Autovero poistuu vuonna 2024 ja paremmat veikkaukset

Mutta mutta, uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään EU:ssa reilun 10 vuoden kuluttua.
Saa nähdä, mutta kiellettiin tai ei niin eivät ihmiset nyt valitse autoaan sen perusteella onko reilun 10 vuoden päästä samanlaista saatavilla.
 
Pidän melko varmana, että ei verottaja tule luopumaan autoilusta lypsylehmänään. Sähköautoja tullaan verottamaan ankarammin sitä mukaa kun niiden kustannukset laskevat. Tällä hetkellä, jos verot kohdistuisivat tasaisesti niin sähköautojen myynti loppuisi kuin seinään.
Totta, vaatisi vain nopea kehyspäätöstä koko EU alueella, mikä mahdollistaisi oikeudenmukaisen , kustannustehokkaan verottamisen. Siis sitä että ajouneuvot varustettaisiin palikoilla, ettei eri valtiossa viritellä omia vaatimuksia.
Siis palikat ja rajapinnat jotka soveltuu niin Suomen , Espania, ja kestää myös Orbanit sun muut.

Poliittisesti toki lähenee itsemurhaa, joku kuitenkin ratsastaa sillä mielikuvalla että vastustamalla kannattajat luulevat vasustavan veroja
 
Pidän melko varmana, että ei verottaja tule luopumaan autoilusta lypsylehmänään. Sähköautoja tullaan verottamaan ankarammin sitä mukaa kun niiden kustannukset laskevat. Tällä hetkellä, jos verot kohdistuisivat tasaisesti niin sähköautojen myynti loppuisi kuin seinään.


Niin se alkaa:


Keskusta vaatii sähköautoille kilometriveroa. Koska autoilun tuotot laskevat sähköistymisen myötä.

Huvittavinta tässä on perustelut:

”Keskusta ns. Perustelee” sanoi:
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ehdotti sähköautojen kilometriveroa vastalauseessaan, jonka hän jätti marraskuussa yhdessä puoluetoverinsa Eeva Kallin kanssa valiokunnan ajoneuvoverolakia koskeneeseen mietintöön.

Lohen ja Kallin mukaan myös sähköautoilijoiden on osallistuttava liikenneinfrastruktuurin kustannuksiin.

Perustelu on kestämätön, koska Liikenteestä kerätään enemmän veroja kuin mitä liikenneinfrastruktuuriin käytetään.
 
Perustelu on kestämätön, koska Liikenteestä kerätään enemmän veroja kuin mitä liikenneinfrastruktuuriin käytetään.
Liikenteestä kerätään veroja monen asian rahoittamiseksi. Yksi asia monen muun joukossa on liikenteen vaatima infrastruktuuri. Ja siihen(kään) sähköautot eivät juurikaan osallistu polttiksiin verrattuna. Tätä varmaan lausunnossa tarkoitettiin.
 
AKLn mukaan tieliikenteestä kerättiin veroja ilman alvia noin 4,5 miljardin euron edestä ja alvin kanssa summa oli noin 7,6 miljardia.

Hieno tilasto. Kassaan tullee siis n. neljän-viiden miljardin aukko, jos kaikki ajavat sähköautoilla. Tosin mikä lie raskaan liikenteen osuus noista luvuista? Polttoaineen veroista se maksanee suuren osan ja raskaan liikenteen sähköistyminen vaikuttaa etenevän melko hitaasti.

Pidän melko varmana, että ei verottaja tule luopumaan autoilusta lypsylehmänään. Sähköautoja tullaan verottamaan ankarammin sitä mukaa kun niiden kustannukset laskevat. Tällä hetkellä, jos verot kohdistuisivat tasaisesti niin sähköautojen myynti loppuisi kuin seinään.

Onkohan sähköautojen autoveron palauttamista harkittu? Vanha autokantahan ei jatkossa ole samanlainen ympäristöongelma kuin nykyisellään, kun se koostuu sähköautoista ja nekin ladataan enimmäkseen halvan sähkön tunteina tuulivoimalla. En toki tiedä, kuinka korkeaksi tuota voi nostaa ennen kuin EU puuttuu asiaan.
 
Niin se alkaa:


Keskusta vaatii sähköautoille kilometriveroa. Koska autoilun tuotot laskevat sähköistymisen myötä.

Huvittavinta tässä on perustelut:



Perustelu on kestämätön, koska Liikenteestä kerätään enemmän veroja kuin mitä liikenneinfrastruktuuriin käytetään.
" Lohi ja Kalli esittävät vastalauseessaan täysin sähköisille henkilöautoille kilometriveroa, joka olisi suuruudeltaan neljä senttiä kilometriltä. Sähköautojen kilometrivero olisi paikannukseen perustumaton ja perustuisi arvioon, jota voisi tarvittaessa oikaista. "

Mitenhän tämä toimisi, jos esim. käy kesällä heittämässä roadtripin pitkin eurooppaa?
 
Liikenteestä kerätään veroja monen asian rahoittamiseksi. Yksi asia monen muun joukossa on liikenteen vaatima infrastruktuuri. Ja siihen(kään) sähköautot eivät juurikaan osallistu polttiksiin verrattuna. Tätä varmaan lausunnossa tarkoitettiin.
Ilmeisesti minkäänlaista paino-arvoa ei anneta sille että ulkomaisen tuontiöljyn ostaminen vähenee? Aika monta miljardia jää enemmän suomeen kun ei tarvitse putinin tai öljysheikkien kukkaroa lihottaa?
 
" Lohi ja Kalli esittävät vastalauseessaan täysin sähköisille henkilöautoille kilometriveroa, joka olisi suuruudeltaan neljä senttiä kilometriltä. Sähköautojen kilometrivero olisi paikannukseen perustumaton ja perustuisi arvioon, jota voisi tarvittaessa oikaista. "

Mitenhän tämä toimisi, jos esim. käy kesällä heittämässä roadtripin pitkin eurooppaa?
Todennäköisesti helvetin kallis viritys mikä ei toimi kuten julkisen jutut viime vuosina on ollut. Tosiaan mitä jos vaan sanot että 99% ajoista on tullut suomen ulkopuolella ja täällä se on vaan lähinnä parkissa?
 
Todennäköisesti helvetin kallis viritys mikä ei toimi kuten julkisen jutut viime vuosina on ollut. Tosiaan mitä jos vaan sanot että 99% ajoista on tullut suomen ulkopuolella ja täällä se on vaan lähinnä parkissa?

Ei, kun sinä todistat sen hotellikuiteilla, ravintolakuiteilla ja latauskuiteilla sieltä ulkomailta. Tietysti käyt myös notarisoimassa ko. dokumentit ennen Suomeen palaamista. ;)
 
Oma veikkaus on, että GPS pohjainen verotus nostetaan vielä uudelleen pöydälle.

Mikä estää tankkaamasta polttoöljyä dieselautoon? Väriaine ja veroseuraamukset kiinnijäädessä.

Tai vaihtoehtoisesti tankkausasemaa ei enää löydy lähimaisemista? Käsitääkseni polttoaineen myynnissä ei kummoisia katteita ole ja miettinyt alkaako asemat hävitä jossain vaiheessa, varmaan ekana kaupungeista kalleimmilta paikoilta.
 
Minulle käy hyvin tuo verotus jos se raha merkataan tiestöön eikä muualle.
 
Meneoja voisi leikata ja veroja voisi kerätä jostain muualtakin kuin autoilusta. Ymmärrän että tiet pitää pitää kunnossa, mutta onko autoilusta pakko kerätä rahat sosiaalitukiin. Eikö voisi vaikka laajentaa maksajien määrää ja kerätä saman nostamalla alv veroa?
 
Meneoja voisi leikata ja veroja voisi kerätä jostain muualtakin kuin autoilusta. Ymmärrän että tiet pitää pitää kunnossa, mutta onko autoilusta pakko kerätä rahat sosiaalitukiin. Eikö voisi vaikka laajentaa maksajien määrää ja kerätä saman nostamalla alv veroa?
ALV on jo ihan helvetin korkea. 1/4 hinnasta. Ei yhtään lisää siihen lypsylehmään.


Sehän tuossa kepulien esityksessä on takana, että pitäis maksaa viisinkertaiset autoverot.
1) ostaessa autovero + alvit
2) vuosittainen autovero.
3) huollot/varaosat kaikessa on alvit mukana
4) sähköverot sähköstä ja alvit
5) kepulin kilometriverot.

Kestämätöntä.

Puuttumaan jää tai vajaaksi, kohta ykkönen, koska patteriautojen verohelpotus. Ja polttoaineverot ja alvit. Joka kyllä on jo kohdassa 4 mukana.
Mutta pitäis kepulin mukaan laskuttaa vielä uudestaan, koska sähkö menee liikenneKÄYTTÖÖN. Käyttäverotkin ovat jo pelissä, eli veron veron veroa leivotaan.
 
Toki paras olisi leikata menoja mutta jos ei niin sitten mielestäni parempi että kaikki maksaa kun että vaan autoilijat maksaa.
Aika moni on edelleen valmis pitämään yleisen hintatason matalampana sen sijaan että se kohdistettaisiin autoilun halventamiseen.

Menee tuonne konetielle katsomaan, niin näkee ettei se autoilu ole läheskään liian kallista. Kun bensan hinta heilui tuolla 2,6e tasolla alkoi jo jonkun verran näkymään että hinta alkaa vaikuttamaan.
 
Kokonaishinta vs tuotteenhinta. Olisinpa tämän naputellut tarkemmin. Virhe tääll päässä o/
 
Aika moni on edelleen valmis pitämään yleisen hintatason matalampana sen sijaan että se kohdistettaisiin autoilun halventamiseen.

Menee tuonne konetielle katsomaan, niin näkee ettei se autoilu ole läheskään liian kallista. Kun bensan hinta heilui tuolla 2,6e tasolla alkoi jo jonkun verran näkymään että hinta alkaa vaikuttamaan.
On kyllä nurinkurinen tilanne, ettei ruuhkaisista paikoista voida tai haluta kerätä lisämaksua. Varmasti on keinoja millä ajoneuvoja voi seurata, onko se GPS, mobiiliverkko-puhelimet, transponderi-lukija autonpohjassa/tiessä, smarttag yms... Eihän sen tarvitse olla ajantasainen tai kovin tarkkakaan (jos pelkää live-seurantaa), vaan tiedot voisi lukea mustasta laatikosta katsastuksen yhteydessä, kuten kilometrit mittarista ja Traficom laskuttaa myöhemmin.

Jos alueella on toimivat julkiset yhteydet, niin voi hyvillä mielin kerätä enemmän maksua, kuin sieltä, missä niitä ei ole. Ja siellä harvaan asutussa paikassa polttoainehinnat ovat usein korkeampia, vaikka hiekkateihin rahoja ei niin käytetä ja elintaso matalampi.
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä nurinkurinen tilanne, ettei ruuhkaisista paikoista voida tai haluta kerätä lisämaksua.
Millätavoin nurinkurinen? Mikäli tiellä on paljon käyttäjiä eli maksajia, niin sen kustannukset per ajosuorite jää pieneksi. Millä perusteella näille osuuksille tarvitaan lisämaksu? Toisin on jossain harvaan liikennöidyllä tiellä, joissa käyttäjiä eli maksajia on vähän. Jos käyttömaksu pitää johonkin saada, niin näille harvaan liikennöidyille osuuksille.
 
Jos käyttömaksu pitää johonkin saada, niin näille harvaan liikennöidyille osuuksille.

Tuohan olisikin mahdottoman älykästä, tehdä joku kustannuksia aiheuittava systeemi joka karsii loputkin käyttäjät pois? -ja vastaavasti suositaan ruuhkia halventamalla ruuhkanaiheutusta. Mitä ilmeisimmin ruuhkia kaivataan kovasti lisää ;-D

Seuraava ehdotus varmaan on että massiivisesti juoville pienemmät alkoholiverot?
 
Millätavoin nurinkurinen? Mikäli tiellä on paljon käyttäjiä eli maksajia, niin sen kustannukset per ajosuorite jää pieneksi. Millä perusteella näille osuuksille tarvitaan lisämaksu? Toisin on jossain harvaan liikennöidyllä tiellä, joissa käyttäjiä eli maksajia on vähän. Jos käyttömaksu pitää johonkin saada, niin näille harvaan liikennöidyille osuuksille.
Pinnoitetun tien ylläpito on kalliimpaa kuin jonkun soratien. Lisäksi, jos tiellä on paljon käyttäjiä, julkinen liikenne on mahdollista toteuttaa kannattavasti. Jos ei halua tällöin liikkua julkisilla, on syytä maksaa enemmän.
Harvaan liikennöidyillä tiellä asukkaat osallistuvat jo mm. yksityistiemaksuilla tai auttamalla tien ylläpidossa.
 
Viimeksi muokattu:
Meneoja voisi leikata ja veroja voisi kerätä jostain muualtakin kuin autoilusta. Ymmärrän että tiet pitää pitää kunnossa, mutta onko autoilusta pakko kerätä rahat sosiaalitukiin. Eikö voisi vaikka laajentaa maksajien määrää ja kerätä saman nostamalla alv veroa?
Se onkin helpommin sanottu kuin tehty että saataisiin lisää veronmaksajia.

Ongelma ei ole se, että porukka ei halua tehdä töitä*, vaan se ettei töitä ole ja/tai ei haluta maksaa riittävää palkkaa riittävillä tunneilla.

Lisää töitä voisi tulla vientiä lisäämällä, jota pitäisi jotenkin saada lisättyä

Lisää veroja saataisiin kun saataisiin ihmisille kunnolliset palkat, niin saataisiin enemmän veroja ja kulutusta.

On ihan naurettavaa, että monen pitää opiskella 2-4 tutkintoa, että ehkä saa töitä.

Monet yliopiston käyneetkin tienaa bruttona 2500-3500€, eli firmat ei halua tai pysty enempää maksamaan. Kaverit ja itse yliopistosta valmistuneita, kokemusta 5-10v ja paras brutto on 3600€ ekonomilla, loput sitten tuolla 3000€ +-500€.

Siinä sitten palaa 5-10 vuotta kun ihmiset opiskelee eikä tuota mitään valtiolle (monet ei saa edes kesätöitä, tai brutto on 1000-1500€ josta ei juuri veroja makseta) ja saadaan sen verran pientä palkkaa, ettei kunnollisia verotuloja tule.

Kyllä tiestöön pitäisi panostaa ja rahat voisi ottaa turhasta ulkomaalaisten hyysäämisestä Suomessa& ulkomailla.

Muuten ei kohta valtio tai tiet pysy kasassa

*Aina on ihmisiä jotka ei halua tehdä töitä, mutta niin kauan kun kaikille ei ole oikeita töitä, on parempi että työttömiksi suostuu vapaaehtoisia
 
Pinnoitetun tien ylläpito on kalliimpaa kuin jonkun soratien. Lisäksi, jos tiellä on paljon käyttäjiä, julkinen liikenne on mahdollista toteuttaa kannattavasti. Jos ei halua tällöin liikkua julkisilla, on syytä maksaa enemmän.
Harvaan liikennöidyillä tiellä asukkaat osallistuvat jo mm. yksityistiemaksuilla tai auttamalla tien ylläpidossa.
Lähtökohtaisesti en tarkoittanut pinnoittamattomia yksityisteitä, vaan ihan päällystettyjä yleisiä teitä.
Julkista liikennettä on käytännössä mahdoton toteuttaa kannattavasti. Edullisempi vaihtoehto se on lähinnä käyttäjille joilla ei ole tarvetta pitää omaa autoa. Sen yleinen edullisuus ja toimivuus on siis harhaa. Jos asiasta on erimieltä, niin kannattaa kokeilla sitä jossain muualla kuin keskustassa, jossa jo muutenkin tervejalkainen pärjäisi saman matkan vaikka kävellen.

Lähtökohtaisesti en muutenkaan ymmärrä sellaisten ihmisten intoa ”ruuhka” -maksuja kohtaan, joiden ei ole koskaan tarkoituskaan liikkua kyseisellä alueella. Pitäisivät huolen vain omista asioistaan.
 
Näen, että ruuhkamaksuilla kuluttajat voivat miettiä matkojen järkevyyttä, ja vaikka kokeilla kimppakyytejä, esim. työpaikan järjestämänä. Ruuhkat kuitenkin aiheuttavat monenlaisia haittoja ihmisille esim. ilmanlaatu. Olen asunut tälläisen päätien varrella, eikä sen lähellä kovin mieluusti liikkunut ulkona. Pakokaasut, pölyt ja ääni varsinkin tyynellä säällä todetusti aiheuttavat haittoja, vaikka niihin voi tottua.

Ja on niitä pinnoittamattomia yleisiä teitäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Näen, että ruuhkamaksuilla kuluttajat voivat miettiä matkojen järkevyyttä, ja vaikka kokeilla kimppakyytejä, esim. työpaikan järjestämänä. Ruuhkat kuitenkin aiheuttavat monenlaisia haittoja ihmisille esim. ilmanlaatu. Olen asunut tälläisen päätien varrella, eikä sen varrella kovin mieluusti liiku ulkona.
Luultavasti Vihreiden tietotoimistosta kopioitu teksti.

Ymmärtääkseni työntekoa pidetään järkevänä, niin miksi työmatkojen järkevyyttä pitää edes miettiä?
Kimppakyydit kariutuvat luultavasti heti siihen, että "ruuhka"-alueilla työskentelevät eivät lähtökohtaisesti asu samoilla alueilla, jolloin kimppakyydit vain lisäisivät ajettua matkaa. Kimppakyyti saattaisi toimia jonkun suuren tehtaan työntekijöille, jos riittävästi työntekijöitä tulisi samalta suunnalta. "Ruuhka" -alueella nämä tehtaat ovat valitettavan harvassa.
Ilmanlaatu tulee paranemaan autojen sähköistyessä. Suurin syyllinen heikompaan ilmanlaatuun oli vielä muutama vuosi takaperin julkinen liikenne diesel-käyttöisine linja-autoineen.
Julkinen liikenne toimii paikoitellen jopa aivan hyvin, mutta esim. pääkaupunkiseudulla tämä ei ole itsestäänselvyys. Asunnon ja työpaikan sijainti vaikuttaa tähän merkittävästi. Liikenteen toimivuutta on mahdotonta katsoa kartasta, jossa samalla kertaa näkyy Helsinki, Tampere ja Ivalo, vaan sitä täytyy katsoa kaupunginosittain.
 
Luultavasti Vihreiden tietotoimistosta kopioitu teksti.
En ole ko. puolueen jäsen millään lailla. Jos nyt ymmärrän oikein, niin et itse ole kiinnostunut sellaisten ihmisten asioista jotka asuvat tai liikkuvat reitillä. Kunhan vain itse pääsee liikkumaan niin ei muilla väliä.

Työmatkat ovat sikäli ongelma, että ajoneuvoissa on usein vain se kuljettaja ja hyötysuhde siksi huono. Oli käyttövoima mikä tahansa.
Mitä diesel busseihin tulee, niin ne eivät ole kovinkaan merkittävässä roolissa, siellä on mm. henkilö-, paketti- ja kuorma-autot edellä:
1703599510856.png
 
Viimeksi muokattu:
En ole ko. puolueen jäsen millään lailla. Jos nyt ymmärrän oikein, niin et itse ole kiinnostunut sellaisten ihmisten asioista jotka asuvat tai liikkuvat reitillä. Kunhan vain itse pääsee liikkumaan niin ei muilla väliä.
Lähtökohtaisesti en ole kiinnostunut "muiden" elämästä, joten en myöskään heidän liikkumisestaan. Koko ajatus on jo älytön vaikka yrität saada sen kuullostamaan jotenkin itsekkäältä.
Kuljetatko itse jokaisen matkasi varrella asuvan töihin ja takaisin vaikka aikataulut ja matkat eivät todennäköisesti kohtaa alusta loppuun tai edes sillä välillä?
Työmatkat ovat sikäli ongelma, että ajoneuvoissa on usein vain se kuljettaja ja hyötysuhde siksi huono.
Mutta ongelmaa ei ole harvaan liikennöidyllä alueella? Hyötysuhde ei parane vaikka vaikka tiellä ei ole muita liikkujia.
Mitä diesel busseihin tulee, niin ne eivät ole kovinkaan merkittävässä roolissa, siellä on mm. henkilö-, paketti- ja kuorma-autot edellä:
1703599510856.png
Ensin ongelma on ilmanlaatu, mutta nyt yhtäkkiä se onkin kasvihuonepäästöt. Yritä jo päättää.
 
Kuljetatko itse jokaisen matkasi varrella asuvan töihin ja takaisin vaikka aikataulut ja matkat eivät todennäköisesti kohtaa alusta loppuun tai edes sillä välillä?

Mutta ongelmaa ei ole harvaan liikennöidyllä alueella? Hyötysuhde ei parane vaikka vaikka tiellä ei ole muita liikkujia.
Kyllä, mahdollisuuksien mukaan kuljen kimppakyydeillä ja teen mahdollisimman monta asiaa kerralla, esim. viikon kauppaostokset. Pidemmille reissuille käytän junaa tai busseja.
Ensin ongelma on ilmanlaatu, mutta nyt yhtäkkiä se onkin kasvihuonepäästöt. Yritä jo päättää.
Kuvaaja korreloi, että bussien osuus on ollut aika pieni muuhun liikenteeseen nähden ja muutkin aiheuttavat ilmanlaadun heikentymistä.

Koska ehdotit tiemaksua harvaan asutuille aluelle, niin paljon helpompi on ottaa pieni maksu isolta massalta, missä se pistekuormitus on suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, mahdollisuuksien mukaan kuljen kimppakyydeillä ja teen mahdollisimman monta asiaa kerralla, esim. viikon kauppareissu. Pidemmille reissuille käytän junaa tai busseja.
Arvelinkin, että kuulut siihen osaan jolla matkat ja julkinen liikenne sopivat hyvin, etkä ymmärrä, että kaikilla tilanne ei ole näin hyvä.
Kuvaaja korreloi, että bussien osuus on ollut aika pieni muuhun liikenteeseen nähden ja muutkin aiheuttavat ilmanlaadun heikentymistä.
Kuvaaja ei kerro ilmanlaadusta yhtään mitään ja vielä vähemmän siitä millainen se on kaduilla joilla joukkoliikenteelle on varattu yli puolet kaistoista. Mikäli alkaa vaatia muilta jotain, niin olisi hyvä saada edes perustiedot kuntoon vaatimusten osalta.
 
Arvelinkin, että kuulut siihen osaan jolla matkat ja julkinen liikenne sopivat hyvin, etkä ymmärrä, että kaikilla tilanne ei ole näin hyvä.
En kuulu, olen tarkka autonkäytöstä, vaikka se tarkoittaa vaivannäköä ja ajankäytön rukkausta. Mutta turha tässä on väitellä, kun ammut kaikki ideat alas kertomatta itse mitään ehdotuksia liikenteen optimoiseksi.
 
Meneoja voisi leikata ja veroja voisi kerätä jostain muualtakin kuin autoilusta. Ymmärrän että tiet pitää pitää kunnossa, mutta onko autoilusta pakko kerätä rahat sosiaalitukiin. Eikö voisi vaikka laajentaa maksajien määrää ja kerätä saman nostamalla alv veroa?

Suomessa autoilijalta 7.9miljardia euroa kun naapurimaa Ruotsissa nyhdettiin vain hiukan enemmän 8.7miljardia. Kuitenkin Ruotsi on väkimäärältään tuplat. Ja tietkin on kunnossa, toisin kuin meillä. Jännä kun kaikenmaailman tunnin juniin ja suomi ratoihin löytyy miljardeja mutta ei tiestön kunnossapitoon.
 

Suomessa autoilijalta 7.9miljardia euroa kun naapurimaa Ruotsissa nyhdettiin vain hiukan enemmän 8.7miljardia. Kuitenkin Ruotsi on väkimäärältään tuplat. Ja tietkin on kunnossa, toisin kuin meillä. Jännä kun kaikenmaailman tunnin juniin ja suomi ratoihin löytyy miljardeja mutta ei tiestön kunnossapitoon.
Koko tiestön korjausvelkahan taisi olla jotain 1.7 miljardin luokkaa. Ei edes sen vertaa saada autoveroa oikeaan käyttöön.
 
Koko tiestön korjausvelkahan taisi olla jotain 1.7 miljardin luokkaa. Ei edes sen vertaa saada autoveroa oikeaan käyttöön.
Tiestön korjausvelka huitelee jossain siellä 1.7-2.4miljardissa. Ja nämä mainitut raidehankkeet, turun tunnin juna, suomirata ja itärata jotka tulisivat maksamaan 13miljardia. Nyt pitäisi nuo raidehankkeet kuopata ja laittaa tiestö kuntoon. Aloittaa myös selvittämään uusia moottoritie hankkeita, esimerkiksi Lahti-Jyväskylä-Oulu, Jyväskylä-Kuopio sekä Tampere-Vaasa välille. Kirsikkana kakun päälle silta Vaasasta Ruotsiin jotta meillä on kumipyörä yhteys etelämpääkin länteen, hinta-arvio 3-5miljardia v. 2020: HS: Tällainen olisi silta Suomesta Ruotsiin
 
En kuulu, olen tarkka autonkäytöstä, vaikka se tarkoittaa vaivannäköä ja ajankäytön rukkausta. Mutta turha tässä on väitellä, kun ammut kaikki ideat alas kertomatta itse mitään ehdotuksia liikenteen optimoiseksi.
Liikennettä on optimoitu joukkoliikenteen vaatimuksesta jo vuosia ja usein se on aiheuttanut vain lisää päästöjä muualla.
Kaikesta tästä optimoinnista huolimatta joukkoliikenteen toimivuus ei parane, vaan omalla autolla liikkuminen on usein järkevin vaihtoehto. Suurimmat ruuhkamaksujen puolestapuhujat ovat lisäksi käsi ojossa ottamassa provikat näistä maksuista.
Nykyisen optimoinnin pitäisi olla jo riittävä toimenpide, mutta Moolokin kita on tunnetusti pohjaton.
 
Liikennettä on optimoitu joukkoliikenteen vaatimuksesta jo vuosia ja usein se on aiheuttanut vain lisää päästöjä muualla.
Nyt täytyy mielenkiinnosta kysyä, että löytyykö ym. väitteelle lähteitä? Onko kokonaisliikkuminen lisääntynyt tai siirtynyt muualle?

Muok. Omat havainnot kaupunkien joukkoliikenteistä eivät ole noin jyrkkiä. Ei niiden käyttäjänä tai autoilijana.
Jos kuvitellaan tilanne, että kaikki joukkoliikenteessä liikkuvat omalla autolla, niin silloinko ei tule pullonkauloja?
 
Viimeksi muokattu:
Nyt täytyy mielenkiinnosta kysyä, että löytyykö ym. väitteelle lähteitä? Onko kokonaisliikkuminen lisääntynyt tai siirtynyt muualle?
Lähde löytyy liikenteestä. Käy kaupungilla katsomassa ja toteamassa joukkoliikennesuunnittelun aiheuttamia pysähdyksiä ja pullonkauluoja.
 
Lähde löytyy liikenteestä. Käy kaupungilla katsomassa ja toteamassa joukkoliikennesuunnittelun aiheuttamia pysähdyksiä ja pullonkauluoja.

Tuli sattumalta Soininvaaran blogi vastaan. Tuosta löytyi tähän(kin) aiheeseen jotain sivuavaa kommenttia.


Viisikymmentä vuotta sitten matka Itäkeskuksesta Helsingin keskustaan kesti aamuruuhkassa noin 45 minuuttia, koska autoja oli aivan liikaa Itäväylän kapasiteettiin verrattuna. Liikennepolitiikkaa on sen jälkeen järkevöitetty panostamalla joukkoliikenteeseen eikä tällaisia ruuhkia enää esiinny.
...
Voi pitää yllättävänä, että tilan ottaminen autoilta lisäsi autoliikenteen sujuvuutta. Autoliikenteen kapasiteetti Itäväylällä ei kuitenkaan vähentynyt vaan pikemminkin kasvoi. Väylän kapasiteetti laskettuna ajoneuvoina minuuttia kohden ei kaupunkiliikenteessä riipu käytössä olevien kaistojen määrästä vaan siitä, miten väylältä pääsee pois eli miten liikenne vetää väylän päässä ja ulosmenorampeilla. On aivan sama, kuinka monella kaistalla pullonkaulaan jonotetaan. Kun väylä ylikuormittuu, sen välityskapasiteetti laskee väylän kokiessa eräänlaisen infarktin. Seisovassa ruuhkassa kapasiteetti on nolla. Niinpä kaistan ottaminen henkilöautolta busseille ei vähentänyt Itäväylän välityskykyä henkilöautoille., vaan lisäsi sitä.


On varmaan ihan totta, että ratin takaa esim. Itsenäisyydenkadun valot Tampereella tuntuu ajoittain autoilijan kyykyttämiseltä, mutta niin sen rehellisesti sanoen pitää mennäkin. Tärkeämpää päästää 100+ ihmistä määränpäähänsä asap ja antaa 10-20 odotella hetki.

Isossa kuvassa on ihan kaikkien, myös autoilijan etu, että mahdollisimman moni valitsee muun kuin oman henkilöauton.

1703795747627.png
 
Tuli sattumalta Soininvaaran blogi vastaan. Tuosta löytyi tähän(kin) aiheeseen jotain sivuavaa kommenttia.


Viisikymmentä vuotta sitten matka Itäkeskuksesta Helsingin keskustaan kesti aamuruuhkassa noin 45 minuuttia, koska autoja oli aivan liikaa Itäväylän kapasiteettiin verrattuna. Liikennepolitiikkaa on sen jälkeen järkevöitetty panostamalla joukkoliikenteeseen eikä tällaisia ruuhkia enää esiinny.
...
Voi pitää yllättävänä, että tilan ottaminen autoilta lisäsi autoliikenteen sujuvuutta. Autoliikenteen kapasiteetti Itäväylällä ei kuitenkaan vähentynyt vaan pikemminkin kasvoi. Väylän kapasiteetti laskettuna ajoneuvoina minuuttia kohden ei kaupunkiliikenteessä riipu käytössä olevien kaistojen määrästä vaan siitä, miten väylältä pääsee pois eli miten liikenne vetää väylän päässä ja ulosmenorampeilla. On aivan sama, kuinka monella kaistalla pullonkaulaan jonotetaan. Kun väylä ylikuormittuu, sen välityskapasiteetti laskee väylän kokiessa eräänlaisen infarktin. Seisovassa ruuhkassa kapasiteetti on nolla. Niinpä kaistan ottaminen henkilöautolta busseille ei vähentänyt Itäväylän välityskykyä henkilöautoille., vaan lisäsi sitä.


On varmaan ihan totta, että ratin takaa esim. Itsenäisyydenkadun valot Tampereella tuntuu ajoittain autoilijan kyykyttämiseltä, mutta niin sen rehellisesti sanoen pitää mennäkin. Tärkeämpää päästää 100+ ihmistä määränpäähänsä asap ja antaa 10-20 odotella hetki.

Isossa kuvassa on ihan kaikkien, myös autoilijan etu, että mahdollisimman moni valitsee muun kuin oman henkilöauton.

1703795747627.png
Joukkoliikenne parhaimmillaan on ihan toimivaa jos asuu ja työskentelee sopivassa paikassa. Metro on osalle käyttäjistä toimiva ja jopa nopeampi vaihtoehto kuin oma auto. Uskoisin myös itse käyttäväni kyseistä kulkuvälinettä jos sellainen liikkuisi päivittäisten matkojeni reitillä.
Soininvaaran kirjoitukset taas vaikuttavat jälleen olevan päivittämättömiä. Itäväylällä ei ole ollut joukkoliikenteelle varattuja kaistoja siitä lähtien kun metro avattiin (noin suunnilleen), enkä usko, että kaistoja oli ennen metroa nykyistä enempää. Pääväylien vetokyky on juuri yhtä hyvä kuin niiden pikkukatujen joihin liikenne väylän jälkeen leviää.
Helsingin liikenteessä on yksi merkittävä ruuhkan aiheuttaja, eli raitiovaunut tai oikeastaan niiden etuajo-oikeus. Näiden tullessa risteyksiin (en ole varma onko toiminto käytössä jokaisessa risteyksessä) muut joutuvat pysähtymään, ja tämä koskee myös muuta joukkoliikennettä. Hyvä esimerkkiristeys on Hämeentien kääntyessä Arabianrantaan päin. Autoliikenteen valot on rytmitetty siten, että Hämeentieltä pääsee autoja pari minuuttia ja tämän jälkeen on vuorossa Kalasatamasta päin tulevien vuoro. Tie vetää tämän suht ongelmattomasti siihen saakka kun tulee raitiovaunu, jossa on parikymmentä matkustajaa menossa Arabiaan. Tämän johdosta Hämeentiellä seisoo vähintää puolenkymmentä bussia joissa kussakin on enemmän matkustajia kuin tuossa raitovaunussa ja niiden matkustajat ovat menossa pidemmälle kuin tuo kävelymatkan päässä oleva raitiovaunun päätepysäkki. Näiden bussien lisäksi jonoon jää myös kymmeniä muita autoja. Jos tuon raitiovaunun kääntyminen ajoitettaisiin siihen väliin kun autoliikenteen valot vaihtuvat (spåran matka-aika lisääntyisi ehkä minuutilla), niin jononmuodostus olisi huomattavasti pienempää. Jono kuitenkin ehtii purkautua pääsääntöisesti seuraavaan raitiovaunuun saakka, mutta ylimääräinen pysähdys lisää jokaisen matkaa enemmän kuin Arabiaan matkustavien ajansäästö on. Tämä ei ole ainoa vastaava risteys jossa muutaman matkustajan takia viivästytetään huomattavasti suuremman joukon matkaa.
Liikennesuunnittelu on poliittista toimintaa ja Soininvaaran puolueella on tässä näppinsä pelissä vaikka lopputulos on kaikkea muuta kuin vihreää.
 
Soininvaaran kirjoitukset taas vaikuttavat jälleen olevan päivittämättömiä. Itäväylällä ei ole ollut joukkoliikenteelle varattuja kaistoja siitä lähtien kun metro avattiin (noin suunnilleen), enkä usko, että kaistoja oli ennen metroa nykyistä enempää.

Siihen vanhaan aikaan Osmo taisi viitatakin. Tuossa vielä vanhempi blogikirjoitus aiheesta.

Itäväylän bussikaistat ja Kehä I | Uusi Suomi Puheenvuoro

Helsingin tilanteeseen mulla ei ole kovin paljon sanottavaa, ja on varmaan ihan totta että sinne mahtuu myös järjettömyyksiä. Liikkuvia osia on ihan järjetön määrä ja touhu on niukkuuden jakamista. Siihen en kuitenkaan usko, että tarkoituksella tehtäisiin jotain sumppuja.
 
Siihen en kuitenkaan usko, että tarkoituksella tehtäisiin jotain sumppuja.
En haluaisi uskoa, että sumppuja tehtäisin tarkoituksella, mutta kun suunnitelmia tehdään laput silmillä, niin lopputulos ei aina ole paras mahdollinen.
Lisäksi nämä sumput ovat olleet jo vuosia, eikä mikään muutu, joten ei sitä suunnitelmallisuuttakaan täysin voi sulkea pois.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 274
Viestejä
4 487 361
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom