Auto oli tuolloin noin parivuotias, eikä sinne maalipintaa vastaan mitään hiekkaa jäänyt. Myöskään ensimmäistäkään ovea ei tarvinnut avata, vaan katolla oli muovilista josta lähti vaivattomasti palat irti telineiden kiinnityskohdista. Tällainen vastaava rakenne oli myös tuolloisessa autossani.
Mutta merkittävä osa niistä telineistä, eli kattokaiteet myydään niitä tarvitsemattomille autoilijoille.
Meidän auto oli jo pariviikkoa vanhana hiekkainen.
Yleensä ihmisten autot ovat yli puolet ajasta sen verran likaisia, että harva tohtii ilman pientä rätillä sipaisua läntätä kattotelineen kumitassut maalipinnalle - ainakaan, jos auto ei ole vanha ja halpa käytetty. Tällöin normaalin katon ja perinteisen kynsitelineen yhdistelmässä joutuu useimmiten näkemään ylimääräistä vaivaa puhdistamiseen. Ja aina aukomaan/väistelemään ovia sekä pelaamaan pidemmän liikeradan kynnen ruuvauksen/pikaräikän kanssa vs. suljettu kattokaide.
Nyt selvisi, että teillä ei ollutkaan normaali paljas katto, vaan kiintopistekiinnitys, mikä on vaihtoehtoinen kattokaiteille ja riittää pienempään tarpeeseen.
Analogiaa lumihommista:
1. Pelkkä oven edusta -> lumilapio (paljas normaali katto ja perinteiset kattotelineet)
2. Rivarin edusta ja käytävä -> lumentyönnin (katolla kiintopistekiinnitys)
3. Omakotitalon piha -> lumikola tai konevoima (kattokaiteet)
Kattotelinettä monipuolisesti hyödyntävä osaa arvostaa esim. avoimen kattokaiteen helppoutta ja monipuolisuutta vs. teidän kiintopistekiinnitys.
Avoimen kattokaiteen hyötyjä:
-ei neljää muovinkappaletta irrotettavana/kiinnitettävänä/pyörimässä peräkontissa
-kattokuljetus voi onnistua erikoistapauksissa jotenkuten vaikka kattotelineet olisivat jääneet kotiin
-Jos kuljettaa 5-7 m pitkää tuuliherkkää tavaraa (pitkät laudat, kajakkikaksikko jne.), niin on mukavaa kun sitomiseen on vapaasti käytettävissä 2 m avointa kaidetta vs. vaivaiset kaksi kohtaa 0,7 metrin etäisyydellä toisistaan, eli etu- ja takateline.
Avoimen kaiteen haittoja ovat pieni kulutuslisä ja työläämpi lumien harjaus talvella. Suljetussa kaiteessa ei pahemmin ole noita haittoja, mutta samalla menettää yhden avoimien kaiteiden hyödyistä, eli sitomismahdollisuudet.
Et kuulosta ollenkaan kattokaiteiden kohderyhmältä, koska olet vain kerran ollut niitä kiinnittämässä. Et oikein voi muiden puolesta huudella niitä turhiksi kapistuksiksi (vrt. lumentyönnin ei riitä isolle pihalle). Jos muuten vaan kiinnostaa kuulla niiden hyödyistä, niin toki voit kysyä. Suhtaudu vastauksiin asiallisesti äläkä ala vänkäämään, että köysi kabiinin läpi olisi ihan yhtä näppärä sitomistapa kuin avoimien kattokaiteiden avulla sitominen. Ei laivaakaan sidota pitkällä köydellä lähimmän vahvan rakennuksen ympäri, vaan laiturin kiinteisiin pisteisiin. Näin säästetään aikaa, pärjätään lyhyemmillä köysillä, eikä köydet ja rakennus nirhaudu pilalle. Sama juttu autossa kattokiskoihin sitominen vs. köysi kabiinin läpi.
Toiseen asiaan, eli takavalottomien havaittavuuteen valoisaan aikaan. Oma kokemus on se, että minulla voi kestää joskus jopa sekunnin verran pidempään tajuta, että perävaloton auto liikkuukin eteenpäin. Jotenkin selkäytimestä tulee, että kaikki valottomat autot ovat pysäköityjä.
Minä yleisrajoitetulla hiekkatiellä Hämeessä:
-ajan 80 km/h
-erittäin mutkainen metsäosuus, jossa ei suoria/peltoja
-edessä köröttelee joku 40 km/h perä pimeänä
-kurvin jälkeen näen ensimmäistä kertaa tuon pimeäperäisen (auto on melko lähellä edessäni johtuen edellisen kurvin kestosta ja 40 km/h nopeuserosta) ja ajattelen selkäytimestä sen olevan tien varteen pysäköity marjastajan/sienestäjän auto
-varaudun ohittamaan pysäköidyksi luulemani auton muutaman sekunnin kuluttua, joten nostan kaasun, vilkaisen vastaantulijatilanteen ja tarkistan ohituspaikan leveyden/onko ihmisiä ulkona
-samalla sekunnilla tajuan, että sieltähän pimeäperäisen takapuskurin alta vilistää näkyviin uutta soramattoa ja sijaintikin on ajoradalla eikä pientareella
-komento takaisin, eli ajankin välin kiinni vajaassa 10 sekunnissa ja hoidan ohituksen vasta sen jälkeen ja sopivassa kohdassa
En näe tuossa kuitenkaan mitään vaaran mahdollisuutta, koska pysäköidyn sijaan auto liikkuukin samaan suuntaan kuin minä. Lähinnä siitä tulee sekunnin ajaksi epämiellyttävä olo, kun auton liiketila ei ollutkaan sitä mitä nopeimmin havaittavien ulkoisten merkkien mukaan (valot) oletti, ja ehti jo aloittaa toimenpiteet muutaman sekunnin päässä olevaan välittömään ja pakolliseen kohtaamiseen. Todellisuudessa kohtaaminen olikin vasta 10 s kuluttua ja ohitus oman valinnan mukaan. Turhaan varautuminen ärsyttää. Jos olisi vähän hitaammat ajorefleksit, niin tuota ei tapahtuisi. Silloin heräisi tilanteeseen vasta siinä sekunnin kohdalla, kun jo näkisi pimeäperäisen liikkuvan ja olevan kokonaan ajoradalla.
Pimeästä perästä voi olla vaaraa valoisassa, jos lumi pöllyää. Silloin tosin perävalotkaan eivät ole riittäviä vaan tulee kytkeä takasumuvalot päälle. Keulasta pimeät voivat olla aina vaarallisia valoisallakin, koska niitäkin voi luulla pysäköidyiksi, mutta todellisuudessa kohtaaminen tapahtuukin puolikkaassa ajassa mitä olettaisi.