- Liittynyt
- 10.11.2016
- Viestejä
- 521
Mahtava toyota. Pomminvarma.Oulun reissu heitettiin haisulla, eli -86 2.4D Hiace, 7,2L satkulle ~90kmh (gps mitattu) matkanopeudella. Ei huono 36v pakuwanhukselta..
Mutta miten ruoste ei ole raiskannut?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mahtava toyota. Pomminvarma.Oulun reissu heitettiin haisulla, eli -86 2.4D Hiace, 7,2L satkulle ~90kmh (gps mitattu) matkanopeudella. Ei huono 36v pakuwanhukselta..
Mun vanhemmilla ollu qsamossa uudesta asti, viime keväänä tuli sitten meille. Ei oo suolassa uitettu. On kovapeltinen yksilö ja vasta 295tkm ajettu. Siinä on pitkäksi aikaa meille vielä autoa..Mahtava toyota. Pomminvarma.
Mutta miten ruoste ei ole raiskannut?
93vm 1.3 k11 Nissan Micra. Tankkauksista laskeskeltua 4.4-5.5 välimaastoa ajosta riippuen. Onneksi ei ole ilmastointia tai ohjaustehostinta vaatimassa polttoainetta. Ajotapa on taloudellinen ja yli 90kmh vauhteja on vältetty kuin ruttoa. Satasessa heikon aerodynamiikan vuoksi kulutus pomppaa melko reilusti. Jotain muutoksia tekisi mieli kyllä tehdä, jotta pääsisi vielä vähän pienemmällä.
93vm 1.3 k11 Nissan Micra. Tankkauksista laskeskeltua 4.4-5.5 välimaastoa ajosta riippuen. Onneksi ei ole ilmastointia tai ohjaustehostinta vaatimassa polttoainetta. Ajotapa on taloudellinen ja yli 90kmh vauhteja on vältetty kuin ruttoa. Satasessa heikon aerodynamiikan vuoksi kulutus pomppaa melko reilusti. Jotain muutoksia tekisi mieli kyllä tehdä, jotta pääsisi vielä vähän pienemmällä.
Eihän se haldex mitään tee tuollasessa matka-ajossa?Käytin perjantaina volkkarin huollossa ja 4motion-haldexin 3v öljynvaihtoväli oli tullut täyteen. Ajeltiin sunnuntaina 1200km ja ajotietokoneen näyttämä keskitulutus oli 4.9l/100km kun edellisellä reisulla oli tyyliin 5.5l/100 tjsp.
Ei pitäisikään kun 120-130 tasavauhtista ajoa, pitäisi olla melkein 100%:sesti etuvetona koko ajan. Toki moottoriöljyt jne. vaihdettiin myös mitä nyt perushuollossa tuunataan.Eihän se haldex mitään tee tuollasessa matka-ajossa?
No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.Tässä autossa tuo matalilla kierroksilla kuuluva moottorin murina ja tärinä loppuu siinä 1900rpm tienoilla, ja kuutosvaihteella ajaessa nopeutta on noilla kierroksilla mittarin 90km/h. Tuon alle ajaessa tekee mieli pudottaa vaihdetta vitoselle ja uskoisin, että se alkaisi näkyä sitten kulutuksessa. Suomalaismaanteille tyypillisessä haitariletkassa ajaessa nopeus vaihtelee tyypillisesti siinä 70-90kmh välillä joten vaihdekeppiä saa siis todellakin vatkata.
Taitaa mittaukset olla vähän eri mieltä. Joku kenellä on tm tunnukset voisi laittaa mitattuja arvoja.Kyllähän se haldex pyörii kokoajan, se ei vain kiristy.
No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.
Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.
Ei voi pitää paikkaansa, että suuri osa autoista menisi vähemmällä aineella ysikymppiä kuin kasikymppiä. Itse en nimittäin tiedä yhtäkään sellaista automallia..
.
No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.
Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.
Kyllähän se haldex pyörii kokoajan, se ei vain kiristy.
No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.
Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.
Ilmanvastus kasvaa 60--->70 sen verran, että saa aika huono vaihteisto olla, jos se hukkaa enemmän. Selittynee tuulimuutoksilla vai testaako nuo rullilla tuulitunnelissa?Ei voi pitää paikkaansa, että suuri osa autoista menisi vähemmällä aineella ysikymppiä kuin kasikymppiä. Itse en nimittäin tiedä yhtäkään sellaista automallia.
Auton pitäisi olla erittäin raskas ja kokonaisilmanvastuksen erittäin pieni sekä lisäksi heikohko moottori, joka ei suurimmalla vaihteella jaksaisi kulkea kasikymppiä. Mielikuvitusta käyttäen sellainen voisi olla MB EQS, johon olisi laitettu pikkuauton bensakone ja sellainen viisivaihteinen vaihteisto loikkarilla (nelosen ja vitosen ero suuri), että 80 km/h vaatii neloselle pudottamisen.
Pläräsin TM-tasanopeuskulutukset 60-120 km/h vertailuista viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Yhteensä kävin läpi 52 automallia. Pienet katumaasturit, viisioviset perheautot, 3xparivertailu, pienet katumaasturit, isot katumaasturit, premium-katumaasturit, suuret premium-dieselfarkut, suuret dieselsedanit, tehokkaat dieselfarmarit, suuret dieselfarmarit, bensa/diesel/manuaali/automaatti. Eipä löytynyt yhtään, jolla 80:n kulutus olisi suurempi tai edes yhtä suuri kuin 90:n. Muutenkin kulutus kasvoi aina nopeuden noustessa välillä 60-120 viittä poikkeusta lukuunottamatta:
1. VW Golf 1.0 TSI, 60 km/h@3,8 l/100 km > 70 km/h@3,7 l/100 km
2. Skoda Superb Combi 2.0 TDI 190 4x4, 60 km/h@4,5 l > 70 km/h@4,4 l
3. VW Passat Variant 2.0 TDI DSG, 60 km/h@4,3 l == 70 km/h@4,3 l
4. Ford Puma Ecoboost mHEV 125 hv M6, 60 km/h@4,0 l == 70 km/h@4,0 l
5. Volvo V90 D4, 60 km/h@4,4 l == 70 km/h@4,4 l
Näistä viidestä vain kahdessa kulutus kasvoi, ja silloinkin vain 0,1 l/100 km. Kasvu tapahtui 60 km/h -> 70 km/h. Ysikympissä ilmanvastuksen osuus on paljon suurempi.
Ohessa joitakin kuvakaappauksia. En jaksa malleja naputella tarkemmin, mutta tummassa graafissa on litraiset bensat ja muissa keskikokoisia-suuria sedaneita/farkkuja 1,7-2,2-litraisilla turbodieseleillä.
@petepeluri
Edit. Melko mäkisellä tiellä ajaessa toki voi löytyä automalleja, joilla vakkariautomaatilla ajaessa kulutus saattaisi olla pienempi @90 km/h kuin 80 km/h, kun kasikympillä tulisi turhan paljon vaihdejumppaa (ilman vakkaria taitava kuski ajaa kasikymppiä pienemmällä kulutuksella). Potentiaalisia malleja löytyy esim. ne Opelin, Pösön, Skodan ja Volkkarin mallit, joilla 80 -> 90 nostaa tasamaalla kulutusta vain 0,2-0,3 l/100 km.
Ilmanvastusvoima toki kasvaa huomattavat 36,1 %, kun 60 km/h --> 70 km/h. Nyt kuitenkin puhuttiin litraa (energiaa) per 100 km. Vierinvastuksen voittamiseen tarvittava energia per 100 km ei riipu nopeudesta (toisin sanoen se on vakio) näin pienillä nopeuksilla. Tämän vakioenergian takia tuo ilmanvastuksen 36 %:n kasvu ei näykään yhtä suurena l/100 km -arvoissa.Ilmanvastus kasvaa 60--->70 sen verran, että saa aika huono vaihteisto olla, jos se hukkaa enemmän. Selittynee tuulimuutoksilla vai testaako nuo rullilla tuulitunnelissa?
Se oleellinen jäi vastaamatta. Testataanko ulkona tuulen keskellä vai tieteellisesti?Ilmanvastusvoima toki kasvaa huomattavat 36,1 %, kun 60 km/h --> 70 km/h. Nyt kuitenkin puhuttiin litraa (energiaa) per 100 km. Vierinvastuksen voittamiseen tarvittava energia per 100 km ei riipu nopeudesta (toisin sanoen se on vakio) näin pienillä nopeuksilla. Tämän vakioenergian takia tuo ilmanvastuksen 36 %:n kasvu ei näykään yhtä suurena l/100 km -arvoissa.
Kasvu ajovastusten voittamiseen tarvittavassa energiassa on 15 %, kun +20 C, 0,25 Cw, 2,2 m2, 1700 kg, Cr 0,008. Nykyaikaiselle polttomoottoriautolle molemmat nopeudet ovat niin kesyä kamaa, että hyötysuhde paranee tuossa suuremmassa nopeudessa. Tämän takia l/100 km ei kasva edes tuota 15 prosenttia, vaan vaikkapa 5-10 %.
Viimeisenä kuvaan astuu vaihteisto, jonka jälkeen voidaan heilahtaa nollille tai jopa miinusprosenteille, eli kulutus pysyy samana tai jopa pienenee nopeuden kasvaessa 60 -> 70. Tästä löytyi 5 esimerkkiä 52:n joukosta. Testatuissa dieseleissä oli
osassa noita pitkiä suurimpia vaihteita (~55-65 km/h@1000 rpm). Kun ajetaan 60 km/h, niin silloin jurnutetaan noin 1000 rpm. Näin matalilla nopeuksilla ei enää voi osua kovin hyvään kohtaan ominaiskulutuskäyrästöllä, vaikka kuormitusaste olisikin hyvä. Kun taas ajaa seitsemänkymmentä, niin kuormitus on suurempien ajovastusten ansiosta hyvä/parempi ja lisäksi kierrosluku natsaa lähemmäs käyrästön "häränsilmää".
@tom_gore vierinvastusvoima on näillä nopeuksilla vakio. Vierinvastusteho kasvaa lineaarisesti nopeuden myötä. Toisaalta matkan joutuminen paranee käsikädessä tehon kasvamisen kanssa, joten lopputuloksena energiaa per 100 km kuluu vierinvastuksen voittamiseen ihan saman verran riippumatta nopeudesta.
Ilmanvastus on eri juttu. Siinä teho kasvaa nopeuden kolmanteen potenssiin ja matka joutuu vain ekaan potenssiin. Energiaa ilmanvastuksen voittamiseen per matka kuluu siis nopeuden toiseen potenssiin.
Volvossa ilmeisesti myös esim. tuulilasi ja pyyhkimensulat on tehty valuraudasta? Mistäs polttimot on tehty? Onko öljyjä vaihdettu? Tarvitseeko tuohon vaihtaa ollenkaan jarrunesteitä jäähdytysnesteistä puhumattakaan? Ei tuo mahda renkaitakaan saati jarruja kuluttaa? Vaihteistoöljykin pitäisi vaihtaa valmistajan suositusten mukaan tuolla mainitsemallasi välillä jo yhden kerran (jos automaatti).Volvo s80-08 2.5T keskikulutus 9,5l/100km. Suurimmilta osin motaria 139km/h.
Korjauksiin mennyt poislukien huollot 140tkm- 270tkm bensanpaineanturi 100€ ja takapään puslat 60€.
Laskeeko kukaan näitä korjauskuluja kulutukseen mukaan? Monessa muussa olisi saattanut mennä tällä matkalla tonneja niihin.
Nykyään toki ajetaan E85 silloin kun se on järkevää.
Enpä ole ennen kuullutkaan että eri autojen pyyhkijä-, jäähdytusneste- ja jarrunestekustannuksissa on niin merkittäviä eroja, että niistä pitää tehdä numero kuinka tekevät juuri kyseisestä automerkistä niin kauhean kalliin ajaa.Volvossa ilmeisesti myös esim. tuulilasi ja pyyhkimensulat on tehty valuraudasta? Mistäs polttimot on tehty? Onko öljyjä vaihdettu? Tarvitseeko tuohon vaihtaa ollenkaan jarrunesteitä jäähdytysnesteistä puhumattakaan? Ei tuo mahda renkaitakaan saati jarruja kuluttaa? Vaihteistoöljykin pitäisi vaihtaa valmistajan suositusten mukaan tuolla mainitsemallasi välillä jo yhden kerran (jos automaatti).
Volvo kuskin tunnistaa siitä että ne ei laske auton käyttökuluihin kuin pakolliset korjaukset. Huolto ja kulutusosat ei maksa "mitään", etenkin tankkaaminen on halpaa vaikka auto vie 1,5 x enemmän polttoainetta verrattuna toisen valmistajan vastaavan kokoiseen/suorituskykyiseen autoon? Vuosittainen verokin on bensa Volvossa kovempi kuin toisen valmistajan dieselissä...
Edellä kerrotut asiat perustuvat omaan kokemukseen Volvon omistamisesta ja Volvo harrastajien sivujen lukemiseen. Kallista on, mutta tarjoaahan yli 10 vuotta vanha Volvo ikäisekseen hyvää kyytiä, kilometri maksaa vaan lähes saman kuin taksi jos uskaltaa laskea kaikki kulut rehellisesti....
Edit. Lisäys kulutus/suorituskyky lauseeseen.
Juurikin näin, eiköhän nuo maksa saman mihin vain merkkiin. Sitä vain, että moneen saa noilla kilsoilla tehdä jopa useamman tuhannen euron remontin, että säästääkö sillä kulutuserolla sen? En toki sano, että tuo järkevä enään nykyään olisi, mutta monesti miettinyt, että mihin tuon sitten vaihtaisi? Samanlaiseen dieseliin ehkä.Enpä ole ennen kuullutkaan että eri autojen pyyhkijä-, jäähdytusneste- ja jarrunestekustannuksissa on niin merkittäviä eroja, että niistä pitää tehdä numero kuinka tekevät juuri kyseisestä automerkistä niin kauhean kalliin ajaa.
Tuossahan sanottiin, että korjauksiin on mennyt tuon verran, määräaikaishuollot on sitten erikseen.
Kaikkiin autoihin tarvii vaihtaa kulutusosat. Tohon omaan on esim. vaihteistoöljyt vaihdettu kertaalleen, valmistajan mukaanhan niitä ei tarvitse vaihtaa jos ei ole taksi. pyyhkijöitä on vaihdettu kerran vuoteen, ja xenonit kertaalleen. Ne on niitä ihan samoja osia mitä vaihdellaan niihin 1,2litraisiin pikkukippoihin yhtä usein.Volvossa ilmeisesti myös esim. tuulilasi ja pyyhkimensulat on tehty valuraudasta? Mistäs polttimot on tehty? Onko öljyjä vaihdettu? Tarvitseeko tuohon vaihtaa ollenkaan jarrunesteitä jäähdytysnesteistä puhumattakaan? Ei tuo mahda renkaitakaan saati jarruja kuluttaa? Vaihteistoöljykin pitäisi vaihtaa valmistajan suositusten mukaan tuolla mainitsemallasi välillä jo yhden kerran (jos automaatti).
Volvo kuskin tunnistaa siitä että ne ei laske auton käyttökuluihin kuin pakolliset korjaukset. Huolto ja kulutusosat ei maksa "mitään", etenkin tankkaaminen on halpaa vaikka auto vie 1,5 x enemmän polttoainetta verrattuna toisen valmistajan vastaavan kokoiseen/suorituskykyiseen autoon? Vuosittainen verokin on bensa Volvossa kovempi kuin toisen valmistajan dieselissä...
Edellä kerrotut asiat perustuvat omaan kokemukseen Volvon omistamisesta ja Volvo harrastajien sivujen lukemiseen. Kallista on, mutta tarjoaahan yli 10 vuotta vanha Volvo ikäisekseen hyvää kyytiä, kilometri maksaa vaan lähes saman kuin taksi jos uskaltaa laskea kaikki kulut rehellisesti....
Edit. Lisäys kulutus/suorituskyky lauseeseen.
Jep, ehkä hieman kärjistäen sanottu, mutta Volvon kohdalla kova kulutus ja ajonevovero unohdetaan monesti kokonaan.Juurikin näin, eiköhän nuo maksa saman mihin vain merkkiin. Sitä vain, että moneen saa noilla kilsoilla tehdä jopa useamman tuhannen euron remontin, että säästääkö sillä kulutuserolla sen? En toki sano, että tuo järkevä enään nykyään olisi, mutta monesti miettinyt, että mihin tuon sitten vaihtaisi? Samanlaiseen dieseliin ehkä.
Suberb on isompi kuin s80, jota koon puolesta pitäisi verrata ennemmin Octaviaan? Toki vaikuttaa painottaako enemmän tavaratilaa vai matkustamon tiloja?Mielellään säästäisin, ja hankkisin jonkun pikkukipon, mutta emäntä tuolla pääosin ajaa ja työmatka 80% moottoritietä. Nätti siellä jollain focuksella vinguttaa jokapäivä.
Mitä muuten joku tsi suberb tms s80 vastaava vie samassa ajossa, siis ei mitään 80km/h säästelyä, vain ihan oikeata työmatkaa muiden
Minulla upposi yli 5000€ rahaa V50:n huoltoihin/korjauksiin kolmen vuoden aikana ja moottorina Drive eli 1,6D. Pienellä kulutuksella kulki mutta tuona aikana joutui vaihdattamaan laturia, akkua, eberin osia vesipumpusta lähtien, jakohihnan/vesipumpun vaihtoa, yksi ilmamassa-anturi vika jonka vuoksi vaihdettiin myös EGR-venttiili (aluksi ei edes millään saatu vian syytä selville niin tutkimuksiin upposi paljon rahaa, olisi pitänyt olla tiukempi..), talvi ja kesärenkaat uudet, 2 tuulilasia. Ajoin tuona kolmena vuotena n. 65tkm yhteensä.Jep, ehkä hieman kärjistäen sanottu, mutta Volvon kohdalla kova kulutus ja ajonevovero unohdetaan monesti kokonaan.
Oletko uskaltanut oikeasti laskea kuinka paljon polttoaineet ja verot ovat maksaneet noilla ajoilla? Pari viestiä aikaisemmin on linkitetty Tm:n mittauksia, ei mikään nykyaikainen auto ole kuluttanut noita Volvon lukemia enää aikoihin (ei edes vuonna 2008).
Pelkät polttoaineet 50tkm:n matkalla maksaa näillä hinnoilla mainitsemallasi kulutuksella yli 10000€, on tuossa aika monta tonnia kuvitteellista "rempparahaa" verrattuna siihen jos ajaistit vaikka edes 20% vähemmän kuluttavalla autolla?
Ja Volvot eivät todellakaan ole mitenkään "immuuneja" tuhansien eurojen rempoille, päinvastoin. Etenkin tuon ikäisissä on tehty paljon lähes tonnin kaasuläppäremppoja, uusittu vaihteistoja (tonni on pikkuraha), rempattu haldex kytkimiä ja uusittu sähköjä. Ai mistäkö tiedän? Ajoin sellaisella...
Toki hyvällä tuurilla mikä vaan auto voi kestää kasassa 50tkm ilman merkittäviä korjauksia, mutta se ei ole pelkästään Volvolle varattu ominaisuus.
Oma Volvo ei kestänyt noin pitkään ilman korjausta mutta Renault kesti, silti pidän Volvoa yleisesti ottaen laadukkaampana kulkineena mutta en mainostaisi sitä erityisen halpana ajaa/huoltaa/korjata.
Samasta asiasta puhuin aikaisemmin eräässä toisessa ketjussa, taitaa sama kaava toistua täällä eli asiaa ei suostuta/haluta ymmärtää.
Ps. Vanha Volvo on todella kallis ajaa jos siihen tulee paljon kilometrejä, turha sitä on muuksi yrittää selittää.
Aiheeseen liittyen, työpaikan Opel Combon (2018 1,5dci) keskikulutus ensimmäisen 100tkm:jälkeen 5,2l/100km sisältää melko paljon kaupunkiajoa ja webaston kulutuksen.
Tuo 1.6 on Renaultin moottori, joten syntilistan korjauksista voi kääntää myös sinnepäin. Ainakin jos vertaillaan kulurakennetta.Minulla upposi yli 5000€ rahaa V50:n huoltoihin/korjauksiin kolmen vuoden aikana ja moottorina Drive eli 1,6D. Pienellä kulutuksella kulki mutta tuona aikana joutui vaihdattamaan laturia, akkua, eberin osia vesipumpusta lähtien, jakohihnan/vesipumpun vaihtoa, yksi ilmamassa-anturi vika jonka vuoksi vaihdettiin myös EGR-venttiili (aluksi ei edes millään saatu vian syytä selville niin tutkimuksiin upposi paljon rahaa, olisi pitänyt olla tiukempi..), talvi ja kesärenkaat uudet, 2 tuulilasia. Ajoin tuona kolmena vuotena n. 65tkm yhteensä.
Noh. Halpaa ajoa polttoaineen puolesta mutta korjauksiin upposi kyllä paljon rahaa, mitä tästä opin? Käytettyyn autoon voi mennä yllättävän paljon rahaa, nyt ajelen takuunalaisella uudemmalla Volvolla jossa kyyti on mukavampaa ja kulut ehkä paremmin ennakoitavissa
Ei ole renaultin vaan PSA konsernin moottori jota käytti mm. Ford, Citroen, Peugeot ja Volvo. Ja omasta mielestäni oikein hyvä moottori, lähes kaikki mitä omaan vanhaan autoon tehtiin oli kuitenkin kuluvaa osaa. Renkaat ovat kuluvia, jakohihna piti ajallisesti vaihtaa, eberi oli 10v ikäisenä ihan tukossa kuulemma, tuskin ikinä huollettu. Ainut oli tuo laturi joka porsi 120tkm kohdalla mikä ei varmaan kuuluisi ihan sillon vielä. Ostin sen auton kun mittarissa oli 105tkm, olisi pitänyt varmaan ymmärtää että tuon jälkeen joutuu vähän vaativammin huoltaa autoa kuin pelkät öljyt ja suodattimet, tosin yhtäkään alustan osaa ei meikäläisen pitänyt vaihtaa ko autoon, ihme kylläTuo 1.6 on Renaultin moottori, joten syntilistan korjauksista voi kääntää myös sinnepäin. Ainakin jos vertaillaan kulurakennetta.
Mulla on nyt alla 2.4l Diesel Volvo ja kaikista polttoainetaloudellisinhan tuo ei ole. Sen sijaan pitää näilläkin polttoainehinnoilla arvostaa, ettei ole 1,5 vuoden aikana tullut mitään ylimääräistä määräaikaishuoltojen ja kuluvien osien lisäksi ja auto on toiminut täysin moitteetta. Kaiken päälle paikallinen Volvoihin erikoistunut paja on tehnyt huollot alkuperäisosilla sen verta halvalla, etten ole omina töinä edes harkinnut.
38 058km myöhemmin polttoainetta on palanut 3264l. Keskihinta on tankkauksilla vielä 1,641€/l (ostaessa hinnat oli pumpulla n. 1,4€/l) ja kokonaisrahamääränä tankkiin on sujahtanut 5356,35€. Kulutus ollut 8,43l/100km, joka on nelivetoautomaatti laatikko-malliselle Volvolle 1900kg painolla ja noin 80% kaupunki/taajama ajosuoritteella ihan ok. Autossa ei ole urealaitteita, joten niiden kuluista ei ole tarvinnut huolehtia.
Huoltoihin on mennyt 1243€, joista noin 900€ tehtiin heti oston jälkeen ja käytin ostohinnan tinkauksessa hyväksi. Tämä sisälsi mm. jakopään, vaihteistoöljyt, haldex öljyt ja määräaikaishuollon. Eli jos nuo olisi olleet jo liikkeen puolesta laitettu, niin ainoa huolto olisi ollut yksi iso huolto á 350€.
Tankkaukset on mitattu pumpulla ja kirjattu appiin ylös. Auton ajotietokone valehtelee n. 0,5-1l/100km. Luulen että webaston käyttöä tuo ei mittaa, joten reilumpi heitto talvisin voi olla osaksi sen syytä.
Ainiin:
Alin mitattu tankillinen 6,85l/100km. Puhdasta maantie-moottoritie ajoa. Korkein mitattu tankillinen 11,32l/100km. Luultavasti peräkärry-kaupunki nypytys-talvi yhdistelmällä saavutettu, mutta varmaksi en muista.
Ei superb ole s80 isompi kuin takapenkki.Suberb on isompi kuin s80, jota koon puolesta pitäisi verrata ennemmin Octaviaan? Toki vaikuttaa painottaako enemmän tavaratilaa vai matkustamon tiloja?
Tavaratila on myös isompi jos uskoo Wikipediaa?Ei superb ole s80 isompi kuin takapenkki.
oli puhe mk2 s80.Tavaratila on myös isompi jos uskoo Wikipediaa?
Volvo S80 mk1 – AutoWiki
www.autowiki.fiVolvot eivät koskaan ole olleet erityisen tilavia autoja, etenkin jos sisätilat suhteutetaan ulkomittoihin.Škoda Superb (3U) – AutoWiki
www.autowiki.fi
Ps. Litroina mitattuna esim. farmari Fabiassa on isompi tavaratila kuin s80 Volvossa.
Aivan, mk2 s80 Volvossa on näköjään samankokoinen tavaratila kuin vanhemmassa supebissaoli puhe mk2 s80.
Hyvä myös verrata farmarin ja sedanin tavaratilan kokoa...
Tämä saattaa olla hieman aiheen vierestä, mutta näin kriisin keskellä tuo on aika kuvaavaa ja kertoo, miten meillä tosiaan on ensimmäisen maailman ongelmat. Kerskakulutus on sillä tasolla, että joku pitää Focusta liian pienenä autona yksin moottoritiellä ajamiseen. Bensa on liian halpaa.Mielellään säästäisin, ja hankkisin jonkun pikkukipon, mutta emäntä tuolla pääosin ajaa ja työmatka 80% moottoritietä. Nätti siellä jollain focuksella vinguttaa jokapäivä.
Volvoissa se "paras" paikka on ollut perinteisesti se etupenkki ja farkuissa tavaratila.Tavaratila on myös isompi jos uskoo Wikipediaa?
Volvo S80 mk1 – AutoWiki
www.autowiki.fiVolvot eivät koskaan ole olleet erityisen tilavia autoja, etenkin jos sisätilat suhteutetaan ulkomittoihin.Škoda Superb (3U) – AutoWiki
www.autowiki.fi
Ps. Litroina mitattuna esim. farmari Fabiassa on isompi tavaratila kuin s80 Volvossa.
'09 farmari mondeo, 2.0 bensa ja manuaali.
Tommosta 8.2/100km näyttäis auton omat mittarit, en ole jaksanut itse laskeskella tarkempia.
Ajona lähinnä kehä 3 \ E18 \ Kehä 2 kerran suuntaan päivässä, suurimmalta osin vakkarin kanssa.
Kaipaisi kuudetta vaihdetta ehdottomasti, masukalta lainattu voimansiirto örisee 3k rpm siinä satasen vauhdissa jo.
Nämä ovat harmillisen harvinaisia vehkeitä ainakin täällä päin. Uusia fiestoja ei saa enää ollenkaan dieselinä. Paljonkos tuolla on veroja vuodessa?Näin ne tilanteet muuttuu.
2019 diisseli fiesta, 4.2l/100 km. Ajelu edelleen kehä 3 \ kehä 2 80 - 100km/h työmatkaliikennettä suurimmalta osin.
Nämä ovat harmillisen harvinaisia vehkeitä ainakin täällä päin. Uusia fiestoja ei saa enää ollenkaan dieselinä. Paljonkos tuolla on veroja vuodessa?