Onko aurinkokunnan planeetat "samalla tasolla" omalla kiertoradalla? Jos on niin miksi näin?
Lyhyt vastaus:
Kyllä.
Pitkä vastaus:
Koska fysiikka.
No mutta, jos mennään vähän pidemmälle ajatuksessa, niin on tuossa jo muutama hyvä vastaus ollutkin selittämään sitä.
Jotta sen täysin pystyy ymmärtämään, niin pitää lähteä ihan perusteista (hieman oijottuna). Ensinnäkin, mistä Aurinkokunta (tai mikä tahansa muu tähtijärjestelmä) syntyi? Hemmetin isosta kaasu- ja pölypilvestä. Jos tämä pilvi olisi täsmälleen pallonmuotoinen, täysin homogeninen, ja unohdettais jotkut random keissit kuten radioaktiivinen hajoaminen, kiraalisuus, aineen ja antiaineen epäsuhde ja "muutama" muu pieni seikka, niin Aurinko kunta voisi olla täysin pallomainen, koostuen pelkästä Auringosta, koska kaikki materia olisi lineaarisesti pudonnut massakeskipisteeseen aiheuttamatta minkäänlaista kiertoliikettä. Sanomattakin selvää, että tämä ei ole Maailmankaikkeuden tapa toimia. Maailmankaikkeus ei ole homogeeninen, vaan täällä aina sattuma aiheuttaa epätasaisuutta.
Mielenkiintoista kyllä, mutta tämä on ainut syy miksi sinä tätä nyt mietit. Kiertoliike on käytännössä stabiilein liike, mitä on olemassa, ja syy miksi olemme olemassa.
Voiko planeetta kiertää 90 astetta tähden ratatasoon? Kyllä. Mutta ei luultavasti pitkään. Syy on suhteellisen yksinkertainen, rata tulee ennemmin tai myöhemmin epästabiiliksi, joka aiheuttaa katastrofaalisen ratamuutoksen, joko itse tähden tai sen planeettojen vaikutuksesta. Vähimmilläänkin se pikkuhiljaa hivuttuisi ratatasoon muiden planeettojen ja vuorovesivaikutuksen takia. Mitä kauemmaksi tähdestä mennään, niin sen enemmän sillä voi olla inclinaatiota. Esim Pluto (ex-planeetta), ei kierrä ratatasossa. Myöskään muut kääpiöplaneetat tuolla kaukana ei kierrä ratatasossa (paitsi sattumalta). Esim muutama esimerkki (huomaa miten litteä ratataso on planeetoille:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/98/Quaoar_Haumea_Makemake_orbits_2018.png Jos mennään vielä kauemmaksi, niin Oortinpilvessä komeetat voi viilettää lähestulkoon millä tahansa radalla. Ne on niin kaukana Auringosta ja Jupiterista (ja muista isoista), että kerta pistäytymässä Aurinkokunnan sisäosissa ei juurikaan niiden ratatasoa muuta, tai jos menevät liian lähelle, niin luultavasti lähtevät pois Aurinkokunnasta ikuisiksi ajoiksi.
Voiko planeetta kiertää tähtiä "väärään" suuntaan? Kyllä. Mutta taaskaan rata ei luultavasti pysy stabiilina kovin pitkään. Kuten edellisessäkin tapauksessa, niin planeetoilla on tapana synkronisoida toisiaan. Hyvä esimerkki on esim Jupiterin kolme suurta kuuta (lähimmät kolme) jotka on 1:2:4 resonanssissta toisiinsa nähden. Kun Ganyamedes kiertään Jupiterin yhden kerran, niin Europa kiertää kaksi kertaa ja Io kiertää neljä kertaa. Ja tämä on minuutin tarkkaa toimintaa. Mutta teoriassa se on mahdollista. On tähänkin esimerkki, nimittäin Neptunuksen suurin kuu Triton. Se kiertää juurikin väärään suuntaan kaikkiin muihin kuihin nähden (sekä Neptunuksen pyörimissuuntaan nähden). Miksi? Se onkin hyvä kysymys... Mutta mahdollisesti Neptunus kaappasi (luultavasti entinen kääpiöplaneetta) sen jossakin vaiheessa, ja koska se on suurin kuu, niin se on pystynyt pitämään ratansa stabiilina.
Hieman samanlaisia erikoistapauksia on esim Uranus, joka pyörii käytännössä kyljellään, ja muihin planeettoihin nähden väärään suuntaan (eli "pohjoisnapa" osoittaa enemmän etelään). Tämä on luultavasti jonkun massiivisen törmäyksen seurausta Aurinkokunnan alkuajoilla.
Mitä tulee Kuuhun se on tidal locked Maahan nähden. Maan vetovoima sai sen pyörimisen hidastumaan, kunnes se alkoi näyttää saman naaman joka päivä. Aivan kuten Merkurius ja Venus on käytännössä tidal locked Auringon kanssa (molemmat pyörivät vielä hieman, Venus jopa näennäisesti retrogradisesti, eli väärään suuntaan (tosin siihen vaikuttaa luultavasti enemmän Venuksen massiivinen ilmakehä, joka aiheuttaa valtavan kitkan Venuksen pinnnan ja pilvien välillä)). Muillakin planeetoilla on tidal locked kuita, esim Pluto ja Charon on tidal locked ja kiertävät yhteistä massakeskipistettä kääntäen molemmat naamansa samaan suuntaan (eli Pluton kuu ei koskaan nouse, vaan pysyy aina taivaalla samalla paikalla, ja näkyvissä vain yhdellä pallonpuoliskolla).
Mut kaiketi ulkopuolella on vain "olemassaolemattomuutta".
