Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[valurauta]

Tiedeshokki perjantai-illan iloksi:
Nearby galaxy is hurtling towards Milky Way on collision course which could wipe out life on Earth
Milky Way heading for catastrophic collision - Durham University

Lähestyvä intergalaktinen törmäys uhkaa siis muuttaa maapallon elinkelvottomaksi. Uhkakuva varmaankin vielä tarkentuu ennen törmäystä?

 

[IcePen]

Tiedeshokki perjantai-illan iloksi:
Nearby galaxy is hurtling towards Milky Way on collision course which could wipe out life on Earth
Milky Way heading for catastrophic collision - Durham University

Lähestyvä intergalaktinen törmäys uhkaa siis muuttaa maapallon elinkelvottomaksi. Uhkakuva varmaankin vielä tarkentuu ennen törmäystä?

Onko tässä kyseessä uudelleen törmäys ... kun eikö LMC ole jäänne aikaisemmasta törmäyksestä Linnunradn kanssa.

Otsikonperusteella ensi oletin että olisi uusi uutinen vanhasta tutusta ts siitä että Andromada höökii täysillä päin ... kun ei kai LMC ole varsinaisesti galaksi.

 

[Vispersson]

Onko tässä kyseessä uudelleen törmäys ... kun eikö LMC ole jäänne aikaisemmasta törmäyksestä Linnunradn kanssa.

Otsikonperusteella ensi oletin että olisi uusi uutinen vanhasta tutusta ts siitä että Andromada höökii täysillä päin ... kun ei kai LMC ole varsinaisesti galaksi.

Suuri Magellanin pilvi on Linnunradan satelliittigalaksi, eli se lasketaan galaksiksi. Linnunradalla on 13 satelliittigalaksia. Minun tietääkseni nykyinen käsitys on, ettei ole tapahtunut varsinaista törmäystä LMC:n kanssa, vaan Linnunrata vain on painovoiman avulla tuhonnut sen sauvaspiraalirakenteet.

Edit: Linnuradalla siis on 13 varmistettua satelliittigalaksia, joista Suuri Magellanin pilvi (LMC) on suurin. Mahdollisia satelliittigalakseja on vielä 14 lisää.

 

[kekkeruusi]

Tiedeshokki perjantai-illan iloksi:
Nearby galaxy is hurtling towards Milky Way on collision course which could wipe out life on Earth
Milky Way heading for catastrophic collision - Durham University

Lähestyvä intergalaktinen törmäys uhkaa siis muuttaa maapallon elinkelvottomaksi. Uhkakuva varmaankin vielä tarkentuu ennen törmäystä?

Galaksit ovat sen verran harvaa koostumukseltaan, että on erittäin epätodennäköistä törmäyksien vaikuttavan aurinkokuntaan millään lailla.

 

[Monologi]

Kiinalainen mönkijä kuussa Chang'e 4 - Wikipedia

 

[micko]

Galaksit ovat sen verran harvaa koostumukseltaan, että on erittäin epätodennäköistä törmäyksien vaikuttavan aurinkokuntaan millään lailla.

Juuri näin. Pahin, mitä voi järkevillä todennäköisyyksillä tapahtua on, että törmäys heittää Aurinkokunnan ulos galaksista, mutta mitä sitten? Vähän harvempi tähtitaivas. Siis silloin satojen miljoonien vuosien päästä kun tuo törmäys mahdollisesti tapahtuu. Jos se nyt on 160000 valovuoden päässä, niin aika haipakkaa saa tulla suoraan meitä kohti, että ehtii tuohonkaan. Eikä se tule suoraan kohti vaan kiertää Linnunrataa lyhenevällä radalla. Siis jos se nyt edes tulee kohti.

Ja Andromeda sieltä kuitenkin tulee meitä päin tässä heti muutaman miljardin vuoden päästä.

 

[valurauta]

Juuri näin. Pahin, mitä voi järkevillä todennäköisyyksillä tapahtua on, että törmäys heittää Aurinkokunnan ulos galaksista, mutta mitä sitten? Vähän harvempi tähtitaivas.

Kyllähän ohikulkevan tähden pitäisi aika lähelle osua, jotta se oleellisesti muuttaisi sisäplaneettojen ratoja. Näppituntumalla arvioisin kuitenkin, että jo Jupiterin tai ehkä Saturnuksen radan merkittävä häiriintyminen voisi olla pidemmän päälle huono juttu planeettajärjestelmän stabiilisuuden kannalta.
Kuinka läheltä toisen tähden pitäisi aurinkokunta ohittaa, jotta isompien planeettojen radat muuttuisivat?

Pienempiä käytännön ongelmia saattaisi aiheutua ohikulkevan tähden mukanaan raahaamista komeetoista ja asteroideista. Kävikö New Horizonilla hyvä tuuri, kun Ultima Thule sattui matkan varrelle melkein heti Pluton jälkeen vai onko vastaavia murikoita Aurinkoa kiertämässä nk. sikana?

Yksi potentiaalinen ongelma on avaruuden kaasupilvet, jotka voisivat ehkä jarruttaa planeettoja. Joku valovuoden kokoinen pilvikin vaikuttaisi pitkään, vaikka ohitusvauhti olisi suuri.

 

[-SD-]

Kiinalainen mönkijä kuussa Chang'e 4 - Wikipedia

Harmillisen huonolaatuisia kuvia. Ylivalotustakaan ei ole otettu huomioon. Eivätkö kiinalaiset todellakaan parempaan pystyneet, vai onkohan kyseessä huonolaatuiset ns. esiversiot kuvista, kuten aina Marsin ensimmäisissä kuvissa.

Osittain toivon, että ovat poimintoja videokameran kuvasta...

 

[Monologi]

Harmillisen huonolaatuisia kuvia. Ylivalotustakaan ei ole otettu huomioon. Eivätkö kiinalaiset todellakaan parempaan pystyneet, vai onkohan kyseessä huonolaatuiset ns. esiversiot kuvista, kuten aina Marsin ensimmäisissä kuvissa.

Osittain toivon, että ovat poimintoja videokameran kuvasta...

Yllättävän perunaisella videokameralla otettu kuvaa tosiaan. Luulisi olevan huippuvehkeet mukana.

Kuitenkin sen aikaisemman mönkijän kuvat näyttää tältä, että taitaapi olla mars-mönkijöiden tasoa -->

 

[Lucas]

Onhan tuo kuvanlaatu kuun kauemmasta puolesta parantunut huimasti 60 vuoden aikana:

 

[mikkelson]

Mielenkiintoinen video Voyager 1:stä ja siitä kuinka kauan/kaukana siihen voidaan saada vielä yhteys. Ilmeisesti ydinakku tyhjenee n. 8 vuoden kuluttua.

 

[IcePen]

Yllättävän perunaisella videokameralla otettu kuvaa tosiaan. Luulisi olevan huippuvehkeet mukana.

Kuitenkin sen aikaisemman mönkijän kuvat näyttää tältä, että taitaapi olla mars-mönkijöiden tasoa -->

Hmm tuon kuvan perusteella Litteä Maa sekoilijat varmaankin todistaa että myös Kuu on litteä (semmoiset seikat kuin rakettimatkan kuuhun ja kuun takapuollala olonhan voi ohitaa entiiä valeina).

 

[Monologi]

Hmm tuon kuvan perusteella Litteä Maa sekoilijat varmaankin todistaa että myös Kuu on litteä (semmoiset seikat kuin rakettimatkan kuuhun ja kuun takapuollala olonhan voi ohitaa entiiä valeina).

OT: Ei näitä oikein osaa ottaa vakavasti. Olisi parempi, kun siellä hyppisi kiinalainen tai sellainen mikä puhuisi englantia ja potkisi kiviä samalla hd-livelähetyksen pyöriessä. Mielellään vielä, että olisi jonkinlainen tukikohta, josta youtubeen livenä. Tai hetkonen miksei ne toteuta sitä mönkijällä tuonne?

Nasalla(tai joku vastaava) on tälläisiä syvänmeren robottisukellusveneitä ollut laittaa nähtäville Youtubeen suorana ja todella hämärän näköisiä olioita näkynyt. Niin ja liveä tullut myös ISS:ltä, mutta kamera vaan ikkunasta ulos ja tyyppi enemmänkin siellä sättäämässä.

 

[Murhh]

Hubble takes second-most detailed image ever

Zoomattava versio: The sharpest view ever of the Triangulum Galaxy

34,372 x 19,345 pikseliä.

 

[-SD-]

Onhan tuo kuvanlaatu kuun kauemmasta puolesta parantunut huimasti 60 vuoden aikana:

Tarkoitin viestilläni sitä, että jopa kamerapuhelimellakin olisi saanut parempia kuvia aikaan.

The sharpest view ever of the Triangulum Galaxy

Kun katsoo pimeänäkökiikareilla yötaivaalle niin juuri tuolta se näyttää. Itselleni kyseinen kokemus oli perustavanlaatuisen järisyttävä. Verrattavissa siihen kun melkein pilkkopimeässä huoneessa laittaa valot päälle: Jaa? Tällaisessako ympäristössä sitä eletään?

 

[Smanci]

 

[Monologi]

Jotenkin näytti siltä kuin lentäisi kuin drone tuolla.


Onko kellään haisua kuinka tarkasti nuo lentää kohteeseen?
Mielikuva, että ovat todella tarkkoja.

 

[Lifeless]

Onko kellään haisua kuinka tarkasti nuo lentää kohteeseen?
Mielikuva, että ovat todella tarkkoja.

Kuun ilmakehän puute ja pieni painovoima varmasti antaa mahdollisuuden suht tarkkaan laskeutumiseen.

Esim Marsissa on aivan toiset olosuhteet. Viimeisimmän laskeutujan laskeutumis ovaali taisi olla parikymmentä kilometriä halkaisijaltaan, ja tarkka laskeutumis paikka selvisi vasta seuraavana päivänä.

 

[Lagittaja]

Jotenkin näytti siltä kuin lentäisi kuin drone tuolla.


Onko kellään haisua kuinka tarkasti nuo lentää kohteeseen?
Mielikuva, että ovat todella tarkkoja.

No ei nyt niin tarkasti. Tuossa Scott Manleyn video aiheesta missä avasi sitä laskeutumisprosessia.

Kyydissä siis jokin kamera minkä perusteella päättelee missä on vertaamalla "karttaan" ja parametreihin missä sen pitäisi olla ja päättää mitenkä aloittaa sen laskeutumisen että päätyy sinne missä sen pitäisi suurinpiiirtein olla, leijailuvaiheessa tekee LIDARilla topografia skannauksen sitä lopullista päätöstä varten että mihinkä se haluaa laskeutua.

Tuosta löytyy joku tutkimuspaperi siitä mitenkä se laskeutumisalue on päätetty etukäteen
https://www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2018/pdf/1438.pdf

Laskeutujalle on siis annettu/ohjelmoitu se tietty alue minkä sisälle se suurinpiirtein halutaan laskeutuvan, tuon paperin mukaan se alue on 45-46*S, 176.4-178.8*E (joku viisaampi laskekoon kuinka iso tuo alue on mutta ei se kovin suuri ole), mutta laskeutuja tekee sen lopullisen päätöksen topografian perusteella. Wikipedian mukaan se laskeutui 45.47084*S, 177.60563*E. Tämän löytää helposti Google Earthista.
Asiaahan voisi ajatella niinkuin tikanheittoa, sinä haluat osua tauluun ja mieluiten keskelle mutta tikka elää omaa elämäänsä ilmavirtojen ynnämuiden takia ja osuukin sitten sentin sivuun.

 

[Monologi]

Laskeutujalle on siis annettu/ohjelmoitu se tietty alue minkä sisälle se suurinpiirtein halutaan laskeutuvan, tuon paperin mukaan se alue on 45-46*S, 176.4-178.8*E (joku viisaampi laskekoon kuinka iso tuo alue on mutta ei se kovin suuri ole), mutta laskeutuja tekee sen lopullisen päätöksen topografian perusteella. Wikipedian mukaan se laskeutui 45.47084*S, 177.60563*E. Tämän löytää helposti Google Earthista.
Asiaahan voisi ajatella niinkuin tikanheittoa, sinä haluat osua tauluun ja mieluiten keskelle mutta tikka elää omaa elämäänsä ilmavirtojen ynnämuiden takia ja osuukin sitten sentin sivuun.

OT: Miten Google Earthilla saa tuon kuun näkyviin? Moon/kuu/45-46*S, 176.4-178.8*E haulla ei löydy mitään.
Netistä löytyy erikseen Google Moon, mutta siellä ei näy kuin pieni alue kuusta Apollo reissuihin liittyen.

 

[Lagittaja]

OT: Miten Google Earthilla saa tuon kuun näkyviin? Moon/kuu/45-46*S, 176.4-178.8*E haulla ei löydy mitään.
Netistä löytyy erikseen Google Moon, mutta siellä ei näy kuin pieni alue kuusta Apollo reissuihin liittyen.

Yläreunasta Näytä/View > Koe/Experience? > Kuu/Moon. Ei ole kyllä kovin korkea resoluutio.
Ruudukko ei taida oletuksena näkyä mutta sen saa näkyviin ctrl + L.

Edit: Tuossa kuvalähde mitä Scott käytti videossaan SER WMS System (on hieman hidas latautumaan)
Siitä LROC WMS Image Map ja saat surffailtua ympäri kuuta klikkailemalla overview ikkunasta kohtaa johon haluat kartan keskittää.
Voit myös suoraan syöttää koordinaatteja, "miinus formaatissa ja kolmen desimaalin tarkkuudella" eli Chang'e 4:n laskeutumispaikka lat -45.471 ja long 177.606 map options ikkunaan ja klikkaa recenter & reproject.
Edit2: Suurinpiirtein siis tällainen se alue mikä tuossa pdf:ssä mainittiin laskeutumis alueeksi. Noin ~57km x ~32km jos en tehnyt jotain virhettä.

Sitä sitten en tiedä kuinka ja miten ja kuka päätti vähän tarkemmin sen laskeutumisalueen ja kuinka tarkasti se oli ohjelmoitu. Tuskin sitä laskeutujaa ohjelmoitiin että laskeuduhan jonnekin tänne yli 1800 neliökilometrin kokoiselle alueelle.

 

[Monologi]

Yläreunasta Näytä/View > Koe/Experience? > Kuu/Moon. Ei ole kyllä kovin korkea resoluutio.
Ruudukko ei taida oletuksena näkyä mutta sen saa näkyviin ctrl + L.

Edit: Tuossa kuvalähde mitä Scott käytti videossaan SER WMS System (on hieman hidas latautumaan)
Siitä LROC WMS Image Map ja saat surffailtua ympäri kuuta klikkailemalla overview ikkunasta kohtaa johon haluat kartan keskittää.
Voit myös suoraan syöttää koordinaatteja, "miinus formaatissa ja kolmen desimaalin tarkkuudella" eli Chang'e 4:n laskeutumispaikka lat -45.471 ja long 177.606 map options ikkunaan ja klikkaa recenter & reproject.
Edit2: Suurinpiirtein siis tällainen se alue mikä tuossa pdf:ssä mainittiin laskeutumis alueeksi. Noin ~57km x ~32km jos en tehnyt jotain virhettä.

Sitä sitten en tiedä kuinka ja miten ja kuka päätti vähän tarkemmin sen laskeutumisalueen ja kuinka tarkasti se oli ohjelmoitu. Tuskin sitä laskeutujaa ohjelmoitiin että laskeuduhan jonnekin tänne yli 1800 neliökilometrin kokoiselle alueelle.

Nyt hokasinkin, että se ei toimi selain versiossa vaan pitää ladata Google Earth Pro niin löytyy helposti kuu. Hakuna toimi 45°, 177° , kun en muuten osannut käyttää.

SER WMS Systemissä näyttää kraaterit tolkullisimmalta, kun eivät näytä siltä kuin olisivat täytetty.

Pitää kyllä tarkemmin perehtyä noihin kirjaviin koordinaatteihin mitä tuolla Google Earth Pro:ssa.


Mietin vain antoiko ne vaan kylmästi ohjelman valita lidarin perusteella mahdollisimman tasainen kohta missä se sitten tuolla yli 1800 neliökilometrin alueella onkin ja sinne sitten miinus kraaterit.

 

[Lagittaja]

Nyt hokasinkin, että se ei toimi selain versiossa vaan pitää ladata Google Earth Pro niin löytyy helposti kuu.

Olisin voinut selvemminkin sanoa, pahoittelut

Pitää kyllä tarkemmin perehtyä noihin kirjaviin koordinaatteihin mitä tuolla Google Earth Pro:ssa.

Se taisi oletuksena käyttää "aste, minuutti, sekunti" formaattia.
Työkalut > Asetukset ja "3D-näkymä" välilehden "näytä lev/pit" kohdasta voit vaihtaa sitä formaattia.
Itse olen tottunut ja yleensä käytän pelkkiä desimaaliasteita.

Mietin vain antoiko ne vaan kylmästi ohjelman valita lidarin perusteella mahdollisimman tasainen kohta missä se sitten tuolla yli 1800 neliökilometrin alueella onkin ja sinne sitten miinus kraaterit.

Sitä minäkin tuossa viestini lopussa mietiskelin, järki sanoo että eihän nyt tietenkään. Kai sille nyt joku "astetta" pienempi alue määritettiin tuon isomman alueen sisällä mihinkä se tähtää. Mutta siinä olet oikeassa (ja kuten sanoinkin) että se lopullinen, tarkka laskeutumiskohta oli laskeutujan oma päätös (mahdollisimman tasainen/ei kraattereita) LIDARin perusteella. Tämän skannauksen se siis teki siinä hovering vaiheessa, en ole varma millä korkeudella tämä tapahtui mutta veikkaisin jotain 100-200m.

 

[-SD-]

Kuun alkuperästä on neljä olettamusta. Saksalainen tiedemies kertoo niistä tällä Euroopan avaruusjärjestön videolla.

 

[micko]

Pilvistä oli, mutta ehdin juuri ja juuri nähdä maksimin päättymisen. Harmi, etten isommalla putkella saanut kuvaa. Oli niin matalalla jo, että naapurien puut blokkasivat.

 

[-SD-]

Voyage of the Moons - Flickr

Created using still images taken by the Cassini spacecraft during it's flyby of Jupiter and while at Saturn. Shown is Io and Europa over Jupiter's Great Red Spot and then Titan as it passes over Saturn and it's edge-on rings.

Flickr-upotus ei näköjään ole mahdollista, joten

 

[Aku79]

Saapa nähdä että kauvan siihen menee kunnes kunnon asteroidi törmää maapalloon.
Apophis tulee aika lähelle ja on siellä lukisia muitakin matkalla, sitähän on tietenkin mahdotonta arvioda että milloin joku osuu, todennäköisesti vaan ajan kysymys.

Sitten kun miettii että kaikki tämmöinen tiede kelpaa ilmastoskeptikoille, niin mikä niiden motivaatio ilmastonmuutoksen kieltämiselle on, raha ja itsekkyys.

 

[Monologi]

Saapa nähdä että kauvan siihen menee kunnes kunnon asteroidi törmää maapalloon.
Apophis tulee aika lähelle ja on siellä lukisia muitakin matkalla, sitähän on tietenkin mahdotonta arvioda että milloin joku osuu, todennäköisesti vaan ajan kysymys.

Sitten kun miettii että kaikki tämmöinen tiede kelpaa ilmastoskeptikoille, niin mikä niiden motivaatio ilmastonmuutoksen kieltämiselle on, raha ja itsekkyys.

OT: Lähempänä taitaapi olla supertulivuoren purkautuminen ja puskee paljon enemmän hiilidioksia ilmaan kuin mitä ihminen aiheuttaa. Ilmastoskeptikot ovat tosiaan pelkkiä pellejä, kun lentävät yksityiskoneilla kokouksiin jeesustelemaan. Jeesustelivat vaikka keskenään skypen kautta.

 

[Johan_V]

Saapa nähdä että kauvan siihen menee kunnes kunnon asteroidi törmää maapalloon.
Apophis tulee aika lähelle ja on siellä lukisia muitakin matkalla, sitähän on tietenkin mahdotonta arvioda että milloin joku osuu, todennäköisesti vaan ajan kysymys.

Nuo lähialueen isommat asteroidit tunnetaan ja radat pystytään määrittämään tarkasti, eli ne eivät tule törmäämään. Sen sijaan aurinkokunnan ulkopuolelta tulevat ovat todellinen uhka. Esimerkiksi Oumuanua tuli "ihan puskista": havaittiin 0.22 AU etäisyydeltä ja se olisi ihan hyvin voinut osua Maahan.

 

[David ":DA" Imodium]

Nuo lähialueen isommat asteroidit tunnetaan ja radat pystytään määrittämään tarkasti, eli ne eivät tule törmäämään. Sen sijaan aurinkokunnan ulkopuolelta tulevat ovat todellinen uhka. Esimerkiksi Oumuanua tuli "ihan puskista": havaittiin 0.22 AU etäisyydeltä ja se olisi ihan hyvin voinut osua Maahan.

Tuskinpa ne olis maata päin ajaneet. Olivat vaan tiedustelumatkalla.

 

[Lifeless]

Sen sijaan aurinkokunnan ulkopuolelta tulevat ovat todellinen uhka. Esimerkiksi Oumuanua tuli "ihan puskista": havaittiin 0.22 AU etäisyydeltä ja se olisi ihan hyvin voinut osua Maahan.

No nuo nyt on melkein yhdentekeviä. Niitä kun tunnetaankin tasan yksi koko ihmiskunnan historiassa.

Ongelma on Aurinkokuntaa kiertävät tuntemattomat asteroidit ja komeetat, eli käytännössä Oortin pilvestä tänne poukkoulevat satunnaiset vieraat, tai todella pitkällä radalla olevat kappaleet (joita siis ei ole vielä koskaan nähty).

Kaikki tunnetut "törmääjät" jotka on kartoitettu ja tällä hetkellä ei ole mitään hätää.
Sentry: Earth Impact Monitoring

 

[IcePen]

Saapa nähdä että kauvan siihen menee kunnes kunnon asteroidi törmää maapalloon.
Apophis tulee aika lähelle ja on siellä lukisia muitakin matkalla, sitähän on tietenkin mahdotonta arvioda että milloin joku osuu, todennäköisesti vaan ajan kysymys.

Sitten kun miettii että kaikki tämmöinen tiede kelpaa ilmastoskeptikoille, niin mikä niiden motivaatio ilmastonmuutoksen kieltämiselle on, raha ja itsekkyys.

Sehän tapahtui jo 2013 ainutvain etä iskukohta oli onneksi senvarran kaukana asutuksesta että menetykset oli vähäisiä.

 

[Maranki]

Täällä on tunnettujen kappaleiden arvioituja törmäystodennäköisyyksiä listattuna:

Sentry: Earth Impact Monitoring

Lista elää molempiin suuntiin, uusia kappaleita tulee löytämisen jälkeen mukaan, toisaalta vanhoja poistuu, kun tiedot radasta tarkkenevat ja törmäyksen mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Seuraavassa vielä Yeomansin kirjasta Lähiavaruuden asteroidit luentoihin kopsaamiani arvoja:
-jalkapallon kokoisia kappaleita törmää Maahan päivittäin
-metrin kokoisia noin kerran kahdessa viikossa
-10 metrin läpimittaisia noin kerran 10 vuodessa
-30 metrin läpimittaisi n. kerran 200 vuodessa
-100 metrin läpimittaisia n. kerran 5000 vuodesa, nämä muodostavat joi noin kilometrin kokoisen kraatterin
-1 km läpimittaisia n. kerran puolessa miljoonassa vuodessa, näillä on jo globaaleja vaikutuksia
-10 km kappaleita n. kerran 90 miljoonassa vuodessa, nämä muodostavat eksistentiaalisen uhan.

Kaikki edelliset numerot hyvin pyöreitä, tuhojen voimakkuus riippuu myös törmäävän kappaleen koostumuksesta ja törmäysnopeudesta.

Muutamien metrien - kymmenien metrien kokoisilla kappaleilla suurin osa vahingosta muodostuu paineaallosta.

 

[Juffex]

Mielenkiintoinen video Voyager 1:stä ja siitä kuinka kauan/kaukana siihen voidaan saada vielä yhteys. Ilmeisesti ydinakku tyhjenee n. 8 vuoden kuluttua.

Toivottavasti yrittävät käynnistää kameran vielä viime hetkillä jotta saamme viimeisen kuvan sieltä kaukaisuudesta missä ikinä onkaan. Sikälimikäli siinä kuvassa on mitään nähtävää.

 

[Lifeless]

Toivottavasti yrittävät käynnistää kameran vielä viime hetkillä jotta saamme viimeisen kuvan sieltä kaukaisuudesta missä ikinä onkaan. Sikälimikäli siinä kuvassa on mitään nähtävää.

Avaruudessa on googol tähteä, joten eiköhän siinä ole nähtävää.

 

[sono-thermism]

Avaruudessa on googol tähteä, joten eiköhän siinä ole nähtävää.

No ei siinä kyllä viime kerralla (29 vuotta sitten) ollu paljo katselemista, kun Carl Sagan käski käännyttää Voyagerin ja ottaa kuvan, ja se otti tämän kuvan, jossa maapallo näkyy vain pienenä pisteenä: Pale Blue Dot - Wikipedia

Tietysti se on historiallisesti merkittävä kuva, mutta ei siinä mitään tähtiä näy. Voi johtua siitä että aurinko häikäisee liikaa, joka vissiin aiheutti nuo värilliset viivat kuvassa.

 

[Emeron]

Saapa nähdä että kauvan siihen menee kunnes kunnon asteroidi törmää maapalloon.
Apophis tulee aika lähelle ja on siellä lukisia muitakin matkalla, sitähän on tietenkin mahdotonta arvioda että milloin joku osuu, todennäköisesti vaan ajan kysymys.

Sitten kun miettii että kaikki tämmöinen tiede kelpaa ilmastoskeptikoille, niin mikä niiden motivaatio ilmastonmuutoksen kieltämiselle on, raha ja itsekkyys.

Tai supernova räjähtää jossain sopivan matkan päässä. Kuten joskus on tapahtunut Tähdet ja avaruus: Uusi teoria muinaisesta joukkosukupuutosta - "Tällä saattoi olla jotain tekemistä myonien kanssa"

 

[Maranki]

Avaruudessa on googol tähteä, joten eiköhän siinä ole nähtävää.

Suhteessa muiden tähtien kuin Auringon etäisyyksiin ei Voyager ole kulkenut vielä juuri minkäänlaista matkaa - mitään erityisen mielenkiintoista ei kuvissa näkyisi, vaikka kamera saataisiin vielä kikkailtua toimintakuntoon. Paljon mielekkäämpää on tehdä mittauksia aurinkotuulen ja tähtienvälisen aineen vuorovaikutuksesta niin kauan kuin se on mahdollista.

 

[rane58]

Jos joku avaruusmöykky menee maan ohitse, eikö kannattaisi yrittää lähettää siihen joitain luotaimia tms. jotka lähettää tietoja kuten avaruusalus konsanaan...?
-Sitten vain seurataan sen kulkua ja tulevia lähetyksiä, ehkä kuviakin...?

 

[Lifeless]

No ei siinä kyllä viime kerralla (29 vuotta sitten) ollu paljo katselemista, kun Carl Sagan käski käännyttää Voyagerin ja ottaa kuvan, ja se otti tämän kuvan, jossa maapallo näkyy vain pienenä pisteenä: Pale Blue Dot - Wikipedia

Tietysti se on historiallisesti merkittävä kuva, mutta ei siinä mitään tähtiä näy. Voi johtua siitä että aurinko häikäisee liikaa, joka vissiin aiheutti nuo värilliset viivat kuvassa.

Kuvassa tosiaan Auringon heijastuksia, koska se ("yllättäen") oli kuvattu vastavaloon.

Myös hieman vähemmän tunnettu "pale yellow dot" (Venus) kuva Maapalleron vierellä laajakulmakuvassa (edit: kuvaa vetää aika sanattomaksi kun vertaa Maapalleroista tuohon Aurinkoon... tietäen että Aurinkokaan ei ole kuin hiekanmuru maailmankaikkeudessa...) :

Suhteessa muiden tähtien kuin Auringon etäisyyksiin ei Voyager ole kulkenut vielä juuri minkäänlaista matkaa - mitään erityisen mielenkiintoista ei kuvissa näkyisi, vaikka kamera saataisiin vielä kikkailtua toimintakuntoon. Paljon mielekkäämpää on tehdä mittauksia aurinkotuulen ja tähtienvälisen aineen vuorovaikutuksesta niin kauan kuin se on mahdollista.

Kaikki on toki suhteellista. Voyager on kuitenkin kaukaisin ihmisen tekele ja vaikka se maailmankaikkeuden mitassa se on edennyt täysin käsittämättömän pienen matkan, niin se siltikin on merkityksellinen. Tietenkään sen kuvista ei mitään uutta ja mahtavaa voida odottaa, mutta esimerkiksi tähtien parallaksien kannalta voisi olla syy edes koittaa kuvaa ottaa.

Visuaalisestihan tuo on täysin turhaa... Ainoa mikä kuvista voisi hieman erottua on Aurinko. Joka toki sekin olisi hieno nähdä tuolta etäisyydeltä.

 

[Maranki]

Kaikki on toki suhteellista. Voyager on kuitenkin kaukaisin ihmisen tekele ja vaikka se maailmankaikkeuden mitassa se on edennyt täysin käsittämättömän pienen matkan, niin se siltikin on merkityksellinen. Tietenkään sen kuvista ei mitään uutta ja mahtavaa voida odottaa, mutta esimerkiksi tähtien parallaksien kannalta voisi olla syy edes koittaa kuvaa ottaa.

Epäilen kyllä vahvasti Voyagerin kameran olevan sen verran heikkoja suorituskyvyltään (mikäli ylipäänsä suostuisi käynnistymään) verrattuna Gaia-satelliittiin käyttämään menetelmään, että mitään lisäarvoa ei saataisi. Hipparcoksen ja Gaian välissähän käytettiin toisinaan Hubblea parallaksimittauksissa, mutta siinä oli aina jokin yksittäinen kohde tarkasteltavana, kuvakenttä kun on melko pieni ja Hubblelle on melkoinen jono.

 

[Monologi]

Jos joku avaruusmöykky menee maan ohitse, eikö kannattaisi yrittää lähettää siihen joitain luotaimia tms. jotka lähettää tietoja kuten avaruusalus konsanaan...?
-Sitten vain seurataan sen kulkua ja tulevia lähetyksiä, ehkä kuviakin...?

Nasalla on suunnitelmia avaruusmöykkyjä kohtaan, jotka tulevat maata kohti niin voisivat pienemmällä avaruusmöykyllä sitä ohjata pois radaltaan. Siihen sitten nuo oheisvempaimetkin.

 

[zepi]

Jos joku avaruusmöykky menee maan ohitse, eikö kannattaisi yrittää lähettää siihen joitain luotaimia tms. jotka lähettää tietoja kuten avaruusalus konsanaan...?
-Sitten vain seurataan sen kulkua ja tulevia lähetyksiä, ehkä kuviakin...?

Avaruudessa asioiden sijainnin lisäksi niiden nopeus on ratkaisevaa. Noiden yhdistelmästä voidaan laskea niiden liikeradan energia joka käytännössä kertoo sen, että kuinka iso raketti tarvitaan, jotta kyseinen kappale saadaan kiinni.

Suurin osa möntistä on niin suurienergisillä radoilla, että edes suurimmat rakettimme (maksavat satoja miljoonia per laaki), eivät pysty lähettämään moisille radoille kuin aivan mitättömän pieniä luotaimia.

Eikä meillä ole sellaisia luotaimia tai raketteja varastoissa odottelemassa sopivia kohteita.

 

[IcePen]

Jos joku avaruusmöykky menee maan ohitse, eikö kannattaisi yrittää lähettää siihen joitain luotaimia tms. jotka lähettää tietoja kuten avaruusalus konsanaan...?
-Sitten vain seurataan sen kulkua ja tulevia lähetyksiä, ehkä kuviakin...?

Tähänmennessä on jo lähetetty aikamonta luotainta/satelliittia komeetoja/asteroideja tutkimaan mutta yhtäkään niistä ei ole lähetetty suoralla takaa-ajoradalla koska se on mahdotonta polttoainebutjetti (Delta V) ei siihen riitä, sensijaan ne kaiki on käyttäneet monimutkaista pingpong rataa jolla ne on varastaneet nopeutta sisäplaneetoilta.

 

[Lifeless]

Saturnuksen renkaat on "kohta" menneen talven lumia....

Saturn is officially losing its rings — and they're disappearing much faster than scientists had anticipated

 

[Lifeless]

Epäilen kyllä vahvasti Voyagerin kameran olevan sen verran heikkoja suorituskyvyltään (mikäli ylipäänsä suostuisi käynnistymään) verrattuna Gaia-satelliittiin käyttämään menetelmään, että mitään lisäarvoa ei saataisi. Hipparcoksen ja Gaian välissähän käytettiin toisinaan Hubblea parallaksimittauksissa, mutta siinä oli aina jokin yksittäinen kohde tarkasteltavana, kuvakenttä kun on melko pieni ja Hubblelle on melkoinen jono.

Mutta koska se jo siellä on, niin ei ole mitään menetettävää.

Ei Pale Blue Dot ollut myöskään mitenkään merkittävä kuva tieteellisesti, mutta se on siltikin yksi merkittävimmistä kuvista ihmiskunnan historiassa.

 

[IcePen]

Mutta koska se jo siellä on, niin ei ole mitään menetettävää.

Ei Pale Blue Dot ollut myöskään mitenkään merkittävä kuva tieteellisesti, mutta se on siltikin yksi merkittävimmistä kuvista ihmiskunnan historiassa.

Itse epäilen että sen kamera vaatisi virtaa niinpaljon toimiakseen että nykyinen virranantotaso ei riitä sen käyttämiseen ts kuvaa ei pystyisi ottaman vaikka yrittäisi.

Toinen on sitten se että tuon kuvan aihauttaman datamäärän siirto niin tolkuttoman kaukaa niin tehottomalla lähetimellä kestäisi hirveän kauan eli Deep Space Networkin isot antennin pitäisi varata kuukausiksi (yli vuosi?) pelkästään vastaanottaman sitä yhtä ainoaa kuvaa ja noille antenneille on paljon tärkeämpääkin käyttöä kuin yhden mitää tieteellistäarvoa omaamattoman kuvan vastaanotton ja koska se Pale Blue Dot kuva jo on ei ole myöskään muuta arvoa.

 

[Meisseli]

Jos joku avaruusmöykky menee maan ohitse, eikö kannattaisi yrittää lähettää siihen joitain luotaimia tms. jotka lähettää tietoja kuten avaruusalus konsanaan...?
-Sitten vain seurataan sen kulkua ja tulevia lähetyksiä, ehkä kuviakin...?

Itse kuvittelisin asian olevan jotenkin niin, että jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? Eikö se kulkisi samaa rataa joka tapauksessa muutenkin? Eihän se kuitenkaan (ainakaan kovin merkityksellisesti) eri nopeudella tai radalla voi siihen möykkyyn kiinnittyä, tussahtamatta tuhannen päreiksi?

Selittäkääs fiksummat, onko tässä ajatuksessa mitään perää.

 

[kekkeruusi]

Itse kuvittelisin asian olevan jotenkin niin, että jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? Eikö se kulkisi samaa rataa joka tapauksessa muutenkin? Eihän se kuitenkaan (ainakaan kovin merkityksellisesti) eri nopeudella tai radalla voi siihen möykkyyn kiinnittyä, tussahtamatta tuhannen päreiksi?

Selittäkääs fiksummat, onko tässä ajatuksessa mitään perää.

Painovoima.

Sori, vastasin kysymykseen, joka olisi oikeasti olennainen. Eli "möykyn" radan muuttaminen.

 

[IcePen]

Itse kuvittelisin asian olevan jotenkin niin, että jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? Eikö se kulkisi samaa rataa joka tapauksessa muutenkin? Eihän se kuitenkaan (ainakaan kovin merkityksellisesti) eri nopeudella tai radalla voi siihen möykkyyn kiinnittyä, tussahtamatta tuhannen päreiksi?

Selittäkääs fiksummat, onko tässä ajatuksessa mitään perää.

"jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? "

On sellainen juttu kuin syy ja seuraus

Tässätapauksessa syy sen luotaimen lähettämiseen sille radalle olisi se avaruusmöykky joten jos sitä möykkyä ei ole ei ole myöskään syytä lähettää sitä luotainta sille radalle.

Kun yleensä ihmiset tekee juttuja jostain syystä eikä ihan vain mitensattuu päähänpistosta ;-)