin uponneita mantereisia laattoja
Tulivuoret, maanjäristykset ja meteoriitit antavat geologeille pääsyn maan syvimpiin salaisuuksiin. Hyvä tarkistuspaikka on kainuulaisen huoltoaseman takapihalla.

Matti Koskinen
Julkaistu: 2:00
PALJON siitä, mitä tiedämme maapallosta, on tärinän ansiota.

Vielä 1860-luvulla Jules Verne kuvitteli romaanissaan Matka maan keskipisteeseen onton planeetan, jonka sisällä esihistorialliset otukset mellastavat.


Kroatialainen seismologi Andrija Mohorovičić havaitsi vuonna 1909, että maan sisuksissa kulkevat maanjäristysaallot heijastuvat ja taittuvat tietyissä syvyyksissä. Planeetta on siis täyttä tavaraa, ja se on muodostunut erilaisista kerroksista.


Syntyi koulukirjoista tuttu kuva maapallosta, joka pitää kutinsa tänäkin päivänä. On kivikova kuori mannerlaattoineen ja sen alla noin 2 900 kilometrin paksuinen tiheä vaippa, jonka sisällä on kaksiosainen rautaydin.

Viime aikoina kuva on tarkentunut. Maapallon sisusta on aika lailla värikkäämpi kuin kaavakuvat näyttävät.


”Alun perin seismologisilla havainnoilla saatiin yksityiskohtaista tietoa ainoastaan ihan pintakerroksista. Pikkuhiljaa mittalaitteiden tarkkuus on parantunut ja päästään yhä syvemmälle yksityiskohtiin”, kertoo akatemiatutkija Jussi S. Heinonen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta.


SEISMOLOGISTEN havaintoasemien verkosto oli 1970-luvulle tultaessa niin kattava, että maanjäristysaaltoja voitiin tarkkailla koko planeetalla. Syvällä maan vaipassa tutkijat havaitsivat kaksi valtavaa möykkyä, joissa maanjäristysaallot hidastuvat.

Ne makaavat vaipan ja ytimen rajan tuntumassa Afrikan ja Tyynenmeren alla kuin kaksi maanalaista mannerta.


Möykkyjen tieteellinen nimitys on varsin tekninen ja mielikuvitukseton Large Low Shear Velocity Province eli tuttavallisesti LLSVP. Heinonen on ehdottanut suomenkielistä termiä ”alavaipan suurprovinssit”.


”Vasta tällä vuosituhannella niitä on alettu tutkia tosissaan, mitä ne ovat ja mihin ne liittyvät”, Heinonen sanoo.

https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/fd3768f366f44fc883d5e2ae798ce7e3.svg

ALAVAIPAN tutkiminen vaatii kekseliäitä menetelmiä. Kurkistamaan sinne ei oikein pääse.

Maapallon kuori on mantereisten laattojen kohdalla keskimäärin 30 kilometrin paksuinen. Meren alla se on ohuimmillaan noin viisi kilometriä. Silti kuoren alle vaippaan asti ei ole onnistuttu kairaamaan reikää.

Maailman syvin reikä, supersyvä koekairaus Kuolan niemimaalla, ylettyi vain 12 kilometrin syvyyteen. Mainitut alavaipan suurprovinssit ovat yli sata kertaa syvemmällä.


VAIPPAA, etenkin sen syvimpiä osia, on siis vielä mahdotonta havainnoida suoraan, mutta onneksi siitä on jälkiä pinnalla.

Heinonen opettaa muun muassa petrologiaa eli kivien alkuperän tutkimusta. Väitöskirjaansa varten hän tarkasteli Etelämantereen laakiobasaltteja.


Ne koostuvat kiviaineksesta, joka purkautui miljoonia vuosia sitten syvältä maapallon vaipasta. Pinnalle nousseen aineksen kemiallinen koostumus paljastaa, mitä uumenissa tapahtuu.


YKSI yleinen virheellinen käsitys on, että maapallon pinta on kuin munankuori, joka kelluu sulan kiviaineksen magman päällä, Heinonen sanoo.

Todellisuudessa mannerlaattoja liikuttavat konvektiovirtaukset. Ne ovat suunnattoman sitkaan kivimassan äärettömän hitaita liikkeitä.


Vaippa on punahehkuisen kuuma, mutta lähes kokonaan kiinteää kiveä. Magmaa on merkittäviä määriä vain sen pintaosissa ja paikoin alavaipassa.


Vaipan alkuaineiden koostumus on erilainen kuin pinnan kivilajien. Paine ja lämpötila saavat nuo alkuaineet järjestymään eri tavalla. Siksi vaipan eri kerrosten mineraaleilla on eri ominaisuuksia. Ne esimerkiksi välittävät eri tavoin seismisiä aaltoja.


Näitä mineraaleja löytyy paikoista, joissa vaippa on kurkistanut pintaan. Lähin paikka löytyy Suomesta Kontiomäeltä huoltoaseman takapihalta. Sieltä maankuori myllersi lähes kaksi miljardia vuotta sitten niin, että osa vaippaa nousi kuoren pintaosiin.


Näin vanhat kivet tosin kertovat harvoin vaipan oloista, sillä niiden mineraalit ovat usein muuntuneet myöhemmin.

https://hs.mediadelivery.fi/img/978/a9f4b9cfc3f44ddf9426a57fe7283acc.jpg

Pala 1,95 miljardia vuotta vanhaa Maan vaippaa löytyi Kontiomäeltä.

Heinonen nostaa työhuoneensa pöydälle tuoreempia näytteitä: basalttia eli jäähtynyttä magmaa Havaijilta.

Siinä näkyy vihertävä sulkeuma. Toinen murikka on vastaavanlainen basaltista irrotettu sulkeuma Teksasista. Sulkeumat ovat tulivuorenpurkauksissa mukaan tarttuneita vaipan palasia.


Musta, huokoinen basaltti näyttää juuri siltä kuin tyypilliset tulivuorten rinteet. Sulkeumien sisäpinnat kuitenkin kimaltelevat täynnään vihreitä kiteitä. Ne ovat osuvasti nimettyä oliviinia. Se on ylävaipan yleisin mineraali. Pinnan oloissa se rapautuu nopeasti.


Kun tiedetään, mitä kiviaineksia maapallon vaipassa on, niitä voidaan laboratoriossa altistaa kovaan kuumuuteen ja paineeseen. Sitten nähdään, millaisia mineraaleja syntyy eri oloissa


”Kun näytettä puristetaan kahden timanttikiteen välissä, niin silloin saadaan sellaisia paineita kuin maapallon vaipassa” Heinonen kuvailee.


Timantit ovat nekin vaipan ääriolojen tuotoksia, joita kivimassojen virtaukset ja tulivuorenpurkaukset toisinaan kuljettavat pinnan tuntumaan.


LABORATORIOSSA voidaan myös tutkia, miten eri materiaalit käyttäytyvät eri oloissa. Tuloksia verrataan seismisiin mittauksiin maapallon eri kerroksista.

Näin on voitu päätellä, että ytimen tuntumassa lämpötila yltää noin 2 400 celsiusasteeseen. Paine siellä on 130 miljardin pascalin luokkaa, kun ilmakehän paine on sata pascalia.


Samanlaisia äärioloja syntyy hetkellisesti, kun meteoriitti iskeytyy Maahan. Siksi iskuissa voi syntyä mineraaleja, joita yleensä löydetään vain syvältä maan vaipasta.


MAAPALLON seismologinen tutkimus on kuin seinien koputtelua. Kaikuja vain kuunnellaan maankamarasta, ja koputtelun aiheuttaa maanjäristys.

Syvyyksissä esiintyviä kiviä ja mineraaleja puolestaan kulkeutuu pinnalle tulivuorten ja meteoriittien mukana. Laboratoriossa niillä voidaan jäljitellä eri kerrostumien oloja.


”Nämä ovat ne pääasialliset työkalut, joilla maapallon sisäkerroksia tutkitaan”, Heinonen summaa.

Alavaipan suurprovinssien tutkimuksessa tärkeimmässä roolissa on ollut seismologinen aineisto. Uuden tiedon mukaan provinssien rajat ovat varsin terävät. Se viittaa siihen, että möykyt ovat koostumukseltaan erilaisia kuin muut vaipan osat.


”Jos kyseessä olisi vain kuumempi kohta vaipassa, sen rajat eivät voisi olla niin terävät”, Heinonen sanoo.


Möykyt vaikuttavat olleen paikallaan satoja miljoonia vuosia, Heinonen sanoo. Ne eivät näytä osallistuvan konvektioon vaipan sisällä, vaan lötköttävät liikkumatta ytimen rajapinnalla.


OMITUINEN on myös yhteys alavaipan suurprovinssien ja syvältä vaipasta pinnalle nousevien kuumien pisteiden eli pluumien välillä.

Jos vaippa muutoin on liikkeissään hidas, pluumissa kuuma kivi voi nousta kohti pintaa jopa kymmenen senttimetriä vuodessa. Se on geologisessa mittakaavassa kova vauhti. Pluumeja on esimerkiksi Havaijin vuorijonon ja Islannin saarien alla.


”Jos Havaijin kuumasta pisteestä porattaisiin suoraan alaspäin, päästäisiin yhden suurprovinssin reuna-alueelle.”


Pluumien kautta maapallon vaipan liikkeet vaikuttavat suoraan pinnan oloihin. Pluumeista lähteneet valtavat magmapurkaukset ovat aiheuttaneet sukupuuttoja ja ilmastonmuutoksia. Ne ovat tuiki harvinaisia, mutta sitä vaikuttavampia mullistuksia.


HEINOSEN tutkimat laakiobasaltit Etelämantereella ovat peräisin 180 miljoonaa vuotta sitten jurakauden jättipurkauksista. Sata kertaa Itämeren tilavuuden verran magmaa puski ylös. Se tuli jopa satojen kilometrien syvyydestä.

Niistä muodostui laavapatjakerrostumIa, jotka olivat paikoin jopa kilometrin paksuisia. Purkaus toteutui muutamassa miljoonassa vuodessa, geologisessa ajassa hengästyttävän nopeasti.


Purkaus Siperiassa 250 miljoonaa vuotta sitten ehkä pani alulle historian suurimman joukkotuhon permikauden lopussa.


Maapallon alavaipan suurprovinssien yhteys pluumeihin on vielä arvailun asteella. Yhden teorian mukaan möykyt ovat uponneita mantereisia laattoja tai maapallon syntymisen jälkeen jäänyttä primitiivistä vaippaa, joka on jäänyt jumiin.

Se eristää ydintä niin tehokkaasti, että sen alle muodostuu kuumia taskuja. Pullahtaessaan esiin möykyn alta nuo taskut muodostaisivat pluumeja.

 

[Griffin]

Minkäköhän näin tuolla kävelyllä ollessa n klo 00.32 +/- 3 minuuttia?
Joku kirkas kappale lensi arviolta etelä - pohjoinen suunnassa melko nopeasti, hehkuen (Omasta mielestä ei kovinkaan korkealla (ehkä alle km). Hajosi ilmeisesti kahdeksi ja hiipui pois. Jos jotain tippui, niin voi mennä muutamien kilometrien säteelle JNS keskustasta (Penttilä - Niinivaara alueelle..). Mitään ääntä ei kuulunut.

 

[Flying Hellfish]

Mikä se Muskin pointti on Marsin asuttamisessa?
Aivan sama kuinka pahasti me tyritään Telluksen olosuhteet, niin Mars tulee aina silti olemaan vihamielisempi ympäristä kaikenlaiselle elämälle.

Onko Marsin asuttaminen vain joku ensimmäinen askel ihmisen levittäytymiselle ympäri linnunrataa?
Lähimmätkin tunnetut mahdollisesti elinkelpoiset eksoplaneetat ovat niin kaukana, että ihmisen olisi elettävä useita sukupolvia avaruuden olosuhteissa (säteily, painottomuus yms.) ja sittenkään määränpään elinkelpoisuudesta ei ole mitään varmuutta.

 

[d-gen]

lol...

 

[Tonnin Seteli]

Mikä se Muskin pointti on Marsin asuttamisessa?
Aivan sama kuinka pahasti me tyritään Telluksen olosuhteet, niin Mars tulee aina silti olemaan vihamielisempi ympäristä kaikenlaiselle elämälle.

Onko Marsin asuttaminen vain joku ensimmäinen askel ihmisen levittäytymiselle ympäri linnunrataa?
Lähimmätkin tunnetut mahdollisesti elinkelpoiset eksoplaneetat ovat niin kaukana, että ihmisen olisi elettävä useita sukupolvia avaruuden olosuhteissa (säteily, painottomuus yms.) ja sittenkään määränpään elinkelpoisuudesta ei ole mitään varmuutta.

Totta kai. Ekofasistinen ajatus siitä, että ihminen ryssii maapallon elinkelvottomaksi on ensisijaisesti vain tekosyy. Oikeasti ihmisen levittäytyminen planeetan ulkopuolelle on ihan muista syistä perusteltua, ja tätä tosissaan miettivät käyttävät tyhmien massojen epäolennaisia pelkoja ymmärrettävästi hyväkseen. Toki voi myös vedota olennaiseen pelkoon törmäyksestä, mutta se ei samaan tapaan sovellu. Paniikin lietsomista ei katsota hyvällä, mutta ilmastouskonto on myös talouseliittiä miellyttävä öyhötys.

 

[Bertta]

Mikä se Muskin pointti on Marsin asuttamisessa?
Aivan sama kuinka pahasti me tyritään Telluksen olosuhteet, niin Mars tulee aina silti olemaan vihamielisempi ympäristä kaikenlaiselle elämälle.

Onko Marsin asuttaminen vain joku ensimmäinen askel ihmisen levittäytymiselle ympäri linnunrataa?
Lähimmätkin tunnetut mahdollisesti elinkelpoiset eksoplaneetat ovat niin kaukana, että ihmisen olisi elettävä useita sukupolvia avaruuden olosuhteissa (säteily, painottomuus yms.) ja sittenkään määränpään elinkelpoisuudesta ei ole mitään varmuutta.

Kaikista vaikeuksista huolimatta on yritettävä. Mars on ensimmäinen askel, mutta ei tietenkään lopullinen päämäärä.

Jos ihmiskunta jää pelkästään maahan, sukupuutto on varma kohtalo ennemmin tai myöhemmin.

 

[jkeskir]

Minkäköhän näin tuolla kävelyllä ollessa n klo 00.32 +/- 3 minuuttia?
Joku kirkas kappale lensi arviolta etelä - pohjoinen suunnassa melko nopeasti, hehkuen (Omasta mielestä ei kovinkaan korkealla (ehkä alle km). Hajosi ilmeisesti kahdeksi ja hiipui pois. Jos jotain tippui, niin voi mennä muutamien kilometrien säteelle JNS keskustasta (Penttilä - Niinivaara alueelle..). Mitään ääntä ei kuulunut.

Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi, Helsinki 72
Lyridien metoriparveen liittyvä tulipallo

 

[jukkis2000]

https://www.nasa.gov/wp-content/uploads/static/dm2/NASA Launch America

https://www.nasa.gov/wp-content/uploads/static/dm2/Launch America - a partnership between NASA and private space companies – will help open the space above Earth to people besides government astronauts.

www.nasa.gov

NASA tekee 27.5. klo 23:32 miehitetyn laukaisun sitten avaruussukkuloiden. Avaruusaluksena on SpaceX:n Dragon. Tämän piti lähteä jo viime vuonna mutta nyt se näkyy. NASA:n etusivulla NASA Events kohdassa tekstillä Wed., May 27, 4:32 p.m. EDT: SpaceX Demo-2 Crewed Launch to International Space Station.

 

[Wille]

Kiinnoistais aloittaa taivaalle katselu teleskoopin avulla.

Onkohan tämä hyvä valinta? Celestron Maksutov telescope MC 127/1500 NexStar 127 SLT GoTo

Mitähän tuohon kannattais ottaa samalla mukaan. Hyviä muita vaihtoehtoja saa mielellään ilmoittaa jos keksii.

1000€ alle jos pääsee niin olis bueno. Kuljetettavuus ja goto on ainakin kriteereinä.

 

[taffeli]

Kiinnoistais aloittaa taivaalle katselu teleskoopin avulla.

Onkohan tämä hyvä valinta? Celestron Maksutov telescope MC 127/1500 NexStar 127 SLT GoTo

Mitähän tuohon kannattais ottaa samalla mukaan. Hyviä muita vaihtoehtoja saa mielellään ilmoittaa jos keksii.

1000€ alle jos pääsee niin olis bueno. Kuljetettavuus ja goto on ainakin kriteereinä.

Aika paljon on merkitystä sillä, että aiotko tiirailla planeettoja vai tähtisumuja yms. kaukaisempia ja pimeämpiä kohteita.

Jos suunnitelmissa on ottaa valokuvia tähtisumuista yms. kaukaisista kohteista, niin se ei onnistu tuollaisella jalustalla, vaan pitää olla ekvaattorimallin jalusta.

 

[Wille]

Aika paljon on merkitystä sillä, että aiotko tiirailla planeettoja vai tähtisumuja yms. kaukaisempia ja pimeämpiä kohteita.

Jos suunnitelmissa on ottaa valokuvia tähtisumuista yms. kaukaisista kohteista, niin se ei onnistu tuollaisella jalustalla, vaan pitää olla ekvaattorimallin jalusta.

Kiitos avusta. Mielellään katselisin tähtisumuja ja kaukaisia kohteita.

Skywatcher Telescope N 200/1000 Explorer BD NEQ-5 Pro SynScan GoTo Tämän tyylisellä jalustalla onnistuisi? Onkohan tämä pätevä valinta?

Katseletteko te kaupunkialueella vai matkustatteko vähän syrjempään valosaasteesta? Suodattimia näkyy olevan kaupungin valoja vastaan.

 

[taffeli]

Kiitos avusta. Mielellään katselisin tähtisumuja ja kaukaisia kohteita.

Skywatcher Telescope N 200/1000 Explorer BD NEQ-5 Pro SynScan GoTo Tämän tyylisellä jalustalla onnistuisi? Onkohan tämä pätevä valinta?

Katseletteko te kaupunkialueella vai matkustatteko vähän syrjempään valosaasteesta? Suodattimia näkyy olevan kaupungin valoja vastaan.

Ton kokoinen putki on jo aika iso ja liikuttelu on melko työlästä. Tuollainen alusta pitää joo olla kuvaamiseen, jos vain katsella haluat, niin silloin toimisi toi ensin linkkaamasi mallikin. Kuvaamisessa käytetään todella pitkiä valotusaikoja, eli teleskoopista et ikinä tule näkemään mitään lähellekään kuvien kaltaista, vaan ainoastaan himmeän harmaata suttua

Itse olen kuvaillut vain parvekkeelta kaupungissa, noi valosaastefiltterit ovat oikeasti aika toimivia. Tässä kuva parvekkeelta valosaasteen keskeltä:

https://bbs.io-tech.fi/attachments/orion6-jpg.348522/

Tossa on muistaakseni parisenkymmentä 20s valotuksella otettua kuvaa pinottuna. Kohta pitäisi lappiin lähteä, niin ajattelin ottaa erämaamökille teleskoopin mukaan ja kuvailla sitten oikeasti pimeässä.

Tuolta löytyy aivan valtava määrä infoa:

Avaruus.fi - keskustelualue - Etusivu

Avaruus.fi - keskustelualue - Etusivu

www.avaruus.fi

 

[Diziet Sma]

Kiinnoistais aloittaa taivaalle katselu teleskoopin avulla.

Oletko katsellut aiemmin paljain silmin tai kiikarilla, vai meinasitko aloittaa suoraan kaukoputkella?

Onkohan tämä hyvä valinta? Celestron Maksutov telescope MC 127/1500 NexStar 127 SLT GoTo

Ehkä. Itselläni on vähän isompi Celestron, enkä ole huomannut laadussa mitään valittamista.

127-millinen on sen verran suuri, että tuolla näkee jo jotain, ja sen verran pieni, että kuljettaminen ei ole liian työlästä. Mutta YMMV.

Mitähän tuohon kannattais ottaa samalla mukaan. Hyviä muita vaihtoehtoja saa mielellään ilmoittaa jos keksii.

Kunnon okulaareihin kannattaa varata osa budjetista. Yleensä paketissa mukana tulevat ovat aloittelijalle kelvollisia, mutta pian alkaa tehdä mieli parempia.

 

[Wille]

Oletko katsellut aiemmin paljain silmin tai kiikarilla, vai meinasitko aloittaa suoraan kaukoputkella?


Ehkä. Itselläni on vähän isompi Celestron, enkä ole huomannut laadussa mitään valittamista.

127-millinen on sen verran suuri, että tuolla näkee jo jotain, ja sen verran pieni, että kuljettaminen ei ole liian työlästä. Mutta YMMV.


Kunnon okulaareihin kannattaa varata osa budjetista. Yleensä paketissa mukana tulevat ovat aloittelijalle kelvollisia, mutta pian alkaa tehdä mieli parempia.

Tähän mennessä katsellut vain paljain silmin. Valinnanvarasta ei ainakaan ole puutetta kun ensimmäistä teleskooppia etsii.

 

[Diziet Sma]

Tähän mennessä katsellut vain paljain silmin.

OK, se on hyvä. Kysyin siksi, ettet vain tee aloittelijan virhettä eli ostat suoraan kaukoputken, petyt kun et näe samaa kuin Hubblen kuvissa ja putki jää sitten muutaman käyttökerran jälkeen komeroon keräämään pölyä.

Valinnanvarasta ei ainakaan ole puutetta kun ensimmäistä teleskooppia etsii.

Ei tosiaankaan. Siksi kannattaa uhrata muutama tovi kokemusten lukemiseen aiemmin mainitulta avaruus.fi-sivustolta.

 

[Smanci]

Kiitos avusta. Mielellään katselisin tähtisumuja ja kaukaisia kohteita.

Skywatcher Telescope N 200/1000 Explorer BD NEQ-5 Pro SynScan GoTo Tämän tyylisellä jalustalla onnistuisi? Onkohan tämä pätevä valinta?

Katseletteko te kaupunkialueella vai matkustatteko vähän syrjempään valosaasteesta? Suodattimia näkyy olevan kaupungin valoja vastaan.

Tuossa kannattaa tiedostaa, että laite on hyvä, MUTTA kokonaisuus painaa ns. saatanasti, 32 + 9 kiloa. Lisäksi kun viet sen putken ulos niin iso töttörö ja iso peili vaativat vähintään kymmeniä minuutteja, että tasaantuvat ympäristön lämpötilaan. Odotellessa sitten taivas menee 2/5 kerrasta pilveen, koska syksy/talvi/kevät. Kesällä et näe nyt muuten vaan mitään. Kirkkaat sumut kuten M57 ovat harmaita selvärajaisia muotoja, kaikki muut epämääräisiä tuhnuja. Kaupungissa kaikki epämääräisiä tuhnuja. EQ5 on tuolla putkella kuvaamiseen nippa nappa riittävä. Enkä edes ole inhorealisti.

Toriin ilmestyy suht usein esim. Skymax 102/127 150-250 euron pintaan. Valtaosa todella vähän käytettyjä, koska ostettu ja no, petytty. Noista ehdottomasti aloittaen. Käytettynä siinä mielessä erinomainen sijoitus, että arvo laskee vuosien myötä todella vähän eikä optiikkakaan vanhene. Jos kiinnostus jatkuu, myy pois ja osta isompi. Go-To-jalustan voi jättää halutessaan pois, tähtihyppely ja siinä vastaan tulevat on puoli iloa.

 

[Lager7]

Osaako kukaan suositella tai kertoa mistä kannattaisi edullinen jalusta ostaa tollaselle sky watcher lyhyelle putkelle. Lähinnä vaan kuun katseluun eli ei tarvitse olla mitään seurantalaitteita yms. ihan perus jalusta. kiitos

 

[Wille]

Osaako kukaan suositella tai kertoa mistä kannattaisi edullinen jalusta ostaa tollaselle sky watcher lyhyelle putkelle. Lähinnä vaan kuun katseluun eli ei tarvitse olla mitään seurantalaitteita yms. ihan perus jalusta. kiitos

Mikä budjetti?

"Jos ajatellaan tukevuutta, havainnoinnin helppoutta ja laatua niin parhaan vastineen rahalle olen saanut 102mm F/6.5 refraktorilla joka on skywatcherin AZ4 jalustalla (teräsjalkamalli). Toimii likimain niinkuin dobson ja olen minä jokaisen messier tuhnun sillä nähnyt jota olen yrittänyt (ja olen yrittänyt aika monta tähän päivään mennessä).

Teleskop-Express: Skywatcher AZ4 - Azimutale Montierung mit Edelstahlstativ

Tuo on mielestäni hyvä päivitys mihin tahansa EQ1 - EQ3 jalustalla varustettuun putkeen, vaikuttaa mielestäni enemmän kuin isomman putken hankinta. Ja paljon nopeampi ja mukavampi visuaalikatselussa kuin joku EQ5. Lyhyt 150mm newton varmaan istuisi tuohon myös vielä aika mallikkaasti. Minulla on 130mm newtoni jolla toimii myös loistavasti."

Tälläisen löysin täältä -> Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

Muualta
Skywatcher Mount AZ-4 +Steel Tripod 239 €
Sky-Watcher AZ4 Alt-Az Astronomy Mount with Steel Tripod | First Light Optics ~182,39 € Ei kai vaikuta vielä tulleihin?

Spoileri: Brexit

Tietoa brexitin vaikutuksista henkilöasiakkaille
Britannia erosi EU:sta tammikuun 2020 lopussa. Helmikuun alussa alkoi siirtymäkausi, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vuonna 2020 tule muutoksia esimerkiksi tulliselvittämiseen tai matkustamiseen Britanniaan.

 

[Lager7]

missä on hehkutukset Last Change U:lle?

Mikä budjetti?

"Jos ajatellaan tukevuutta, havainnoinnin helppoutta ja laatua niin parhaan vastineen rahalle olen saanut 102mm F/6.5 refraktorilla joka on skywatcherin AZ4 jalustalla (teräsjalkamalli). Toimii likimain niinkuin dobson ja olen minä jokaisen messier tuhnun sillä nähnyt jota olen yrittänyt (ja olen yrittänyt aika monta tähän päivään mennessä).

Kiitos vastauksesta. Laitan tähän kuvan mun putkesta en oikein ole perillä tuosta kiinnitys systeemistä, osaako joku sanoa meniskö tää kiinni ihan perus kameran kolmijalkaan? Sain siis tämän kyseisen kaukoputken tälläisenä, en ole ikinä aikasemmin kiinnitellyt tätä mihinkään siksi vähän ulapalla tästä.

 

[tuskis]

Onkohan mitään toivoa lähiplaneettojen ja tähtikuvioiden tuijotteluun alle 200e budjetilla?