Autosi polttoaineen kulutus

[Proscribo]

Käytin perjantaina volkkarin huollossa ja 4motion-haldexin 3v öljynvaihtoväli oli tullut täyteen. Ajeltiin sunnuntaina 1200km ja ajotietokoneen näyttämä keskitulutus oli 4.9l/100km kun edellisellä reisulla oli tyyliin 5.5l/100 tjsp.

Eihän se haldex mitään tee tuollasessa matka-ajossa?

 

[zepi]

Eihän se haldex mitään tee tuollasessa matka-ajossa?

Ei pitäisikään kun 120-130 tasavauhtista ajoa, pitäisi olla melkein 100%:sesti etuvetona koko ajan. Toki moottoriöljyt jne. vaihdettiin myös mitä nyt perushuollossa tuunataan.

 

[Pakana]

Kyllähän se haldex pyörii kokoajan, se ei vain kiristy.

Tässä autossa tuo matalilla kierroksilla kuuluva moottorin murina ja tärinä loppuu siinä 1900rpm tienoilla, ja kuutosvaihteella ajaessa nopeutta on noilla kierroksilla mittarin 90km/h. Tuon alle ajaessa tekee mieli pudottaa vaihdetta vitoselle ja uskoisin, että se alkaisi näkyä sitten kulutuksessa. Suomalaismaanteille tyypillisessä haitariletkassa ajaessa nopeus vaihtelee tyypillisesti siinä 70-90kmh välillä joten vaihdekeppiä saa siis todellakin vatkata.

No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.

Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.

 

[breez]

Saab 9-5 2.3t, manuaali. E85 kulutus mökkimatkalla 8.5-9.0 L/100km. Noin kolmanneksen kilometreistä motarilla, jossa ajettu 100 km/h vauhdilla, loput reitistä vaihtelevasti 80-100 km/h teitä. Ympärivuoden sekalaisen ajon kulutus n. 10-11 L/100km. Bensaa sitä harvemmin tankkailee, kun saa aina pettyä kuinka vähän se kulutus muuttuu alaspäin.

 

[AsiaSelvä]

Jeep Compass 2013 4x4. Koneena 2.4 benziini ja 6-lovinen mehumaijalaatikko. Ajettu 165 tkm. Keskikulutus mitattu tankilla jokaisen tankkauksen yhteydessä. Pienin kulutus ollut 7.6 litraa nyt kesällä. Pääasiassa kulutus pyörinyt 7.8-8.3 litran välillä kesäaikana ja talvella 8.5-9.3 litraa riippuen matkojen pituudesta.

Kesällä ajo pääasiassa maantietä 80-100 alueella+hiekkateitä. Lisäksi työn puolesta metsätieajoa tulee jonkun verran. Kyläpyöritystä silloin tällöin maaseutumaisessa kylässä, eli ei kaupunkiajoa.

Talvella ajo pääasiassa joten kuten avattuja hiekkateitä pitkin ja maantietä.

Kaiken kaikkiaan ehkä jopa vähän alakanttiin vienyt mitä alun perin ajattelin auton kulutuksen olevan. Kyseessä kuitenkin lätäkön toisella puolella suunniteltu auto missä ei nyt hirvittävästi tuulitunnelia ole käytetty ja auton pohja mallia ei mitään suojaa pl. Muovinen moottorin suojus.

 

[petepeluri]

Kyllähän se haldex pyörii kokoajan, se ei vain kiristy.


No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.

Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.

Taitaa mittaukset olla vähän eri mieltä. Joku kenellä on tm tunnukset voisi laittaa mitattuja arvoja.

 

[TommiZeliard]

.
.
No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.

Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.

Ei voi pitää paikkaansa, että suuri osa autoista menisi vähemmällä aineella ysikymppiä kuin kasikymppiä. Itse en nimittäin tiedä yhtäkään sellaista automallia.

Auton pitäisi olla erittäin raskas ja kokonaisilmanvastuksen erittäin pieni sekä lisäksi heikohko moottori, joka ei suurimmalla vaihteella jaksaisi kulkea kasikymppiä. Mielikuvitusta käyttäen sellainen voisi olla MB EQS, johon olisi laitettu pikkuauton bensakone ja sellainen viisivaihteinen vaihteisto loikkarilla (nelosen ja vitosen ero suuri), että 80 km/h vaatii neloselle pudottamisen.

Pläräsin TM-tasanopeuskulutukset 60-120 km/h vertailuista viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Yhteensä kävin läpi 52 automallia. Pienet katumaasturit, viisioviset perheautot, 3xparivertailu, pienet katumaasturit, isot katumaasturit, premium-katumaasturit, suuret premium-dieselfarkut, suuret dieselsedanit, tehokkaat dieselfarmarit, suuret dieselfarmarit, bensa/diesel/manuaali/automaatti. Eipä löytynyt yhtään, jolla 80:n kulutus olisi suurempi tai edes yhtä suuri kuin 90:n. Muutenkin kulutus kasvoi aina nopeuden noustessa välillä 60-120 viittä poikkeusta lukuunottamatta:

1. VW Golf 1.0 TSI, 60 km/h@3,8 l/100 km > 70 km/h@3,7 l/100 km

2. Skoda Superb Combi 2.0 TDI 190 4x4, 60 km/h@4,5 l > 70 km/h@4,4 l

3. VW Passat Variant 2.0 TDI DSG, 60 km/h@4,3 l == 70 km/h@4,3 l

4. Ford Puma Ecoboost mHEV 125 hv M6, 60 km/h@4,0 l == 70 km/h@4,0 l

5. Volvo V90 D4, 60 km/h@4,4 l == 70 km/h@4,4 l


Näistä viidestä vain kahdessa kulutus kasvoi, ja silloinkin vain 0,1 l/100 km. Kasvu tapahtui 60 km/h -> 70 km/h. Ysikympissä ilmanvastuksen osuus on paljon suurempi.

Ohessa joitakin kuvakaappauksia. En jaksa malleja naputella tarkemmin, mutta tummassa graafissa on litraiset bensat ja muissa keskikokoisia-suuria sedaneita/farkkuja 1,7-2,2-litraisilla turbodieseleillä.


@petepeluri


Edit. Melko mäkisellä tiellä ajaessa toki voi löytyä automalleja, joilla vakkariautomaatilla ajaessa kulutus saattaisi olla pienempi @90 km/h kuin 80 km/h, kun kasikympillä tulisi turhan paljon vaihdejumppaa (ilman vakkaria taitava kuski ajaa kasikymppiä pienemmällä kulutuksella). Potentiaalisia malleja löytyy esim. ne Opelin, Pösön, Skodan ja Volkkarin mallit, joilla 80 -> 90 nostaa tasamaalla kulutusta vain 0,2-0,3 l/100 km.

 

[Pakana]

Tietysti tasanopeudella tasaisella alustalla kulutus laskee kun nopeus laskee kunnes välityssuhdetta täytyy muuttaa, mutta käytännössä, siis liikenteessä kun ajetaan maantietä jossa on 90km/h rajoitus tai rajoitus 80km/h ja maaston muodot vaihtelevat ja tapahtuu normaalia liikenteen elämistä.

 

[tom_gore]

Kyllähän se haldex pyörii kokoajan, se ei vain kiristy.


No se 90km/h on maantierajoitus käytännössä koko maailmassa (pl. Suomi), ja sillä 90 nopeudella myös päästötestien maantiekulutukset mitataan, ja miljoonia käytetään tuon nopeuden optimointiin, onko ihmekään että se auto tykkää siitä.

Suuri osa autoista nostaa käytännössä kulutusta kun pudottaa nopeuden 90->80km/h.

Automaatit aika lailla kyllä menee pienimmällä mahdollisella kulutuksella kun ajetaan isoimmalla vaihteella alinta mahdollista nopeutta ennen kuin automaatti vaihtaa pienemmälle. Esim. vuosimallin 2019 Skoda Octavia G-Tec tuo nopeus on noin 63 km/h (mittarinopeus). Toki kuten mainitsit, jos noin hiljaa ajaa ja tulee ylämäki niin vaihtaa aika lailla heti pienempää sisään. Riippuen siis maastosta optimaalinen nopeus voi olla karvan verran suurempi niin, ettei vaihtotarvetta tule jokaisessa pikku nyppylässä. Mutta 90 se ei ole kyllä missään Suomen maastossa.

 

[Baldrick]

Ei voi pitää paikkaansa, että suuri osa autoista menisi vähemmällä aineella ysikymppiä kuin kasikymppiä. Itse en nimittäin tiedä yhtäkään sellaista automallia.

Auton pitäisi olla erittäin raskas ja kokonaisilmanvastuksen erittäin pieni sekä lisäksi heikohko moottori, joka ei suurimmalla vaihteella jaksaisi kulkea kasikymppiä. Mielikuvitusta käyttäen sellainen voisi olla MB EQS, johon olisi laitettu pikkuauton bensakone ja sellainen viisivaihteinen vaihteisto loikkarilla (nelosen ja vitosen ero suuri), että 80 km/h vaatii neloselle pudottamisen.

Pläräsin TM-tasanopeuskulutukset 60-120 km/h vertailuista viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Yhteensä kävin läpi 52 automallia. Pienet katumaasturit, viisioviset perheautot, 3xparivertailu, pienet katumaasturit, isot katumaasturit, premium-katumaasturit, suuret premium-dieselfarkut, suuret dieselsedanit, tehokkaat dieselfarmarit, suuret dieselfarmarit, bensa/diesel/manuaali/automaatti. Eipä löytynyt yhtään, jolla 80:n kulutus olisi suurempi tai edes yhtä suuri kuin 90:n. Muutenkin kulutus kasvoi aina nopeuden noustessa välillä 60-120 viittä poikkeusta lukuunottamatta:

1. VW Golf 1.0 TSI, 60 km/h@3,8 l/100 km > 70 km/h@3,7 l/100 km

2. Skoda Superb Combi 2.0 TDI 190 4x4, 60 km/h@4,5 l > 70 km/h@4,4 l

3. VW Passat Variant 2.0 TDI DSG, 60 km/h@4,3 l == 70 km/h@4,3 l

4. Ford Puma Ecoboost mHEV 125 hv M6, 60 km/h@4,0 l == 70 km/h@4,0 l

5. Volvo V90 D4, 60 km/h@4,4 l == 70 km/h@4,4 l


Näistä viidestä vain kahdessa kulutus kasvoi, ja silloinkin vain 0,1 l/100 km. Kasvu tapahtui 60 km/h -> 70 km/h. Ysikympissä ilmanvastuksen osuus on paljon suurempi.

Ohessa joitakin kuvakaappauksia. En jaksa malleja naputella tarkemmin, mutta tummassa graafissa on litraiset bensat ja muissa keskikokoisia-suuria sedaneita/farkkuja 1,7-2,2-litraisilla turbodieseleillä.


@petepeluri


Edit. Melko mäkisellä tiellä ajaessa toki voi löytyä automalleja, joilla vakkariautomaatilla ajaessa kulutus saattaisi olla pienempi @90 km/h kuin 80 km/h, kun kasikympillä tulisi turhan paljon vaihdejumppaa (ilman vakkaria taitava kuski ajaa kasikymppiä pienemmällä kulutuksella). Potentiaalisia malleja löytyy esim. ne Opelin, Pösön, Skodan ja Volkkarin mallit, joilla 80 -> 90 nostaa tasamaalla kulutusta vain 0,2-0,3 l/100 km.

Ilmanvastus kasvaa 60--->70 sen verran, että saa aika huono vaihteisto olla, jos se hukkaa enemmän. Selittynee tuulimuutoksilla vai testaako nuo rullilla tuulitunnelissa?

 

[tom_gore]

Myös renkaiden vierintävastus kasvaa ja se on ihan merkittävä tekijä kulutuksessa sekin.

 

[Pakana]

Mun automaatti ei kyllä suostu 80 nopeudessa enää suurinta vaihdetta pitämään. Tai ehkä hetken jos isommasta nopeudesta hidastaa, mutta heti kun tulee yhtään rasitusta se vaihtaa pienemmälle. Tosin eipä siellä nyt oikein olisikaan voimaa kun moottori pyörii vain jotain 1100 tms

 

[nihao]

MB ML 2013vm, 3l v6 diesel ohjelmoituna ~ 350hv / 750nm

Keskikulutus 9,6l mittariston mukaan. Oikeasti n. litra lisää.

 

[TommiZeliard]

Ilmanvastus kasvaa 60--->70 sen verran, että saa aika huono vaihteisto olla, jos se hukkaa enemmän. Selittynee tuulimuutoksilla vai testaako nuo rullilla tuulitunnelissa?

Ilmanvastusvoima toki kasvaa huomattavat 36,1 %, kun 60 km/h --> 70 km/h. Nyt kuitenkin puhuttiin litraa (energiaa) per 100 km. Vierinvastuksen voittamiseen tarvittava energia per 100 km ei riipu nopeudesta (toisin sanoen se on vakio) näin pienillä nopeuksilla. Tämän vakioenergian takia tuo ilmanvastuksen 36 %:n kasvu ei näykään yhtä suurena l/100 km -arvoissa.

Kasvu ajovastusten voittamiseen tarvittavassa energiassa on 15 %, kun +20 C, 0,25 Cw, 2,2 m2, 1700 kg, Cr 0,008. Nykyaikaiselle polttomoottoriautolle molemmat nopeudet ovat niin kesyä kamaa, että hyötysuhde paranee tuossa suuremmassa nopeudessa. Tämän takia l/100 km ei kasva edes tuota 15 prosenttia, vaan vaikkapa 5-10 %.

Viimeisenä kuvaan astuu vaihteisto, jonka jälkeen voidaan heilahtaa nollille tai jopa miinusprosenteille, eli kulutus pysyy samana tai jopa pienenee nopeuden kasvaessa 60 -> 70. Tästä löytyi 5 esimerkkiä 52:n joukosta. Testatuissa dieseleissä oli
osassa noita pitkiä suurimpia vaihteita (~55-65 km/h@1000 rpm). Kun ajetaan 60 km/h, niin silloin jurnutetaan noin 1000 rpm. Näin matalilla nopeuksilla ei enää voi osua kovin hyvään kohtaan ominaiskulutuskäyrästöllä, vaikka kuormitusaste olisikin hyvä. Kun taas ajaa seitsemänkymmentä, niin kuormitus on suurempien ajovastusten ansiosta hyvä/parempi ja lisäksi kierrosluku natsaa lähemmäs käyrästön "häränsilmää".


@tom_gore vierinvastusvoima on näillä nopeuksilla vakio. Vierinvastusteho kasvaa lineaarisesti nopeuden myötä. Toisaalta matkan joutuminen paranee käsikädessä tehon kasvamisen kanssa, joten lopputuloksena energiaa per 100 km kuluu vierinvastuksen voittamiseen ihan saman verran riippumatta nopeudesta.

Ilmanvastus on eri juttu. Siinä teho kasvaa nopeuden kolmanteen potenssiin ja matka joutuu vain ekaan potenssiin. Energiaa ilmanvastuksen voittamiseen per matka kuluu siis nopeuden toiseen potenssiin.


Edit. @Baldrick Ulkona testataan ja todennäköisesti pyritään testaamaan riittävän tuulettomana päivänä. Noin pienillä nopeuksilla/ylitehoisilla moottoreilla joku 1-3 m/s vastatuuli ei paljoa vaikuta, kun tulokset ilmoitetaan vain 0,1 l/100 km -tarkkuudella. Vertailuissa oli parhaimmillaan seitsemän autoa, joten ainakin niitä on ajettu keskenään suht samassa pienessä vasta-/myötä-/sivutuulessa. Silti vertailuissa syntyi suuria eroja kulutuksen kasvussa 60 -> 70. Jollain kulutus väheni 0,1 l ja toisella kasvoi jopa 0,8 l (iso maasturi, sedaneilla korkein lisäys taisi olla 0,4-0,5 l). Tuulen pieni vaihtelu ei selitä sitä, että yhdellä autolla kulutus ei kasva ja toisella kasvaa 0,4 l, eli 10 %. Ero tulee välityksen ja moottorin natsaavuudesta kyseisille nopeuksille. Jos kulutus ei kasva nopeuden kasvaessa, se on selvä merkki voimalinjan epätaloudellisuudesta alemmassa nopeudessa.

Bensa- ja dieselautoilla taloudellisin nopeus on yleensä 50-70 km/h. Auris hybridillä taloudellisin on noin 40 km/h (push and glide, noin 2,9 l todellista, sitten 60 km/h@3,4x l todellista ja 70 km/h@3,6 l todellista). Seat Mii Electricillä taloudellisin on varmaan 25-40 km/h, 6-7 kWh/100 km. Mitä energiatehokkaampi vehje ja mitä vähemmän vaihteiston vajavaisuutta, niin sitä pienempi on tuo taloudellisin nopeus.

 

[Baldrick]

Ilmanvastusvoima toki kasvaa huomattavat 36,1 %, kun 60 km/h --> 70 km/h. Nyt kuitenkin puhuttiin litraa (energiaa) per 100 km. Vierinvastuksen voittamiseen tarvittava energia per 100 km ei riipu nopeudesta (toisin sanoen se on vakio) näin pienillä nopeuksilla. Tämän vakioenergian takia tuo ilmanvastuksen 36 %:n kasvu ei näykään yhtä suurena l/100 km -arvoissa.

Kasvu ajovastusten voittamiseen tarvittavassa energiassa on 15 %, kun +20 C, 0,25 Cw, 2,2 m2, 1700 kg, Cr 0,008. Nykyaikaiselle polttomoottoriautolle molemmat nopeudet ovat niin kesyä kamaa, että hyötysuhde paranee tuossa suuremmassa nopeudessa. Tämän takia l/100 km ei kasva edes tuota 15 prosenttia, vaan vaikkapa 5-10 %.

Viimeisenä kuvaan astuu vaihteisto, jonka jälkeen voidaan heilahtaa nollille tai jopa miinusprosenteille, eli kulutus pysyy samana tai jopa pienenee nopeuden kasvaessa 60 -> 70. Tästä löytyi 5 esimerkkiä 52:n joukosta. Testatuissa dieseleissä oli
osassa noita pitkiä suurimpia vaihteita (~55-65 km/h@1000 rpm). Kun ajetaan 60 km/h, niin silloin jurnutetaan noin 1000 rpm. Näin matalilla nopeuksilla ei enää voi osua kovin hyvään kohtaan ominaiskulutuskäyrästöllä, vaikka kuormitusaste olisikin hyvä. Kun taas ajaa seitsemänkymmentä, niin kuormitus on suurempien ajovastusten ansiosta hyvä/parempi ja lisäksi kierrosluku natsaa lähemmäs käyrästön "häränsilmää".


@tom_gore vierinvastusvoima on näillä nopeuksilla vakio. Vierinvastusteho kasvaa lineaarisesti nopeuden myötä. Toisaalta matkan joutuminen paranee käsikädessä tehon kasvamisen kanssa, joten lopputuloksena energiaa per 100 km kuluu vierinvastuksen voittamiseen ihan saman verran riippumatta nopeudesta.

Ilmanvastus on eri juttu. Siinä teho kasvaa nopeuden kolmanteen potenssiin ja matka joutuu vain ekaan potenssiin. Energiaa ilmanvastuksen voittamiseen per matka kuluu siis nopeuden toiseen potenssiin.

Se oleellinen jäi vastaamatta. Testataanko ulkona tuulen keskellä vai tieteellisesti?

 

[Perkeles]

Volvo s80-08 2.5T keskikulutus 9,5l/100km. Suurimmilta osin motaria 139km/h.
Korjauksiin mennyt poislukien huollot 140tkm- 270tkm bensanpaineanturi 100€ ja takapään puslat 60€.
Laskeeko kukaan näitä korjauskuluja kulutukseen mukaan? Monessa muussa olisi saattanut mennä tällä matkalla tonneja niihin.

Nykyään toki ajetaan E85 silloin kun se on järkevää.

 

[Jonaz]

Volvo s80-08 2.5T keskikulutus 9,5l/100km. Suurimmilta osin motaria 139km/h.
Korjauksiin mennyt poislukien huollot 140tkm- 270tkm bensanpaineanturi 100€ ja takapään puslat 60€.
Laskeeko kukaan näitä korjauskuluja kulutukseen mukaan? Monessa muussa olisi saattanut mennä tällä matkalla tonneja niihin.

Nykyään toki ajetaan E85 silloin kun se on järkevää.

Volvossa ilmeisesti myös esim. tuulilasi ja pyyhkimensulat on tehty valuraudasta? Mistäs polttimot on tehty? Onko öljyjä vaihdettu? Tarvitseeko tuohon vaihtaa ollenkaan jarrunesteitä jäähdytysnesteistä puhumattakaan? Ei tuo mahda renkaitakaan saati jarruja kuluttaa? Vaihteistoöljykin pitäisi vaihtaa valmistajan suositusten mukaan tuolla mainitsemallasi välillä jo yhden kerran (jos automaatti).
Volvo kuskin tunnistaa siitä että ne ei laske auton käyttökuluihin kuin pakolliset korjaukset. Huolto ja kulutusosat ei maksa "mitään", etenkin tankkaaminen on halpaa vaikka auto vie 1,5 x enemmän polttoainetta verrattuna toisen valmistajan vastaavan kokoiseen/suorituskykyiseen autoon? Vuosittainen verokin on bensa Volvossa kovempi kuin toisen valmistajan dieselissä...
Edellä kerrotut asiat perustuvat omaan kokemukseen Volvon omistamisesta ja Volvo harrastajien sivujen lukemiseen. Kallista on, mutta tarjoaahan yli 10 vuotta vanha Volvo ikäisekseen hyvää kyytiä, kilometri maksaa vaan lähes saman kuin taksi jos uskaltaa laskea kaikki kulut rehellisesti....
Edit. Lisäys kulutus/suorituskyky lauseeseen.

 

[Walla]

Volvossa ilmeisesti myös esim. tuulilasi ja pyyhkimensulat on tehty valuraudasta? Mistäs polttimot on tehty? Onko öljyjä vaihdettu? Tarvitseeko tuohon vaihtaa ollenkaan jarrunesteitä jäähdytysnesteistä puhumattakaan? Ei tuo mahda renkaitakaan saati jarruja kuluttaa? Vaihteistoöljykin pitäisi vaihtaa valmistajan suositusten mukaan tuolla mainitsemallasi välillä jo yhden kerran (jos automaatti).
Volvo kuskin tunnistaa siitä että ne ei laske auton käyttökuluihin kuin pakolliset korjaukset. Huolto ja kulutusosat ei maksa "mitään", etenkin tankkaaminen on halpaa vaikka auto vie 1,5 x enemmän polttoainetta verrattuna toisen valmistajan vastaavan kokoiseen/suorituskykyiseen autoon? Vuosittainen verokin on bensa Volvossa kovempi kuin toisen valmistajan dieselissä...
Edellä kerrotut asiat perustuvat omaan kokemukseen Volvon omistamisesta ja Volvo harrastajien sivujen lukemiseen. Kallista on, mutta tarjoaahan yli 10 vuotta vanha Volvo ikäisekseen hyvää kyytiä, kilometri maksaa vaan lähes saman kuin taksi jos uskaltaa laskea kaikki kulut rehellisesti....
Edit. Lisäys kulutus/suorituskyky lauseeseen.

Enpä ole ennen kuullutkaan että eri autojen pyyhkijä-, jäähdytusneste- ja jarrunestekustannuksissa on niin merkittäviä eroja, että niistä pitää tehdä numero kuinka tekevät juuri kyseisestä automerkistä niin kauhean kalliin ajaa.

Tuossahan sanottiin, että korjauksiin on mennyt tuon verran, määräaikaishuollot on sitten erikseen.

 

[Perkeles]

Enpä ole ennen kuullutkaan että eri autojen pyyhkijä-, jäähdytusneste- ja jarrunestekustannuksissa on niin merkittäviä eroja, että niistä pitää tehdä numero kuinka tekevät juuri kyseisestä automerkistä niin kauhean kalliin ajaa.

Tuossahan sanottiin, että korjauksiin on mennyt tuon verran, määräaikaishuollot on sitten erikseen.

Juurikin näin, eiköhän nuo maksa saman mihin vain merkkiin. Sitä vain, että moneen saa noilla kilsoilla tehdä jopa useamman tuhannen euron remontin, että säästääkö sillä kulutuserolla sen? En toki sano, että tuo järkevä enään nykyään olisi, mutta monesti miettinyt, että mihin tuon sitten vaihtaisi? Samanlaiseen dieseliin ehkä.

 

[Perkeles]

Volvossa ilmeisesti myös esim. tuulilasi ja pyyhkimensulat on tehty valuraudasta? Mistäs polttimot on tehty? Onko öljyjä vaihdettu? Tarvitseeko tuohon vaihtaa ollenkaan jarrunesteitä jäähdytysnesteistä puhumattakaan? Ei tuo mahda renkaitakaan saati jarruja kuluttaa? Vaihteistoöljykin pitäisi vaihtaa valmistajan suositusten mukaan tuolla mainitsemallasi välillä jo yhden kerran (jos automaatti).
Volvo kuskin tunnistaa siitä että ne ei laske auton käyttökuluihin kuin pakolliset korjaukset. Huolto ja kulutusosat ei maksa "mitään", etenkin tankkaaminen on halpaa vaikka auto vie 1,5 x enemmän polttoainetta verrattuna toisen valmistajan vastaavan kokoiseen/suorituskykyiseen autoon? Vuosittainen verokin on bensa Volvossa kovempi kuin toisen valmistajan dieselissä...
Edellä kerrotut asiat perustuvat omaan kokemukseen Volvon omistamisesta ja Volvo harrastajien sivujen lukemiseen. Kallista on, mutta tarjoaahan yli 10 vuotta vanha Volvo ikäisekseen hyvää kyytiä, kilometri maksaa vaan lähes saman kuin taksi jos uskaltaa laskea kaikki kulut rehellisesti....
Edit. Lisäys kulutus/suorituskyky lauseeseen.

Kaikkiin autoihin tarvii vaihtaa kulutusosat. Tohon omaan on esim. vaihteistoöljyt vaihdettu kertaalleen, valmistajan mukaanhan niitä ei tarvitse vaihtaa jos ei ole taksi. pyyhkijöitä on vaihdettu kerran vuoteen, ja xenonit kertaalleen. Ne on niitä ihan samoja osia mitä vaihdellaan niihin 1,2litraisiin pikkukippoihin yhtä usein.

Kerro mulle semmoinen auto jota ei tarvitse huoltaa?

Mielellään säästäisin, ja hankkisin jonkun pikkukipon, mutta emäntä tuolla pääosin ajaa ja työmatka 80% moottoritietä. Nätti siellä jollain focuksella vinguttaa jokapäivä.

Mitä muuten joku tsi suberb tms s80 vastaava vie samassa ajossa, siis ei mitään 80km/h säästelyä, vain ihan oikeata työmatkaa muiden seassa vajaa 140km/h. onko ero merkittävä?

Noissa kun tahtoo 100tkm tulla muutamia remontteja.

 

[Jonaz]

Juurikin näin, eiköhän nuo maksa saman mihin vain merkkiin. Sitä vain, että moneen saa noilla kilsoilla tehdä jopa useamman tuhannen euron remontin, että säästääkö sillä kulutuserolla sen? En toki sano, että tuo järkevä enään nykyään olisi, mutta monesti miettinyt, että mihin tuon sitten vaihtaisi? Samanlaiseen dieseliin ehkä.

Jep, ehkä hieman kärjistäen sanottu, mutta Volvon kohdalla kova kulutus ja ajonevovero unohdetaan monesti kokonaan.
Oletko uskaltanut oikeasti laskea kuinka paljon polttoaineet ja verot ovat maksaneet noilla ajoilla? Pari viestiä aikaisemmin on linkitetty Tm:n mittauksia, ei mikään nykyaikainen auto ole kuluttanut noita Volvon lukemia enää aikoihin (ei edes vuonna 2008).
Pelkät polttoaineet 50tkm:n matkalla maksaa näillä hinnoilla mainitsemallasi kulutuksella yli 10000€, on tuossa aika monta tonnia kuvitteellista "rempparahaa" verrattuna siihen jos ajaistit vaikka edes 20% vähemmän kuluttavalla autolla?
Ja Volvot eivät todellakaan ole mitenkään "immuuneja" tuhansien eurojen rempoille, päinvastoin. Etenkin tuon ikäisissä on tehty paljon lähes tonnin kaasuläppäremppoja, uusittu vaihteistoja (tonni on pikkuraha), rempattu haldex kytkimiä ja uusittu sähköjä. Ai mistäkö tiedän? Ajoin sellaisella...
Toki hyvällä tuurilla mikä vaan auto voi kestää kasassa 50tkm ilman merkittäviä korjauksia, mutta se ei ole pelkästään Volvolle varattu ominaisuus.
Oma Volvo ei kestänyt noin pitkään ilman korjausta mutta Renault kesti, silti pidän Volvoa yleisesti ottaen laadukkaampana kulkineena mutta en mainostaisi sitä erityisen halpana ajaa/huoltaa/korjata.
Samasta asiasta puhuin aikaisemmin eräässä toisessa ketjussa, taitaa sama kaava toistua täällä eli asiaa ei suostuta/haluta ymmärtää.
Ps. Vanha Volvo on todella kallis ajaa jos siihen tulee paljon kilometrejä, turha sitä on muuksi yrittää selittää.

Aiheeseen liittyen, työpaikan Opel Combon (2018 1,5dci) keskikulutus ensimmäisen 100tkm:jälkeen 5,2l/100km sisältää melko paljon kaupunkiajoa ja webaston kulutuksen.

 

[Jonaz]

Mielellään säästäisin, ja hankkisin jonkun pikkukipon, mutta emäntä tuolla pääosin ajaa ja työmatka 80% moottoritietä. Nätti siellä jollain focuksella vinguttaa jokapäivä.

Mitä muuten joku tsi suberb tms s80 vastaava vie samassa ajossa, siis ei mitään 80km/h säästelyä, vain ihan oikeata työmatkaa muiden

Suberb on isompi kuin s80, jota koon puolesta pitäisi verrata ennemmin Octaviaan? Toki vaikuttaa painottaako enemmän tavaratilaa vai matkustamon tiloja?
Tuttavaperheessä oli 2010 vuoden 1.8tsi Octavia (farkku, neliveto) jolla tuli jonkin verran reissattua. En muista että tuo olisi ikänä kuluttanut yli 7l/100km vaikka auto oli täynnä tavaraa ja ajettiin "reilua" nopeutta Helsingistä pohjoiseen.
180 heppaisena versiona myös ihan riittävä suorituskyky kuormankin kanssa.
Olohan tuossa uutena tosin ne perinteiset ongelmat jakopään kanssa mutta takuu hoiti sen kuntoon, luopuivat tyytyväisinä autosta 250tkm ajettuna vailla suurempia vikoja...
Edit. Vuosiluku sekoilu.

 

[Nik97]

Jep, ehkä hieman kärjistäen sanottu, mutta Volvon kohdalla kova kulutus ja ajonevovero unohdetaan monesti kokonaan.
Oletko uskaltanut oikeasti laskea kuinka paljon polttoaineet ja verot ovat maksaneet noilla ajoilla? Pari viestiä aikaisemmin on linkitetty Tm:n mittauksia, ei mikään nykyaikainen auto ole kuluttanut noita Volvon lukemia enää aikoihin (ei edes vuonna 2008).
Pelkät polttoaineet 50tkm:n matkalla maksaa näillä hinnoilla mainitsemallasi kulutuksella yli 10000€, on tuossa aika monta tonnia kuvitteellista "rempparahaa" verrattuna siihen jos ajaistit vaikka edes 20% vähemmän kuluttavalla autolla?
Ja Volvot eivät todellakaan ole mitenkään "immuuneja" tuhansien eurojen rempoille, päinvastoin. Etenkin tuon ikäisissä on tehty paljon lähes tonnin kaasuläppäremppoja, uusittu vaihteistoja (tonni on pikkuraha), rempattu haldex kytkimiä ja uusittu sähköjä. Ai mistäkö tiedän? Ajoin sellaisella...
Toki hyvällä tuurilla mikä vaan auto voi kestää kasassa 50tkm ilman merkittäviä korjauksia, mutta se ei ole pelkästään Volvolle varattu ominaisuus.
Oma Volvo ei kestänyt noin pitkään ilman korjausta mutta Renault kesti, silti pidän Volvoa yleisesti ottaen laadukkaampana kulkineena mutta en mainostaisi sitä erityisen halpana ajaa/huoltaa/korjata.
Samasta asiasta puhuin aikaisemmin eräässä toisessa ketjussa, taitaa sama kaava toistua täällä eli asiaa ei suostuta/haluta ymmärtää.
Ps. Vanha Volvo on todella kallis ajaa jos siihen tulee paljon kilometrejä, turha sitä on muuksi yrittää selittää.

Aiheeseen liittyen, työpaikan Opel Combon (2018 1,5dci) keskikulutus ensimmäisen 100tkm:jälkeen 5,2l/100km sisältää melko paljon kaupunkiajoa ja webaston kulutuksen.

Minulla upposi yli 5000€ rahaa V50:n huoltoihin/korjauksiin kolmen vuoden aikana ja moottorina Drive eli 1,6D. Pienellä kulutuksella kulki mutta tuona aikana joutui vaihdattamaan laturia, akkua, eberin osia vesipumpusta lähtien, jakohihnan/vesipumpun vaihtoa, yksi ilmamassa-anturi vika jonka vuoksi vaihdettiin myös EGR-venttiili (aluksi ei edes millään saatu vian syytä selville niin tutkimuksiin upposi paljon rahaa, olisi pitänyt olla tiukempi..), talvi ja kesärenkaat uudet, 2 tuulilasia. Ajoin tuona kolmena vuotena n. 65tkm yhteensä.

Noh. Halpaa ajoa polttoaineen puolesta mutta korjauksiin upposi kyllä paljon rahaa, mitä tästä opin? Käytettyyn autoon voi mennä yllättävän paljon rahaa, nyt ajelen takuunalaisella uudemmalla Volvolla jossa kyyti on mukavampaa ja kulut ehkä paremmin ennakoitavissa

 

[mska]

Täytyy kyllä rehellisesti sanottuna epäillä, että joku on tuollaisen kilsamäärän mennyt vanhalla volvolla ilman vikavaloja. Kokemusta useista saman ikäluokan volvoista useilla koneilla ja joka ikisessä oli murheita enemmän tai vähemmän.

 

[Latvus]

Minulla upposi yli 5000€ rahaa V50:n huoltoihin/korjauksiin kolmen vuoden aikana ja moottorina Drive eli 1,6D. Pienellä kulutuksella kulki mutta tuona aikana joutui vaihdattamaan laturia, akkua, eberin osia vesipumpusta lähtien, jakohihnan/vesipumpun vaihtoa, yksi ilmamassa-anturi vika jonka vuoksi vaihdettiin myös EGR-venttiili (aluksi ei edes millään saatu vian syytä selville niin tutkimuksiin upposi paljon rahaa, olisi pitänyt olla tiukempi..), talvi ja kesärenkaat uudet, 2 tuulilasia. Ajoin tuona kolmena vuotena n. 65tkm yhteensä.

Noh. Halpaa ajoa polttoaineen puolesta mutta korjauksiin upposi kyllä paljon rahaa, mitä tästä opin? Käytettyyn autoon voi mennä yllättävän paljon rahaa, nyt ajelen takuunalaisella uudemmalla Volvolla jossa kyyti on mukavampaa ja kulut ehkä paremmin ennakoitavissa

Tuo 1.6 on Renaultin moottori, joten syntilistan korjauksista voi kääntää myös sinnepäin. Ainakin jos vertaillaan kulurakennetta.

Mulla on nyt alla 2.4l Diesel Volvo ja kaikista polttoainetaloudellisinhan tuo ei ole. Sen sijaan pitää näilläkin polttoainehinnoilla arvostaa, ettei ole 1,5 vuoden aikana tullut mitään ylimääräistä määräaikaishuoltojen ja kuluvien osien lisäksi ja auto on toiminut täysin moitteetta. Kaiken päälle paikallinen Volvoihin erikoistunut paja on tehnyt huollot alkuperäisosilla sen verta halvalla, etten ole omina töinä edes harkinnut.

38 058km myöhemmin polttoainetta on palanut 3264l. Keskihinta on tankkauksilla vielä 1,641€/l (ostaessa hinnat oli pumpulla n. 1,4€/l) ja kokonaisrahamääränä tankkiin on sujahtanut 5356,35€. Kulutus ollut 8,43l/100km, joka on nelivetoautomaatti laatikko-malliselle Volvolle 1900kg painolla ja noin 80% kaupunki/taajama ajosuoritteella ihan ok. Autossa ei ole urealaitteita, joten niiden kuluista ei ole tarvinnut huolehtia.
Huoltoihin on mennyt 1243€, joista noin 900€ tehtiin heti oston jälkeen ja käytin ostohinnan tinkauksessa hyväksi. Tämä sisälsi mm. jakopään, vaihteistoöljyt, haldex öljyt ja määräaikaishuollon. Eli jos nuo olisi olleet jo liikkeen puolesta laitettu, niin ainoa huolto olisi ollut yksi iso huolto á 350€.
Tankkaukset on mitattu pumpulla ja kirjattu appiin ylös. Auton ajotietokone valehtelee n. 0,5-1l/100km. Luulen että webaston käyttöä tuo ei mittaa, joten reilumpi heitto talvisin voi olla osaksi sen syytä.

Ainiin:
Alin mitattu tankillinen 6,85l/100km. Puhdasta maantie-moottoritie ajoa. Korkein mitattu tankillinen 11,32l/100km. Luultavasti peräkärry-kaupunki nypytys-talvi yhdistelmällä saavutettu, mutta varmaksi en muista.

 

[Nik97]

Tuo 1.6 on Renaultin moottori, joten syntilistan korjauksista voi kääntää myös sinnepäin. Ainakin jos vertaillaan kulurakennetta.

Mulla on nyt alla 2.4l Diesel Volvo ja kaikista polttoainetaloudellisinhan tuo ei ole. Sen sijaan pitää näilläkin polttoainehinnoilla arvostaa, ettei ole 1,5 vuoden aikana tullut mitään ylimääräistä määräaikaishuoltojen ja kuluvien osien lisäksi ja auto on toiminut täysin moitteetta. Kaiken päälle paikallinen Volvoihin erikoistunut paja on tehnyt huollot alkuperäisosilla sen verta halvalla, etten ole omina töinä edes harkinnut.

38 058km myöhemmin polttoainetta on palanut 3264l. Keskihinta on tankkauksilla vielä 1,641€/l (ostaessa hinnat oli pumpulla n. 1,4€/l) ja kokonaisrahamääränä tankkiin on sujahtanut 5356,35€. Kulutus ollut 8,43l/100km, joka on nelivetoautomaatti laatikko-malliselle Volvolle 1900kg painolla ja noin 80% kaupunki/taajama ajosuoritteella ihan ok. Autossa ei ole urealaitteita, joten niiden kuluista ei ole tarvinnut huolehtia.
Huoltoihin on mennyt 1243€, joista noin 900€ tehtiin heti oston jälkeen ja käytin ostohinnan tinkauksessa hyväksi. Tämä sisälsi mm. jakopään, vaihteistoöljyt, haldex öljyt ja määräaikaishuollon. Eli jos nuo olisi olleet jo liikkeen puolesta laitettu, niin ainoa huolto olisi ollut yksi iso huolto á 350€.
Tankkaukset on mitattu pumpulla ja kirjattu appiin ylös. Auton ajotietokone valehtelee n. 0,5-1l/100km. Luulen että webaston käyttöä tuo ei mittaa, joten reilumpi heitto talvisin voi olla osaksi sen syytä.

Ainiin:
Alin mitattu tankillinen 6,85l/100km. Puhdasta maantie-moottoritie ajoa. Korkein mitattu tankillinen 11,32l/100km. Luultavasti peräkärry-kaupunki nypytys-talvi yhdistelmällä saavutettu, mutta varmaksi en muista.

Ei ole renaultin vaan PSA konsernin moottori jota käytti mm. Ford, Citroen, Peugeot ja Volvo. Ja omasta mielestäni oikein hyvä moottori, lähes kaikki mitä omaan vanhaan autoon tehtiin oli kuitenkin kuluvaa osaa. Renkaat ovat kuluvia, jakohihna piti ajallisesti vaihtaa, eberi oli 10v ikäisenä ihan tukossa kuulemma, tuskin ikinä huollettu. Ainut oli tuo laturi joka porsi 120tkm kohdalla mikä ei varmaan kuuluisi ihan sillon vielä. Ostin sen auton kun mittarissa oli 105tkm, olisi pitänyt varmaan ymmärtää että tuon jälkeen joutuu vähän vaativammin huoltaa autoa kuin pelkät öljyt ja suodattimet, tosin yhtäkään alustan osaa ei meikäläisen pitänyt vaihtaa ko autoon, ihme kyllä

 

[Pakana]

Suberb on isompi kuin s80, jota koon puolesta pitäisi verrata ennemmin Octaviaan? Toki vaikuttaa painottaako enemmän tavaratilaa vai matkustamon tiloja?

Ei superb ole s80 isompi kuin takapenkki.

 

[Jonaz]

Ei superb ole s80 isompi kuin takapenkki.

Tavaratila on myös isompi jos uskoo Wikipediaa?

Volvo S80 mk1 – AutoWiki

www.autowiki.fi

Škoda Superb (3U) – AutoWiki

www.autowiki.fi

Volvot eivät koskaan ole olleet erityisen tilavia autoja, etenkin jos sisätilat suhteutetaan ulkomittoihin.
Ps. Litroina mitattuna esim. farmari Fabiassa on isompi tavaratila kuin s80 Volvossa.

 

[Perkeles]

Tavaratila on myös isompi jos uskoo Wikipediaa?

Volvo S80 mk1 – AutoWiki

www.autowiki.fi

Škoda Superb (3U) – AutoWiki

www.autowiki.fi

Volvot eivät koskaan ole olleet erityisen tilavia autoja, etenkin jos sisätilat suhteutetaan ulkomittoihin.
Ps. Litroina mitattuna esim. farmari Fabiassa on isompi tavaratila kuin s80 Volvossa.

oli puhe mk2 s80.

Hyvä myös verrata farmarin ja sedanin tavaratilan kokoa...

 

[Jonaz]

oli puhe mk2 s80.

Hyvä myös verrata farmarin ja sedanin tavaratilan kokoa...

Aivan, mk2 s80 Volvossa on näköjään samankokoinen tavaratila kuin vanhemmassa supebissa

Volvo S80 mk2 – AutoWiki

www.autowiki.fi

Edellä esitetyt tavaratilan koot koskevat nimenomaan suberbin sedan malleja, farmari on tavaratilaltaan aivan eri luokassa kuin s80 joka on aina sedan (tämän varmaan tiesitkin)?

 

[Tonnin Seteli]

Mielellään säästäisin, ja hankkisin jonkun pikkukipon, mutta emäntä tuolla pääosin ajaa ja työmatka 80% moottoritietä. Nätti siellä jollain focuksella vinguttaa jokapäivä.

Tämä saattaa olla hieman aiheen vierestä, mutta näin kriisin keskellä tuo on aika kuvaavaa ja kertoo, miten meillä tosiaan on ensimmäisen maailman ongelmat. Kerskakulutus on sillä tasolla, että joku pitää Focusta liian pienenä autona yksin moottoritiellä ajamiseen. Bensa on liian halpaa.

 

[Pakana]

Tavaratila on myös isompi jos uskoo Wikipediaa?

Volvo S80 mk1 – AutoWiki

www.autowiki.fi

Škoda Superb (3U) – AutoWiki

www.autowiki.fi

Volvot eivät koskaan ole olleet erityisen tilavia autoja, etenkin jos sisätilat suhteutetaan ulkomittoihin.
Ps. Litroina mitattuna esim. farmari Fabiassa on isompi tavaratila kuin s80 Volvossa.

Volvoissa se "paras" paikka on ollut perinteisesti se etupenkki ja farkuissa tavaratila.

Tuo skodan suberb jujuhan on se että se on pidennetty malli vakiona. Volvokin tekee kiinan markkinoille noita pidennettyjä malleja ja koripajat niitä limusiineja, mutta ei se pidennys sitä auton kokoluokkaa nosta. S80 oli alunperin kahta myöhemminkin vielä yhdä kokoluokkaa isompi auto. Se on edelleen "lyhyenäkin" mallina pidempi kuin tuo superb ja ~5cm leveämpi, ja lopuksi se käytännössä tärkein erottava tekijä: Tuon skodan hinnasto loppuu siihen mistä volvon alkaa.

 

[Ho Lee Fuk]

Mittailin tuossa tasaisen 90km/h @ GPS (nopeusmittarin mukaan 95) ajonopeuden kulutusta varmasti tasaisella, tutulla pätkällä. Kyseessä siis pk-seudulla, Länsiväylän pitkä suora välillä Finnoon / Suomenojan liittymä -> Espoonlahden liittymä:

-Ajotietokoneen mukaan menee alle 5L/100km ja ajotietokoneen ... voiko sanoa "varmuusvirhe" huomioiden varmaan tasan 5L.

Suht aerodynaaminen auto tämmöinen bemarin 740, mm. keulassa on sähköisesti avautuvat / sulkeutuvat säleiköt erikseen niin öljyn / ym. jäähdytyksellekin kuin normaalille jäähdytysnesteen jäähdytykselle.

 

[UnpopularOpinion]

Ford Fiesta ST vm 2016 215hv tankatut litrat jaettuna ajokilometrit niin kulutus on 8,4 - 8,8.
Paljon nurkkapyörittelyä ja turhia kiihdytyksiä.

 

[shule]

Corolla Hybrid farmari 2022 1.8 koneella pääasiassa Kehä 1 ajoa. Aika paljon myös ruuhkassa ajamista.

Mitattu kulutus litrat jaettuna kilsoilla: 3.7 / 100km

 

[Koirien tekohampaat]

Audi A4 1.9tdi -99. Nyt viimeisen kuukauden laskenut kulutusta ja laskelmien mukaan asettuu 4,7l/100km. Mittarissa nyt 421000km.
Ajoa tulee ~1200km kuukaudessa josta puolet moottoritieajoa ja toinen puoli maantietä. Kaupunkiajoa niin vähän, että ei pitäisi vaikuttaa.
Ilmastointia ei ole, aurauskulmat pielessä ja kyydissä epämääräistä rojua enemmän ja vähemmän.
Tuosta voisi ehkä nipistää vielä hiukan, jos säätäisi kulmat kohdilleen, heittäisi kaikki rojut pois, vaihtaisi kapeammat renkaat ja ajaisi vähän rauhallisemmin motarilla.

 

[Myssi]

'09 farmari mondeo, 2.0 bensa ja manuaali.
Tommosta 8.2/100km näyttäis auton omat mittarit, en ole jaksanut itse laskeskella tarkempia.
Ajona lähinnä kehä 3 \ E18 \ Kehä 2 kerran suuntaan päivässä, suurimmalta osin vakkarin kanssa.
Kaipaisi kuudetta vaihdetta ehdottomasti, masukalta lainattu voimansiirto örisee 3k rpm siinä satasen vauhdissa jo.

Näin ne tilanteet muuttuu.

2019 diisseli fiesta, 4.2l/100 km. Ajelu edelleen kehä 3 \ kehä 2 80 - 100km/h työmatkaliikennettä suurimmalta osin.

 

[TeknoR]

Audi TT 1.8T

120km/h nopeudessa kierroksia taulussa joku 3500. Tulossa pidempi vitosvaihde lootaan kytkinrempan yhteydes.

 

[Oloneuvos]

Näin ne tilanteet muuttuu.

2019 diisseli fiesta, 4.2l/100 km. Ajelu edelleen kehä 3 \ kehä 2 80 - 100km/h työmatkaliikennettä suurimmalta osin.

Nämä ovat harmillisen harvinaisia vehkeitä ainakin täällä päin. Uusia fiestoja ei saa enää ollenkaan dieselinä. Paljonkos tuolla on veroja vuodessa?

 

[Myssi]

Nämä ovat harmillisen harvinaisia vehkeitä ainakin täällä päin. Uusia fiestoja ei saa enää ollenkaan dieselinä. Paljonkos tuolla on veroja vuodessa?

Eipä näitä hirveästi ole vastaan tullut enkä mä nyt varsinaisesti ollut dieseliä edes etsimässä mutta tuolla se olla nökötti, siistin näköinen peli miksipä ei.

460€ verot / vuosi. 340€ käyttövoimaveroa, loput perus autoveroa.

Kyllä mä sen pari kertaa ynnäilin että verrattuna edelliseen rohjoon tulee veronkin kanssa polttoainekuluja yli tonni vuodessa vähemmän.

 

[Z50]

T3 Transporter, enimmäkseen (tyhjällä autolla) maantieajoa 85 km/h todellista, mutta keskikulutus silti joku 8,5 l/100km dieseliä

 

[HEka--]

Eipä näitä hirveästi ole vastaan tullut enkä mä nyt varsinaisesti ollut dieseliä edes etsimässä mutta tuolla se olla nökötti, siistin näköinen peli miksipä ei.

460€ verot / vuosi. 340€ käyttövoimaveroa, loput perus autoveroa.

Kyllä mä sen pari kertaa ynnäilin että verrattuna edelliseen rohjoon tulee veronkin kanssa polttoainekuluja yli tonni vuodessa vähemmän.

Meillä on 10 vuotta vanhempi diesel Fiesta(2009). Tasan sama 4,2 litraa on siinäkin keskikulutus. Verot on suunnilleen samaa luokkaa, 444€/vuosi. Ovela auto kun se tuntuu siihen samaan asettuvan ajoipa kaupungissa tahi maantiellä. Vähän samalla tavalla meillekin tuli hankittua, ei ollut diesel autokaupoilla haussa mutta sellainen sitten tuli. Roima ero veroineenkin entiseen V70 2.5t vankkuriin, joka imaisi sen 9,5 litraa. Auto pääasiassa emännän työ/kauppakassina. Ollut nyt vuoden ja reilu 20tkm, halpoja kilometrejä ollut verrattuna entiseen.

Itse ajelen ympärivuotisesti A6 Quattrolla(2002). 2,4 litraisella kulutus on pihistelemällä kanssa tuon 9,5 litraa mutta lipsahtaa helposti 10-11l väliin. Kovasti houkuttaa vaihtaa pienempiruokaiseen mutta toisaalta tulee niin vähän kilometrejä jotta enemmän siitä vaihtoprosessista on vaivaa kuin rahallista säästöhyötyä. Tässä verot jopa kovemmat kun edellämainitussa Fiestassa, reilu 450€/vuosi.

Kesällä sitten ajossa Audin ja Fordin lisäksi harrasteena Opel Kadett C -79. 2 litraisella moottorilla bensiiniä kuluu 8-10 litraa sataselle, riippuu vähän kaasujalasta jota tahtoo kutitella sitten vähän liikaa. Tästä syystä kovin tarkkaan ja usein en ole kulutusta mittaillut Kilometrejä kesää kohti yleensä keskimäärin 3000. Vero 222€/vuosi.

 

[Vieraantuja]

Heitetääs korsi tähän kekoon kun autokin vaihtui. Eli Mazda CX-3 vm. 2019 Skyactiv-G 2.0 koneella ja automaattilootalla. Datan olen kerännyt google formssilla sheetsiin, johon olen kerännyt tankatun litramäärän, ajetun matkan trippimittarilla ja bensan hinnan. Loputhan saa näistä perustiedoista laskettua. Ajo normaalia perusajoa eli ajallisesti pääosin kaupungissa, ja matka-ajoa tyypillisesti melko vähän. Jotkut tankilliset sitten toki melkein puhdasta matka-ajoa, joista nostan esiin itäsuomesta Ouluun ajetun reissun, jolla saatiin kulutusminimit 6 l / 100 km ja 5,7 l / 100 km.

Huomion arvoisena seikkana ehkä analysoinnin puolesta on se, että ensimmäisenä vuonna tuli kiihdyteltyä ja hurjastelua enemmän uuden auton kiihkoissa. Sitten aloin optimoimaan ajotyyliä esim. ajamalla kaupunkiajoa vakkarin asetuksella 55 km/h, mikä useimmissa tilanteissa takasi sen, että vaihde oli kutosella. Aloitin myöhempinä vuosina myös ajamaan matka-ajot nopeusrajoituksen mukaan eli satasen alueella vakkariin 103 --> nopeus tasan 100. Edellinen paradigma oli siis ajaa 107 km / h satasen alueella eli maksimi sakkoturvallinen nopeus. Nyt varsinkin kun matka-ajossa ilmanvastus on merkitsevä ja häviöt kasvaa neliöllisesti saatiin kulutusta tippumaan melko oleellisesti.

Seuraavaksi sitten testaamaan kuinka optimoin dieselöljyn kulutuksen kartanomallin Opel Insignialla.

 

[B170]

Heitetääs korsi tähän kekoon kun autokin vaihtui. Eli Mazda CX-3 vm. 2019 Skyactiv-G 2.0 koneella ja automaattilootalla. Datan olen kerännyt google formssilla sheetsiin, johon olen kerännyt tankatun litramäärän, ajetun matkan trippimittarilla ja bensan hinnan. Loputhan saa näistä perustiedoista laskettua. Ajo normaalia perusajoa eli ajallisesti pääosin kaupungissa, ja matka-ajoa tyypillisesti melko vähän. Jotkut tankilliset sitten toki melkein puhdasta matka-ajoa, joista nostan esiin itäsuomesta Ouluun ajetun reissun, jolla saatiin kulutusminimit 6 l / 100 km ja 5,7 l / 100 km.

katso liitettä 953188

Huomion arvoisena seikkana ehkä analysoinnin puolesta on se, että ensimmäisenä vuonna tuli kiihdyteltyä ja hurjastelua enemmän uuden auton kiihkoissa. Sitten aloin optimoimaan ajotyyliä esim. ajamalla kaupunkiajoa vakkarin asetuksella 55 km/h, mikä useimmissa tilanteissa takasi sen, että vaihde oli kutosella. Aloitin myöhempinä vuosina myös ajamaan matka-ajot nopeusrajoituksen mukaan eli satasen alueella vakkariin 103 --> nopeus tasan 100. Edellinen paradigma oli siis ajaa 107 km / h satasen alueella eli maksimi sakkoturvallinen nopeus. Nyt varsinkin kun matka-ajossa ilmanvastus on merkitsevä ja häviöt kasvaa neliöllisesti saatiin kulutusta tippumaan melko oleellisesti.

Seuraavaksi sitten testaamaan kuinka optimoin dieselöljyn kulutuksen kartanomallin Opel Insignialla.

2022 kulutettuihin litroihin nähden eurosumma aika pieni?

 

[TommiZeliard]

Heitetääs korsi tähän kekoon kun autokin vaihtui. Eli Mazda CX-3 vm. 2019 Skyactiv-G 2.0 koneella ja automaattilootalla. Datan olen kerännyt google formssilla sheetsiin, johon olen kerännyt tankatun litramäärän, ajetun matkan trippimittarilla ja bensan hinnan. Loputhan saa näistä perustiedoista laskettua. Ajo normaalia perusajoa eli ajallisesti pääosin kaupungissa, ja matka-ajoa tyypillisesti melko vähän. Jotkut tankilliset sitten toki melkein puhdasta matka-ajoa, joista nostan esiin itäsuomesta Ouluun ajetun reissun, jolla saatiin kulutusminimit 6 l / 100 km ja 5,7 l / 100 km.

katso liitettä 953188

Huomion arvoisena seikkana ehkä analysoinnin puolesta on se, että ensimmäisenä vuonna tuli kiihdyteltyä ja hurjastelua enemmän uuden auton kiihkoissa. Sitten aloin optimoimaan ajotyyliä esim. ajamalla kaupunkiajoa vakkarin asetuksella 55 km/h, mikä useimmissa tilanteissa takasi sen, että vaihde oli kutosella. Aloitin myöhempinä vuosina myös ajamaan matka-ajot nopeusrajoituksen mukaan eli satasen alueella vakkariin 103 --> nopeus tasan 100. Edellinen paradigma oli siis ajaa 107 km / h satasen alueella eli maksimi sakkoturvallinen nopeus. Nyt varsinkin kun matka-ajossa ilmanvastus on merkitsevä ja häviöt kasvaa neliöllisesti saatiin kulutusta tippumaan melko oleellisesti.

Seuraavaksi sitten testaamaan kuinka optimoin dieselöljyn kulutuksen kartanomallin Opel Insignialla.

Tosiaan 2022 euromäärän pitäisi olla ~480 € enemmän. Tällöin all time tulee olemaan yli 3 200 €.

All time keskikulutuksen pitäisi olla 7,02 l/100 km, jos 1 953,75 l ja 27 811,5 km pitävät paikkaansa. Litrat jaettuna kilometrit, ja lopuksi kertaa sata.


Edit. Kannattaa samalla pudottaa esitystarkkuutta (hiiren oikeaa ja "muotoile solut"). Keskikulutukseen riittää kaksi desimaalia, kuten euromäärällekin. Litrahinnalle voi antaa kolme desimaalia. Tällöin luettavuus paranee ja mahdolliset laskuvirheet näkyvät helpommin.

 

[Vieraantuja]

Kiitos huomioista, korjasin tuon kuntoon. Eurosumma oli liian pieni 2022 vuodelle, koska en ollut jaksanut laskea niitä summia lähtötietoihin, sillä pääasiallinen funktio tuolle sheetille oli tosiaan seurata kulutusta ja rahamäärät lähinnä kuriositeetti. Keskikulutuksen alltime keskiarvo taas perustui keskikulutusten keskiarvoon ja perustuu siihen vieläkin, kun en sitä jaksa(nut) muokata. Desimaaleja oli toki liikaa, kun tuota ei oikeastaan ollut ikinä ehkä tarkoitus jakaa enkä ollut vaivautunut etsimään oikeaa toimintoa sheetsistä.

Ja tokihan desimaalien määrän pitäisi perustua epävarmuustarkasteluun, jota en myöskään ole vaivautunut tekemään, sillä tankkausautomaatin tarkkuus ei välttämättä ole kovin helposti selvitettävissä. Epävarmuutta muuten kyllä vähentää se, että olen pyrkinyt tankkaamaan saman tankkausaseman samalla puolella ja pääosin mahdollisimman tyhjään tankkiin . Myöskään matkamittarivirhettä (n. +3 km / h) ei ole kompensoitu, sillä eikai sitä kukaan muukaan huomioi, joten säilyttää silloin vertailukelpoisuuden...

Edit: Ja rikoin muiden lainaukset, mutta alkuperäisessä kuvassa siis ylläolevien postauksien ilmoittamat virheet.
Edit2: Myös desimaalierottimet on väärin suomenkielisiin numeroarvoihin, sori siitä.

 

[Dr. Who]

Auris '16 TS hybridille ei enää pahemmin maistu soppa. Varmaan vierastaa sotabensaa.

Ensimmäinen lukema on hitaampaa kehätieajelua ja pikkuteitä. Jälkimmäinen on rauhallista maantieajoa ja lisäksi muutama kilsa taajamaa ja pikkuteitä. Pienemmälläkin olisi päässyt, jos ei olisi tarvinnut käyttää ilmastointia kyytiläisen takia.

Kulutusmittarivirhe on normaalisti 0,3 l/100 km, mutta näin pienillä kulutuslukemilla se vaikuttaa olevan lähempänä 0,2:a.

Tuntuu oudolta, kun tankillisella on ajettu jo lähes 600 km ja vielä voisi teoriassa ajaa toisen mokoman, vaikka tankki on piskuinen ~43 l, johon yleensä tankkaan 37-39 l.

Pienentyneen kulutuksen salaisuus on lyhyen nurkka-ajon vähäisempi osuus. Tälle tankilliselle on toistaiseksi osunut vain muutama lyhyt kauppa-/rautakauppareissu.

Meidän talouden yaris hybridillä ajelee 30l tankilla sen 600km

Toisellakin autolla ajaa myös sen 600km, joskus enemmän, joskus vähemmän, harmi vain että tankki vetää melkein 90l dieseliä ja päälle vielä 7-hengen henkilöauto

 

[DroiAn]

Passat Variant farmari 1.6 TDI manuaali vm. 2012. Autolla ajettu nyt 250 tkm. Viimeisen 15 tkm keskikulutus tankkauksista laskettuna 6,57 l/100 km (99% tankkauksista tankattu täyteen, mutta tankki harvemmin ollut "tyhjä" ennen tankkaamista). Sisältää myös talviset webaston käytöt. Autolla ajetaan suhteellisen paljon lyhyttä matkaa työmatkan osalta, monesti tankillisen keskinopeus lähempänä 40 km/h.

Pienin laskettu keskikulutus 5,13 l/100 km, sisältää paljon matka-ajoa mutta myös jokusen työmatka ym. taajama-ajokerran. Kirjailen näitä omaksi iloksi Fuelioon vaikken kulutusta mitenkään varsinaisesti ole yrittänyt optimoida.

En ole myöskään ajanut vaihdenäyttöä noudattaen vaan pyrin pitämään moottorin kierrokset +1600 rpm ja aika-ajoin auto on saanut kyllä reippaampaakin ajoa. Ollut nyt itellä vuoden ajossa. Peräkärryä ei ole vedetty koska koukkua ei ole. Tuntuisi että kulutus on tällä autolla n. 100 km/h nopeudella jopa pienempi 5. vaihteella kuin 6. vaihteella pitkistä välityksistä johtuen mutta en ole tuotakaan sen tarkemmin alkanut testailemaan.

 

[TommiZeliard]

Meidän talouden yaris hybridillä ajelee 30l tankilla sen 600km

Toisellakin autolla ajaa myös sen 600km, joskus enemmän, joskus vähemmän, harmi vain että tankki vetää melkein 90l dieseliä ja päälle vielä 7-hengen henkilöauto

Yarikselle tuollainen 30 l/600 km on ihan normi.

Mun pointti silloin 11.6. ei ollut 600 km Auriksella, vaan se että toinenkin mokoma olisi teoriassa vielä mennyt (yht. 1 200 km), vaikka tankki on luokassaan pienehkö ~45 l.

Käytännössä en kuitenkaan ajanut 1 200 km, koska en halunnut mennä liian tyhjällä tankilla mökille. Jos kuitenkin tulisi äkkilähtö klapihommista lanssia vastaan puolimatkaan.

Ensimmäinen tankkaus 23.6. (täyteen, kolme pistoolin naksausta):
38,26 l/1 007 km
Tankkauksesta laskettu 3,80 l/100 km
Ajotietokoneesta 3,6 l/100 km ja 59 km/h

Toinen tankkaus 30.7. (täyteen, kolme naksausta):
34,26 l/906 km
Tankkauksesta laskettu 3,78 l/100 km
Ajotietokoneesta 3,5 l/100 km ja 43 km/h

Tuota 30.7. tankattua on vielä tankissa jäljellä ja ajotietokone näyttää samat 3,5 l/100 km.


Nyt kun lukuja katsoo, niin ei se 1 200 km ihan olisi mennyt, mutta yli 1 100 km heittämällä. Ajot tuolla vajaan parin tuhannen kilometrin matkalla olivat Espoo-Nokia-Espoo, useampi mökkireissu, Nuuksioon, harrastuksiin (MTB + uinti), rautakauppoihin, Ikeaan, kerran ruokakauppaan, Heurekaan sekä yksien hautajaisten kuvauskeikka omaisten kuljetuksineen kirkon, kodin ja Haikaranpesän välillä. Puuhamaassa käytiin mökiltä. Niin ja veneilyä seitsemällä tai kahdeksalla reissulla yhteensä 130 l/138 km (90 hv veneen kulutus, ei Auriksen ), eli 7-8x koti-huoltis-satama-koti -suhaamista ja välillä bonuskierros Bilteman kautta.

Ilman veneilyä, hautajaisia ja Nokiaa olisi voinut päästä tankkauksistakin lähelle kolmea ja puolta litraa. Jos ei mökilläkään kävisi ja ajelisi pikkuteitä vähintään 30 km matkoja, niin 3,1-3,2 l tankkauksista laskien olisi kesällä mahdollista. NEDC Aurikselle on 3,6 l/100 km.

 

[Dr. Who]

Yarikselle tuollainen 30 l/600 km on ihan normi.

Mun pointti silloin 11.6. ei ollut 600 km Auriksella, vaan se että toinenkin mokoma olisi teoriassa vielä mennyt (yht. 1 200 km), vaikka tankki on luokassaan pienehkö ~45 l.

ja mun pointti asiassa oli lähinnä tuo tasaluku 600km kuinka erilailla se käyttäytyy meillä...