Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[kekkeruusi]

Itse kuvittelisin asian olevan jotenkin niin, että jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? Eikö se kulkisi samaa rataa joka tapauksessa muutenkin? Eihän se kuitenkaan (ainakaan kovin merkityksellisesti) eri nopeudella tai radalla voi siihen möykkyyn kiinnittyä, tussahtamatta tuhannen päreiksi?

Selittäkääs fiksummat, onko tässä ajatuksessa mitään perää.

Painovoima.

Sori, vastasin kysymykseen, joka olisi oikeasti olennainen. Eli "möykyn" radan muuttaminen.

 

[IcePen]

Itse kuvittelisin asian olevan jotenkin niin, että jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? Eikö se kulkisi samaa rataa joka tapauksessa muutenkin? Eihän se kuitenkaan (ainakaan kovin merkityksellisesti) eri nopeudella tai radalla voi siihen möykkyyn kiinnittyä, tussahtamatta tuhannen päreiksi?

Selittäkääs fiksummat, onko tässä ajatuksessa mitään perää.

"jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? "

On sellainen juttu kuin syy ja seuraus

Tässätapauksessa syy sen luotaimen lähettämiseen sille radalle olisi se avaruusmöykky joten jos sitä möykkyä ei ole ei ole myöskään syytä lähettää sitä luotainta sille radalle.

Kun yleensä ihmiset tekee juttuja jostain syystä eikä ihan vain mitensattuu päähänpistosta ;-)

 

[Paalausmestari]

Joko voyagerin anomalia on selitetty/selvitetty mistä johtuu?

 

[Meisseli]

On sellainen juttu kuin syy ja seuraus

Tässätapauksessa syy sen luotaimen lähettämiseen sille radalle olisi se avaruusmöykky joten jos sitä möykkyä ei ole ei ole myöskään syytä lähettää sitä luotainta sille radalle.

Käsitin ranen kysymyksen niin, että tämä möykky ei olisi itsessään kiinnostava, vaan siihen olisi laitettu luotain reppuselkään matkustamaan avaruuden ääriin katsomaan mitä sieltä löytyy. Ja sitä mietin päissäni, että saavuttaisiko tällä mitään järkevää verrattuna pelkän luotaimen lähettämiseen.

Mutta ehkä ymmärsin kysymyksen väärin.

 

[IcePen]

Joko voyagerin anomalia on selitetty/selvitetty mistä johtuu?

On mutta en muista selitystä.

 

[rane58]

Käsitin ranen kysymyksen niin, että tämä möykky ei olisi itsessään kiinnostava, vaan siihen olisi laitettu luotain reppuselkään matkustamaan avaruuden ääriin katsomaan mitä sieltä löytyy. Ja sitä mietin päissäni, että saavuttaisiko tällä mitään järkevää verrattuna pelkän luotaimen lähettämiseen.

Mutta ehkä ymmärsin kysymyksen väärin.

Justiin tuota tarkoitin, ne laitteet laskeutuisivat sinne ja jäisivät sinne, lähettäisivät sitten tietoja maahan....

 

[Monologi]

Käsitin ranen kysymyksen niin, että tämä möykky ei olisi itsessään kiinnostava, vaan siihen olisi laitettu luotain reppuselkään matkustamaan avaruuden ääriin katsomaan mitä sieltä löytyy. Ja sitä mietin päissäni, että saavuttaisiko tällä mitään järkevää verrattuna pelkän luotaimen lähettämiseen.

Mutta ehkä ymmärsin kysymyksen väärin.

Kelailin vaan, että jos se möykky vieläpä pyörii niin kuvista voisi tulla aika tärähtäneitä. Luotaimessa voi olla niitä paineilmasäätimiä luotaimen vakauttamiseen.
Voishan se silti on huikea möykyssä jonkinlainen suurnopeusvideokamera ja ydinakut siihen.

 

[Tommy Goldfish]

Itse kuvittelisin asian olevan jotenkin niin, että jos se luotain pitää saada samaan vauhtiin ja samalle kulkuradalle kuin tämä avaruusmöykky, niin mihin se sitä möykkyä sitten edes tarvitsisi? Eikö se kulkisi samaa rataa joka tapauksessa muutenkin? Eihän se kuitenkaan (ainakaan kovin merkityksellisesti) eri nopeudella tai radalla voi siihen möykkyyn kiinnittyä, tussahtamatta tuhannen päreiksi?

Selittäkääs fiksummat, onko tässä ajatuksessa mitään perää.

Pelkkää haittaa tuosta möykystä olisi. Ensin ajetaan se kiinni ja sitten hidastetaan sen vauhtiin kun tähän menevän polttoaineen olisi voinut käyttää paremminkin. Sitten vielä laskeutumislaitteiston lisäpaino ja avaruuden havainnointiin ei niin näppärä silmälappu(se möykky) peittämässä puolet näköalasta.

 

[Monologi]

Eikä meillä ole sellaisia luotaimia tai raketteja varastoissa odottelemassa sopivia kohteita.

Luulisi nyt jonkun 10 kilometriä halkaisijaltaan olevan asteroidin halkaistua jonkinlaisella bunkkerintuhous ydinaseella. Parhaillaan, kun ne jenkit ja venäläiset on pyyhkäissyt ydinasesoppareilla niin tekisi nyt jotain hillitöntä tälläistä uhkaa vastaan.

 

[yyri]

Luulisi nyt jonkun 10 kilometriä halkaisijaltaan olevan asteroidin halkaistua jonkinlaisella bunkkerintuhous ydinaseella. Parhaillaan, kun ne jenkit ja venäläiset on pyyhkäissyt ydinasesoppareilla niin tekisi nyt jotain hillitöntä tälläistä uhkaa vastaan.

Ei se halkaisu paljoa auta, tulee vaan pienempiä möhkäleitä niskaan enemmän. Pitäsi saada siirrettyä radalta pois koko murikka jollain, ton kokoselle ei nykyteknologialla toivoakaan.

 

[zepi]

Justiin tuota tarkoitin, ne laitteet laskeutuisivat sinne ja jäisivät sinne, lähettäisivät sitten tietoja maahan....

Mutta mitä hyötyöä siitä reppuselässä matkustamisesta on?

 

[H0rna]

Mutta mitä hyötyöä siitä reppuselässä matkustamisesta on?

Itse keksin lähinnä niiden kovan nopeuden kaiketi?

 

[Spartacus]

Itse keksin lähinnä niiden kovan nopeuden kaiketi?

No pitäähän sen luotaimen saada vähintään sama nopeus kerättyä muutenkin päästäkseen sille

 

[H0rna]

No pitäähän sen luotaimen saada vähintään sama nopeus kerättyä muutenkin päästäkseen sille

Totta.... prkl Ja avaruudessa kun matkanteko jatkuu just sillä nopeudella mihin on päästy ilman mitään apuja muutenkin niin....

 

[Shadowhunter]

Joko voyagerin anomalia on selitetty/selvitetty mistä johtuu?

Taidat tarkoittaa Pioneer 10 ja 11 radoissa havaittavaa anomaliaa. Voyager 1 ja 2 luotaimissa on pienet rakettimoottorit huolehtimassa asennon säätämisestä, joten mahdollinen hidastuvuus/kiihtyvyys hukkuu niiden aiheuttamaan häiriöön.

Pioneer luotaimissa havaittu hidastuvuus, joka on noin 300000km tällä hetkellä johtuu teorian mukaan siitä, että ydinpariston aiheuttama säteily kimpoaa antennin lautasesta ja sen takia on rata jäänyt jälkeen lasketusta.

 

[Messmaker]

Meteorite hits Cuba with huge sonic boom

Spoileri

Asutuskeskukseen putosi meteoriitteja Kuubassa
Kirkasta päivätulipalloa seurasi meteoriittifragmenttien sade Kuubassa perjantai-iltana Suomen aikaa. Viñalesin pikkukaupungista on löytynyt runsaasti pieniä avaruuskiviä ja osan niistä kerrotaan osuneen myös rakennuksiin.

Kello 20.17 Suomen aikaa lentänyt tulipallo pystyttiin havaitsemaan myös geostationaarisen GEOES-16-satelliitin salamahavaitsimen kuvissa sekä Yhdysvaltojen sääpalvelun tutkakuvassa.

Arvioiden mukaan kappaleen lentorata kulki Floridan eteläosien yli lounaan suuntaan. Sen aiheuttama yliäänipamaus kuultiin laajalti Havannan länsipuolella. Tulipallo jätti taivaalle näyttävän pölyvanan, joka erottuu esimerkiksi CBS Miamin uutisvideolla.

Toistaiseksi on mahdoton arvioida tarkasti, miten paljon avaruuskiviä on pudonnut alueelle. Jo pelkästään sosiaalisessa mediassa niitä on ehditty lyhyessä ajassa raportoida useita kymmeniä. Tämä voi viitata siihen, että isohko meteoriitti on hajonnut fragmenttien sateeksi.

Kuvia kappaleista on esimerkiksi paikallisen toimittajan Fátima Rivera Amadorin facebook-sivulla. Ainakin yksi meteoriiteista on tullut ohuen kattolevyn läpi. Kappaleissa näkyy selvästi ohut musta sulamiskuori sekä vaalea sisus, jotka ovat kondriittimeteoriittille tyypillisiä tunnusmerkkejä.

On verraten epätavallista, että suuri tulipallo päättyy näin tiheästi asutetun alueen yllä. Viime vuosikymmeninä tällaisia tapauksia ovat olleet muun muassa Park Forestin (Chicagon lähellä) ja Mossin (Oslon lähellä) meteoriitit.

 

[GuntherPrien]

Taidat tarkoittaa Pioneer 10 ja 11 radoissa havaittavaa anomaliaa. Voyager 1 ja 2 luotaimissa on pienet rakettimoottorit huolehtimassa asennon säätämisestä, joten mahdollinen hidastuvuus/kiihtyvyys hukkuu niiden aiheuttamaan häiriöön.

Pioneer luotaimissa havaittu hidastuvuus, joka on noin 300000km tällä hetkellä johtuu teorian mukaan siitä, että ydinpariston aiheuttama säteily kimpoaa antennin lautasesta ja sen takia on rata jäänyt jälkeen lasketusta.

Ursan uutinen vuosien takaa, jossa käytännössä sama on hieman pidemmässä muodossa: Tähdet ja avaruus: Pioneer-anomalia ratkaistiin yli vuosikymmenen ihmettelyn jälkeen

 

[Maranki]

Noista kaukana olevien luotainten ratojen mahdollisista anomalioista on etsitty viitteitä jostakin sellaisesta fysikaalisesta efektistä, jota yleinen suhteellisuusteoria ei ennusta. Tähän mennessä tämä, kuten muutkin yritykset haastaa Einsteinin luomus, ovat olleet epäonnistuneita. Toisaalta yleinen suhteellisuusteoria ei voine olla ns. lopullinen sana painovoimasta, joten etsintä jatkuu. Mahdollisen uuden teorian täytyy tietenkin selittää myös ne ilmiöt, jotka YS osaa selittää, mikä rajoittaa pelivaraa suuresti - viimeksi teorioiden hautausmaalle taisi siirtyä TeVeS, eli yksi yritys tehdä suhteellisuusteoreettinen versio MOND:ista, joka puolestaan on yritys tulla toimeen ilman pimeää materiaa. Oli se Albert aika kova jätkä.

 

[Paalausmestari]

Juu juurikin tuota pioneer-anomaliaa tarkoitin. Ihmettelinkin miksi ei löytynyt tietoa kuukletellessa kun väärä luotain
Tuo lehtikin tulee kotia, mutta jostain syystä mennyt aivan ohi tuo juttu.

 

[-SD-]

James Webb -avaruuskaukoputken valmistamisessa saavutettu uusi virstanpylväs.

https://www.nasa.gov/feature/goddard/2019/nasa-s-webb-is-sound-after-completing-critical-milestones

 

[KeljuK]

Ei se halkaisu paljoa auta, tulee vaan pienempiä möhkäleitä niskaan enemmän. Pitäsi saada siirrettyä radalta pois koko murikka jollain, ton kokoselle ei nykyteknologialla toivoakaan.

Itse olen aina ajatellut (voin olla toki väärässä) että kun etäisyydet on mitä on, niin sellainen promilleluokan heilahdus heittäisi törmäyskurssilta hevon kuuseen.

 

[Tommy Goldfish]

Itse olen aina ajatellut (voin olla toki väärässä) että kun etäisyydet on mitä on, niin sellainen promilleluokan heilahdus heittäisi törmäyskurssilta hevon kuuseen.

Niinkai se onkin, tosin jotain teksasin kokoista kappaletta kun yritetään kammeta radaltaan niin tuohon promilleen tarvitaan aika läjä rakettimoottoreita tai muuta voimaa. Kai joku replikaattori joka monistaa itseään ja sitten viskoo massaa sivusuuntaan voisi olla tulevisuudessa mahdollinen. Leikkelisi sellaisia 10m*10m*10m kappaleita säkkiin jotka tönäistäisiin voimalla sivusuuntaan heti kun aurinko- tai ydinlaturi on laittanut akkuihin tarpeeksi tehoja. Replikaattori tekisi itsestään ensin kopion, molemmat itsestään seuraavn kopion, kaikki 4 itsestään kopiot ja nämä 8 samoin.... Kun kuudauden päästä koossa olisi 1048576 replikaattoria, ne voisivat alkaa viskoa massaa sivuttain tai jatkaa replikointia vielä viikon kunnes koko asteroidi olisi pelkkää tekniikkaa joka maahan tullessaan tekisi pari joogaliikettä järjestäytyen maan ympärille nopeasti kiertäväksi dyson sphereksi, joka voisi jatkossa singota osia suurivauhtisesta massastaan tulevia asteroideja kohtaamaan...

 

[KeljuK]

Niinkai se onkin, tosin jotain teksasin kokoista kappaletta kun yritetään kammeta radaltaan niin tuohon promilleen tarvitaan aika läjä rakettimoottoreita tai muuta voimaa.

Kun nyt avaruudessa on vain se suunta mihin kappale liikkuu, etäisyydet miljoonia kilometreja ja maan painovoima suht pikkuinen kokonaisuuteen nähden, niin mitä se vaatisi että isonkin kappaleen rata muuttuisi sen verran mikroskooppisesti että tämän 12000km. kappaleen rata ei olisikaan enää just sillä sekunnilla kohdallaan samaan aikaan 50km. möhkäleen kanssa?

En siis tosiaan ole niin raketti-insinööri että sellaista laskisin. Mutta luulisi että se ei aivan mahdoton urakka olisi vielä tossa mittakaavassa puhtaasti "tönäisyn" kannalta. Sen tönäisyn osumisen enemmänkin.

Ei siis rikkomista, vaan radan muuttamista.

 

[Tommy Goldfish]

Kun nyt avaruudessa on vain se suunta mihin kappale liikkuu, etäisyydet miljoonia kilometreja ja maan painovoima suht pikkuinen kokonaisuuteen nähden, niin mitä se vaatisi että isonkin kappaleen rata muuttuisi sen verran mikroskooppisesti että tämän 12000km. kappaleen rata ei olisikaan enää just sillä sekunnilla kohdallaan samaan aikaan 50km. möhkäleen kanssa?

En siis tosiaan ole niin raketti-insinööri että sellaista laskisin. Mutta luulisi että se ei aivan mahdoton urakka olisi vielä tossa mittakaavassa puhtaasti "tönäisyn" kannalta. Sen tönäisyn osumisen enemmänkin.

Ei siis rikkomista, vaan radan muuttamista.

Jos se kappale ei reagoi kuin biljardipallo että sitä tönäistäessä koko massa lähtee eri suuntaan niin törmäyttäminen ei ole välttämättä vaihtoehto. Se olisi tehokas jos toimisi, koska kaikki matkalla käytetty rakettipolttoaine voitaisiin siirtää tämän törmäyksen kautta efektiivisesti tuohon kappaleeseen kohdistuvaksi voimaksi.

Mutta jos törmäyttäminen ei toimi niin pitää ensin käyttää pirusti rakettipolttoainetta että saadaan laitteet ensin tapaamaan asteroidi tarpeeksi kaukana maasta ja sitten toinen samanlainen määrä hidastamiseen että mennään samaa tahtia. Sitten pitäisi olla tankissa vielä hullut määrät polttoainetta jolla pidettäisiin moottorit isolla teholla työntämässä tuota kappaletta joitain vuosia.

Olisiko lopputilanne sitten jotenkin sellainen että havaitaan uudenmaan kokoinen asteroidi ja lähetetään helsingin kokoinen raketti sitä vastaan..


Monivaiheinen törmäytys omalla mutulla voisi olla parempi. Alkuun kiihdyteltäisiin isompaa murkulaa lainaten nopeutta muilta kiertolaisilta niin että isku tulee hieman sivusta kulkusuuntaan pari vuotta ennen osumaa ja perässä tulee lisää törmäyttimiä joiden ratoja voi vielä hienosäätää jos vielä on tulossa sellaisia kappaleita jotka on osumassa.

 

[KeljuK]

Jos se kappale ei reagoi kuin biljardipallo että sitä tönäistäessä koko massa lähtee eri suuntaan niin törmäyttäminen ei ole välttämättä vaihtoehto.

Niin, tähän ois kiva löytää jotkut laskelmat. Koska jos katsoo lähiavaruuttakin, niin se että Maapallon halkaisija vrt. etäisyys vaikka Marsiin tarkoittaa sitä että asteen murto-osan heilautus rataan tarkoittaa pirunmoista poikkeamaa törmääjän radalle suhteessa Maapallon rataan.

Että ennemminkin kyse on reaktioajasta. Mun 5penniä. johon kiinnostaisi löytää jotkut laskelmat vaikka dinojen häviämiseen johtaneeseen törmäykseen. Että mikä on tarpeeksi tömäytystä että se on just tarpeeksi ja montako vuotta se vaatii ennakointia että voi tömäyttää vaikka nykyteknologian tymäkimmällä ydinpommilla että kurssi saa sen asteen murto-osan käännön jotta se ohittaa tämän pienen kappaleen sittenkin turvalliselta etäisyydeltä- vaikka jostain Marsin etäisyydeltä.

 

[Maranki]

Niin, tähän ois kiva löytää jotkut laskelmat. Koska jos katsoo lähiavaruuttakin, niin se että Maapallon halkaisija vrt. etäisyys vaikka Marsiin tarkoittaa sitä että asteen murto-osan heilautus rataan tarkoittaa pirunmoista poikkeamaa törmääjän radalle suhteessa Maapallon rataan.

Tämä asteroidiuhan torjumista käsittelevä Wikipedia-artikkeli vaikuttaa ainakin pikaisella silmäyksellä olevan OK: Asteroid impact avoidance - Wikipedia

Tuossa jutussa on myös linkkejä useisiin tieteellisiin artikkeleihin, niistä löytyy varmasti myös tarkempia laskelmia, voivat kyllä vaatia avautuakseen perustietoja taivaanmekaniikasta.

Sellainen perusriippuvuus tietenkin on, että jos asteroidin rataa lähdetään muuttamaan, niin mitä varhaisemmin ollaan liikkeellä, niin sitä helpompaa se on. Pahin uhkatilannehan olisi suoralla törmäyskurssilla kaukaisuudesta tuleva iso komeetta, sen kanssa varoitusaika jäisi helposti kuukausiin ja törmäysnopeus voisi olla hyvin suuri.

 

[Lifeless]

Tänään tuli yksi aikakausi taas päätökseen.

Opportunity on julistettu kuolleeksi 15 vuoden mönkimisen jälkeen.
Mars Rover Opportunity Is Dead After Record-Breaking 15 Years on Red Planet

Mission piti alunperin kestää 90 solia (eli Marsin päivää), eli kuta kuinkin kolme Maan kuukautta. Opportunity sen sijaan päätti mönkiä 5111 solia, ennenkuin siihen yhteys katosi Marsin laajuisen pölymyrskyn takia. Tuosta myrskystä se ei koskaan ilmeisesti selvinnyt, vaan akut menivät ilmeisesti niin nollille että sisäinen kello tai joku muu petti ja se pysty enää vastaamaan yhteydenottoihin, jos enää on edes koskaan horroksesta herännyt.

Tänään keskiviikkona lähettettiin viimeisen kerran signaali sinnepäin (varovaisesti) toivoen herätystä, mutta mitään ei kuulunut, joten projekti on nyt kuopattu lopullisesti, missio kesti 5352 solia.

Opportunity (ja sen sisar Spirit) on ollut yksi menestykseimmistä projekteista avaruustutkimuksen historiassa.

RIP

Opportunity (rover) - Wikipedia

 

[Muumi]

Onko tuo joku rahoitustekninen juttu, että hanke suunnitellaan 3 kk mittaiseksi?

 

[micko]

Onko tuo joku rahoitustekninen juttu, että hanke suunnitellaan 3 kk mittaiseksi?

Veikkaisin, että alkuperäinen tehtävä, mikä se sitten olikaan, oli tuon 3kk. Ja sen täytyttyä projekti katsottiin onnistuneeksi. Uskoisin myös, että suunnitteluvaiheessa jo varautuvat pidempäänkin toiminta-aikaan.

 

[Diziet Sma]

Vaihtaisitko kuvan? Tuossa on Curiosity, ei Opportunity.

 

[Lifeless]

Vaihtaisitko kuvan? Tuossa on Curiosity, ei Opportunity.

Haha, no niinpä oli livahtanut väärä kuva.

Onko tuo joku rahoitustekninen juttu, että hanke suunnitellaan 3 kk mittaiseksi?

Ainakin yksi haaste johon alunperin ei ollut ratkaisua oli aurinkopaneelien pölyyntyminen ja sitä myöten virran saanti.

Mutta tuohonhan Mars tarjosi oman ratkaisun täysin yllättäen (kovat tuulet ja mini-tornadot (dust devils), jotka pyyhkivät aurinkopaneelit puhtaaksi täysin satunnaisin väliajoin).

 

[Maranki]

Noista hankkeiden pituuksista: toki niillä on tietty alkuperäinen ohjelma, jossa on jokin päätöspäivä, mutta jos käyttövoimana toimii ydinparisto tai aurinkopaneelit ja esim. asennonsäätäminen vielä onnistuu, niin tyhmäähän se olisi hyvä instrumentti jättää käyttämättä - "jälkihoidon" kustannukset ovat alkuperäisiin kuluihin verrattuna hyvin pienet. Avaruusobservatorioiden tapauksessa on useita esimerkkejä, jotka ovat moninkertaisesti ylittäneet alkuperäisen käyttöaikataulun. Yksi esimerkki on infrapunateleskooppi Spitzer, vielä siinä vaiheessa kun jäähdytysongelmat estivät pidempien aallonpituuksien havainnoinnin, se valjastettiin isoon galaksien havainnointiprojektiin vähän lyhyemmillä infrapuna-alueen aalloilla.

 

[IhmeellinenJuttu]

Tuo paneelien pyyhkiminen on kyllä jännä juttu, miksei siihen kehitetty mitään mekaanista puhdistusmenetelmää?
Toteutusvariaatioita nyt luulisi insinöörien löytävän vaikka ja kuinka. Erikoista lähettää miljardien vehje Marssiin ja mitoittaa hankkeen kesto muutamaan kuukauteen paneelien pölyyntymisen takia.

 

[IcePen]

Tuo paneelien pyyhkiminen on kyllä jännä juttu, miksei siihen kehitetty mitään mekaanista puhdistusmenetelmää?
Toteutusvariaatioita nyt luulisi insinöörien löytävän vaikka ja kuinka. Erikoista lähettää miljardien vehje Marssiin ja mitoittaa hankkeen kesto muutamaan kuukauteen paneelien pölyyntymisen takia.

Opportunityn ei koskaan pitänyt olla pitkäikäinen joten pyyhkimissysteemi oli turha.

Opportunityn oli tarkous ola vain "proof of concept" tyylinen edeltäjä Curiositylle joka on se varsianinen tutkimuslaite.

Opportunity oli aikanaan mahdolllisiman halvalla tehty värkki jolla oli tarkoitus saada Usan persidentitien ja kongressin etc kiinnostusheräämään Marsin tutkimukseenn niin että rahahanat avautuisivat sille.

 

[Monologi]

Opportunityn hinta 400 miljoonaa dollaria. Olishan siinä voinut olla harja vai olisiko se silti pienessä hetkessä raapinut hiekkapölyllä aurinkopaneelit pilalle?
Curiosityn hinta 2,5 miljardia dollaria ja ei aurinkopaneeleja ollenkaan.

Nythän mä muistankin mikä ongelma aurinkopaneeleissa on Marsissa. Marsissa voi olla kuukauden kestäviä hiekkamyrskyjä niin mitäs niillä aurinkopaneeleilla silloin siellä tekee. Ja mitkä ihme akut tuolla kestää, kun ydinvoimasta saa kuitenkin jatkuvasti virtaa.
Johan ne on suunnitellutkin, että kun Marsiin tulee asutusta niin sähköt ydinvoimasta.

Toki voisihan ne suojata aurinkopaneelit, vaikka elmukelmulla..

 

[Maranki]

Marsin etäisyydellä myös Auringon säteilyvuon tiheys on suunnilleen puolet siitä, mitä Maan etäisyydellä saadaan. Kauemmaksi lähetettyjen avaruusluontainten tapauksessahan aurinkopaneeleilla ei ole mitään virkaa.

 

[Lagittaja]

Marsin etäisyydellä myös Auringon säteilyvuon tiheys on suunnilleen puolet siitä, mitä Maan etäisyydellä saadaan. Kauemmaksi lähetettyjen avaruusluontainten tapauksessahan aurinkopaneeleilla ei ole mitään virkaa.

Jep, tämän takia Junossakin on aika tuuhean kokoiset aurinkopaneelit ja tietenkin aika painavat, yhteensä 340kg kun Junon dry mass on 1593kg eli aurinkopaneelien osuus reipas viidennes painosta. Löpön osuus tietenkin sitten vähän eri luokkaa, launch mass oli 3625kg eli silloinkin aurinkopaneelien osuus on melkein 10%.
Jupiterin etäisyydellä se säteilyvuo on ~4% luokkaa ja nämä Junon kolme paneelia (á 24m2) tuottaisi saapuessaan ~486W tehoa ennenkuin säteily alkaa heikentää niitä kennoja. Samaiset paneelit maapallon etäisyydellä tuottaisivat siis ~12-14kW.

Jos plutonium-238 saatavuus ei olisi ollut niin heikko niin paneelien sijaan olisi käytetty RTG moduuleita.
Vertailun vuoksi Galileossa oli kaksi RTG:tä (GPHS-RTG) jotka tuottivat yhteensä ~600W laukaisun aikaan ja näiden paino oli ~57kg kipale.

Marsissa aurinkopaneelit on siis vielä ihan järkevät mutta kun mennään kauemmas niin ei niinkään..

 

[IcePen]

... Nythän mä muistankin mikä ongelma aurinkopaneeleissa on Marsissa. Marsissa voi olla kuukauden kestäviä hiekkamyrskyjä niin mitäs niillä aurinkopaneeleilla silloin siellä tekee. ...

Sentakia myös Opportunityssä oli radioaktiivinen säteilylähde tuottamassa lämpöä niille ajanjaksoile kun aurinkopaneelista ei saanut mitään (se lämpölähde oli just riittävä pitämään akun ja minimi prosessoinnin hengissä ts riitävän lämpimänä ettei akku/muistit tuhoudu).

 

[Smanci]

Nasalla on varmaan joku ammattilaisjantteri kerinnytkin jo, mutta uusimmista otoksista käsipelillä pinottua:

 

[joku]

Nasalla on varmaan joku ammattilaisjantteri kerinnytkin jo, mutta uusimmista otoksista käsipelillä pinottua:

Noihan on kuin jotain juureksia. Kaksi perunaa yhtyneenä.

 

[Messmaker]

Siis joku viisas kertokoon miten mittaavat ääniaallot tähdestä "toiselta puolen linnunrataa "?

Tähdet ja avaruus: Kepler-teleskoopin ensimmäinen planeettakandidaatti varmistui

"Uusi analyysimme, joka käyttää Keplerin datasta havaittuja tähden ääniaaltoja emotähden luonteen määrittämiseen, osoitti että tähti on itse asiassa kolme kertaa luultua suurempi. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että myös planeetta on kolme kertaa suurempi", toteaa Ashley Chontos Havaijin yliopistosta.

 

[Johan_V]

Siis joku viisas kertokoon miten mittaavat ääniaallot tähdestä "toiselta puolen linnunrataa "?

Tähdet ja avaruus: Kepler-teleskoopin ensimmäinen planeettakandidaatti varmistui

"Uusi analyysimme, joka käyttää Keplerin datasta havaittuja tähden ääniaaltoja emotähden luonteen määrittämiseen, osoitti että tähti on itse asiassa kolme kertaa luultua suurempi. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että myös planeetta on kolme kertaa suurempi", toteaa Ashley Chontos Havaijin yliopistosta.

Ääniaallot aiheuttavat värähtelyjä tähdessä, jotka sitten havainnoidaan kirkkausvaihteluina.

 

[micko]

Ääniaallot aiheuttavat värähtelyjä tähdessä, jotka sitten havainnoidaan kirkkausvaihteluina.

Ääniaallot ovat värähtelyä. Vähän kieltämättä erikoinen sanavalinta uutiselle, joka kuitenkin on tarkoitettu maallikoille eikä tieteelliseen paperiin. Teknisesti ne ääntä ovat, mutta käytännössä jotain ihan eri kertaluokkaa kuin meidän käsittämät äänet.

 

[Aku79]

Tuommoinen kunnon jytky tulee täysin yllättäen, ei niitä voi oikeastaan havaita etukäteen.
Kyse on vaan oikeasti siitä että milloin osuu, voi mennä 2-2000 vuotta, jopa enemmänkin.

Silloin kun tuommouinen osuu, jos osuu, on se mahdollista että ei osu koskaan.
Niin sillon mennään aika paskaan tilaan, olettaen että ihmiset säilyy hengissä.

Joku Fallout pelin kaltainen tilanne on todennäköinen, kyse on vaan siitä että milloin.

 

[Slami]

Ääniaallot ovat värähtelyä. Vähän kieltämättä erikoinen sanavalinta uutiselle, joka kuitenkin on tarkoitettu maallikoille eikä tieteelliseen paperiin. Teknisesti ne ääntä ovat, mutta käytännössä jotain ihan eri kertaluokkaa kuin meidän käsittämät äänet.

Äänihän on väliaineen värähtelyä. Avaruudessahan on hyvin vähän väliainetta planeetan ja tähden välissä. Riittääkö sekin sitten aiheuttamaan mitattavia vaihteluita tähdessä. Ja mitenkäs nämä pystytään erottamaan tähden ja teleskoopin välisen väliaineen vaihteluista, vrt. tähtien tukkiminen maasta katsottaessa

 

[micko]

Äänihän on väliaineen värähtelyä. Avaruudessahan on hyvin vähän väliainetta planeetan ja tähden välissä. Riittääkö sekin sitten aiheuttamaan mitattavia vaihteluita tähdessä. Ja mitenkäs nämä pystytään erottamaan tähden ja teleskoopin välisen väliaineen vaihteluista, vrt. tähtien tukkiminen maasta katsottaessa

En tuosta T&A:n lähteestä onnistunut varmistamaan, mistä värähtelystä puhutaan, mutta käsitin kyseessä olevan ihan tähden oma värähtely. Eli väliainetta kyllä riittää. "Äänen nopeus" tähden pinnalla tunnetaan, koska tähden koostumus ja pintalämpötila tiedetään sen spektristä ja nyt oli ilmeisesti havaittu aaltojen etenemistä tähden pinnalla ja niistä onnistuttu laskemaan tähden koko.



Kepler-teleskooppi on muistaakseni kiertoradalla, joten ilmakehän väreily ei siihen vaikuta. Vaikka muistaisinkin väärin, niin mietitäänpä ääniaallon vauhtia suhteessa tähden kokoon. Valonnopeuttakin kulkiessaan aalto menisi Auringon navalta navalle 8 sekunnissa ja tuolla tähdellä vielä kauemmin, koska se oli isompi. Ääniaallon nopeus lienee plasmassakin huomattavasti tätä hitaampi. Ilmakehän väreilyjen aiheuttama tuikkiminen on huomattavasti nopeampaa. Paremmalla ajalla voin laittaa videoklipin siitä, miten Jupiter lepattaa ilmakehän väreilyssä.

Pointtini: Ilmakehän väreilyt on helppo erottaa tuollaisesta todellisesta aallosta, vaikkakin ne saattavat sellaisen peittää näkyvistä.

Edit: Mainitsemani videot:

Spoileri: Jupiterin lepatusta

Tässä Jupiterin lepatusta ilmakehän vaikutuksesta. Mainittu prosessointi on poistanut huonoimat ruudut joukosta, mutta aika hyvän kuvan tuo antaa


Tässä vielä käsittelemätöntä raakadataa, mitä on vähän vaikeampi katsoa, koska putkessani ei ole seurantaa.

 

[Maranki]

Kepler ei ollut Maata kiertävällä radalla, vaan lähellä Maan rataa sijaitsevalla Aurinkoa kiertävällä radalla. Mutta tähän se ei sinällään vaikuta.
Mitä tulee noihin värähtelyihin, niin ilmakehän aiheuttaman tuikkimisen aikaskaala on tosiaan hyvin lyhyt, sekunnin murto-osia. Tässä kuvassa on ottamani viiden sekunnin valotus Siriuksesta kameraa tarkoituksellisesti liikuttaen, klikkaa kuvaa nähdäksesi suuremmassa koossa sen, miten todellisuudessa aika valkoisen tähden väri vaihtelee sen ollessa matalalla taivaalla.

 

[Slami]

En tuosta T&A:n lähteestä onnistunut varmistamaan, mistä värähtelystä puhutaan, mutta käsitin kyseessä olevan ihan tähden oma värähtely. Eli väliainetta kyllä riittää. "Äänen nopeus" tähden pinnalla tunnetaan, koska tähden koostumus ja pintalämpötila tiedetään sen spektristä ja nyt oli ilmeisesti havaittu aaltojen etenemistä tähden pinnalla ja niistä onnistuttu laskemaan tähden koko.



Kepler-teleskooppi on muistaakseni kiertoradalla, joten ilmakehän väreily ei siihen vaikuta. Vaikka muistaisinkin väärin, niin mietitäänpä ääniaallon vauhtia suhteessa tähden kokoon. Valonnopeuttakin kulkiessaan aalto menisi Auringon navalta navalle 8 sekunnissa ja tuolla tähdellä vielä kauemmin, koska se oli isompi. Ääniaallon nopeus lienee plasmassakin huomattavasti tätä hitaampi. Ilmakehän väreilyjen aiheuttama tuikkiminen on huomattavasti nopeampaa. Paremmalla ajalla voin laittaa videoklipin siitä, miten Jupiter lepattaa ilmakehän väreilyssä.

Pointtini: Ilmakehän väreilyt on helppo erottaa tuollaisesta todellisesta aallosta, vaikkakin ne saattavat sellaisen peittää näkyvistä.

Näin muistelinkin että Kepler on avaruudessa. Tuolla tähtien tuikkimisella tarkoitin ilmiötä itsessään, en sitä että tuota uutisen värähtelyä mitattaisiin maasta.
Jos planeetan ja tähden välissä on väliainetta sen verran, että tähti alkaa värähtelemään, niin luulisi että tähden ja Keplerin välissä on väliainetta myös sen verran että väliaineen liike ja tiheysvaihtelut vaikuttaisivat jossain määrin teleskooppiin tulevaan valoon. Mutta taitaa tosiaan olla aikalailla erilainen taajuus tuolla tähden lähettämällä huojunnalla ja väliaineen aiheuttamalla

 

[micko]

Näin muistelinkin että Kepler on avaruudessa. Tuolla tähtien tuikkimisella tarkoitin ilmiötä itsessään, en sitä että tuota uutisen värähtelyä mitattaisiin maasta.
Jos planeetan ja tähden välissä on väliainetta sen verran, että tähti alkaa värähtelemään, niin luulisi että tähden ja Keplerin välissä on väliainetta myös sen verran että väliaineen liike ja tiheysvaihtelut vaikuttaisivat jossain määrin teleskooppiin tulevaan valoon. Mutta taitaa tosiaan olla aikalailla erilainen taajuus tuolla tähden lähettämällä huojunnalla ja väliaineen aiheuttamalla

Korjaa toki jos olen väärässä, mutta ei kai ollut kysymys siitä, että planeetta näitä tähden värähtelyjä aiheuttaisi? Gravitaatiosta johtuva huojuminen on taas eri ilmiö ja siinä koko tähti heiluu, eikä vain väreet sen pinnalla. Planeetta liittyi keissiin sitä kautta, että koska tähti osoittautui oletettua suuremmaksi, niin planeetankin koko piti arvioida uudelleen.

Edit: Silmäilin nyt tuon uutisen lähteen ja ääniaalloissa tosiaan kyse oli ihan tähden sisäisistä ilmiöistä eikä planeetan aikaansaamista.

 

[Slami]

Korjaa toki jos olen väärässä, mutta ei kai ollut kysymys siitä, että planeetta näitä tähden värähtelyjä aiheuttaisi? Gravitaatiosta johtuva huojuminen on taas eri ilmiö ja siinä koko tähti heiluu, eikä vain väreet sen pinnalla. Planeetta liittyi keissiin sitä kautta, että koska tähti osoittautui oletettua suuremmaksi, niin planeetankin koko piti arvioida uudelleen.

Edit: Silmäilin nyt tuon uutisen lähteen ja ääniaalloissa tosiaan kyse oli ihan tähden sisäisistä ilmiöistä eikä planeetan aikaansaamista.

Näinhän se tosiaan on. Nyt ei enää kuulostakaan niin oudolta ilmiöltä. Mistähän sain päähäni että ne äänet olis planeetan aiheuttamia