Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[kekkeruusi]

Neljältä julkaistaan ensimmäinen kuva galaksimme keskellä sijaitsevasta mustasta aukosta. Tuossa olisi lyhyt video siitä mitä olisi odotettavissa:

 

[Lagittaja]

Tuo on tosi hyvä video tästä aiheesta, suosittelen katsomaan. Selittää hyvin sen mitä voimme odottaa näkevämme ja miksi näemme sen mitä näemme.

 

[kekkeruusi]

Oikeasti vähän jänskättää mitä sieltä julkaistaan. Eivät ne mitään epämääräistä tuhrua vaivautuisi julkaisemaan, kai.

 

[Samat]

Tuossa live streami

EU:n oma pätkii tubessa.

 

[Lucas]

 

[Sivustakatsoja]

Ei vaan mun kaaliin mahdu että miten paljon tutkimustyötä ja tekniikkaa tämänkin kuvan saamiseksi on käytetty. Sitä on ehkä vähän jo tottunut siihen että saadaan upeita kuvia Plutosta tai jostain kauniista tähtisumusta, tämä vähän ehkä palautti maan pinnalle (öh höh). Hienoa että ennen sellainen asia mistä voitiin vain teorisoida, mustat aukot ja tapahtumahorisontit, on saatu nyt filmille. Mietin vain että nyt kun teknologia tähän työhön on jo tässä, niin mitenhän nuo kuvat tulevat muuttumaan vuosien saatossa? Käsittääkseni jos parempia kuvia halutaan niin pitää lähettää välineistöä kiertoradalle että saadaan parempia otoksia.

 

[kekkeruusi]

Mielenkiintoista ja merkittävää tässä on se, että kuva vastaa suhteellisuusteorian perusteen mukaista kuvaa.

Mustan aukon kaltaisesta universumin omituisuudesta kun ei oikein voinut odottaa ennalla odottaa mitään varmaa.

Ja tämä on vasta ensimmäinen kuva. Tästä se vasta alkaa.

 

[Lucas]

Taitaa Nobelin palkinto olla lähellä tuolla työryhmälle joka kuvannut ensimmäisenä mustan aukon.

Onhan nuo mustat aukot ihmeellisiä. Jos tuonkin mustan auko tapahtumahorisontin koko on halkaisijaltaan 108 valovuorokautta, niin eihän sitä pirukaan vielä tiedä miten tiiviiksi se materiaali tai missä muodossa se onkaan siellä on pakkautunut sen sisään. Eli se voi olla auringon kokoiseksi pakkautunut tai sitten olla halkaisijaltaan millimetriä pienempi.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on missä muodossa materiaali, energia esiintyvät siellä ja onko aikaa olemassa ja jos niin miten se etenee jos etenee. Jos aikaa ei ole niin silloin käsittääkseni Hawkingin säteilyä ei voisi syntyä ja musta aukko olisi ikuinen. Ikuinen musta aukko taas ei sovi nykyiseen teoriaan siitä, että kaikki materiaali katoaa tästä universumista aikanaan ja triljoonien triljoonien vuosien kuluttua pelkästä energiasta tai oikeastaan fotoneista koostuvassa universumissamme seuraa joku häiriö joka aiheuttaa uuden alkuräjähdyksen.

Olisihan sitä viisas jos tuollaisiin kysymyksiin osaisi vastata.

 

[Lucas]

Käsittääkseni jos parempia kuvia halutaan niin pitää lähettää välineistöä kiertoradalle että saadaan parempia otoksia.

USA:n lehdistötiedotuksen lähetyksessä ollut se Harvardin proffa työryhmästä kertoi, että pari teleskooppia lisää sopiviin paikkoihin lisää merkittävästi resoluutiota ja se että siirtyvät jatkossa ottamaan kuvia korkeammilla taajuuksilla.

Oman käsityksen mukaan mustasta aukosta ei voi koskaan saada varsinaisesti kuvaa vaan kuva rajoittuu sitä mustaa aukkoa ympäröivän tapahtumahorisontin ulkopuolelle.

Mustien aukkojen tapahtumahorisontin sisällä tapahtuvat asiat jäänevät ikuisiksi arvoituksi. Voihan niitä yrittää matematiikalla mallintaa, mutta ne jäävät silti pelkiksi arvauksiksi ja teorioiksi kun vahvistusta niille on mahdoton koskaan saada.

 

[Samat]

Taitaa Nobelin palkinto olla lähellä tuolla työryhmälle joka kuvannut ensimmäisenä mustan aukon.

Onhan nuo mustat aukot ihmeellisiä. Jos tuonkin mustan auko tapahtumahorisontin koko on halkaisijaltaan 108 valovuorokautta, niin eihän sitä pirukaan vielä tiedä miten tiiviiksi se materiaali tai missä muodossa se onkaan siellä on pakkautunut sen sisään. Eli se voi olla auringon kokoiseksi pakkautunut tai sitten olla halkaisijaltaan millimetriä pienempi.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on missä muodossa materiaali, energia esiintyvät siellä ja onko aikaa olemassa ja jos niin miten se etenee jos etenee. Jos aikaa ei ole niin silloin käsittääkseni Hawkingin säteilyä ei voisi syntyä ja musta aukko olisi ikuinen. Ikuinen musta aukko taas ei sovi nykyiseen teoriaan siitä, että kaikki materiaali katoaa tästä universumista aikanaan ja triljoonien triljoonien vuosien kuluttua pelkästä energiasta tai oikeastaan fotoneista koostuvassa universumissamme seuraa joku häiriö joka aiheuttaa uuden alkuräjähdyksen.

Olisihan sitä viisas jos tuollaisiin kysymyksiin osaisi vastata.

Tuossakin lähetyksessä taisi olla noita kuvia, jossa näytettiin että musta aukko ampuu energiaa/materiaa navoistaan (vertaa vaikka pulsar). Sitä mekanismia ei vielä tarkemmin osattu selittää, mutta liittyy mahdollisesti osaltaan mustan aukon pyörimisnopeuteen.

 

[omena]

Tuossakin lähetyksessä taisi olla noita kuvia, jossa näytettiin että musta aukko ampuu energiaa/materiaa navoistaan (vertaa vaikka pulsar). Sitä mekanismia ei vielä tarkemmin osattu selittää, mutta liittyy mahdollisesti osaltaan mustan aukon pyörimisnopeuteen.

En katsonut lähetystä mutta kuvauksesi vastaa kvasaaria, jossa eri suuntiin suihkuava aine ei tule mustasta aukosta vaan kiertymäkiekosta.

imo mustat aukot on liian dramatisoituja vaikka niistä ei paljoa tiedetäkkään. Tylsimmässä tapauksessa ne saattavat olla vaan astetta neutronitähteä tiheämpää tavaraa (esim. kvarkkigluoniplasmaa), mikä ei vaan säteile suuren massan vuoksi.

 

[?..]

Taitaa Nobelin palkinto olla lähellä tuolla työryhmälle joka kuvannut ensimmäisenä mustan aukon.

Onhan nuo mustat aukot ihmeellisiä. Jos tuonkin mustan auko tapahtumahorisontin koko on halkaisijaltaan 108 valovuorokautta, niin eihän sitä pirukaan vielä tiedä miten tiiviiksi se materiaali tai missä muodossa se onkaan siellä on pakkautunut sen sisään. Eli se voi olla auringon kokoiseksi pakkautunut tai sitten olla halkaisijaltaan millimetriä pienempi.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on missä muodossa materiaali, energia esiintyvät siellä ja onko aikaa olemassa ja jos niin miten se etenee jos etenee. Jos aikaa ei ole niin silloin käsittääkseni Hawkingin säteilyä ei voisi syntyä ja musta aukko olisi ikuinen. Ikuinen musta aukko taas ei sovi nykyiseen teoriaan siitä, että kaikki materiaali katoaa tästä universumista aikanaan ja triljoonien triljoonien vuosien kuluttua pelkästä energiasta tai oikeastaan fotoneista koostuvassa universumissamme seuraa joku häiriö joka aiheuttaa uuden alkuräjähdyksen.

Olisihan sitä viisas jos tuollaisiin kysymyksiin osaisi vastata.

Millä pienempi musta aukko katoaisi silmänräpäyksessä.

 

[Lucas]

imo mustat aukot on liian dramatisoituja vaikka niistä ei paljoa tiedetäkkään. Tylsimmässä tapauksessa ne saattavat olla vaan astetta neutronitähteä tiheämpää tavaraa (esim. kvarkkigluoniplasmaa), mikä ei vaan säteile suuren massan vuoksi.

Taitavat mustat aukot olla noin triljoona potensiin kummallisempia mitä neutronitähdet. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aika pysähtyy kun painovoima ylittää valon pakonopeuden. Samoin yhtälö E=mc2 muuttuu kummalliseksi kun periaatteessa kaikki massa muuttuu sen mukaan energiaksi mustassa aukossa.

Koko tunnettu fysiikkamme taitaa olla sidoksissa aikaan, energiaan (eri sen muodoissa) ja aika-avaruuteen ja niitä kun ei mustassa aukossa ilmeisesti ole ainakaan meidän tuntemissa muodoissa, niin on mahdoton edes kuvitella millaista mustassa aukossa olisi jos siellä voisi vierailla tai jos sieltä saisi edes suoria havaintoja jotenkin.

Sitä en ymmärrä miten tuollaista mustaa aukkoa voi edes ylidramatisoida. Massaa sillä on miljardeja kertoja enemmän kuin meidän auringolla ja tapahtumahorisontin halkaisijakin on suurempi kuin meidän aurinkokuntamme. Minun on vaikea ymmärtää edes miten voimakas Jupiterin painovoima on meidän aurinkokunnassa. Sehän Jupiterin massa on kuitenkin samaa luokkaa supermassiivisen mustan aukon rinnalla kuin mikä on ero hyttysellä ja valtamerellä. Tapahtumahorisontin takaista maailmaa minun on mahdoton edes hahmottaa kun se ylittää kaiken mitä pystyn käsittämään.

Jos uskovainen olisin niin voisin kenties sanoa, että mustassa aukossa näkyy Jumala kun energia ja massa on jossain puhtaassa muodossa ja aika ja aika-avaruus on lakannut olemasta. Se taitaa olla tavallaan hyvin lähellä sitä mistä tämä universumi syntyi tai mihin tämä on lopulta matkalla.

Musta aukko voi olla tapahtuma horisontin takana myös pelkkää tyhjää täynnä kun aika pysähtyy tai lakkaa olemasta tapahtumahorisontin rajalla jolloin sinne tippuva massa ei koskaan saavuta edes sitä mustan aukon keskustaa eikä mitään tapahtumahorisontin rajan takana olevaa. Tosin voihan se aika kiihtyä myös rajattomaan vauhtiin mustassa aukossa kun meidän tuntemat luonnonlait eivät päde enää siellä.

 

[omena]

Taitavat mustat aukot olla noin triljoona potensiin kummallisempia mitä neutronitähdet. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aika pysähtyy kun painovoima ylittää valon pakonopeuden. Samoin yhtälö E=mc2 muuttuu kummalliseksi kun periaatteessa kaikki massa muuttuu sen mukaan energiaksi mustassa aukossa.

Koko tunnettu fysiikkamme taitaa olla sidoksissa aikaan, energiaan (eri sen muodoissa) ja aika-avaruuteen ja niitä kun ei mustassa aukossa ilmeisesti ole ainakaan meidän tuntemissa muodoissa, niin on mahdoton edes kuvitella millaista mustassa aukossa olisi jos siellä voisi vierailla tai jos sieltä saisi edes suoria havaintoja jotenkin.

Yleinen suhteellisuusteoria ei ole ns. kaiken teoria. Se ei pysty selittämään kaikkia (mm.) mustan aukon kysymyksiä eikä sitä ehkä pitäisikään käyttää kuvaamaan asioita miktä päättyy sen mukaan singulariteettiin. Vaikka yleisessä suhteellisuusteoriassa ei olisi sinänsä mitään väärää, on ihan yleisessä tiedossa että sen puhti loppuu mm. kvantti-ilmiöissä. Samaan tapaan kuin Newtonin mekaniikkakin oli/on ihan korrektia omassa mittakaavassaan, mutta monimutkaisempiin asioihin tarvittaan järeämpiä yhtälöitä.

 

[Maranki]

Yleinen suhteellisuusteoria ei tosiaan ole ns. lopullinen sana, sitä ei ole kyllä nykyinen kvanttimekaniikkakaan. Löytyykö etsitty kaikki perusvuorovaikutukset yhdistävä teoria säieteoriasta, selittämällä painovoima silmukkakvanttigravitaatiolla tai jollakin ihan muulla tavalla jää nähtäväksi. Ja varmaanhan ei ole sekään, että perusvuorovaikutuksia on vain neljä, jos niitä on enemmän, niin nykyiset yritykset voivat olla samaan tapaan tuomittuja kuin Einsteinin viimeisinä vuosinaan tavoittelema painovoiman ja sähkömagnetismin yhdistävä teoria.

 

[Lifeless]

Hieno kuva ja kompositio näyttäen Jupiterin koon taivaalla verrattuna Kuuhun.
This Photo Shows Jupiter's Size in the Sky Compared to the Moon

Samaa kokoluokkaa kuin Tycho-kraateri, joka on yksi helpoiten tunnistettavissa olevista kuumerkeistä. (tuo vaalea kraateri aika alhaalla, josta lähtee todella pitkät vaaleat heitteleet joka suuntaan)

Kompositio (tuosta alemmasta kuvasta):

Toinen kompositio, hieman lähemmäksi zoomattuna (tuosta alemmasta kuvasta), Tycho-kraateri tuo vaalea oikealla oleva:

Todellinen kuva:

Ja vielä zoomi Jupiteriin perheineen (kuva hieman hämää, koska Callisto ja Ganymede on kiertoradallaan Jupiterin takana, todellisuudessa järjestys Jupiterista katsoen on Io, Europa, Ganymede, Callisto):

 

[Smanci]

Hieno kuva ja kompositio näyttäen Jupiterin koon taivaalla verrattuna Kuuhun.
This Photo Shows Jupiter's Size in the Sky Compared to the Moon

Samaa kokoluokkaa kuin Tycho-kraateri, joka on yksi helpoiten tunnistettavissa olevista kuumerkeistä. (tuo vaalea kraateri aika alhaalla, josta lähtee todella pitkät vaaleat heitteleet joka suuntaan)

Ja vielä zoomi Jupiteriin perheineen (kuva hieman hämää, koska Callisto ja Ganymede on kiertoradallaan Jupiterin takana, todellisuudessa järjestys Jupiterista katsoen on Io, Europa, Ganymede, Callisto):

Tulipahan tästä mieleen vajaan kymmenen vuoden takainen tapaus, jossa kreikkalainen kaveri innostui kuvailemaan Ganymeden pinnamuotoja.

 

[Lifeless]

Onpas mielenkiintoinen softa toi WinJupos. Ei ole koskaan tullut vastaan...

Voi esim simuloida kaikkien planeettojen (ja kuitten) positiot.

Ja jos on omia kuva sarjoja, niin sitä voi käyttää kompensoimaan planeetan pyörimisliikettä (eli softa ottaa stackatessä huomiooon planeetan pyörimisen) .

Meni kyllä samantien first install softiin.

ps. Hetki meni että softasta pääsi jyvälle, mutta esim toi simulointi löytyy Tools -> Ephemerides

Warning! Back to the 90-luku:
Grischa Hahn (Homepage)

edit: kuva linkistä ässä pois

 

[Maranki]

Tuo Lifelessin suosittelema ohjelma vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Joskus 90-luvun alkupuolella tein taivaanmekaniikan harjoitustyönä ohjelman, joka laski Saturnuksen viiden suurimman sijainnin suhteessa Saturnukseen. Ei tuo kovin ihmeellinen homma ollut, Explanatory Supplement of to the Astronomical Almanac -teoksesta löytyi tarvittavat kaavat, mutta pitihän se pari iltaa pois pahan teosta. Ja oli tyydyttävää, kun NOT:illa otetussa kuvassa kuut olivat nätisti pienten lasketttujen laatikoiden sisässä.

 

[Atlantean]

Linnunradassamme on outoja reikiä. Tämä on kyllä mielenkiintoinen juttu. Toivottavasti selviää joskus.

Outoja reikiä Linnunradan tähtivirrassa – Yhdestä pääepäillystä ei ole edes havaintoja

 

[Maranki]

Linnunradassamme on outoja reikiä. Tämä on kyllä mielenkiintoinen juttu. Toivottavasti selviää joskus.

Outoja reikiä Linnunradan tähtivirrassa – Yhdestä pääepäillystä ei ole edes havaintoja

Olin kymmenisen vuotta sitten tekemässä apurahahakemusta pienimuotoiselle projektille, jonka oli määrä tutkia tällaista mahdollisuutta. Tuolloinhan ongelmana oli se, että suurilla galakseilla havaittiin paljon vähemmän seuralaisgalakseja, kuin kosmologiset rakenteenmuodostussimulaatiot ennustivat. Yksi selitysmalli oli se, että merkittävä osa satelliittigalakseista olisi jokseenkin täysin pimeästä materiasta koostuvia. Tällöin ne voisi havaita epäsuorasti jokseenkin tällä tavalla kuin on nyt mahdollisesti tehty. Ehkä olimme oikeilla jäljillä, ehkä emme, rahaa emme kuitenkaan saaneet ja homma jäi siihen. Ehkä olisi pitänyt olla sitkeämpi tai osata myydä idea paremmin.

 

[Murhh]

Aika hurjalta voi pian tähtitaivas näyttää jos noita Starlinkejä on tulossa 12000. Tai no, onhan tuolla tilaa, mutta kai kokoajan on satelliittiketju pään päällä lopulta. Mielenkiintoinen hanke kyllä.

 

[jperala]

Löytyy hieman kalustoa näihin taivaalle tähyämisiin, Japanilainen 60/910mm linssiputki jostain -70 lopusta ja Unitron 75/1200mm -70 alusta, molemmat eq jalustalla. Tuo unitron maailmalla aika haluttu harrastusväline ja kohtuu hintava.

 

[Lagittaja]

Tuo noiden satelliittien loppusijoitus oli kyllä aika koominen näky. En ole ikinä nähnyt mitään tuollaista.
Jos joku ei tuota nähnyt jostain syystä niin SpaceX siis pyöräytti toista vaihetta pitkittäin ja päästi satelliitit (2x30kpl pinoa) irti kaikki kerralla josta ne sitten lähtivät leviämään pikkuhiljaa kuin mikäkin korttikasa.

Videolla pyörähdys alkaa ~1:15:25 ja irroitus näkyy ~1:16:46



Edit: Mitähän suunnitelmia SpaceX:llä on tuon B1049 boosterin suhteen? Kolmatta kertaa lennätettiin nyt, aiemmat lennot Telstar 18V ja Iridium NEXT-8. Olettaisin että jatkaa lentämistä vielä esim Starlink tehtäville. Toisaalta yksi vaihtoehto voi olla se Dragon abort testi. Tosin tiedä sitten haluavatko vetää sivuun tutkimuksia varten. Toisaalta kuitenkin Block 5 ja ovat siitä sanoneet että pitäisi pystyä käyttämään vähintään 10 kertaa, jopa 100 kunnostuksen kanssa.

 

[Smanci]

Jaa, olikin jo.

 

[Monologi]

Onko noista Starlinkeistä parempia kuvia ja speksejä?
Tälläinen vaan löytynyt, missä noita iso läjä. Näyttävät melkein näytönohjaimilta-->

Näköjään löytyi tietoakin noista--> SpaceX reveals more Starlink info after launch of first 60 satellites – TechCrunch

Noin 200 kiloa kipale :O

 

[Lagittaja]

Noin 200 kiloa kipale :O

227kg eli reippaat 13 tonnia yhteensä.

https://www.spacex.com/sites/spacex/files/starlink_press_kit.pdf

Tuohan oli käsittääkseni painavin kuorma mikä on Falcon 9:llä koskaan laukaistu.

 

[Melbac]

Ennennäkemätön näky taivaalla: SpaceX:n Starlink-satelliitit bongattiin välkehtivänä letkana – harrastaja taltioi videolle

1000 niin tulee taloudellisesti kannatavaksi.Paljos noi lupaa netin nopeudeksi?.

 

[SiB77]

"There’s also the question of network capacity and individual satellite load: Each satellite can handle around 1,000 users streaming 4K video at once."

Kokonaiskapasiteetti on noin 1000 terabittiä sekunnissa.

 

[Johan_V]

 

[Lucas]

"There’s also the question of network capacity and individual satellite load: Each satellite can handle around 1,000 users streaming 4K video at once."

Kokonaiskapasiteetti on noin 1000 terabittiä sekunnissa.

Suurin osa satelliiteista on millä tahansa ajanhetkellä meren päällä. Siellä ei paljoa kapasiteettia tarvi paitsi erilaisilla laivoilla, lentokoneissa ja lautoilla mitä tarvii.

Virheenkorjaus myös kasvaa jos yhteys on huono. Eli se maksimikapasiteetti per satelliitti voi todellisuudessa esimerkiksi puolittua käytännössä.

Jos satelliittinetti yleistyy kehitysmaissa ja harvaan asutuilla seuduilla massojen huviksi, niin käytännössä kapasiteetti taitaa silloin riittää johonkin www-sivujen selailuun, sähköpostiin ja pikaviestimien käyttöön. 4k videoista saa vain haaveilla. Tosin onhan se paljon se jos saa Afrikan ja Etelä-Amerikan viidakoissa www-sivut, sähköpostin ja pikaviestimet toimimaan.

BBC:llä tuli muuten hyvä dokumentti pari viikkoa sitten siitä miten se mustan aukon näkeminen tapahtui:



Se kuva mikä julkisuuteen tuli mustasta aukosta on oikeastaan kuin kuva jossa parista palapelin palasta olisi interpoloitu koko palapelin kuva. Se näkyy tuon dokumentin lopulla kun työpajassa kokeilevat erilaisia tietokoneohjelmia jolla siitä lähtödatasta saisi jotain järkevän näköistä kasattua.

Hämmästyttävä se kuva on silti varsinaisesti oikea kuva olekkaan.

 

[Johan_V]

Se kuva mikä julkisuuteen tuli mustasta aukosta on oikeastaan kuin kuva jossa parista palapelin palasta olisi interpoloitu koko palapelin kuva. Se näkyy tuon dokumentin lopulla kun työpajassa kokeilevat erilaisia tietokoneohjelmia jolla siitä lähtödatasta saisi jotain järkevän näköistä kasattua.

Hämmästyttävä se kuva on silti varsinaisesti oikea kuva olekkaan.

Tuossa käytettiin interferometriaa, eli siis yksi radioteleskooppipari (baseline) antaa kuvan 2D-Fouriermuunnoksen arvon yhdessä pisteessä. Kun näytteitä saadaan tarpeeksi, on mahdollista konstruoida kuva. Saatu kuva on kuitenkin aito kuva+konvoluutio alipäästösuodattimella. Tarkkaan kuvaan vaaditaan dekonvoluutio, joka poistaisi alipäästösuodattimen aiheuttaman blurrauksen. Yksikäsitteinen ratkaisu on kuitenkin mahdotonta, koska alipäästösuodatin hävittää informaatiota. Mutta tarkempi kuva voidaan silti rekonstruoida kun tiedetään miltä kohteen pitäisi näyttää. Lopullinen kuva on kuitenkin aina jossain määrin subjektiivinen.

 

[?..]

Itseäni ihmetyttää kun puhutaan, että tuo on kuva mustasta aukosta mutta oikeastihan mustasta aukosta ei voi saada otettua kuvaa.

 

[Loisteho]

Itseäni ihmetyttää kun puhutaan, että tuo on kuva mustasta aukosta mutta oikeastihan mustasta aukosta ei voi saada otettua kuvaa.

Mustan aukon sisuksista ei voi saada kuvaa, mutta mikään ei estä kuvan ottamista aukosta itsestään.

 

[?..]

Mustan aukon sisuksista ei voi saada kuvaa, mutta mikään ei estä kuvan ottamista aukosta itsestään.

Niin no siis kuvan voi tietysti ottaa mutta siinä kuvassahan ei ole mitään kuvaa siitä mustasta aukosta. Vähän kuin ottaisi kuvan Keke Rosbergista ja leikkaisi siitä kuvasta Keken pois ja sanoisi, että tämä on kuva Kekestä. Eli se kuva on kuva mustan aukon ympärillä olevasta, ei mustasta aukosta.

 

[omena]

Niin no siis kuvan voi tietysti ottaa mutta siinä kuvassahan ei ole mitään kuvaa siitä mustasta aukosta. Vähän kuin ottaisi kuvan Keke Rosbergista ja leikkaisi siitä kuvasta Keken pois ja sanoisi, että tämä on kuva Kekestä. Eli se kuva on kuva mustan aukon ympärillä olevasta, ei mustasta aukosta.

Entä jos laittaisi Keken kuvan pimeään huoneeseen mutta valaisisi vain reunat? Keken kuva olisi silti siellä

 

[?..]

Entä jos laittaisi Keken kuvan pimeään huoneeseen mutta valaisisi vain reunat? Keken kuva olisi silti siellä

Kyllä, Keken kuva olisi siellä mutta et näkisi Kekeä siinä kuvassa.

Mustasta aukostahan ei lähde valoa jonka kamera voisi taltioida.

 

[Loisteho]

Kyllä, Keken kuva olisi siellä mutta et näkisi Kekeä siinä kuvassa.

Aivan kuin ottaisi kuvan sukassa olevasta reiästä, siitäkään ei voi saada mitään informaatiota koska se ei säteile millään aallonpituudella. Et siis voi koskaan nähdä itse reikää, mutta se ei estä sen kuvaamista ja havainnointia ympäröivän datan perusteella. Pätee myös aika-avaruudessa olevaan reikään.

 

[?..]

Aivan kuin ottaisi kuvan sukassa olevasta reiästä, siitäkään ei voi saada mitään informaatiota koska se ei säteile millään aallonpituudella. Et siis voi koskaan nähdä itse reikää, mutta se ei estä sen kuvaamista ja havainnointia ympäröivän datan perusteella. Pätee myös aika-avaruudessa olevaan reikään.

Juurikin noin mutta kuva ei ole reiästä vaan sukasta jossa on reikä. Eli mustan aukon tapauksessa kuva ei ole mustasta aukosta vaan sitä ympäröivästä tilasta.

 

[Maranki]

Juurikin noin mutta kuva ei ole reiästä vaan sukasta jossa on reikä. Eli mustan aukon tapauksessa kuva ei ole mustasta aukosta vaan sitä ympäröivästä tilasta.

Tämä on oikein hieno vertaus. Mustan aukon välittömässä läheisyydessähän säteilyä lähettää kuuma kertymäkiekko. Lisäksihän osa materiasta poistuu suihkuina. Ehkä analogiaa voisi laajentaa toteamalla, että sukka haisee...

 

[Loisteho]

Juurikin noin mutta kuva ei ole reiästä vaan sukasta jossa on reikä. Eli mustan aukon tapauksessa kuva ei ole mustasta aukosta vaan sitä ympäröivästä tilasta.

Semantiikkaa. Mistään reiästä ei voida ottaa mitään valokuvaa, mutta puheet reikien kuvaamisesta on silti normaalia ja yleisesti ymmärrettävää kieltä.

 

[?..]

Semantiikkaa. Mistään reiästä ei voida ottaa mitään valokuvaa, mutta puheet reikien kuvaamisesta on silti normaalia ja yleisesti ymmärrettävää kieltä.

Ehkä noin mutta itse näen, että jos kameran kennolle ei ole päätynyt yhtään fotonia kohteesta niin turha puhua, että kuva esittäisi kohdetta. Vähän kuin ottaisi kuvan linssinsuojus päällä.

 

[Loisteho]

Ehkä noin mutta itse näen, että jos kameran kennolle ei ole päätynyt yhtään fotonia kohteesta niin turha puhua, että kuva esittäisi kohdetta. Vähän kuin ottaisi kuvan linssinsuojus päällä.

Jos pidän Keken edessä sukkaa, jossa on reikä, osoitan reikää sormellani ja sanon siinä olevan reikä, ei asiassa pitäisi olla paljoa epäselvyyden varaa. Siitä huolimatta, että todellisuudessa siinä ei ollut reikää, eikä yksikään reiän fotoneista päätynyt Keken verkkokalvolle, vaan sormen osoittamassa suunnassa oli sukka jossa oli reikä ja havannointi tehtiin sukasta, ei reiästä. Voin myös ottaa kuvan siitä sukasta reikineen ja kysyä Kekeltä mitä se näkee siinä, todennäköisesti (yhtä virheellisesti) vastaa, että reiän.

Linssisuojuksen kanssa otetussa kuvassa Keke ei pystyisi havainnoimaan reiän olemassaoloa ollenkaan eikä pystyisi sanomaan mitä kuva esittää.

Mutta se siitä OT:sta.

 

[keijo-pc]

Eikö tuo mustanaukon "kuva" vastaa luomisperiaatteeltaan hieman lidar-pistepilveä tai SAR-tutkaan kuvaa, josta on sitten pyritty vähentämään kohinaa yms. ihmiselle helpommin tulkittavaksi kuvaksi? Sama periaate, eri aallonpituus?

 

[Spartacus]

Aikamoista näsäviisastelua ja hiusten halkomista täällä.

Onko selitetty miten gravitaatioaallot pääsevät mustasta aukosta vaikuttamaan muiden kappaleiden kanssa jos siitä ei pitäisi mitään paeta?

 

[Loisteho]

Aikamoista näsäviisastelua ja hiusten halkomista täällä.

Onko selitetty miten gravitaatioaallot pääsevät mustasta aukosta vaikuttamaan muiden kappaleiden kanssa jos siitä ei pitäisi mitään paeta?

Mikään hiukkanen ei voi paeta mustasta aukosta, mutta gravitaatio on kenttä, eikä hiukkanen. Samasta syystä mustilla aukoilla voi olla myös sähkökenttä.

 

[Emeron]

Aikamoista näsäviisastelua ja hiusten halkomista täällä.

Onko selitetty miten gravitaatioaallot pääsevät mustasta aukosta vaikuttamaan muiden kappaleiden kanssa jos siitä ei pitäisi mitään paeta?

Koska gravitaatio ei ole mikään hiukkanen vaan vääristymä aika-avaruudessa jonka kappale massallaan aiheuttaa, lyhyesti ja helposti selitettynä

 

[Jurputin]

Eikös gravitaatio ilmane gravitoni hiukkasena silloin kun siltä tuntuu... tai sitten jäi jotain ymmärtämättä

 

[jkeskir]

Eikös gravitaatio ilmane gravitoni hiukkasena silloin kun siltä tuntuu... tai sitten jäi jotain ymmärtämättä

Kosmokseen kirjoitettua | Painon välittäjästä

 

[Monologi]

Saisko tuollaisesta mustan aukon vierestä hyvät vauhdit esim. satelliitti? Vai onko se sittenkin ihan tuhnu, kun on ollut ennen muinoin tähti?