Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja Rekisteröidy käyttäjäksi, 17.10.2016.

  1. Lifeless

    Lifeless

    Viestejä:
    829
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Luultavasti vakuutuspetoksia. Kännykkä kuvaajat harvemmin jaksavat laittaa kännykkäänsä tripoidiin tai mihinkään muuhun pitkää valotusta silmällä pitäen. Ja Aurinkoa kuvatessa pitkävalotus on yleensä tarpeeton. Pois lukien ND filtterit, astrokalvot, hitsauslasit, yms filtterit, mitkä nimenomaan vähentää sitä säteilyä...

    Joko sitä, tai olet sekoittanut ohjeet auringonpimennyksen tarkkailuun. Sitä ei siis nimenomaan pidä paljain silmin katsella, koska se voi olla liian helppoa. Se ei satu silmiin samoin kuin kirkkaan Auringon katsominen, joka toimii varoituksena tyhmemmällekin. Auringonpimennyksen aikaan Aurinkosta tuleva säteily (näkyvävalo, IR, UV, radio, ja muu paska) putoaa murto-osaan, mutta se on edelleen ihmissilmälle vaarallista.

    Olen itsekin katsonut Aurinkoa pitkänkin ajan (minuutteja) pentuna, kun en ymmärtänyt miten pahaa se tekee. Galileo katso Aurinkoa jopa kaukoputken läpi... (joskin Galileon kaukoputket oli ensimmäisiä ja paskimpia mitä olemassa on ollut). Näen edelleen ihan hyvin omasta mielestä, vaikka piilareita käytänkin. Mutta näkisinkö paremmin jos olisin jättänyt tuon väliin?

    Nimenomaan niitä pitäisi käyttää jos paljain silmin katselee. Tai muuta vastaavaa optista apuvälinettä, joka suodattaa haitallista IR ja UV säteilyä. Kuten jos monesti sanottu, Aurinko näyttää auringonpimennyksen aikaan helvetin paljon himmeämältä kuin normaalisti, joten ihminen tuuduttuu uskoon ettei se pahaa tee sitä katsoa. Todellisuudessa sieltä tulee edelleen helvetisti esim IR ja UV säteilyä, jota ihminen ei edes huomaa, mutta jotka silti tekee tuhoa.

    Kuten myös, kuten yllä jo totesin. Harmittaa edelleen, mutta tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Onneksi muistan että olin auton kyydissä, koska lasi blokkaa osan säteilystä (esim UVB).

    Ei ole mikään clickbait vaan ihan tosi juttu. Et sinä samantien sokeudu, mutta Aurinkoon katsominen voi aiheuttaa pahoja vaurioita silmään. IR aiheuttaa suoraan retinan rappeutumista ja UV voi vähintäänkin aiheuttaa myöskin solukuolemia tai syöpäsolukon muodostumista. Mieti mitä Aurinko saa sinun ihollesi aikaan kun olet liian pitkään auringossa? Se palaa. Toki se uusiutuu, mutta sinun retina ei luultavasti uusiinnu, jos se pääsee palamaan. Se on kerrasta poikki.
     
    Wille tykkää tästä.
  2. Lifeless

    Lifeless

    Viestejä:
    829
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Normaalisti kyllä, mutta tarkentaessa suurin osa kameroista käyttää ns. "täyttä aukkoa". Eli aukko pienenee vasta kun painat liipaisinta.

    Mutta edelleenkin, jotta Auringon kuvaamisesta olisi jotain haittaa, sen pitää olla oikeasti pitkä kestoista. Mikään muutaman kuvan sarja ei saa yhtikäs mitään aikaiseksi.

    Vaaralliseksi se alkaa käydä vasta kun kamera laitetaan jalustalle, ja se suunnataan Aurinkoa kohden jatkuvasti, jolloin Aurinko paistaa (lämmittää) kameran sisuksia jatkuvasti. Ei tarvitse olla raketti-insinööri, että tuon tajuaa.

    Itse kuvasin tänään pari tuntia auringon laskua meren rannassa, enkä menettänyt näköäni (suoraan viewfinderin läpi kuvasin toki) tai kameraani. Mutta en pitänytkään sitä tripodin nokassa.

    Aurinko on kaunis ja sitä tuleekin tarkkailla. Ei Aurinko tapa, ainakaan kerrasta... Mutta järki kädessä sitä katsellessa...
     
  3. Lifeless

    Lifeless

    Viestejä:
    829
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tämän takia jo tuossa aiemmin kerroin, että jos kamera on oikeasti suunnattuna Aurinkoon pitkäjaksoisesti, niin kannattaa peittää se etulinssi. Kaikki "valo" (eli IR) lämmittää sen kameran ja objektiivin sisustoja.

    Objektiivi on yleensä kameran kallein osa. Jopa kymmeniä kertoja kalliimpi kuin kamera.

    Pois lukien kaikki entry level kitit. Eli se 18-55mm yleensä.

    Täysin huuhaa video.

    Kukaan täysijärkinen ei ota 6 sekunnin valotuksia Auringosta. Ja jos ottaa niin on syytäkin että kamera palaa.

    6 sekunnin otos, millä tahansa aukolla, olisi täysin ylivalottunut eli täysin valkea. Mikä järki olisi ottaa sellaista kuvaa?

    Jokainen asiaan edes hieman perehtynyt tietää että Aurinkoa kuvatessa tarvitaan astrokalvoa (esim: AstroSolar) tai muuta filtteriä väliin että saadaan kuvausaika edes mahdolliseksi. Ilman filtteriä jopa nopein (yleensä 1/4000 tai 1/8000 sekuntia) on aivan liian hidasta... Joku ND1000 voi juuri ja juuri antaa mahdollisuuden kuvata suoraan Aurinkoon, ainakin auringonlaskun aikaan kun Aurinko on himmeimmillään.

    Videolla olisi aivan hyvin voitu näyttää kun kamera heitetään takkaan. Ohos, se syttyi tuleen! Daa...
     
  4. Technarchy

    Technarchy

    Viestejä:
    1 705
    Rekisteröitynyt:
    10.11.2016
    Eihän nuo mitään kuvaa ollut edes ottamassa. Nyt taisi mennä pointti sulta ohi?
    "Kamerat vähät välittävät noista. Voit kokeilla vaikka ihan suoraan Auringosta ottaa kuvan ja kamerasi on edelleenkin täysin kunnossa. En kuitenkaan suosittele jättämään moneksi tunniksi peili auki kameraa kuvaamaan Aurinkoa, koska kenno voi lämmetä ajanmittaan liikaa, joka toki voi aiheuttaa pysyvänkin vaurion."
     
  5. IcePen

    IcePen Typo Generaatroti ;-)

    Viestejä:
    4 701
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Lifelesillä näyttäisi olevan senvarran paljon harraste (työ?) kameroita että uskoisin hänen käsitävän nämä jutut paljon paremmin kuin moni muu tässä ketjussa auriingosta ja kameroista viisastellut.


    PS Pisti itseni itseassa vähän kateeksi kun tein aikoinaan sen älynväläyksen että myin Mamya settini pois hetikohta firman konkurssin jälkeen.
     
  6. Technarchy

    Technarchy

    Viestejä:
    1 705
    Rekisteröitynyt:
    10.11.2016
    Kun kameralla ottaa kuvan, niin eihän siinä kauaa valoteta.
    Meistä jokainen näkee aurinkoa kesällä, eikä siitä silmät sula.
    Tuossa oli esimerkki miten käy jos suojaamattomasti kuvataan tai jos pimennystä katsoo suoraan ilman mitään tummenninta.
     
  7. sono-thermism

    sono-thermism

    Viestejä:
    1 005
    Rekisteröitynyt:
    18.11.2016
    En mää ainakaan mitään kalvoa tarvinu kun ostin mun ensimmäisen digitaalikameran (150 euroa) joskus 2000-luvun alkupuolella, ja otin kuvan auringosta. Ihan hyvä kuva tuli ja kamera toimii vieläki ihan hyvin. Otin yhellä toisella kameralla myös kuvan auringonpimennyksestä joka oli 2016 tai millo se nyt olikaan, ja sekään kamera ei alkanut sulamaan.
     
  8. micko

    micko

    Viestejä:
    455
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    En ole kuullut, että tuhannesosasekunnin valotusajalla kennoa rikki saa, mutta ei se sille hyvääkään tee. Sitten kun on suojakalvot, niin voi ottaa tämmösiä 2018-12-29_10-59-52.jpg
     
    VilEko, Suikalemarmelaadi ja Pete tykkäävät tästä.
  9. -SD-

    -SD-

    Viestejä:
    1 558
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Hyvää uutta vuotta 13820002019 (nykytietämyksen mukaan)

    :sparty:
     
    scowl, Pete ja joku tykkäävät tästä.
  10. -SD-

    -SD-

    Viestejä:
    1 558
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Viimeksi muokattu: 02.01.2019
    Vispersson ja R9600 tykkäävät tästä.
  11. Smanci

    Smanci

    Viestejä:
    497
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Kuinkas ketjussa ei ole vielä postausta Ultima Thulen ohituksesta? Illalla luvassa jotain lehdistötilaisuuden tynkää, kuvia ja myöhemmin alkuvuodesta tarkempia otoksia.

    New Horizons

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 02.01.2019
    Suikalemarmelaadi ja joku tykkäävät tästä.
  12. Murhh

    Murhh

    Viestejä:
    179
    Rekisteröitynyt:
    10.01.2017
  13. -SD-

    -SD-

    Viestejä:
    1 558
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Brian Mayn tekemä kappale New Horizonsin kunniaksi.

     
  14. Lucas

    Lucas

    Viestejä:
    1 718
    Rekisteröitynyt:
    27.05.2017
    [​IMG]

    Kuva: Southwest Research Institute / Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory / NASA
     
  15. Lagittaja

    Lagittaja

    Viestejä:
    1 674
    Rekisteröitynyt:
    05.11.2016
    Sivuhuomiona tuossa siis korkeamman resoluution mustavalko johon "yhdistetty" matalamman resoluution värikuva.
    BBC:n uutisesta:
    [​IMG]

     
  16. micko

    micko

    Viestejä:
    455
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Ihan hyvä mainita kuvaustekniikasta, mutta tämä on oikeasti kovin yleistä kaikenlaisissa avaruuskuvissa. Yksityiskohdat ja väri erikseen ja usein vieläpä eri värikanavatkin erikseen. Lopputulos näistä yhdistelmänä.
     
  17. Smanci

    Smanci

    Viestejä:
    497
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    DSN Now:n kautta voi vilkuilla New Horizonsin (NHPC) ja Deep Space Networkin välistä liikennettä. Linkin nopeus on tällä hetkellä 1,06 kb/s, viive 22080000 ms eli jokunen minuutti vierähtää yhdenkin tarkan kuvan (1024x1024) valuttelussa. On kuitenkin ihan kohtuullinen nopeus 6,6 miljardin kilsan päästä, alle 15W lähetysteholla. :D
     
    Viimeksi muokattu: 04.01.2019
    noreth, Awelonian ja Kaitzschu tykkäävät tästä.
  18. valurauta

    valurauta

    Viestejä:
    1 089
    Rekisteröitynyt:
    29.12.2016
  19. IcePen

    IcePen Typo Generaatroti ;-)

    Viestejä:
    4 701
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Onko tässä kyseessä uudelleen törmäys ... kun eikö LMC ole jäänne aikaisemmasta törmäyksestä Linnunradn kanssa.

    Otsikonperusteella ensi oletin että olisi uusi uutinen vanhasta tutusta ts siitä että Andromada höökii täysillä päin ... kun ei kai LMC ole varsinaisesti galaksi.
     
  20. Vispersson

    Vispersson

    Viestejä:
    56
    Rekisteröitynyt:
    20.06.2018
    Suuri Magellanin pilvi on Linnunradan satelliittigalaksi, eli se lasketaan galaksiksi. Linnunradalla on 13 satelliittigalaksia. Minun tietääkseni nykyinen käsitys on, ettei ole tapahtunut varsinaista törmäystä LMC:n kanssa, vaan Linnunrata vain on painovoiman avulla tuhonnut sen sauvaspiraalirakenteet.

    Edit: Linnuradalla siis on 13 varmistettua satelliittigalaksia, joista Suuri Magellanin pilvi (LMC) on suurin. Mahdollisia satelliittigalakseja on vielä 14 lisää.
     
    Viimeksi muokattu: 04.01.2019
  21. kekkeruusi

    kekkeruusi

    Viestejä:
    4 474
    Rekisteröitynyt:
    02.11.2016
    Galaksit ovat sen verran harvaa koostumukseltaan, että on erittäin epätodennäköistä törmäyksien vaikuttavan aurinkokuntaan millään lailla.
     
    micko tykkää tästä.
  22. Monologi

    Monologi

    Viestejä:
    2 106
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
  23. micko

    micko

    Viestejä:
    455
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Juuri näin. Pahin, mitä voi järkevillä todennäköisyyksillä tapahtua on, että törmäys heittää Aurinkokunnan ulos galaksista, mutta mitä sitten? Vähän harvempi tähtitaivas. Siis silloin satojen miljoonien vuosien päästä kun tuo törmäys mahdollisesti tapahtuu. Jos se nyt on 160000 valovuoden päässä, niin aika haipakkaa saa tulla suoraan meitä kohti, että ehtii tuohonkaan. Eikä se tule suoraan kohti vaan kiertää Linnunrataa lyhenevällä radalla. Siis jos se nyt edes tulee kohti.

    Ja Andromeda sieltä kuitenkin tulee meitä päin tässä heti muutaman miljardin vuoden päästä.
     
  24. valurauta

    valurauta

    Viestejä:
    1 089
    Rekisteröitynyt:
    29.12.2016
    Kyllähän ohikulkevan tähden pitäisi aika lähelle osua, jotta se oleellisesti muuttaisi sisäplaneettojen ratoja. Näppituntumalla arvioisin kuitenkin, että jo Jupiterin tai ehkä Saturnuksen radan merkittävä häiriintyminen voisi olla pidemmän päälle huono juttu planeettajärjestelmän stabiilisuuden kannalta.
    Kuinka läheltä toisen tähden pitäisi aurinkokunta ohittaa, jotta isompien planeettojen radat muuttuisivat?

    Pienempiä käytännön ongelmia saattaisi aiheutua ohikulkevan tähden mukanaan raahaamista komeetoista ja asteroideista. Kävikö New Horizonilla hyvä tuuri, kun Ultima Thule sattui matkan varrelle melkein heti Pluton jälkeen vai onko vastaavia murikoita Aurinkoa kiertämässä nk. sikana?

    Yksi potentiaalinen ongelma on avaruuden kaasupilvet, jotka voisivat ehkä jarruttaa planeettoja. Joku valovuoden kokoinen pilvikin vaikuttaisi pitkään, vaikka ohitusvauhti olisi suuri.
     
  25. -SD-

    -SD-

    Viestejä:
    1 558
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Harmillisen huonolaatuisia kuvia. Ylivalotustakaan ei ole otettu huomioon. Eivätkö kiinalaiset todellakaan parempaan pystyneet, vai onkohan kyseessä huonolaatuiset ns. esiversiot kuvista, kuten aina Marsin ensimmäisissä kuvissa.

    Osittain toivon, että ovat poimintoja videokameran kuvasta...
     
  26. Monologi

    Monologi

    Viestejä:
    2 106
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Yllättävän perunaisella videokameralla otettu kuvaa tosiaan. Luulisi olevan huippuvehkeet mukana.

    Kuitenkin sen aikaisemman mönkijän kuvat näyttää tältä, että taitaapi olla mars-mönkijöiden tasoa -->
    [​IMG]
     
  27. Lucas

    Lucas

    Viestejä:
    1 718
    Rekisteröitynyt:
    27.05.2017
    Onhan tuo kuvanlaatu kuun kauemmasta puolesta parantunut huimasti 60 vuoden aikana:

    [​IMG]
     
    Vispersson tykkää tästä.
  28. mikkelson

    mikkelson Tukijäsen

    Viestejä:
    1 153
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Mielenkiintoinen video Voyager 1:stä ja siitä kuinka kauan/kaukana siihen voidaan saada vielä yhteys. Ilmeisesti ydinakku tyhjenee n. 8 vuoden kuluttua.

     
    Kaitzschu tykkää tästä.
  29. IcePen

    IcePen Typo Generaatroti ;-)

    Viestejä:
    4 701
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Hmm tuon kuvan perusteella Litteä Maa sekoilijat varmaankin todistaa että myös Kuu on litteä (semmoiset seikat kuin rakettimatkan kuuhun ja kuun takapuollala olonhan voi ohitaa entiiä valeina).
     
  30. Monologi

    Monologi

    Viestejä:
    2 106
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    OT: Ei näitä oikein osaa ottaa vakavasti. Olisi parempi, kun siellä hyppisi kiinalainen tai sellainen mikä puhuisi englantia ja potkisi kiviä samalla hd-livelähetyksen pyöriessä. Mielellään vielä, että olisi jonkinlainen tukikohta, josta youtubeen livenä. Tai hetkonen miksei ne toteuta sitä mönkijällä tuonne?

    Nasalla(tai joku vastaava) on tälläisiä syvänmeren robottisukellusveneitä ollut laittaa nähtäville Youtubeen suorana ja todella hämärän näköisiä olioita näkynyt. Niin ja liveä tullut myös ISS:ltä, mutta kamera vaan ikkunasta ulos ja tyyppi enemmänkin siellä sättäämässä.
     
  31. Murhh

    Murhh

    Viestejä:
    179
    Rekisteröitynyt:
    10.01.2017
    joku tykkää tästä.
  32. -SD-

    -SD-

    Viestejä:
    1 558
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tarkoitin viestilläni sitä, että jopa kamerapuhelimellakin olisi saanut parempia kuvia aikaan.

    Kun katsoo pimeänäkökiikareilla yötaivaalle niin juuri tuolta se näyttää. Itselleni kyseinen kokemus oli perustavanlaatuisen järisyttävä. Verrattavissa siihen kun melkein pilkkopimeässä huoneessa laittaa valot päälle: Jaa? Tällaisessako ympäristössä sitä eletään?
     
    Viimeksi muokattu: 12.01.2019
  33. Smanci

    Smanci

    Viestejä:
    497
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
     
  34. Monologi

    Monologi

    Viestejä:
    2 106
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Jotenkin näytti siltä kuin lentäisi kuin drone tuolla.


    Onko kellään haisua kuinka tarkasti nuo lentää kohteeseen?
    Mielikuva, että ovat todella tarkkoja.
     
  35. Lifeless

    Lifeless

    Viestejä:
    829
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Kuun ilmakehän puute ja pieni painovoima varmasti antaa mahdollisuuden suht tarkkaan laskeutumiseen.

    Esim Marsissa on aivan toiset olosuhteet. Viimeisimmän laskeutujan laskeutumis ovaali taisi olla parikymmentä kilometriä halkaisijaltaan, ja tarkka laskeutumis paikka selvisi vasta seuraavana päivänä.
     
    Monologi tykkää tästä.
  36. Lagittaja

    Lagittaja

    Viestejä:
    1 674
    Rekisteröitynyt:
    05.11.2016
    No ei nyt niin tarkasti. Tuossa Scott Manleyn video aiheesta missä avasi sitä laskeutumisprosessia.

    Kyydissä siis jokin kamera minkä perusteella päättelee missä on vertaamalla "karttaan" ja parametreihin missä sen pitäisi olla ja päättää mitenkä aloittaa sen laskeutumisen että päätyy sinne missä sen pitäisi suurinpiiirtein olla, leijailuvaiheessa tekee LIDARilla topografia skannauksen sitä lopullista päätöstä varten että mihinkä se haluaa laskeutua.

    Tuosta löytyy joku tutkimuspaperi siitä mitenkä se laskeutumisalue on päätetty etukäteen
    https://www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2018/pdf/1438.pdf

    Laskeutujalle on siis annettu/ohjelmoitu se tietty alue minkä sisälle se suurinpiirtein halutaan laskeutuvan, tuon paperin mukaan se alue on 45-46*S, 176.4-178.8*E (joku viisaampi laskekoon kuinka iso tuo alue on mutta ei se kovin suuri ole), mutta laskeutuja tekee sen lopullisen päätöksen topografian perusteella. Wikipedian mukaan se laskeutui 45.47084*S, 177.60563*E. Tämän löytää helposti Google Earthista.
    Asiaahan voisi ajatella niinkuin tikanheittoa, sinä haluat osua tauluun ja mieluiten keskelle mutta tikka elää omaa elämäänsä ilmavirtojen ynnämuiden takia ja osuukin sitten sentin sivuun.
     
    Monologi ja Kaitzschu tykkäävät tästä.
  37. Monologi

    Monologi

    Viestejä:
    2 106
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    OT: Miten Google Earthilla saa tuon kuun näkyviin? Moon/kuu/45-46*S, 176.4-178.8*E haulla ei löydy mitään.
    Netistä löytyy erikseen Google Moon, mutta siellä ei näy kuin pieni alue kuusta Apollo reissuihin liittyen.
     
  38. Lagittaja

    Lagittaja

    Viestejä:
    1 674
    Rekisteröitynyt:
    05.11.2016
    Yläreunasta Näytä/View > Koe/Experience? > Kuu/Moon. Ei ole kyllä kovin korkea resoluutio.
    Ruudukko ei taida oletuksena näkyä mutta sen saa näkyviin ctrl + L.

    Edit: Tuossa kuvalähde mitä Scott käytti videossaan SER WMS System (on hieman hidas latautumaan)
    Siitä LROC WMS Image Map ja saat surffailtua ympäri kuuta klikkailemalla overview ikkunasta kohtaa johon haluat kartan keskittää.
    Voit myös suoraan syöttää koordinaatteja, "miinus formaatissa ja kolmen desimaalin tarkkuudella" eli Chang'e 4:n laskeutumispaikka lat -45.471 ja long 177.606 map options ikkunaan ja klikkaa recenter & reproject.
    Edit2: Suurinpiirtein siis tällainen se alue mikä tuossa pdf:ssä mainittiin laskeutumis alueeksi. Noin ~57km x ~32km jos en tehnyt jotain virhettä.
    upload_2019-1-13_14-11-44.png
    Sitä sitten en tiedä kuinka ja miten ja kuka päätti vähän tarkemmin sen laskeutumisalueen ja kuinka tarkasti se oli ohjelmoitu. Tuskin sitä laskeutujaa ohjelmoitiin että laskeuduhan jonnekin tänne yli 1800 neliökilometrin kokoiselle alueelle.
     
    Viimeksi muokattu: 13.01.2019
    Monologi tykkää tästä.
  39. Monologi

    Monologi

    Viestejä:
    2 106
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Nyt hokasinkin, että se ei toimi selain versiossa vaan pitää ladata Google Earth Pro niin löytyy helposti kuu. Hakuna toimi 45°, 177° , kun en muuten osannut käyttää.

    SER WMS Systemissä näyttää kraaterit tolkullisimmalta, kun eivät näytä siltä kuin olisivat täytetty.

    Pitää kyllä tarkemmin perehtyä noihin kirjaviin koordinaatteihin mitä tuolla Google Earth Pro:ssa.


    Mietin vain antoiko ne vaan kylmästi ohjelman valita lidarin perusteella mahdollisimman tasainen kohta missä se sitten tuolla yli 1800 neliökilometrin alueella onkin ja sinne sitten miinus kraaterit.
     
  40. Lagittaja

    Lagittaja

    Viestejä:
    1 674
    Rekisteröitynyt:
    05.11.2016
    Olisin voinut selvemminkin sanoa, pahoittelut :D

    Se taisi oletuksena käyttää "aste, minuutti, sekunti" formaattia.
    Työkalut > Asetukset ja "3D-näkymä" välilehden "näytä lev/pit" kohdasta voit vaihtaa sitä formaattia.
    Itse olen tottunut ja yleensä käytän pelkkiä desimaaliasteita.

    Sitä minäkin tuossa viestini lopussa mietiskelin, järki sanoo että eihän nyt tietenkään. Kai sille nyt joku "astetta" pienempi alue määritettiin tuon isomman alueen sisällä mihinkä se tähtää. Mutta siinä olet oikeassa (ja kuten sanoinkin) että se lopullinen, tarkka laskeutumiskohta oli laskeutujan oma päätös (mahdollisimman tasainen/ei kraattereita) LIDARin perusteella. Tämän skannauksen se siis teki siinä hovering vaiheessa, en ole varma millä korkeudella tämä tapahtui mutta veikkaisin jotain 100-200m.
     
    Viimeksi muokattu: 14.01.2019
  41. R9600

    R9600

    Viestejä:
    212
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
  42. -SD-

    -SD-

    Viestejä:
    1 558
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Kuun alkuperästä on neljä olettamusta. Saksalainen tiedemies kertoo niistä tällä Euroopan avaruusjärjestön videolla.

     
  43. micko

    micko

    Viestejä:
    455
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Pilvistä oli, mutta ehdin juuri ja juuri nähdä maksimin päättymisen. Harmi, etten isommalla putkella saanut kuvaa. Oli niin matalalla jo, että naapurien puut blokkasivat.

    IMG_3491.jpg
     
    joku, Monologi, Pete ja 2 muuta tykkäävät tästä.