Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

15.7 kaverin mökillä Nastolassa johonkin aikaan yöstä (ei tullut kellon aikaa otettua muistiin) nähtiin erittäin kirkas valkoinen valo etelän suunnassa. Kulki lännestä itään melkoisella vauhdilla ja mitään ääntä ei kuulunut eli lentokone on pois suljettu. Lisäksi kirkkaus ja nopeus ei täsmää korkeammalla kulkeviin matkustajakoneisiin. Oma veikkaus on iss. Taivaan vahdissa en nähnyt muita havaintoja. Tuleeko muita mahdollisuuksia mieleen?
 
Zolttu sanoi:
15.7 kaverin mökillä Nastolassa johonkin aikaan yöstä (ei tullut kellon aikaa otettua muistiin) nähtiin erittäin kirkas valkoinen valo etelän suunnassa. Kulki lännestä itään melkoisella vauhdilla ja mitään ääntä ei kuulunut eli lentokone on pois suljettu. Lisäksi kirkkaus ja nopeus ei täsmää korkeammalla kulkeviin matkustajakoneisiin. Oma veikkaus on iss. Taivaan vahdissa en nähnyt muita havaintoja. Tuleeko muita mahdollisuuksia mieleen?
Napsauta laajentaaksesi...

Stellariumista tarkistin ja ISS on kulkenut noin klo 2 yöllä lännestä itään eteläisellä taivaalla. Hieno havainto.
 

Liitteet

  • IMG_20230717_130553.jpg
    IMG_20230717_130553.jpg
    116,2 KB · Luettu: 238
Muumi sanoi:
Stellariumista tarkistin ja ISS on kulkenut noin klo 2 yöllä lännestä itään eteläisellä taivaalla. Hieno havainto.
Napsauta laajentaaksesi...
Se saattoi hyvinkin olla tuohon kahden aikoihin. Saattoi olla pari rommikolaa alla.
Oli muuten pirun kirkas. Ihan kuin kopteri olisi mennyt hakuvalo päällä mutta se ei koko taivaan kantta siinä ajassa ja ilman ääntä olisi voinut olla.
 
Pitikin heti asentaa puhelimeen tuo stellarium. Mistä tuohon saa satelliitit ja iss näkymään vai onko vain maksullisessa?
 
Tuossa sunnuntai-iltana kun katselin noita perseidien tähdenlentoja. Panin merkille miten ne kaikki tuli jokseenkin eri suunnasta (pohjoisen ja idän väliltä). Jos itse miellän et maapallo kiertää avaruudessa samaa kiertorataa ja sit törmää aina samaan aikaan vuodesta johonkin muinaisen pyrstötähden vanaveteen - eiks noiden hiukkasten pitäis tulla ilmakehään suht samasta suunnasta vai mitä menee metsään täs mielikuvassa
 
Eikö pohjoinen ja itä ole juurikin suunnilleen samassa suunnassa? Eli koillisessa.

Kannattaa muistaa, että nuo kappaleet on kiertäny Aurinkoa (luultavasti) miljoonia vuosia, ohittaen useita suurempia kappaleita (vaikkapa Maapallo), joten niiden rata on ajankuluessa hieman muuttunut. Ei ne tule yksittäisestä pienestä pisteestä. Samasta syystä ne ei kaikki tule samaan aikaan, koska niiden kiertorata on aavistuksen verran erilainen.

Siihen myöskin vaikuttaa missä kulmassa ne tulee ilmakehään nähden, koska ne voi jopa "pompahtaa" pois, jos kulma on väärä.

Sen lisäksi syynä voi olla myös optinenharha. Joskin ehkä pienemmässä mittakaavassa tässä tapauksessa, mutta ihminen ei aina pysty määrittämään todellista suuntavektoria taivaalta sataville kappaleille. Siihen yleensä tarvitaan useampi havainto samasta kohteesta.
 
En siis tarkoittanutkaan et niiden pitäis samasta pisteestä tulla vaan niiden suuntaa miten ne meidän ilmakehään tulee. Näin vain 4 kappaletta niitä mut kaikki meni vähän eri suuntiin toisiinsa nähden jota en ihan täysin ymmärrä Lifelessin selityksestä huolimatta (yksi suihki idästä länteen, toinen koillisesta lounaaseen, kolmas pohjoisesta etelään jne). Jos se maapallo kiertää Aurinkoa jotain 100 000+ kmh niin kuvittelis sillä olevan aika rajaava vaikutus sille mistä suunnasta näennäisesti nuo kappaleet tulee jos me siihen jäänteiden sekamelskaan "törmätään" kerran vuodessa. Tietysti siis noita kappaleita jatkuvasti sinkoilee avaruudessa (ainakin meihin nähden) jatkuvasti, mut eiks tämä perseidien parvi ollu melko kookas jäännös jostain pyrstötähden vanasta?
edit: ei mitään sittenkään, ajattelin tota pyrstövanaa jonkinlaisena staattisena pilvenä jonka läpi me mennään. enkä niinkään että nuo kaikki kappaleet on erkaantuneet toisistaan jo miljoonia vuosia sitten omille radoilleen
 
Viimeksi muokattu:
skirne sanoi:
edit: ei mitään sittenkään, ajattelin tota pyrstövanaa jonkinlaisena staattisena pilvenä jonka läpi me mennään. enkä niinkään että nuo kaikki kappaleet on erkaantuneet toisistaan jo miljoonia vuosia sitten omille radoilleen
Napsauta laajentaaksesi...
Jep. Tota tarkoitin. Ne kiertää suunnilleen samaa rataa, mutta osuu Maahan hieman eri aikaan ja hieman eri kulmasta. Mutta suurin osa tulee samasta ilmansuunnasta, mutta ei mistään yksinäisestä pisteestä. Ja koska 3D, suunta voi näyttää oudolta joskus.
 
No käy kyllä järkeen ettei sinne toiselle puolelle laskeuduttu. Ilmeisesti tämä väite tarttui aikoinaan kun luin salaliittoteorioista, ettei tuolla olisi käyty. Yksi argumentti aivan varmasti väitti, että laskeutumiset tehtiin nurjalle puolelle, jotta emme voisi itse zoomailla sinne ja tarkistaa asiaa. Mutta se oli silkkaa puppua ja jäi mieleen elämään todeksi.

Onkohan noita amatöörit onnistuneet kuvaamaan? Eikä tässä nyt todellakaan ole tarkoitus minulla enempää keskustella moon hoaxista. Vaan että onko kenelläkään amatöörillä välineitä tuonne nähdä?
 
Ei niitä täältä näe, mutta ei ole myöskään kiellettyä kuvata ;-)

Se "kiinanmuuri näkyy avaruuteen" on ihan samanlainen, ei tarvitse kuin googlemapsi avata ja hiukan zoomata niin ei kyllä kauaa näe....tai päinvastoin: aika liki pitää suurentaa että näkyy.

Kuuta on kiertänyt kuvaamassa aika moni vehje, ja muutama kiertää par-aikaa ja kuvadataa pääsee klipsuttamaan itsekin, vaikei ihan aikoisikaan lentää itse katsomaan. Ei sitä Kiinanmuuriakaan ole tullut moni käyneeksi katsomassa, joten onkohan sitä olemassa? Joku urpo väitti juuri ettei maatakaan mikään kierrä, se olisi "mahdotonta!" Mutta silti hänen kännyssään gps kertoo paikan ;-D
 
Muumi sanoi:
Onkohan noita amatöörit onnistuneet kuvaamaan? Eikä tässä nyt todellakaan ole tarkoitus minulla enempää keskustella moon hoaxista. Vaan että onko kenelläkään amatöörillä välineitä tuonne nähdä?
Napsauta laajentaaksesi...
Ei ole.

"Perus"-vehkeillä pääsee ehkä johonkin muutaman kilometrin resoluutioon.

Suurimmilla amatöörilaitteilla (reilun metrin halkasijaltaan) pääsee parin sadan metrin resoluutioon. Eli kuuauto olisi kärpäsen paska, pikselin nurkassa. Ja tuokin siinä tapauksessa että se amatööri hilaisi sen teleskoopin Maan kiertoradalle, jossa ilmakehä ei ole ongelma.

Eri asia, mitä nykyiset AI/neuroverkko-pohjaiset kuvanparannus softat pystyisivät noistakuvista muodostamaan. Stäckäämällä tarpeeksi, ja ajamalla jonkun kehittyneen AI:n läpi, niin voisi hyvinkin olla pieni mahdollisuus, että jonkun näköinen pieni utuinen pilkahdus olisi ehkä mahdollista nähdä. Mutta sittenkin puhuttaisiin täydellisistä olosuhteista.

Edes Hubble ei pysty kuvaamaan kuunpinnalle jätettyjä kamoja. Se toki ei ole sitä varten rakennettukaan, kuu on aivan liian lähellä. Sama kuin yrittäisi kiikareilla katso telkkaria metrin päästä.

Kuuluotaimet sen sijaan pystyvät näkemään jotain. Esim LRO kuvasi jo vuosia sitten varsin tarkkoja kuvia, joista autotkin helposti erottuivat (huomaa mittakaava, ja vertaa niihin parhaisiin amatöörilaitteisiin). Tämä kuva on 2011 vuodelta. LRO:n kuvaama Apollo 17 landing site. Kuvassa oikealla (LRV) on kuukulkija, ja pitkin kuvaa sen jättämiä jälkiä.

584392main_M168000580LR_ap17_area.jpg
 
Lifeless sanoi:
Suurimmilla amatöörilaitteilla (reilun metrin halkasijaltaan) pääsee parin sadan metrin resoluutioon. Eli kuuauto olisi kärpäsen paska, pikselin nurkassa. Ja tuokin siinä tapauksessa että se amatööri hilaisi sen teleskoopin Maan kiertoradalle, jossa ilmakehä ei ole ongelma.
Napsauta laajentaaksesi...

Piti oikein vilkaista millaisia amatöörilaitteita on. Tässäkin metrisessä PW1000 Observatory System kuvakulma on yksi aste. Ja kun kuun koko taivaalla on puolisen astetta niin huippukennollakin reso olisi yli 100m kuun pinnalle.
 
Tuo on juurikin niitä "amatöörilaitteita". Hinnat lähentelee miljoonaa, mutta tuollaisen saa kokoon päivässä ("muutaman" kuukauden odotuksen jälkeen). Tosin useammalle amatöörille se hinta tulee ensiksi vastaan. Samalta valmistajalta on tullossa myös pari metrinen putki tulevaisuudessa. (Vrt. Hubblen peili on 2.4 metriä)

Tässä on tosin todellista DIY ja harrastelia meininkiä. :) (70", eli 178cm teleskooppi)

 
Joo, tässä on esimerkki oman amatöörisetuppini kyvyistä. Kyseessä on 8" katadioptrinen putki kerrostalon parvekkeelle sijoitettuna. Kokonaishintalappu tälle setupille (seurantajalusta, putki, kamera, suotimet yms...) lienee siinä 2-3 kiloeuroa. Ilmakehän aiheuttamat rajoitukset tulevat tässä itselläni ensimmäisenä vastaan.

Kuvassa näkyvä kraateri Clavius on noin 230 kilometriä halkaisijaltaan.

1693465412245.png
 
Delay sanoi:
Joo, tässä on esimerkki oman amatöörisetuppini kyvyistä. Kyseessä on 8" katadioptrinen putki kerrostalon parvekkeelle sijoitettuna. Kokonaishintalappu tälle setupille (seurantajalusta, putki, kamera, suotimet yms...) lienee siinä 2-3 kiloeuroa. Ilmakehän aiheuttamat rajoitukset tulevat tässä itselläni ensimmäisenä vastaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Mielenkiinnosta: minkälainen paketti on kyseessä? Aina välillä tulee mieleen, josko alkaisi harrastamaan uudelleen putken läpi katselua mutta kiinteää paikkaa ei ole vaan pitäisi nostella kamat kylmän varaston ja pimeän takapihan välillä. Joskus omistin JS-Dobsonin, mutta myin pois kun käyttöä ei vaan ollut tarpeeksi (ja oli aika vaivalloinen käytettävyydeltään muutenkin).
 
Boulder sanoi:
Mielenkiinnosta: minkälainen paketti on kyseessä?
Napsauta laajentaaksesi...

Tuon kuvan ottamisesta on 5-10 vuotta, joten muistiongelmat ovat vähäistä suuremmat, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä:

- Celestron C8 kaukoputki (näppärä parvekkeella kokonsa vuoksi)
- Skywatcher EQ5-jalusta yhden akselin seurannalla
- ASI120MM-kamera
- IR-suodin, veikkaisin 850nm

Kuva on stäkätty todennäköisesti n. 500-1000 raakaframen yli ja sen jälkeen sille on tehty wavelet-terävöitys. (Nämä siis ulkomuistista)

Edit.: Niin joo, tuo mainitsemasi dobson on hinta/apertuurisuhteeltaan kyllä erinomainen, mutta kokonsa puolesta vähän hankala monessa paikassa.

Edit2: Jaa niin odotas, mulla on tuosta kyseisestä setupista ihan kuvakin syyshuollon jälkeen:

1693472963088.png
 
Delay sanoi:
Joo, tässä on esimerkki oman amatöörisetuppini kyvyistä. Kyseessä on 8" katadioptrinen putki kerrostalon parvekkeelle sijoitettuna. Kokonaishintalappu tälle setupille (seurantajalusta, putki, kamera, suotimet yms...) lienee siinä 2-3 kiloeuroa. Ilmakehän aiheuttamat rajoitukset tulevat tässä itselläni ensimmäisenä vastaan.

Kuvassa näkyvä kraateri Clavius on noin 230 kilometriä halkaisijaltaan.

1693465412245.png
Napsauta laajentaaksesi...
Ohan tää ihan mieletön kuva, "parvekkeelta räpsäsin" :tup:
 
Delay sanoi:
Tuon kuvan ottamisesta on 5-10 vuotta, joten muistiongelmat ovat vähäistä suuremmat, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä:

- Celestron C8 kaukoputki (näppärä parvekkeella kokonsa vuoksi)
- Skywatcher EQ5-jalusta yhden akselin seurannalla
- ASI120MM-kamera
- IR-suodin, veikkaisin 850nm

Kuva on stäkätty todennäköisesti n. 500-1000 raakaframen yli ja sen jälkeen sille on tehty wavelet-terävöitys. (Nämä siis ulkomuistista)

Edit.: Niin joo, tuo mainitsemasi dobson on hinta/apertuurisuhteeltaan kyllä erinomainen, mutta kokonsa puolesta vähän hankala monessa paikassa.

Edit2: Jaa niin odotas, mulla on tuosta kyseisestä setupista ihan kuvakin syyshuollon jälkeen:

1693472963088.png
Napsauta laajentaaksesi...
Onko sulla muita kuvia tuolta avaruudesta muutamaa näyttää?
 
Delay sanoi:
Tuon kuvan ottamisesta on 5-10 vuotta, joten muistiongelmat ovat vähäistä suuremmat, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä:

- Celestron C8 kaukoputki (näppärä parvekkeella kokonsa vuoksi)
- Skywatcher EQ5-jalusta yhden akselin seurannalla
- ASI120MM-kamera
- IR-suodin, veikkaisin 850nm

Kuva on stäkätty todennäköisesti n. 500-1000 raakaframen yli ja sen jälkeen sille on tehty wavelet-terävöitys. (Nämä siis ulkomuistista)

Edit.: Niin joo, tuo mainitsemasi dobson on hinta/apertuurisuhteeltaan kyllä erinomainen, mutta kokonsa puolesta vähän hankala monessa paikassa.

Edit2: Jaa niin odotas, mulla on tuosta kyseisestä setupista ihan kuvakin syyshuollon jälkeen:

1693472963088.png
Napsauta laajentaaksesi...
Miten tuo seuranta käytännössä toimii, putki parvekkeelle ja laite kalibroi itse itsensä vai täytyykö sen kanssa tehdä joku pidemmän kaavan kautta opettaminen? JS-Dobsonissa into varmaan katosi juuri siihen, että se hemmetin iso taso toimi jalustana ja kaikennäköinen hienoliikunta oli ihan mahdoton ajatus eikä etsintä ollut niin kohteiden haku tietysti vielä vaikeampaa.
 
Boulder sanoi:
Miten tuo seuranta käytännössä toimii, putki parvekkeelle ja laite kalibroi itse itsensä vai täytyykö sen kanssa tehdä joku pidemmän kaavan kautta opettaminen? JS-Dobsonissa into varmaan katosi juuri siihen, että se hemmetin iso taso toimi jalustana ja kaikennäköinen hienoliikunta oli ihan mahdoton ajatus eikä etsintä ollut niin kohteiden haku tietysti vielä vaikeampaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Tästä tulee äkkiä tl;dr tasoinen juttu, muttu lyhyesti: :)

Seurantaa varten tarvitaan käytännössä aina ekvatoriaalinen jalusta, jossa siis yksi akseleista osoittaa pysyvästi taivaannapaan. Muunlaisilla jalustoilla (kuten alt-az, joka tuo dobsonkin käytännössä on) kuvakenttään tulee seurannan aikana kiertymää, jota ei voi korjata. Erittäin lyhyillä valotuksilla (esim. arinkokuntaa kuvatessa) tämä ei ole suuri ongelma, mutta syvää taivasta kuvatessa asia on eri.

Seurantatekniikoita on periaatteessa sitten kahta erilaista: guidattu ja guidaamaton seuranta.

Guidaamattomassa seurannassa jalusta kalibroidaan siten, että polaariakseli asetellaan mahdollisimman tarkasti osoittamaan taivaannapaan (tähän löytyy eri menetelmiä, en lähde niitä avaamaan tässä) ja jalusta sitten tikittää itsekseen kuin kello ja kaukoputki osoittaa lukituksen jälkeen koko ajan tiettyyn pisteeseen. Tämän tekniikan hyviä puolia on halpuus ja yksinkertaisuus. Huono puoli on se, että kaikenlaiset virheet jalustassa ja suuntauksessa alkavat sitten pikku hiljaa näkyä kuvakentässä.

Guidatussa seurannassa menetelmä on muuten sama, mutta tämän lisäksi kaukoputkessa on myös kiinni ns. guide-putki ja -kamera (näkyy itse asiassa tuossa postaamassani kuvassa yllä). Tässä guide-kamera on kytketty esim. läppäriin, joka on myös ohjaamassa jalustan moottoreita ja se pyrkii korjaamaan suuntauksen ja jalustan virheitä. Hyvä puoli on se, että teoriassa näin saadaan äärettömän pitkiä valotuksia, mutta järjestelmä on melko monimutkainen ja kallis.

Hakusanoilla guiding ja polar alignment löytyy netistä jumalattomasti tietoa.
 
Viimeksi muokattu:
Diablo IV sanoi:
Onko sulla muita kuvia tuolta avaruudesta muutamaa näyttää?
Napsauta laajentaaksesi...

Onhan niitä satoja tässä kertynyt ajan mittaan :)

Mutta muutama täysin erikokoinen kohde esimerkiksi:

Jupiter ja sen Io-kuu. Kuvattu samalla kalustolla kuin kuukuva yllä, tällä kertaa kyseessä on iRGB-komposiitti:
1693508639934.png


Orionin sumu, kuvattu 100mm akromaattisella linssiputkella, jonka polttoväli on 400mm.
1693508713617.png


Pohjois-Amerikka-sumu. Kuvattu 80mm kameraoptiikalla, monokromaattinen vety-alfa (656.281 nm) kapekaistakuva.

1693508860259.png
 
Viimeksi muokattu:
Katselin tuossa äsken kuuta töistä kotiin ajellessa ja mietin, että mikähän saa sen muodon näyttämään silmääni tältä:
Kuu.jpg

Yritin ottaa kännykkäkameralla kuvaa, mutta eihän siitä mitään tullut niin jospa asia aukeaisi tuosta huonosta paintshoppauksestani...

1693941256681.jpeg

Ainakaan mikään näistä vaiheista ei näytä oikein samalta.

Aiheuttivatko kuun pinnan korkeuserot maapallon varjon kanssa vain normaalia enemmän tepposia, vai onko minun aika lisätä lääkitystä?
 
Viimeksi muokattu:
Butali sanoi:
Aiheuttivatko kuun pinnan korkeuserot maapallon varjon kanssa vain normaalia enemmän tepposia, vai onko minun aika lisätä lääkitystä?
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä melkein sanoisin, että kyseessä on jonkinlainen optinen harha tai illuusio. Kuu on pinnanmuodoiltaan kuitenkin sen verran tasainen suhteessa halkaisijaan, että ei pinnanmuodoilla ole tuon tapaista vaikutusta.

Edit: Ja niin tosiaan, eikä tuossa tietenkään ole maapallon varjo peittämässä - tällöinhän kyseessä olisi toki jonkinasteinen kuunpimennys.
 
Viimeksi muokattu:
Elokuun viimeisenä päivänä oli täysikuu ja kuun viimeinen neljännes on 7.9. Havaintoaikana kuunvaiheen pitäisi siis olla noiden välissä, lähempänä viimeistä neljännestä, jossa kuusta näkyy vain vasen puolisko. Kuusta olisi siis pitänyt näkyä hieman reilu puolikas, jollainen kuvastasikin tulee, jos pyöristät leikkauspinnat. Eli kuten yllä mainitaan, kuvien 28-29 vaihe.
 
emagdnim sanoi:
Hmmh? :) Mut onhan kuvat 28 ja 29 kuun vaiheista vähä sinnepäin ja siihen päälle jotai pientä näköharhaa kuussa näkyvien eri sävyjen vuoksi?
Napsauta laajentaaksesi...
Tähän johtopäätökseen itsekin tulin. En ole ilmeisesti ennen pannut merkille, että miten epäsymmetriseltä se pimeän puolen raja joskus näyttää.

Ja tosiaan kuten minua jo korjattiin, niin kuunpimennystä tähän ei tarvitse sotkea... :x3:
 
Viimeksi muokattu:
Niin joo, ja piti näistä suuruusluokista hieman mainita - tuo koko 1600 pikseliä leveä kuva kuumodulin laskeutumisalueesta, jonka @Lifeless postasi aiemmin, olisi suunnilleen 2-3 pikseliä leveä tuossa omassa postaamassani kuun kraaterikuvassa.

Eli tuollaisen kuuauton kuvaaminen maan pinnalta ja vieläpä ilmakehän läpi on koko lailla mahdoton temppu ;)
 
Pari kysymystä avaruudesta, kysympäs täältä googlettelun sijaan, ihan rupattelun vuoksi.

A) Perseidit tuottaa iloa joka vuosi. Maapallo paahtaa radallaan kerran vuodessa avaruudessa lilluvan kivipilven läpi, jonka takia joka vuosi about samoihin aikoihin nähdään ilotulitusta. Siis maapallon radalla möllöttää kivipilvi? Eikö se liiku? Pakkohan sen on liikkua, kaikki kama on joko kiertoliikkeessä, tippuu aurinkoon tai painelee veke aurinkokunnasta. Jos kivipilvi kiertää aurinkoa, niin sillähän pitäisi olla tismalleen sama vuosi kuin maapallolla, jotta törmääminen tapahtuisi vuodesta toiseen. Mitä en tajua?

B) Miksi Einsteinin risti on "risti"? Siis miksi gravitaatiolinssin takana oleva kohde näkyy tasan neljästä suunnasta, miksei myös näiden neljän suunnan väleistä, eli kahdeksana kappaleena? Tarkemmin sanoen kappaleenhan pitäisi näkyä kaikista suunnista, eli Einsteinin ristin tulisi olla Einsteinin rinkula, gravitaatiolinssin ympärillä. Mitä en tajua?

edit: näköjään spoilasin toisen kysymyksen itse: oikeasti sehän onkin Einsteinin rinkula. :rofl2:
 
Wasabrod sanoi:
Tarkemmin sanoen kappaleenhan pitäisi näkyä kaikista suunnista, eli Einsteinin ristin tulisi olla Einsteinin rinkula, gravitaatiolinssin ympärillä. Mitä en tajua?

edit: näköjään spoilasin toisen kysymyksen itse: oikeasti sehän onkin Einsteinin rinkula. :rofl2:
Napsauta laajentaaksesi...
Tämähän olikin jännä. Tämä rinkula näkyy siis ristinä tai nelimuodostelmana koska juuri tämä gravitaatiolinssi on sopivasti vääristävä.
 
Wasabrod sanoi:
Pari kysymystä avaruudesta, kysympäs täältä googlettelun sijaan, ihan rupattelun vuoksi.

A) Perseidit tuottaa iloa joka vuosi. Maapallo paahtaa radallaan kerran vuodessa avaruudessa lilluvan kivipilven läpi, jonka takia joka vuosi about samoihin aikoihin nähdään ilotulitusta. Siis maapallon radalla möllöttää kivipilvi? Eikö se liiku? Pakkohan sen on liikkua, kaikki kama on joko kiertoliikkeessä, tippuu aurinkoon tai painelee veke aurinkokunnasta. Jos kivipilvi kiertää aurinkoa, niin sillähän pitäisi olla tismalleen sama vuosi kuin maapallolla, jotta törmääminen tapahtuisi vuodesta toiseen. Mitä en tajua?

B) Miksi Einsteinin risti on "risti"? Siis miksi gravitaatiolinssin takana oleva kohde näkyy tasan neljästä suunnasta, miksei myös näiden neljän suunnan väleistä, eli kahdeksana kappaleena? Tarkemmin sanoen kappaleenhan pitäisi näkyä kaikista suunnista, eli Einsteinin ristin tulisi olla Einsteinin rinkula, gravitaatiolinssin ympärillä. Mitä en tajua?

edit: näköjään spoilasin toisen kysymyksen itse: oikeasti sehän onkin Einsteinin rinkula. :rofl2:
Napsauta laajentaaksesi...
Perseidit on peräisin komeetasta joka osittain hajosi. Pienet palaset jäi kiertoradalle, joka on aika tarkalleen yksi vuosi. Siksi vuosittaiset kohtaamiset. Itse komeetta on paljon pidemmällä radalla (suurempi massa, joten se ei jäänyt vangiksi Auringon lähelle).

Ja kuten itse jo löysit, Einsteinin risti on yksittäis tapaus. Jos gravitaatiolinssi olisi täydellinen, niin se olisi rinki. Linssin massa pitäisi olla pistemäinen, eli esim pelkkä musta-aukko, ja valon pitäisi tulla tarkalleen sen takaa. Pienikin virhe ja valo taittuu hieman eri tavoin ja voi muodostaa yksittäisiä kohteita.

Hubble ja Webb on kuvannut lähes täydellisiä rinkejä, mutta 100% täydellinen olisi niin suuri sattuma, että sitä koskaan tullaan näkemään.
 
Ja kun puhun pistemäisestä kohteesta, tarkoitan sitä. Esim Andromedan galaksi, lähin iso galaksi, on todella huono tuohon, koska se on valtavavan kokoinen taivaalla, ja aivan liian lähellä. Paljain silmin juuri ja juuri erotettavissa, mutta se on oikeasti noin 5 täyttä Kuuta, tai Aurinkoa, kokoluokaltaan taivaalla. Vain sen keskusta on hämärästi havaittavissa paljaalla silmällä, tai kiikarilla. Mutta itse kiekko on massiivinen. Suurin kohde Linnunradan jälkeen.

Vaikka Andromeda on massiivinen, sillä ei ole massaa taivuttaa valoa tarpeeksi "nopeasti", että sen takana olevat tähdet tai galaksit tulisi näkyviin. Ehkä jossain kaukana, toisessa galaksissa, se voisi toimia gravitaatiolinssinä niille. Eli polttopiste on jossain aivan toisaalla.

Valon taivuttamiseen tarvitaan valtava määrä massaa, joten ainoastaan todella kaukana olevat kohteet toimivat riittävän tehokkaasti.
 
Lifeless sanoi:
Perseidit on peräisin komeetasta joka osittain hajosi. Pienet palaset jäi kiertoradalle, joka on aika tarkalleen yksi vuosi. Siksi vuosittaiset kohtaamiset. Itse komeetta on paljon pidemmällä radalla (suurempi massa, joten se ei jäänyt vangiksi Auringon lähelle).

Ja kuten itse jo löysit, Einsteinin risti on yksittäis tapaus. Jos gravitaatiolinssi olisi täydellinen, niin se olisi rinki. Linssin massa pitäisi olla pistemäinen, eli esim pelkkä musta-aukko, ja valon pitäisi tulla tarkalleen sen takaa. Pienikin virhe ja valo taittuu hieman eri tavoin ja voi muodostaa yksittäisiä kohteita.

Hubble ja Webb on kuvannut lähes täydellisiä rinkejä, mutta 100% täydellinen olisi niin suuri sattuma, että sitä koskaan tullaan näkemään.
Napsauta laajentaaksesi...
Katotaanpas ymmärsinkö oikein:
  1. Aurinkokunnassa hajosi komeetta, ja sen palaset hidastuivat huomattavasti ja jäivät siten sattumalta radalle, joka on täsmälleen samalla etäisyydellä auringosta kuin hikipalloa 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä kiertävä maapallo.
  2. Tämän lisäksi hajoamisen ajoitus oli sellainen, että hajoamisjäte ja maapallo kohtaavat toisensa täsmälleen ratojen leikkauspisteessä, parin viikon tarkkuudella vuoden reilusta 50 viikosta.
Menikö oikein? Jos meni, niin juuri näitä sattumia tässä alunperinkin taisin ihmetellä.
 
Wasabrod sanoi:
Katotaanpas ymmärsinkö oikein:
  1. Aurinkokunnassa hajosi komeetta, ja sen palaset hidastuivat huomattavasti ja jäivät siten sattumalta radalle, joka on täsmälleen samalla etäisyydellä auringosta kuin hikipalloa 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä kiertävä maapallo.
  2. Tämän lisäksi hajoamisen ajoitus oli sellainen, että hajoamisjäte ja maapallo kohtaavat toisensa täsmälleen ratojen leikkauspisteessä, parin viikon tarkkuudella vuoden reilusta 50 viikosta.
Menikö oikein? Jos meni, niin juuri näitä sattumia tässä alunperinkin taisin ihmetellä.
Napsauta laajentaaksesi...
Noita murikoitahan lentelee auringon ohi tuon tuosta, joten yksittäistä komeettaa ihmetellessä ehkä tuntuu järjettömältä, mutta pitkän ajan kuluessa sattumiakin sattuu.
 
Wasabrod sanoi:
Katotaanpas ymmärsinkö oikein:
  1. Aurinkokunnassa hajosi komeetta, ja sen palaset hidastuivat huomattavasti ja jäivät siten sattumalta radalle, joka on täsmälleen samalla etäisyydellä auringosta kuin hikipalloa 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä kiertävä maapallo.
  2. Tämän lisäksi hajoamisen ajoitus oli sellainen, että hajoamisjäte ja maapallo kohtaavat toisensa täsmälleen ratojen leikkauspisteessä, parin viikon tarkkuudella vuoden reilusta 50 viikosta.
Menikö oikein? Jos meni, niin juuri näitä sattumia tässä alunperinkin taisin ihmetellä.
Napsauta laajentaaksesi...

Sattumia? Että kaikilla aurinko kiertävillä kappaleilla on samat ennustettavat radat?
Sehän vasta sattumaa olisi, että ne Perseidit tulisikin ensi vuonna eri suunnasta :rofl:
 
KiLLPaTRiCK sanoi:
Sattumia? Että kaikilla aurinko kiertävillä kappaleilla on samat ennustettavat radat?
Sehän vasta sattumaa olisi, että ne Perseidit tulisikin ensi vuonna eri suunnasta :rofl:
Napsauta laajentaaksesi...
Sattumaa, että perseidit sattuivat jäämään täsmälleen radalle, joka risteää maapallon kanssa. Eikös ole melkoinen sattuma?
Ja lisäksi sattumaa, että perseidit ja maapallo ovat yhtä aikaa ratojen risteyskohdassa. Eikös olekin kohtalainen sattuma, vaikka ei ehkä niin erikoinen, kuin tuo eka sattuma.

Jos luet mun viestit huolella, niin huomaat, etten ole ihmetellyt sitä, että kappaleiden radat ovat ennustettavia, mistä tällaisen kuvan sait?

Edit. Vai astuinko trolliin :btooth:
 
Wasabrod sanoi:
Sattumaa, että perseidit sattuivat jäämään täsmälleen radalle, joka risteää maapallon kanssa. Eikös ole melkoinen sattuma?
Ja lisäksi sattumaa, että perseidit ja maapallo ovat yhtä aikaa ratojen risteyskohdassa. Eikös olekin kohtalainen sattuma, vaikka ei ehkä niin erikoinen, kuin tuo eka sattuma.

Jos luet mun viestit huolella, niin huomaat, etten ole ihmetellyt sitä, että kappaleiden radat ovat ennustettavia, mistä tällaisen kuvan sait?

Edit. Vai astuinko trolliin :btooth:
Napsauta laajentaaksesi...

Niin siis sen komeetan rata leikkaa tai ainakin on leikannut aiemmin Maan kiertorataa. Ei siihen muuta tarvita. Sitä tomua irtoaa jatkuvasti häntänä kun komeetta on auringon lähellä. Ei suinkaan mitään erityistä hajoamista ole tapahtunut, vaan komeetta hajoaa hiljalleen koko ajan ollessaan aurinkoa lähellä.

Eihän nuo meteoriparvet kovin yleistä ole suhteessa kappaleiden määrään - komeettoja uskotaan olevan miljoonia tai miljardeja kuiperin vyöhykkeellä. Tämän kun ottaa huomioon, ei näitä meteoriparvia kovin montaa kuitenkaan ole ja komeetan komeetan leikkaaminen Maan rataa on "harvinainen" juttu.
 
Kaippa se kysymys oli että miksi se "sorakasa" pysyy niin hyvin paikoillaan tuooa avaruudessa, eikä lähde auringon tai maan/kuun jne. painovoimasta tai aurinkotuulen vaikutuksesta ajelehtimaan lähemmäs/kauemmas nykyiseltä sijaltaan, mikä sinällään lienee ihan validi kysymys. Uskoisin että ne kyllä ajelehtii ja hajaantuu, mutta vaan tosi tosi hitaasti... Itse komeetta(Swift-Tuttle) on siitä vissiinkin zoomaillut ohitse viimeksi joskus ysärillä ja kiertoaika luokkaa 130 vuotta, joten aika pitkään pysyneveät suunnilleen paikoillaan.

1694939039421.png
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
277 036
Viestejä
4 770 971
Jäsenet
77 552
Uusin jäsen
jmetsa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom